NordenBladet —Oikeusministeriö on julkaissut lasten oikeuksien viikon yhteydessä esitteen lasten kielellisistä oikeuksista. Esite on saatavilla molemmilla kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi.Kun lasten ja nuorten tietoisuus eri kielistä ja kieliryhmistä kasvaa, sen on huomattu tukevan myös parempaa kieli-ilmapiiriä. Ladattavasta esitteestä toivotaan olevan hyötyä esimerkiksi opettajille ja muille kasvatustyötä tekeville. Esitteessä kerrotaan lapselle tuttujen esimerkkien kautta muun muassa, mitä tarkoittaa oikeus palveluun omalla kielellä.Oikeusministeriön tehtävänä on seurata ja edistää kielellisten oikeuksien toteutumista. Vuoden 2016 Kielibarometrissä havaittiin, että yleinen kieli-ilmapiiri oli viime vuosina koventunut. Seuraavana vuonna hallituksen kielikertomuksessa esitettiin keskeisiä huomioita kieli-ilmapiirin parantamiseksi. Keskeiseksi todettiin kieliryhmien huomioiminen viranomaisten toiminnassa, tietoisuuden lisääminen kielellisistä oikeuksista sekä kielellisen monimuotoisuuden tekeminen näkyväksi ja tunnetuksi.Lasten kielelliset oikeudet -esite on myös osa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta uuden kansalliskielistrategian hyväksymisestä ja kieli-ilmapiirin parantamisesta. Lasten kielelliset oikeudet -esite
NordenBladet —Lääketietovarannon selvityksen kuvaamia keskitetyn lääketietovarannon lähtökohtia on syvennetty kesän ja syksyn 2021 aikana. Toteutuessaan kansallinen lääketietovaranto tarkoittaisi yhteistä tietovarantoa, johon koottaisiin eri viranomaisten tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista, kasvirohdosvalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.Fimealle vastuutetussa työskentelyssä tarkennettiin kansallisen lääketietovarannon toimintaedellytyksiä yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Jatkotyö painottui erityisesti lääketietovarannon ensisijaisiin tietosisältöihin ja niissä havaittuihin kehittämistarpeisiin sekä eri toimijatahojen tehtäviin tiedon tuottamisessa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä. Työskentely jatkuu seuraavassa vaiheessa lääketietovarannon ratkaisukuvauksen sekä kustannushyötyarvioinnin osalta. Tavoitteena on tuottaa selkeä tietopohja kansalliseen päätöksentekoon lääkevalmisteen tietojen kehittämisestä lähivuosina ja pitkällä tähtäimellä.
NordenBladet —Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi perjantaina 19. marraskuuta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen sisäministeriksi ja nimitti kansanedustaja Emma Karin uudeksi ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti pyynnöstä Maria Ohisalon valtioneuvoston jäsenyydestä ja sisäministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Lisäksi ministeri Kari antoi istunnon alussa virka- ja tuomarinvakuutuksen.Valtiotieteiden maisteri Akseli Koskela nimitettiin jatkamaan valtiosihteerinä sisäministeriössä ja valtiotieteen maisteri Terhi Lehtonen valtiosihteerinä ympäristöministeriössä.Ministeri Mikkosen henkilötiedot Ministeri Karin henkilötiedot Ministereiden työnjako ja sijaisuudet Ministerivaliokunnat Ministerityöryhmät
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuosina 2020-2021 investointitukea seitsemälle hanketta yhteensä noin 30,5 miljoonaa euroa kivihiilen energiakäytöstä luopumisen nopeuttamiseksi. Tukiohjelmalla kannustettiin kivihiiltä käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä nopeutettuun siirtymään pois kivihiilen energiakäytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Investointitukeen oli varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa.Työ- ja elinkeinoministeriö kohdentaa nyt kivihiilitukeen varatun, käyttämättömän 59,45 miljoonan euron valtuuden kokonaisuudessaan muihin energiatukihankkeisiin, jotka liittyvät muun muassa aurinkosähköön ja energiatehokkuuteen, hukkalämpö- ja muihin lämpöpumppujärjestelmiin, biokaasutuotantoon, pienimuotoiseen uusiutuvan energian tuotantoon sekä suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden investointitukiin. ”Uusiutuvan energian ja uusien energiateknologioiden investoinneilla on nyt hyvä veto päällä. Kohdentamalla jäljellä olevan kivihiilestä luopumisen tuen varmistamme, että hyviin hakuehdot täyttäviin hankkeisiin riittää myös loppuvuoden aikana rahoitusta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. *Vaikka erillinen kivihiilestä luopumiseen varatun määrärahan käyttöä laajennetaan, kivihiilestä luopumiseen voi jatkossakin hakea muita energiahankkeiden tukia.* Lisätty ministeri Lintiän sitaatti 19.11.2021 klo 11.40
NordenBladet —Kokouksessaan perjantaina 19. marraskuuta EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ensi vuoden työohjelmaan sekä seuraavan viikon neuvostokokouksiin.EU-ministerivaliokunta pitää hyvänä, että komission vuoden 2022 työohjelman tavoitteena on entistäkin vihreämpi, oikeudenmukaisempi, digitaalisempi ja kestävämpi Eurooppa. Suomi katsoo, että vihreän ja digitaalisen siirtymän tulee olla poikkileikkaava tavoite ja lähtökohta kaikessa tulevassa työssä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Eurooppaa. Suomi korostaa myös demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä yhteiskuntiemme ja EU:n kulmakivinä.Komissio julkisti vuoden 2022 työohjelmansa ”Eurooppa vahvemmaksi yhdessä” lokakuussa ja esittelee sen yleisten asioiden neuvostossa 23.11.2021. Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin on tarkoitus laatia työohjelman pohjalta vuoden 2022 lainsäädäntöprioriteeteista yhteinen julistus, joka hyväksyttäneen yleisten asioiden neuvostossa 14.12.2022 (lainsäädäntötyön vuosittainen ohjelmointi).Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:yleisten asioiden neuvosto (23.11.)kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus/avaruus) (25.-26.11.)epävirallinen kaupunkipolitiikkaministerikokous (26.11.)Yleisten asioiden neuvosto aloittaa 16.-17. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston valmistelut. Ministerit myös hyväksyvät neuvoston päätelmät EU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistamisesta. Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n laajentumisesta sekä jatkavat neuvoston oikeusvaltiovuoropuheluun liittyviä maakohtaisia keskusteluja. Esityslistalla on myös EU:n ja Britannian suhteiden tilannekatsaus. Lisäksi komissio esittelee työohjelmansa vuodelle 2022.
NordenBladet —Sisäministeriö on 19.11.2021 asettanut hankkeen valmistelemaan ehdotusta lainsäädännöksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön leviämiseen puuttumiseksi. Hankkeen tavoitteena on tuoda aiheesta annettu EU:n asetus osaksi kansallista lainsäädäntöä.EU-asetuksella pyritään parantamaan mahdollisuuksia tunnistaa ja poistaa verkkosisältöä, joka yllyttää terroristisiin tekoihin. Asetus velvoittaa internetpalvelun tarjoajat suojaamaan aktiivisesti palvelunsa terroristisen sisällön levittämistä vastaan. Internetpalvelun tarjoajalla tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisen median verkkoalustoja kuten Facebookia ja Twitteriä, mutta myös pienempiä toimijoita.EU-asetusta aletaan soveltaa kesäkuussa 2022, ja sen myötä jokaisen jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka tehtäväksi tulee antaa määräys terroristisen verkkosisällön poistamisesta, arvioida poistamisen tarvetta, valvoa erityistoimenpiteiden toteuttamista sekä määrätä seuraamuksia. EU-asetuksen mukaan näillä viranomaisilla on valtuudet velvoittaa internetpalvelujen tarjoajia poistamaan terroristinen sisältö tai estämään pääsy siihen palveluissaan. Asetus koskee yleisölle tietoa levittäviä palveluntarjoajia, jotka toimivat EU:n alueella riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee. Hankkeen toimikausi päättyy 30.9.2022. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan, kun asetuksen soveltaminen alkaa 7.6.2022.
NordenBladet —Kansainvälinen valuuttarahasto julkisti lausuntonsa Suomen taloudesta perjantaina 19. marraskuuta.Lausunto käsittelee muun muassatalousnäkymiäkoronatoimia ja julkista talouttailmastotoimiafinanssipolitiikkaarahoitusmarkkinoita.Ministeri Saarikko korostaa velkasuhteen vakauttamistaValtiovarainministeri Annika Saarikko sanoo, että tapaaminen IMF:n asiantuntijoiden kanssa oli hyödyllinen ja vahvisti valtiovarainministeriön arvioita kansantalouden ja julkisen talouden haasteista. Hänen mielestään on tärkeätä, että järjestö tutkii ja kantaa syystä huoltakin Suomen kehityksestä. ”Hallitus on tunnistanut hyvin sen, että vahva kasvu uhkaa jäädä pyrähdykseksi. Suomen tulee päästä kestävään, pitkäjänteiseen, vahvaan kasvuun sekä samalla priorisoida menoja ja noudattaa kehyksiä. Tässä suhteessa IMF:n kannat ovat hyvin ymmärrettäviä ja tarpeellisia, jotta velkasuhde saadaan vakautettua tavoitteiden mukaisesti”, ministeri Saarikko sanoo.IMF antaa vastaavan lausunnon kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. IMF:n vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV -konsultaatioiksi, sillä ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV. Lausunto perustuu IMF:n asiantuntijoiden omiin arvioihin sekä keskusteluihin, joita he ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.IMF:n johtokunta käsittelee Suomen maaraportin sekä erillisselvitykset Suomen työmarkkinoista ja rahoitusmarkkinoista ensi vuoden alkupuolella.
NordenBladet —Valtiotieteen kandidaatti Anni Valajärven laatima selvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä on valmistunut. Selvityksestä ilmenee taiteen perusopetuskentän myönteinen suhtautuminen ja hyvät valmiudet taiteen perusopetuksen opintosuoritusten viemiseen Koski-tietovarantoon. Selvitys luovutettiin ylijohtaja Riitta Kaivosojalle 18. marraskuuta.Selvityksessä jatkotoimenpiteiksi esitetään muun muassa, että taiteen perusopetuksen opintosuoritustietojen vieminen Koski-tietovarantoon tehdään mahdolliseksi. Selvitystyön tueksi toteutettuun kyselyyn vastasi 70 prosenttia taiteen perusopetusoppilaitoksista, joista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti Koski-tietovarantoon tehtäviin tiedonsiirtoihin.Selvityksen tuloksista ilmenevän toimialan myönteisen tahtotilan ja hyvien valmiuksien johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy välittömästi valmistelemaan mahdollisuuksia taiteen perusopetuksen opintosuoritustietojen liitämiseksi Koski-tietovarantoon – Olen iloinen siitä, että selvitys antaa meille kirkkaan suunnan asioiden edistämiseksi. On tärkeää tehdä näkyväksi taiteen perusopetuksessa saavutettua osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä työ, jossa valmistellaan uuteen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukseen kytkeytyvien, muun kuin säännellyn koulutuksen tietojen, tallentamista valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaisiin tietovarantoihin. Olemme päättäneet kytkeä taiteen perusopetuksen mukaan tähän käynnissä olevaan lainvalmistelutyöhön, toteaa ylijohtaja Riitta Kaivosoja.Selvityksessä ehdotetaan, että Koski-tietovarantoon vietävien opintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Opintopiste on käytössä lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Myös vapaan sivistystyön Koski-tietovarantoon vietävät opinnot on määritelty opintopisteinä. Opintojen laajuuden ilmoittaminen opintopisteinä helpottaisi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä parantaisi taiteen perusopetuksen vertailtavuutta muilla koulutusasteilla tehtyihin opintoihin. Opintopiste ei korvaisi opetustuntia esimerkiksi taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden perusteena käytettynä laajuutena, vaan toimisi sen rinnalla.Taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnustamista muilla koulutussektoreilla tulee edistää ja lukiodiplomien järjestämiseen liittyvää yhteistyötä tulee kehittää. Saavutettavuus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen tulisi ottaa entistä laajemmin huomioon taiteen perusopetusoppilaitosten ja taiteen perusopetuskentän toiminnassa yleisesti. Lisäksi esitetään, että taiteen perusopetuksen tietopohjaa tulee edelleen vahvistaa. Olisi ensisijaisen tärkeää perustaa kaikki taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset kattava, ajantasainen rekisteri tai muu tietokanta. Ylläpidettävä rekisteri yksinkertais-taisi ja selkeyttäisi taiteen perusopetukseen liittyvää selvitys- ja kehittämistyötä.Esiselvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä
NordenBladet —Euroopan komissio päätti 18.11.2021 jatkaa koronakriisin takia joustavoitettuja valtiontukisääntöjä 30.6.2022 asti. Suomessa voimassaolon pidennys helpottaa yritysten kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Lisäksi komissio linjasi, että sääntöjä laajennetaan investointeja ja vakavaraisuutta edistäviin tukiin. Uudet tukimuodot ovat voimassa 31.12.2022 ja 31.12.2023 asti.Komissio on joustavoittanut vuosien 2020–2021 aikana useaan otteeseen valtiontukisääntöjä. Tavoitteena on ollut antaa jäsenvaltioille monipuoliset mahdollisuudet tukea yrityksiä ja lieventää koronapandemian haitallisia talousvaikutuksia. Joustojen jatkamisen taustalla on komission mukaan halu varmistaa EU:n elpymisen jatkuminen saumattomasti tilanteessa, jossa osa EU-maista on ottanut uusia rajoitustoimia käyttöön. Erityisesti tietyt toimialat kärsivät edelleen koronakriisin haitallisista talousvaikutuksista.Suomi kannattaa, että koronakriisin aikana käyttöönotetuista väliaikaisista valtiontukisäännöistä luovutaan heti, kun talous- ja pandemiatilanne sen sallivat.Sääntöihin jatkoa ja lisäjoustoja Nykyisin voimassa oleva, joustavampi sääntely koskee muun muassa avustuksia, lainoja ja takauksia, joilla turvataan yritysten rahoituksensaanti. Lisäksi säännöt sallivat yritysten pääomittamisen sekä tuet koronan torjuntaan liittyvien tuotteiden valmistukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio toimintaan. Komissio jatkaa näiden sääntöjen voimassaoloaikaa 30.6.2022 asti ja joustavoittaa niitä eräiltä osin.Keskeiset joustot koskevat tuen enimmäismäärien nostoa. Komissio nostaa esimerkiksi niin sanotun 1 800 000 euron tuen enimmäismäärää 2,3 miljoonaan euroon. Tuki voidaan kohdentaa mihin tahansa yrityksen kustannuksiin eri muodoissa.niin sanottujen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen yrityskohtaista enimmäismäärää 10 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki kohdennetaan yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tukea voidaan myöntää tiettyyn osaan yrityksen kiinteistä kustannuksista.Komission linjaukset sääntöjen voimassaolon jatkosta ja lisäjoustoista vaikuttavat Suomessa esimerkiksi niin sanottuun 1 800 000 euron puitetukiohjelmaan. Ohjelma on ollut laajalti eri tukiviranomaisten käytössä koronan aiheuttamien haitallisten talousvaikutusten lieventämisessä. Voimassaolon pidennys ja enimmäismäärän nosto helpottavat kansallisesti erityisesti kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Joustojen hyödyntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää.Sääntöihin myös lisää laajennuksiaNykyisten sääntöjen joustavoittamisen lisäksi komissio laajentaa sääntöjä kahdelle osa-alueelle. Sääntöjen laajennusten tavoitteena on edistää EU:n elpymistä sallimallapienimuotoiset investointituet, joiden avulla voidaan tukea muun muassa vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviä yritysten hankkeita. Investointituen saa yhdistää normaaliajan valtiontukisäännöissä myönnetyn investointituen kanssa.toimenpiteet yritysten vakavaraisuuden tukemiseksi. Säännöissä sallittaisiin valtiontakaukset rahoituksen välittäjille (esimerkiksi pääomasijoitusrahastoille), joita rohkaistaisiin näin tekemään esimerkiksi oman pääomanehtoisia sijoituksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin, jotka ovat velkaantuneet koronapandemian seurauksena.Säännöissä on määritelty tarkempia suojatoimenpiteitä, jotka rajaavat kilpailun vääristymiä molempien tukimuotojen osalta. Investointitukia koskeva uusi tukimuoto on voimassa 31.12.2022 asti ja vakavaraistamistuki 31.12.2023 asti. Uusien joustojen hyödyntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission ennakkohyväksyntää. Komissiolta linjauksia myös kilpailupolitiikan tulevaisuudestaEuroopan komissio antoi 18.11.2021 myös uuden tiedonannon EU:n kilpailupolitiikasta. Tiedonanto on komission tilannekatsaus siitä, miten EU:n kilpailu- ja valtiontukisäännöt tukevat EU:n kriisinkestävyyttä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation tavoitteita. Seuraavaksi valtioneuvosto informoi eduskuntaa E-kirjelmällä, jossa kerrotaan komission tiedonannon sisällöstä ja valtioneuvoston kannasta siihen.
