NordenBladet — Laajentunut Tigrayn konflikti vaikuttaa myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Suomen tukemissa ohjelmissa toimintaa jatketaan tällä hetkellä niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-Idän osaston apulaisosastopäällikkö Helena Airaksinen vastaa yhteistyötä koskeviin kysymyksiin.Miten Etiopian tilanne vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyöhön?
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Asialistoihin saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Tasavallan presidentin esittelyValtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksestaUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminenSoili Kangaskorpi, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 008
– Kuuban tasavallan velan uudelleenjärjestämisestä Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta toisen kerran tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen.Tarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292
– Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2020 antaman kertomuksen johdosta EK 32/2021 vp – K 4/2021 vpMikael Raivio, lakimies, esittelijä p. 0295 351 392
– Turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1. Landskapslag om tillämpning av fordonslagen 2. Landskapslag om ändring av 2 § landskapslagen om Fordonsmyndigheten 3. Landskapslag om ändring av 2 § körkortslagen för Åland 4. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om marknadskontrollen av vissa produkter 5. Landskapslag om upphävande av landskapslagen innehållande särskilda bestämmelser angående biografer och offentliga biografföreställningar i landskapet Åland 6. Landskapslag om ändring av hyreslagen för landskapet Åland 7. Landskapslag om ändring av 2 § landskapslagen om energieffektivitet 8. Landskapslag om vidareutnyttjande av information från landskaps- och kommunalförvaltningen 9. Landskapslag om vidareutnyttjande av information från vissa offentliga företag.
– Tasavallan presidentin asetus Ahvenanmaalla suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoistaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 3) Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 4) Helsingin käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– Helsingin hallinto-oikeuden kahdeksan hallinto-oikeustuomarin viran (T13) täyttäminen
– Asiantuntijajäsenten määrääminen työtuomioistuimeenJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta (HE 123/2021 vp; EV 146/2021 vp)SisäministeriöSanna Leinonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 458
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta (HE 124/2021 vp; EV 149/2021)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Vaihdos ja tehtävään määrääminen apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöJuha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä p. 0295 530 247
– Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2020 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminenJouni Sinivuori, finanssineuvos p. 0295 530 463
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 99/2021 vp; EV 155/2021 vp)Tiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sijoitusrahastolain, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2021 vp; EV 128/2021 vp)Tuukka Taipale, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 523
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 100/2021 vp; EV 156/2021 vp)Jonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi covid-19-pandemiasta toipumiseksi (HE 126/2021 vp; EV 153/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöLeo Olkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 300
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 26/2021 vp; EV 121/2021 vp)Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EV 142/2021 vp — HE 114/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöMervi Karhula, liikenneneuvos p. 0295 342 976
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä ratalain 24 §:n muuttamisesta (HE 138/2021 vp; EV 141/2021 vp)Juha Tervonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 070
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 149/2021 vp; EV 145/2021 vp)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisesta (HE 157/2021 vp; EV 147/2021 vp)Pinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 166/2021 vp; EV 150/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöSeija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta (HE 222/2020 vp; EV 157/2021 vp)Anna-Maija Sinnemaa, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 303
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 128/2021 vp; EV 143/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöRiitta Kokko-Herrala, hallitusneuvos p. 0295 163 345
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläkesäätiöitä, eläkekassoja ja vakuutuskassoja koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2021; EV 123/2021 vp)Merituuli Mähkä, hallitusneuvos p. 0295 163 575
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kliinisestä lääketutkimuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 18/2020 vp; EV 127/2021 vp)Eva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 171/2021 vp; EV 151/2021 vp)Eva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 66/2021 vp; EV 133/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain 4 ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta (HE 202/2021 vp; EV 159/2021 vp)Valtioneuvoston yleisistuntoValtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Talousneuvoston kokoonpanon muuttaminen
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Ministeri Karin virka- ja tuomarinvakuutus
– Ministerien työnjaot valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä
– Sijaisten määrääminen valtioneuvoston jäsenille
– Muutos ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan, raha-asianvaliokunnan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokoonpanoissa
– Ministerityöryhmien kokoonpanot
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.9.2021 parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli valmistella monikanavarahoituksen purkamista. Työryhmän työskentely on päättynyt ja loppumietintö valmistunut.Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on Suomessa ollut perinteisesti monikanavainen. Rahat palvelujen järjestämiseen on kerätty monesta eri lähteestä ja kohdennettu palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, työnantajat, palkansaajat, yrittäjät, etuudensaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.Monikanavarahoituksen purku on osa pääministeri Marinin hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta. Parlamentaarisen työryhmän työ pohjautui valmisteluryhmien tekemään taustatyöhön. Ahvenanmaalla oli oma työryhmä, jonka raportti valmistui marraskuun 2021 alussa.”Kiitän työryhmän jäseniä aktiivisesta osallistumisesta työskentelyyn. Yhteisen näkemyksen löytäminen ei ollut helppoa”, sanoo parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.Tavoitteet ja tehtävätParlamentaarisen työryhmän tehtävänä oli tehdä tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset monikanavarahoituksen purkamiseksi kunkin seuraavan asiakokonaisuuden osalta erikseen: Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvaukset (ns. kela-korvaukset)Kelan järjestämä ja korvaama lääkinnällinen kuntoutus (vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus)Matkakorvaukset (sis. sairaankuljetuksen korvaukset eli ensihoito- ja siirtokuljetusten korvaukset, taksimatkojen korvaukset ja muut matkakorvaukset) LääkekorvauksetKela-korvausten osalta seurataan sote-uudistuksen etenemistäParlamentaarisen työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa myöhemmin, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin. Ensihoidon matkojen rahoitusvastuu hyvinvointialueilleParlamentaarisen työryhmän mukaan ensihoidon matkojen rahoitusvastuun siirrosta on mahdollista tehdä päätös sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Muiden Kelan matkakorvausten osalta rahoitusvastuun siirto voi tulla ajankohtaiseksi, kun hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut. Kuntoutus jää toistaiseksi Kelan vastuulleKuntoutusta kehitetään Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten mukaisesti. Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, kunnes monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntoutuksen muutoksenhakujärjestelmästä ja kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on päätetty. Lääkekorvausjärjestelmä vaatii jatkoselvittämistäLääkekorvausjärjestelmää kehitetään lääkealan tiekartan mukaisesti. Tiekartassa on ehdotettu, että valtakunnallinen lääkekorvausjärjestelmä säilytettäisiin avohuollon lääkkeissä, ja kaikissa terveyspalveluissa tehdyt lääkemääräykset olisivat korvattavia samoin periaattein.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus antoi tänään esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan lisäystä muun muassa käsittelyaikojen lyhentämiseen oikeudenhoidossa.Talousarvion täydennyksillä turvataan sujuvaa oikeudenhoitoaSyyteharkinnan ja tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan 3 milj. euron määrärahan korotusta. Tästä tuomioistuinten toimintamenoihin kohdistuu 2,55 milj. euroa ja syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 450 000 euroa. – Hallitusohjelman tavoitteena on rikosvastuun toteuttaminen ja rikosten käsittelyajan nopeutuminen. Tiettyjen asiaryhmien osalta käsittelyn viipyminen aiheuttaa vakavaa haittaa oikeusturvan toteutumiselle. Olen tyytyväinen, että saamme nyt lisäresursointia syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroihin, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Lisärahoitusta esitetään myös näihin koronaviruspandemian aiheuttamiin lisätarpeisiin:Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 10 milj. euron korotusta. Menoarvion muutos aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneista asiamääristä ja tämän aiheuttamista korvausmääristä.Oikeusaputoimistojen määrärahoihin esitetään 500 000 euron lisäystä. Tällä katetaan koronapandemian aikana lisääntyneen maksuttoman puhelinneuvonnan myötä vähentyneitä asiakasmaksutuloja.Hyvinvointialueille oma aloitejärjestelmäTalousarvioesitykseen sisältyy myös 250 000 euron ehdotus hyvinvointialuealoitejärjestelmän toteuttamiseen. Hyvinvointialueella tulee olemaan mahdollisuus tehdä aloitteita alueen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteiden tekemistä tukeva tietojärjestelmä on tarkoitus yhdistää samaan demokratiaverkkopalveluiden kokonaisuuteen, johon kuuluvat muun muassa jo kansalaisten hyvin tuntemat kansalaisaloitepalvelu ja kuntalaisaloitepalvelu. Yhdistetyn sähköisen keräysjärjestelmän toivotaan lisäävän kansalaisten tietoisuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää hyvinvointialuealoitetta.Rahoitusta valmiuslain uudistamiseen Talousarvion täydennysesityksessä ehdotetaan rahoitusta valmiuslain uudistamiseen 300 000 euroa. Valmiuslaki on keskeinen osa suomalaisen kriisilainsäädännön kokonaisuutta. Valmiuslain uudistus on vaativa lainvalmistelukokonaisuus, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja. Oikeusrekisterikeskukselle määrärahakohdennuksia tietojärjestelmien ja prosessien uudistamiseenTalousarvion täydennysesityksessä esitetään talousarvion sisäisiä määrärahasiirtoja, joiden turvin Oikeusrekisterikeskus voisi aloittaa vuonna 2022 sakkorangaistusten ja maksuseuraamusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishankkeen 1,7 milj. eurolla ja jatkaa oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeen toteuttamista 0,9 milj. eurolla. Määräraha mahdollistaa täytäntöönpanojärjestelmän prosessien kehittämisen, kustannustehokkaamman ja häiriöttömän seuraamusten täytäntöönpanon sekä toiminnan nykyistä laajemman automatisoinnin. Oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeen tavoitteena on puolestaan vähentää käyttövaltuushallinnan kuormittavuutta oikeushallinnon virastoille. Kehittämisellä yhtenäistetään käyttövaltuushallintaan liittyviä henkilöstöhallinnon prosesseja ja parannetaan edellytyksiä liittää uusia toimialasidonnaisia palveluja käyttövaltuushallintaan.Täydentävä talousarvioesitys vuodelle 2022 käsitetiin valtioneuvoston istunnossa 18. marraskuuta 2021. Hallituksen esitys vuoden 2022 täydentäväksi talousarvioksi.Valtioneuvoston tiedote
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 18.11.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2022 täydentävässä talousarvioehdotuksessa yhteensä 20,4 miljoonan euron lisäystä. Määrärahaa esitetään mm. turvallisuusviranomaisten yhteisen KEJO-tietojärjestelmän kehittämiseen 6,85 miljoonaa euroa, Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmämaksuihin 1,3 miljoonaa euroa ja EU-rahastomomentille 8 miljoonaa euroa. Pelastajakoulutuksen vahvistamiseen esitetään yhteensä 1,95 miljoonaa euroa ja EXIT-toimintaan 0,3 miljoonan euron lisäystä. Pakolaiskiintiön nostamiseen esitetään 1,1 miljoonaa euroa.Ruotsinkielisellä pelastajakurssilla ja pelastajakoulutettavien määrän lisäyksellä vastataan kasvavaan pelastajatarpeeseenPelastustoimen toimintavalmiuden parantaminen ja varallaoloon liittyvät muutokset aiheuttavat vuosien 2020−2030 aikana noin 1 000 pelastajan lisätarpeen. Pelastajakoulutuksen vahvistamiseen esitetään yhteensä 1,95 miljoonaa euroa. Pelastajakoulutettavien aloituspaikkamäärää nostetaan kertaluonteisesti 24:llä opiskelijalla. Ruotsinkielisen pelastajahenkilöstön määrän turvaamiseksi järjestetään vuonna 2022 alkava ruotsinkielinen 30 opiskelupaikan pelastajakurssi. Ruotsinkielinen kurssi toteutetaan Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston järjestämänä alueellisena kurssina yhteistyössä toisen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastajakoulutuksen lisäyksellä turvataan palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja laatua koko maassa.Pelastustoimen erityismenojen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi n. 1 miljoonalla eurolla 3 miljoonaan euroon.Pakolaiskiintiö nousee 1500 henkilöönAfganistanin tilanteesta johtuen Suomen vuoden 2022 pakolaiskiintiö esitetään nostettavaksi 1500 henkilöön. Aiemman päätöksen mukaan Suomi oli valmistautunut vastaanottamaan 1050 kiintiöpakolaista vuonna 2022. Pakolaiskiintiön nostamiseen esitetään 1,1 miljoonan euron lisäystä.Lisäys EXIT-toimintaan ja sen kehittämiseenEXIT-toiminnassa kohdennetaan räätälöityä tukipalvelua henkilöille, jotka ovat jo radikalisoituneet tai vaarassa radikalisoitua. Toimintaa on kehitetty vuodesta 2015 alkaen, jolloin EU antoi suosituksen, jonka mukaan rikosoikeudellisten toimien ohella jäsenmaissa tulisi olla väkivaltaisesta ekstremistisestä toiminnannasta ja ääriajattelusta irtautumista tukevia palveluja. EXIT-toiminnan ja sen kehittämisen tavoitteena on pysyvä palvelu, jota järjestävät sekä viranomaiset että järjestöt.EXIT-toimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa esitetään 0,3 miljoonan euron lisäystä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus on käsitellyt Kemin Metsä Fibren biotuotetehtaan vaatimia investointeja liikenneyhteyksiin osana vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämistä.Asiasta tehtiin seuraava pöytäkirjamerkintä: ”Metsä Fibre biotuotetehdashankkeen edellyttämien logistiikkainvestointien vaikutusta Kemin kaupungin talouteen kokonaisuutena tarkastellaan ja mahdollisista valtion toimenpiteistä päätetään vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman ja vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.”Metsä Fibren uusi tehdas edellyttää Kemiltä rahoitusta liikenneinfran, erityisesti tieverkon ja sataman, parantamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriössä jo päätetty 170 miljoonan euron panostus Metsä Fibren investointia tukeviin väyläratkaisuihin Kemissä ja Pohjois-Suomessa jättää edelleen kaupungille mittavan investointitarpeen. Kemi on ollut kaupungin vaikeasta investointitilanteestaan hallitukseen yhteydessä. Valtioneuvosto ja vastuuministeriöt pyrkivät löytämään tilanteeseen ratkaisun.”Metsä Fibren investointi on erittäin positiivinen Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Hallitus ymmärtää, että tilanne vaatii Kemin investointien kannalta vielä ratkaisuja. Pyrimme löytämään ratkaisuja usean eri ministeriön yhteistyöllä. Haluamme myös kuulla Kemin kaupungin näkemyksiä tilanteesta”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin. Tehtaan on määrä käynnistyä vuonna 2023. Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään tehnyt päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat syntyneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksen tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaita maisemia on nyt jopa 186, mikä on 30 enemmän kuin edellisessä luettelossa.”Hienoimpia suomalaisia kulttuurimaisemia koskevat tiedot on saatettu ajan tasalle pitkän työrupeaman tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat ylpeyttä herättävä, monipuolinen kokoelma maaseutumaisemia. Jotta alueet säilyttävät arvonsa pitkälle tulevaisuuteen tulee näitä maisemia hoitaa ja vaalia. Siihen tarvitaan yhteistyötä, joka perustuu elinkeinojen harjoittamisen jatkuvuuteen, alueille ominaisten kulttuuri- ja luonnonarvojen kunnioittamiseen sekä maankäytön taitavaan suunnitteluun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Maisema-alueiden päivityksestä on vastannut ympäristöministeriö. Inventoinnit on tehty maakunnittain pääosin ELY-keskusten työnä. Inventointien ensisijaisena kohteena ovat olleet maatalouteen perustuvat viljelymaisemat sekä siihen liittyvät luonnonpiirteet ja rakennusperintö. Työn tukena on ollut maisemamaakuntajako, jonka avulla kohdevalikoima on saatu kattamaan edustavasti maamme kaikille osille tyypilliset kulttuurimaisemat, viljelylakeuksilta vaarakyliin, etelän vauraista jokilaaksoista takamaiden sinnikkäisiin pika-asutuskyliin. Aluevalikoimaan sisältyy kohteita myös muiden kuin maatalouteen perustuvien elinkeinojen muovaamista kulttuurimaisemista saaristoista metsäseuduille. Mukana on myös joukko historiallisia maisemanähtävyyksiä. Tärkein uutuus kokonaisuudessa on saamelaisalueita monipuolisesti edustavat kohteet Ylä-Lapissa. Saamelaisten kulttuurimaisemien kartoitus on hankkeen merkittävin, kansainvälistä tasoa oleva saavutus.Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on nyt yhteensä 186. Vuoden 1995 luettelossa alueita oli 156. Päivitetyssä luettelossa on 50 kokonaan uutta aluetta ja 20 aluetta on poistettu luettelosta. Uusi alueluettelo korvaa vuodelta 1995 peräisin olevan aiemman luettelon. Uusi alueluettelo muodostaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun valtakunnallisen inventoinnin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ne otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on julkaistu aluerajauksineen ja aluekuvauksineen ymparisto.fi-verkkosivulla.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä kompensoidaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua edunsaajille 73,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 152 miljoonalla eurolla ja vastaavasti tuloarvioita korotetaan yhteensä 39 miljoonalla eurolla sekalaisten tulojen kasvun myötä.Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatio Rahapelitoiminnan tuottojen lasku ehdotetaan kompensoitavaksi edunsaajille täysimääräisesti myös vuonna 2022. Aiemmin talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi tuottojen laskua kompensoitaisiin yhteensä 73,8 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudesta noin 15,8 miljoonaa euroa rahoitettaisiin arpajaisveron alentamisella ja noin 46,3 miljoonaa euroa kompensoitaisiin määrärahalisäyksellä valtion talousarviossa. Lisäksi rahapelitoiminnan tuotoista on koitunut niin kutsuttua jakamattomia voittovaroja. Niiden käyttöä ehdotetaan lisättäväksi 11,7 miljoonalla eurolla.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Summasta taiteen ja kulttuurin osuus on noin 18,4 miljoonaa euroa, liikuntatoimen osuus noin 11,9 miljoonaa euroa, tieteen ja tutkimuksen osuus noin 6,4 miljoonaa euroa sekä nuorisotyön osuus noin 4,3 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle noin 29,7 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.Tietojärjestelmähankkeille rahoitustaPoliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) kehittämisen jatkorahoitukseen ehdotetaan poliisitoimelle 6,85 miljoonaa euroa. Kenttäjärjestelmän kehittämiseen liittyen myös puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 300 000 euron lisäystä. Oikeusrekisterikeskukselle osoitetaan tuottavuusrahasta sakkorangaistusten ja maksuseuraamusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishankkeeseen 1,7 miljoonaa euroa ja oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeeseen 925 000 euroa.Uuden kehys- ja budjettitietojärjestelmän rakentamisen ehdotetaan 4,0 miljoonaa euroa ja EURO QCI -hankkeen kansallisen vastinrahoituksen maksamiseen 2,4 miljoonaa euroa. TE-digi-hankkeen kustannusten kattamiseen ehdotetaan 5,8 miljoonan euron määrärahalisäystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan ehdotetaan yhteensä noin 3,5 miljoonan euron lisäystä, josta 2,5 miljoonaa euroa kohdentuu Kanta-palveluiden levyjärjestelmän virtualisointi- ja kapasiteettihankinnan kokonaisuuden kustannuksiin ja 1 miljoonaa euroa Koronapassin ja koronatodistuksen kustannuksiin.Muita täydentävään talousarvioesitykseen sisältyviä muutoksiaHallitus ehdottaa Afganistanin tilanteesta johtuen vuoden 2022 pakolaiskiintiön nostoa 1 500 henkilöön, kun se talousarvioesityksessä oli 1 050 henkilöä. Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan korotukseen liittyen 1,1 miljoonan euron lisäystä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan valtion korvauksiin kotouttamisesta 2,5 miljoonan euron ja kotouttamiskoulutukseen 0,7 miljoonan euron lisäystä. Valmiuslain uudistamiseen ehdotetaan 300 000 euroa.Syyteharkinnan ja tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahan korotusta. Tästä tuomioistuinten toimintamenoihin kohdistuu 2,55 miljoonaa euroa ja syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 450 000 euroa.Pelastustoimelle ehdotetaan 350 000 euroa pelastajakoulutuksen lisäämiseen sekä 1,6 miljoonaa euroa ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen. Ruotsinkielinen kurssi toteutetaan Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston järjestämänä alueellisena kurssina yhteistyössä toisen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastustoimen erityismenojen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi noin 1 miljoonalla eurolla 3 miljoonaan euroon.Digi- ja väestötietovirastolle ehdotetaan kaikkiaan noin 3,9 miljoonaa euroa, josta 1,9 miljoonaa euroa ulkomaalaisten nopeutettuun rekisteröintiin ja 1 miljoonaa euroa viraston palveluprossien digitalisoimiseen.Opintotukeen ehdotetaan 3,4 miljoonaa euroa lisäystä opiskelijan omien tulorajojen määräaikaiseen korottamiseen.Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjaukseen ehdotetaan noin 5,1 miljoonan euron lisämäärärahaa oikeusprosessista aiheutuvien viivästymisten korvaamiseen.YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (UNOHCHR) yleisavustusta ehdotetaan nostettavaksi 2,1 miljoonaa euroa. Valtionavustuksiin kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrastruktuurihankkeisiin ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa. Digitaalisen lentokenttätoiminnan avustukseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahaa. Valtionavustus on tarkoitus myöntää Helsinki-East Aerodome investointikokonaisuuteen Pyhtäällä.Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen talousarvioesityksessä ehdotettu 87 miljoonan euron määräraha ehdotetaan poistettavaksi. Tämä aiheutuu sähköistämistukea koskevan lainsäädäntövalmistelun viivästymisestä EU:n komission täydennysten suuntaviivojen edelleen puuttuessa. Määräraha osoitetaan uudestaan lisätalousarvioesityksessä lakiesityksen antamisen yhteydessä.Määrärahojen tarkistus tarvearvioita vastaavaksiYksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron korotusta. Menoarvion muutos aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneista asiamääristä ja siten korvausten määristä. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista aiheutuvista menoista ehdotetaan 23 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu lähinnä lääke- ja matkakorvausmenojen sekä tutkimuksen ja hoidon korvausmenoarvioiden tarkentumisesta. Lisäyksestä 6 miljoonaa euroa liittyy koronavirustestauksen sairausvakuutuskorvauksiin aiheuttamasta lisäkustannuksesta.Valtion nettolainanotto kasvaa 113 miljoonalla eurollaVerotuloennustetta alennetaan yhteensä 27 miljoonalla eurolla. Verokertymää pienentää erityisesti 17 miljoonalla eurolla edellä mainittu arpajaisveron alentaminen. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota alennetaan 2 miljoonalla eurolla kotitalousvähennyksen korotusta koskevan vaikutusarvion päivityttyä ja energiaveron tuottoarviota alennetaan 8 miljoonalla eurolla lämpöpumppujen ja konesalien sähköverotukseen sekä biokaasun verotukseen ehdotettujen lainsäädäntömuutosten ja niitä koskevien verotuottoarvioiden tarkennuttua.Sekalaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Muutosta aiheuttaa erityisesti päästöoikeuksien markkinahinta-arvion nousu. Toisaalta viisumien käsittelymaksujen tulot ovat vähentyneet koronaviruspandemian johdosta.Vuoden 2022 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 152 miljoonalla eurolla yhteensä 64,9 miljardiin euroon. Tuloarviota korotetaan 39 miljoonalla eurolla yhteensä 57,9 miljardiin euroon. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 113 miljoonalla eurolla ja kokonaisuudessaan nettolainanoton vuonna 2022 arvioidaan olevan noin 7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2022 lopussa arvioidaan olevan noin 144 miljardia euroa, mikä on noin 55 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hallitus esittää kliinisen lääketutkimuksen kansallisen lain vahvistamista. Laissa annetaan EU:n kliinisiä lääketutkimuksia koskevaa asetusta täydentävät kansalliset säännökset.EU-asetuksessa otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen arviointimenettely, joka kattaa tutkimusta koskevan hakemuksen tieteellisen ja eettisen arvioinnin. Sääntelyllä pyritään sujuvoittamaan erityisesti monessa eri jäsenvaltiossa suoritettavien kliinisten lääketutkimusten suorittamista ja tarvittavien lupien saamista. Uudessa kansallisessa laissa säädetään muun muassa viranomaismenettelyistä, tutkittavien asemasta ja valvonnasta. Keskeisenä uudistuksena perustetaan Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) tilalle uusi samanniminen toimikunta, joka tekee jatkossa kaikkien Suomessa suoritettavien kliinisten lääketutkimusten eettisen ennakkoarvioinnin. Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuun lakiin tehtyjen muutosten tarkoituksena on yhtenäistää muuta lääketieteellistä tutkimusta ja kliinistä lääketutkimusta koskevaa sääntelyä. Lisäksi laissa säädettäisiin aiempaa tarkemmin eettisen ennakkoarvioinnin menettelyistä. Jatkossa alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan antamat lausunnot olisivat muutoksenhakukelpoisia päätöksiä. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 19. marraskuuta. Lait tulevat pääosin voimaan 31.1.2022, kun EU:n kliinisiä lääketutkimuksia koskevan asetuksen soveltaminen alkaa.Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain henkilötietojen käsittelyä ja potilasasiakirjoihin merkittyjen tietojen käyttöä koskeva sääntely tulee voimaan 24.11.2021.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
