NordenBladet —Hallitus esitti eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain kokonaisuudistuksen vahvistamista tänään valtioneuvoston istunnossa. Uudistus koskee eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain ja eräiden näihin liittyvien lakien muuttamista.Uudistuksen tavoitteena on edistää eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista ja toimintaedellytyksiä osana työeläkejärjestelmän hajautettua toimeenpanoa. Tavoitteena on, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät toimivina ja omat erityispiirteensä omaavina vaihtoehtoina työnantajalle järjestää työntekijöilleen lakisääteinen eläketurva ja vapaaehtoinen lisäeläketurva.Eläkesäätiöiden ja –kassojen osuus työeläketoimintaa harjoittavien laitosten vastuuvelasta on noin 4 %. Uusia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja ei ole viime vuosikymmeninä juurikaan perustettu ja lisäeläkevakuutustoiminnan osalta useimmat säätiöt ja kassat ovat suljettuja eli ne eivät enää vakuuta uusia henkilöitä.Uudistuksen pyritään myös täsmentämään ja selkeyttämään eläkesäätiöiden- ja kassojen selvitystila- ja konkurssisäännöksiä. Vakuutuskannan luovuttaminen purkamistilanteessa on käytännössä ollut vaikeaa, joten uudistuksella lisätään eläkesäätiön tai –kassan vakuutuskannan vastaanottamisen houkuttelevuutta.Uudistuksella ei muuteta eläkkeitä tai muita etuuksia koskevaa sääntelyä.Lait tulevat voimaan 1.1.2022. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 19.11.2021.
NordenBladet —Suomi tarjoaa apua Virolle koronaepidemian hoitamisessa. Viro esitti EU-maille rokotteiden saamista koskevan avunpyynnön maan vaikean koronatilanteen vuoksi 9. marraskuuta.Viron koronaepidemiatilanne on pahentunut nopeasti. Suomi lainaa Virolle Pfizer-BioNTechin rokotteita noin 130 000 annosta. Rokotteet lainataan vielä marraskuun aikana. Viro on luvannut antaa Suomelle takaisin saman määrän rokotteita helmikuussa 2022.Rokotusten lainaaminen ei hidasta Suomessa asuvien rokottamisia.Valtioneuvosto päätti rokotteiden lainaamisesta istunnossaan torstaina 18.11.2021.
NordenBladet —Ihmiskauppa on globaali ilmiö ja myös yksittäiset ihmiskaupparikokset ulottuvat usein useampaan kuin yhteen valtioon. Torstaina järjestetyssä seminaarissa puhuneet ministerit pitävätkin ihmiskaupan rajat ylittävää torjuntaa ensiarvoisen tärkeänä.Pohjoismaiset ihmiskaupan torjunnan parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kokoontuneet tänään seminaariin Helsinkiin jakamaan ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä.Seminaarin avauspuheessaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson muistutti, että ihmiskauppa on koko yhteiskuntaa koskettava ongelma, joka loukkaa vakavasti uhrin perustavanlaatuisia oikeuksia sekä heikentää lainkuuliaisten yritysten kilpailumahdollisuuksia. – Ihmiskaupan tehokas torjunta poliittista tahtoa sekä määrätietoisia toimia. Ihmiskaupparikollisuus ilmenee monessa eri muodossa, ja rikollisuuden tendenssit ja usein myös yksittäiset rikokset ulottuvat useampaan kuin yhteen valtioon. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö on siksi ensiarvoisen tärkeää. Ihmiskaupan vastainen työ on tehokkainta silloin, kun siihen sitoutuu koko yhteiskunta, Henriksson painotti.Ministerit kiittivät eri maista, ihmiskaupan vastaista työtä tekevistä kansainvälisistä järjestöistä sekä Euroopan komissiosta seminaariin saapuneita asiantuntijoita ja pitivät tärkeänä, että asiantuntijat ihmiskaupan torjunnan prosessien eri vaiheista pääsevät jakamaan osaamistaan. – Kehittämällä yhdessä osaamistamme olemme vahvempia ja valmiimpia vastaamaan uhrien avun tarpeisiin, saattamaan tekijät vastuuseen ja suojelemaan koko yhteiskuntaa ihmiskaupalta, Henriksson sanoi.Ihmiskauppa on usein piilorikollisuuttaTutkinnan lisäksi tarvitaan aktiivista rikosten paljastamista, koska ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta.Ihmiskaupparikokset on myös määritelty yhdeksi eurooppalaiseksi rikospainopisteeksi.Seminaarin ohjelma jatkuu iltapäivällä työpajaosuudella ja päättyy iltatilaisuuteen, jota isännöi ulkoministeri Pekka Haavisto.Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakautta järjestetyn seminaarin toteuttamiseen osallistuivat oikeusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö ja valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.Lue lisää seminaarista.
NordenBladet —Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea EU:n kehitysministereiden ulkoasiainneuvoston kokouksessa 19. marraskuuta Brysselissä.Kokouksen aiheita ovat EU:n vesidiplomatia ja vesialan yhteistyö ulkosuhteissa, erityisesti Keski-Aasian maihin liittyen. Ministerit keskustelevat myös Yhdysvaltain kehitysyhteistyöstä vastaavan viraston USAID:n pääjohtaja Samantha Powerin kanssa EU:n ja Yhdysvaltojen suhteesta kehitysyhteistyössä.Vesidiplomatialla edistetään rauhaa, vakautta ja turvallisuutta sekä ehkäistään rajavesiin liittyviä kiistoja maiden välillä. Vesi on EU:n ulkosuhteissa erittäin ajankohtainen asia YK:n vesikonferenssin lähestyessä vuonna 2023.”EU:n tulee rakentaa vastuullista ja oikeudenmukaista vesiturvallisuutta. Suomella on tässä paljon tarjottavaa. Tehokkaalla rajavesiyhteistyöllä ja -sopimuksilla voidaan parantaa ihmisten vedensaantia ja vähentää jännitteitä maiden välillä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.EU:n kehitysministerit keskustelevat myös USAID:n pääjohtaja Samantha Powerin kanssa EU–Yhdysvallat-suhteesta kehitysyhteistyössä. Yhteistyön vahvistaminen Yhdysvaltain hallinnon kanssa on tärkeää demokratian toteutumiseen liittyviin kysymyksiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi.”EU ja Yhdysvallat ovat luonnollisia yhteistyökumppaneita erityisesti ilmastokysymyksissä ja digitaalisten ratkaisujen edistämisessä. Suomi painottaa yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa myös sukupuolten tasa-arvoa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia”, ministeri Skinnari toteaa.
NordenBladet —Osatyökykyisten henkilöiden matala työllisyysaste on yhteinen ongelma Pohjoismaissa. Uudenlaiset välityömarkkinat, yhteisötalouden mahdollisuudet ja yhteiskunnallinen yrittäjyys voivat kuitenkin tarjota ratkaisuja, jotka parantavat osatyökykyisten työllisyyttä.Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään virtuaalisessa pohjoismaisessa konferenssissa Promoting Employment for People with Disabilities torstaina 9.12. klo 10.00–16.30.Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla innostavia esimerkkejä, kokemuksia, uusia näkökulmia ja käytännön ratkaisuja osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Puheenvuoroja käyttävät elinkeinoelämän, julkishallinnon ja järjestöjen edustajat sekä Suomesta että muista Pohjoismaista. Tilaisuudessa ovat esillä myös EU:n komission uusi aloite yhteisötalouden toimintasuunnitelmaksi sekä ruotsalainen osatyökykyisiä työllistävä Samhall-yhtiö. Samhall on toiminut mallina suomalaiselle Työkanava Oy:lle, jota koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnassa.Tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja päätössanat lausuu työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Ville Kopra.Konferenssi on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakauden työelämäalan tapahtumista. Järjestelyistä vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Tilaisuus on englanninkielinen. Saatavilla on kirjoitustulkkaus.Tilaisuudessa käytettäviä aihetunnisteita sosiaalisessa mediassa ovat #Norden2021 ja #TheNordicsTogetherLue lisää konferenssista ja ilmoittaudu mukaan: Promoting Employment for People with Disabilities (sourcehub.fi)
NordenBladet —Sisäministeriö julkaisee pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman, jonka tavoitteena on kehittää alan käytäntöjä tasa-arvoisemmiksi ja yhdenvertaisuutta edistäviksi. Toimintaohjelma perustuu laajaan selvitystyöhön, jonka sisäministeriö käynnisti vuonna 2020 yhdessä pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän kanssa.Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelma on käytännön työkalu, jonka avulla pelastusala voi konkreettisin keinoin edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Toimintaohjelma sisältää 38 konkreettista toimenpidettä, jotka koskevat muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua, koulutusta ja rekrytointia, palkkausta, työoloja, työvarusteita ja virkavaatteita sekä viestintää ja johtamista.Pelastusalalle laaditaan valtakunnallinen koulutussuunnitelma tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Sopimuspalokuntien, joilla on palokuntanuorisotoimintaa, tulee saattaa toimintansa lain lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä vaatimalle tasolle. Jokaisella pelastustoimen toimijalla tulee olla käytössään häirintäohjeet ja -menettelyt sekä nimetty häirintäyhteyshenkilö.Toimintaohjelma ohjaa pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tulevina vuosina. Ohjelman ydintavoitteet nojaavat lainsäädännön lisäksi alan arvoihin – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – sekä pelastustoimen strategiaan.Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa on selvitetty laajastiSisäministeriö lähti selvittämään nykytilaa vuonna 2020, kun ministeriö asetti pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän. Selvitystyö sisälsi kyselyt pelastusalan organisaatioille ja sopimuspalokuntalaisille, kyselyn syrjinnän vaarassa olevia väestöryhmiä edustaville järjestöille, Tilastokeskukselta tilatun pelastustoimen tasa-arvoraportin ja tietoa yhdenvertaisuusvaltuutetun ja aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueiden pelastustoimea koskevista ratkaisuista. Pelastusopisto tuotti kootun hakijatilaston, jotta työryhmä sai tarkemman käsityksen pelastusalan hakijaprofiilista.Pelastustoimi on vahvasti segregoitunut toimiala. Naisten osuus on kokoaikaisista, täyspalkkaisista vain 13 prosenttia. Pelastustoimessa työskentelee myös hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Noin 40 prosenttia alan organisaatioista ei ollut tehnyt tasa-arvo- tai yhdenvertaisuussuunnitelmaa.Työoloissa on puutteita naisten huomioimisessa muun muassa varusteiden ja virkavaatteiden suhteen. Pelastustoiminnassa kentällä toimivien osalta ei ole toimintamallia odottaville äideille. Kaikilla paloasemilla ei sosiaalitiloissa huomioida eri sukupuolia.Pelastusalan opinnoissa on hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia. Pelastajaksi hakeneista alle yksi prosentti on naisia. Yhdenvertaisuuden toteuttamisessa on kehitettävää myös muun muassa rekrytointi- ja valintaprosesseissa. Toimintaohjelman toteutumista seurataan sisäministeriössä vuosittain osana hyvinvointialueiden ohjaustaSisäministeriö seuraa aktiivisesti ohjelman toteutumista ja seuranta kytketään pelastuslaitosten strategiseen ohjaukseen eli tavoitteet otetaan hyvinvointialueiden valtakunnallisiin strategisiin tavoitteisiin mukaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asia nousee esille pelastuslaitosten kanssa käytävissä neuvotteluissa vuosittain tästä eteenpäin.Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman pitkän aikavälin tavoitteetVahvistetaan johtajuutta ja osaamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa käyttämällä tukena ajantasaista tietoon ja tutkimukseen pohjautuvaa tietoa. Varmistetaan, että pelastusalalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ovat ajan tasalla, ja ettei alalla syrjitä tai häiritä ketään. Työoloja, palkkausta ja rekrytointikäytäntöjä kehitetään tasa-arvoisemmiksi ja yhdenvertaisemmiksi, lisätään vammaisten henkilöiden ja osatyökykyisten määrää pelastusalan henkilöstössä ja vahvistetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa. Kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan pelastustoimen opintoihin ja turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet urakehitykseen, puretaan pelastustoimen segregaatiota. Varmistetaan palokuntanuorisotyössä lasten ja nuorten turvallinen kasvu. Huomioidaan pelastustoimen viestinnässä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmat, erityisesti saavutettava ja monikielinen viestintä.
NordenBladet —Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsitteli kokouksessaan 17. marraskuuta TKI-tiekartan toimenpiteiden päivitystä ja parlamentaarisen TKI-työryhmän työn etenemistä.Hallituskauden alussa laaditun TKI-tiekartan toimenpiteet päivitetään hallituskauden loppua varten. Tiekartan päivityksessä esitetään mm. ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön rekrytointia laajennettavaksi korkeakouluissa merkittävästi. Kansainvälisten osaajien integrointiin Suomen työmarkkinoille panostetaan. Koulutusvastuujärjestelmää kehitetään, jotta koulutusjärjestelmä voi nopeammin vastata työelämän tarpeisiin. Suomen Akatemian ja Business Finlandin toimeenpanemaa kumppanuusmallia vahvistetaan ja se vakiinnutetaan käyttöön.Tutkimuksen lippulaivoja sekä tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurien pitkäjänteistä kehittämistä vahvistetaan. Julkisen sektorin innovatiivisuutta parannetaan lisäämällä TKI-toimijoiden vuoropuhelua sekä hyödyntämällä ennakointi- ja tutkimustietoa entistä systemaattisemmin TKI-politiikan valmistelussa.Neuvoston keskustelussa todettiin tiekartan edenneen hyvään suuntaan. Puheenvuoroissa painotettiin TKI-järjestelmän kokonaisvaltaista luonnetta sekä järjestelmän osien moninaista ja laaja-alaista vaikuttavuutta. Keskustelussa korostettiin myös sitä, että kansainvälinen kilpailu tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa on kiristynyt, mikä entisestään korostaa laadun merkitystä sekä TKI-toimintaympäristön kehittämistä.TKI-tiekartan päivityksestä päättää Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä. Tutkimus- ja innovaationeuvostossa käytiin linjauskeskustelua, jonka pohjalta ministeriöt viimeistelevät tiekartan päivityksen ministerityöryhmän päätettäväksi. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tuki päivityksen viemistä eteenpäin. Parlamentaarisen TKI-työryhmän työn etenemisestä alusti työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen. Työryhmä on tarkastellut kuutta eri vaihtoehtoa, joilla T&K-rahoituksen pitkäjänteinen kasvattaminen voidaan toteuttaa, laatinut TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteet, kuullut laajasti sidosryhmiä ja arvioinut eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksia. Työryhmän tähänastista työtä ja sen laatimaa periaateluonnosta pidettiin hyvänä. Keskustelussa korostettiin osaamisen kehittämisen ratkaisevan tärkeää merkitystä Suomelle Lisäksi keskustelussa painotettiin julkisten TKI-panosten vipuvaikutusta yksityiselle sektorille sekä olemassa olevaa, laajaa ja monipuolista näyttöä TKI-panosten ja TKI-toiminnan vaikuttavuudesta.
NordenBladet —Vuoden 2021 sisäisen turvallisuuden webinaarien sarja tulee päätökseen 2.12. kun vuorossa on Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä.Webinaarissa pohditaan muun muassa, millaisia turvallisuusriskejä ilmastonmuutos aiheuttaa, miten koronapandemia on vaikuttanut kuntien turvallisuustilanteeseen ja yleisemmin, miten turvaamme toimivan arjen yhä monimutkaistuvassa maailmassa, jossa aiempaa pienemmillä häiriöillä on yhä suuremmat vaikutukset.Webinaarisarjan aiemmissa tapahtumissa on käsitelty muun muassa arjen turvallisuutta ja turvallisuuden yhdenvertaisuuden edistämistä sekä toisaalta uusia mahdollisuuksia kehittää ja innovoida turvallisuuden liittyviä palveluja. Webinaarit perustuvat hallituksen toukokuussa antamaan sisäisen turvallisuuden selontekoon, jota parhaillaan käsitellään eduskunnassa. Huomaattehan, että osallistuminen on kaikille avointa ja maksutonta, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista, koska osallistujat saavat henkilökohtaisen linkin. Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 29.11.2021.Tervetuloa vuoden viimeiseen turvallisuuswebinaariin! Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä 2.12.2021 klo 13 – 16.30Ohjelma13.00 Puheenjohtajan avaus, varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen, Suomen Kuntaliitto 13.05 Tekoäly ja turvallisuus – mitä meidän täytyy ymmärtää? tietokirjailija Antti Merilehto 13.50 Ohjelmakaistat: 1. Koronapandemian vaikutus kunnan turvallisuustilanteeseen, kunnanjohtaja Sam Vuorinen, Myrskylän kunta 2. Ilmastonmuutoksen turvallisuusriskit, tutkija Ilona Láng, Ilmatieteenlaitos 14.35 Tauko 14.45 Ohjelmakaistat: 1. AVAK -toimintamalli – mitä tekee kunnan alueellinen valmiuskeskus? palvelupäällikkö Kati Aaltio, Nurmijärven kunta 2. Tavara- ja logistiikkaturvallisuus 2020-luvulla, valvontajohtaja Petri Lounatmaa, Tulli 15.35 Alue 2030 -ohjelma – miten turvaamme häiriöttömän arjen? valmiusasiamies Ville Anttila, Huoltovarmuuskeskus – kommenttipuheenvuoro erikoistutkija Jouni Pousi, Turvallisuuskomitean sihteeristö 16.15 Yhteenveto ja päätössanat, puheenjohtaja
NordenBladet —17.11. mennessä Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 86,2 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen ja 80,6 prosenttia vähintään kaksi rokoteannosta.Viikon aikana (11.–17.11.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,2 prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 0,6 prosenttiyksiköllä. Yhteensä 154 629 henkilöä on saanut kolme rokoteannosta.Viikolla 45 (8.–14.11.) erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 137 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisten viiden viikon aikana määrä on vaihdellut välillä 110-135. Tehohoitoon tuli viime viikolla 31 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisellä viikolla heitä oli 20. Viikon 45 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 147 potilasta, joista 110 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 37 teho-osastoilla. Rokottamattomat ovat päätyneet erikoissairaanhoitoon elo-lokakuun aikana 19 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 33 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut. Tautiin liittyviä kuolemia oli 17.11. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 236.Viikkojen 44–45 aikana uusia koronatartuntoja ilmaantui 199 sataatuhatta asukasta kohden kun viikkojen 42–43 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 142 sataatuhatta asukasta kohden. Viime viikolla todettiin noin 5 900 uutta koronatapausta kun viikolla 44 koronatapauksia todettiin noin 5200.Viime viikolla testejä tehtiin noin 95 200 ja näytteistä oli positiivisia 6,2 prosenttia. Lokakuun puolivälissä testejä tehtiin viikossa noin 77 600, jonka jälkeen testimäärät ovat tasaisesti nousseet. Lokakuun puolivälissä testatuista näytteistä positiivisia oli 4,8 prosenttia, ja näidenkin osuus on tasaisesti noussut sen jälkeen. Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 12 alueella: Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin.
