NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Oslossa 22.–23. marraskuuta. Vierailullaan ministeri Skinnari tapaa Norjan uuden hallituksen ministereitä sekä tutustuu hiilidioksidin talteenottoa hyödyntävän jätteenkäsittelylaitoksen toimintaan. Lisäksi ministeri osallistuu Suomen ja Norjan Varustamoliittojen sekä Suomen Oslon-suurlähetystön järjestämään seminaariin.Norjassa on syykuun puolessa välissä pidettyjen suurkäräjävaalien jälkeen aloittanut uusi hallitus. Oslon vierailullaan ministeri Skinnari tapaa Norjan kehitysyhteistyö- ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anne Beathe Tvinnereimin, elinkeinoministeri Jan Christian Vestren, kalastus- ja meriministeri Bjørnar Skjæranin sekä Oslon pormestari Raymond Johansenin.Tapaamisissa keskustellaan muun muassa Glasgow’n ilmastokokouksen tuloksista, Euroopan vihreästä siirtymästä sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista Norjan ja Suomen innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän yhteistyön edistämiseksi.”Norjalais-suomalainen akkuyhteistyö Vaasassa on hyvä esimerkki maidemme välisestä yhteistyöstä. Maidemme elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan yhteistyössä on paljon kasvupotentiaalia”, ministeri Skinnari toteaa.Ministeri vierailee myös Fortumin ja Oslon kaupungin omistamalla jätteenkäsittelylaitoksella Klemetsrudissa, jossa hyödynnetään hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (Carbon Capture and Storage eli CCS). Lisäksi ministeri Skinnari osallistuu molempien maiden Varustamoliittojen ja Oslon-edustuston järjestämään The Future of Shipping -seminaariin, jonka yhteydessä hän tapaa seminaariin osallistuvien suomalaisten ja norjalaisten yritysten edustajia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituspuolueet linjasivat 17.12.2020 toimista, joilla edistetään 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä ja työssä jaksamista. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat valmistelleet lakiluonnoksen, joka on lausuntokierroksella 6.1.2022 asti.Nykyisen lainsäädännön mukaan perus- ja ansiopäivärahaa voidaan tietyin edellytyksin maksaa päivärahakauden enimmäisajan päättymisen jälkeen niin kutsutuilta lisäpäiviltä, kunnes irtisanottu työntekijä jää eläkkeelle. Lisäpäiväoikeus edellyttää laissa säädetyn ikärajan täyttymistä ennen kuin työttömyyspäivärahan enimmäisaika ehtii päättyä. Lakiluonnoksen mukaisesti mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousisi vuodella. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousisi 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen.Muutos ei vaikuta jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.Vahvistettu muutosturva nopeuttamaan uudelleentyöllistymistäUuden muutosturvan tavoitteena olisi nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä.
Nykyisen työsopimuslaissa säädetyn muutosturvan lisäksi luotaisiin uusi muutosturvapaketti kaikille tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa.Uusi muutosturva koostuisi muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvarahan maksaisi työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaisi irtisanotun yhden kuukauden palkkaa. Muutosturvaraha ei vähentäisi työttömyyspäivärahaa tai siirtäisi sen alkamisajankohtaa. Muutosturvakoulutuksen hankkisi työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaisi enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena olisi tukea irtisanotun ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää irtisanotun nopeaa uudelleen työllistymistä. Työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitus sekä työllistymissuunnitelman tekeminen tapahtuisivat jo irtisanomisaikana.Uusi muutosturva rahoitettaisiin Työllisyysrahaston kautta muutosturvamaksulla, jossa olisi yhtä suuret irtisanovan työnantajan osa ja yhteinen osa. Yhteinen osa rahoitettaisiin kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.Työllistymisvapaita pidennettäisiin työntekijöillä, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta samalla työnantajalla. Nykyisin työllistymisvapaan pituus on 5, 10 tai 20 päivää työntekijän irtisanomisajan pituudesta riippuen. Vuodesta 2023 alkaen työllistymisvapaiden pituus olisi 5, 15 tai 25 päivää. Työllistymisvapaata voisi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen.Mahdollisuutta osa-aikatyöhön parannettaisiinYli 55-vuotiaiden, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta, oikeutta lyhennettyyn työaikaan vahvistettaisiin. Tämä koskisi myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osa-aikaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Työnantajan olisi ensi sijassa pyrittävä järjestelemään työt siten, että osa-aikatyö onnistuisi. Työntekijällä ei kuitenkaan olisi subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaansa. Tavoitteena on tukea työssä jaksamista.Tavoitteena 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden paraneminenLisäpäivien poistolla halutaan edistää ikääntyvien työllisyyttä. Lisäpäivillä on tutkimuksissa havaittu olevan työllisyyttä vähentävä vaikutus. Tilanteissa, joissa työ kuitenkin päättyy, uudelleentyöllistymistä tuetaan ehdotetulla muutosturvalla. Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille. Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä noin 8300 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä.Hallituspuolueiden 17.12.2020 tekemään päätöskokonaisuuteen sisältyy myös muita 55 vuotta täyttäneiden työllisyyttä edistäviä päätöksiä, jotka valmistellaan erikseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että lausuntokierroksella olevaan esitykseen sisältyvien ja erikseen valmisteltavien toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä.Lakimuutokset voimaan 2023Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.Esitys on valmisteltu yhteistyössä virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön kuluttaja-asiain neuvottelukunta kokoontui 17.11. keskustelemaan kuluttajakäyttäytymisen malleista ja muutoksista sekä verkkohuijauksista. Tällä hetkellä kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavia ajankohtaisia asioita ovat muun muassa koronan aiheuttamat muutokset ihmisten arjessa ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset.Koronapandemia on vauhdittanut digitalisaatiota, joka muuttaa ihmisten kulutustottumuksia. Tietoa eri tuotteista ja kulutusmahdollisuuksista on aiempaa helpommin saatavilla. Sosiaalinen media lisää kuluttajien välistä vuorovaikutusta ja muokkaa näin myös kulutustoiveitamme ja -käyttäytymistämme. Kuluttaja-asiain neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin myös digitalisaatiokehityksen myötä kasvavaa ongelmaa, eli verkkohuijauksia.”Verkkohuijaukset ovat vakava ongelma ja kuka tahansa meistä voi tulla huijatuksi verkossa. Tarvitsemme eri tahojen yhteistyötä sekä verkkohuijausten torjunnassa että huijauksien uhrien auttamisessa”, neuvottelukunnan puheenjohtaja työministeri Tuula Haatainen sanoo. Haasteeksi tunnistettiin erityisesti ennaltaehkäisyn vaikeus. Huijarit keksivät jatkuvasti uusia keinoja siihen, kuinka ihmiset saadaan verkossa tekemään jotain, jota he eivät muuten tekisi, eli esimerkiksi kertomaan henkilö- tai pankkitunnuksensa.Ratkaisuina huijausten ennaltaehkäisyssä korostettiin digi- ja mediataitoja ja kuluttajien osaamisen vahvistamista. Keskustelua käytiin myös esimerkiksi eri organisaatioiden ja hakukoneiden vastuusta. Digitaalinen eriarvoisuus, eli ihmisten erilaiset taidot ja mahdollisuudet digilaitteiden käyttöön, tunnistettiin haasteeksi myös verkkohyökkäysten ennaltaehkäisyssä.Käyttäytymistieteet avaavat kuluttajien käyttäytymistä aiempaa tarkemminNeuvottelukunnan kokouksen toinen teema oli käyttäytymistieteet, joiden avulla saadaan aiempaa parempaa tietoa siitä, miksi ihmiset käyttäytyvät kuluttajina kuten käyttäytyvä.”Ihmiset eivät tee huonoja kulutusvalintoja tyhmyyttään, vaan meitä ohjaavat erilaiset toimintamallit”, kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo puheenvuorossaan.Myös esimerkiksi OECD:ssä käyttäytymistieteelliset näkökulmat on otettu vahvasti mukaan tukemaan politiikan keinojen valintaa ja täytäntöönpanoa. Kuluttajakäyttäytymistä ei voida jättää vain kuluttajien vastuulle, vaan sen ohjaamiseen tarvitaan myös sääntelyä. Kuluttajapolitiikka vaatii taakseen laaja-alaisen arvion ja ymmärryksen kuluttajien haasteista ja niiden syistä.Kuluttaja-asiain neuvottelukunnan jäsenet ovat alan viranomaisia, kuluttajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen, teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia. Valtioneuvosto kutsuu neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos valtioneuvoston asetukseksi turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022-2023 on valmistunut. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää luonnoksesta lausuntoja 8.12.2021 saakka Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta.Tukiohjelman tavoitteena on tukea vaille käyttöä jääneiden turvetuotantokoneiden romuttamista. Tukiohjelma on osa laajempaa turvealalle suunnattua luopumispakettia.”Turvealan murros on ollut nopea ja tarve hallituksen linjaamien tukitoimien toimeenpanolle kova. Nyt lausunnoille lähtevän kaluston romutustuen tavoite on tukea yrittäjien sopeutumista markkinoiden muutokseen ja uuden liiketoiminnan hakemiseen. Tuki on osa laajapohjaisen turvetyöryhmän esityksiä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Tukea myönnettäisiin romutetuille keruu- ja imuvaunuille, jyrsimille, kääntäjille, karheajajille ja tasausruuveille. Tukea ei myönnettäisi romutetuille palaturvekoneille. Tukitaso perustuisi romutetun koneen hankintahintaan ja asetuksessa määriteltyyn tukiprosenttiin, joka laskee koneen hankintaiän perusteella. Tukea myönnettäisiin Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013, de minimis-asetus) mukaisena. Tuki haettaisiin koneiden romuttamisen jälkeen.Asetuksessa säädettäisiin muun muassa tukikelpoisista romutetuista turvetuotantokoneista, tukitasoista sekä tuen maksamisesta. Lisäksi asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset turvetuotantokoneiden romuttamiseen annettavan tuen myöntämisperusteista sekä hakijoilta vaadittavista tiedoista ja selvityksistä.Tuen myöntämisistä päättäisi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus asetuksessa asetettujen ehtojen perusteella. Luopumistuki yrittäjille valmisteilla, muita tukitoimia käynnissä Osa hallituksen puoliväliriihessä linjaamaa tukipakettia on luopumistuki turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Tuen valmistelu on käynnissä. Tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen malli, jota voitaisiin myöntää yrittäjälle automaattisesti tuen saamisen edellytysten täyttyessä. Luopumistuki on koneiden romutustuen tavoin tarkoitus toteuttaa vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen mukaisena, jolloin tukia ei tarvitse notifioida EU:n komissioille. Tukien yhteenlaskettu kokonaismäärä voi olla tällöin enintään 200 000 euroa yrittäjää kohti kolmen vuoden aikana.  Kaluston romutustuki ja luopumistuki ovat osa hallituksen puoliväliriihessä linjaamaa toimenpidekokonaisuutta turvealan murrokseen vastaamiseksi. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö tulee vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja muutoksen tulee tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta vaarantamatta.Turpeen energiakäyttö on vähentynyt ennakoitua nopeammin. Energiaturpeen käytön nopea vähentyminen on vaikuttanut turveyritysten liiketoimintaedellytyksiin ja vähentänyt myös turvetuotannossa käytettyjen koneiden ja laitteiden käyttöä ja arvoa.Liiketoimintaa jatkavat yrittäjät voivat hakea tukea yritystoimintansa kehittämiseen ja monipuolistamiseen ELY-keskusten kehittämispalveluista ja -avustuksista. Näihin palveluihin ja avustuksiin on osoitettu lisämäärärahaa kaksi miljoonaa euroa ELY-keskuksille. Lisäksi turvealan yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymiseen ja koulutukseen TE-toimistojen toimesta on osoitettu 2,5 miljoonaa euroa. Yksi osa uusia liiketoimintamahdollisuuksia turvealan yrittäjille on tuotantoalueiden ennallistaminen ja jatkokäyttö. Tämän tueksi on käynnistetty hankkeita, joissa selvitetään eri mahdollisuuksia ennallistamiseen ja jatkokäyttöön esimerkiksi rahkasammalen korjuussa tai lyhytkiertopuulajien kasvatuksessa. Turvetuotantoalueiden metsittämiseen on myös myönnetty lisämäärärahaa vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Kiinan välisissä säännönmukaisissa neuvotteluissa 16.-17.11.2021 sovittiin, että Suomesta on mahdollista lisätä lentoja Shanghaihin. Tällä hetkellä viikkovuoroja on seitsemän, jatkossa vuoroja on 14.Lisäksi neuvotteluissa luovuttiin reittejä ja reittipisteitä koskevista rajoituksista. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomesta operoiva yhtiö voi vapaammin valita kohteensa Kiinassa.Lentoliikenne Kiinaan voi kasvaa, kun matkustusrajoitukset vähenevät. Käytännössä uusia vuoroja päästään hyödyntämään, kun rajoituksista luovutaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jukka Vornanen aloittaa sisäministeri Krista Mikkosen erityisavustajana perjantaina 19.11. Vornasen vastuulle kuuluu sisäiseen turvallisuuteen eli poliisiin, rajaturvallisuuteen, hätäkeskustoimintaan ja pelastustoimeen liittyvät asiat.Vornanen on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on toiminut ministeri Mikkosen erityisavustajana ympäristöministeriössä syyskuusta 2021 lähtien. Vuosina 2013-2021 Vornanen toimi Turun kaupunginvaltuutettuna sekä kaupunginhallituksen jäsenenä. Vuodet 2017-2021 Vornanen toimi Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja kaupungin omistajaohjauksesta vastaavan konsernijaoston puheenjohtajana.Jukka Vornasen lisäksi sisäministerin erityisavustajina jatkavat Tiina Kivinen, jonka vastuulla on EU-asioihin, maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan sekä tiedusteluun liittyvät asiat, sekä Heikki Sairanen, joka vastaa talouspolitiikkaan liittyvistä asioista. Erityisavustajat Jarno Lappalainen ja Milja Henttonen siirtyvät ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin esikuntaan.Yhteystiedot:  
Jukka Vornanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 593 6791
[email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyvän Emma Karin erityisavustajina aloittavat Milja Henttonen, Jarno Lappalainen ja Erkki Perälä. Myös Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.Tekniikan kandidaatti Jarno Lappalainen siirtyy Emma Karin erityisavustajaksi sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajan tehtävästä. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä.Myös kauppatieteiden maisteri Milja Henttonen siirtyy Karin esikuntaan sisäministeri Ohisalon erityisavustajan tehtävästä. Henttonen vastaa ilmasto- ja ympäristöministerin viestinnästä ja mediasuhteista sekä vihreiden ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta.Valtiotieteiden maisteri Erkki Perälä siirtyy ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajaksi jäädessään toimivapaalle ajatushautomo Demos Helsingin vanhemman konsultin ja Urban Transformations -tiiminvetäjän tehtävästä. Perälä on toiminut aiemmin muun muassa Helsingin kaupunginvaltuutettuna, ympäristöministerin erityisavustajana ja liiketoimintajohtajana. Emma Karin erityisavustajana Perälä vastaa erityisesti rakentamiseen, asumiseen ja alueidenkäyttöön liittyvistä asioista.Ministeri Krista Mikkosen erityisavustajina toimineet Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat Emma Karin erityisavustajina. Heikkinen vastaa muun muassa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista. Yliluoma puolestaan vastaa muun muassa ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä jatkaa Terhi Lehtonen. Rakentamisen ja asumisen asioista vastannut erityisavustaja Jukka Vornanen puolestaan siirtyy sisäministeri Krista Mikkosen esikuntaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lapsia ja nuoria pyydetään mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke.” toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.Lapset ja nuoret voivat jättää ideoitaan lapsistrategian verkkosivuille 19.11.-19.12.2021 välisenä aikana. Ideoita voi jättää yksin, yhdessä kavereiden tai esimerkiksi koululuokan kanssa. Lapsistrategian verkkosivut”Tärkeintä on, että ideat ovat käytännöllisiä, ne kohdistuvat lapsiin ja nuoriin yleisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana. Voimme rahoittaa vain nopeasti toteutettavia ideoita, jotka hyödyttävät lapsia ja nuoria laajasti”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari. Kaikki saadut ideat käydään läpi ja valmistellaan raadille, jonka jälkeen raati antaa ideoille oman arvionsa ja valitsee 10-12 toteuttamiskelpoista ideaa lasten ja nuorten äänestykseen. Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Lapset ja nuoret pääsevät äänestämään jatkoon pääseistä ideoista, joista sitten toteutetaan 2-6 ideaa vuoden 2022 aikana. Vaalien tulos julkistetaan 14.2.2022.Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma sisältää 30 erilaista toimenpidettä, joilla lapsen oikeuksia vahvistetaan Suomessa. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteet lisäävät esimerkiksi lapsen osallisuutta ja lapsen oikeutta tietoon.Osallisuuskampanjan raatilaiset:
Johanna Laisaari, Kansallinen lapsistrategia (pj.)
Eero Löytömäki, Allianssi    
Elina Pekkarinen, Lapsiasiavaltuutettu
Tuomas Kurttila, Helsingin ensikoti
Hanna Tulensalo, Arjesta voimaa –hanke (Pelastakaa Lapset)
Onni Westlund, Pesäpuu
Johanna Olli, Turun yliopisto
Janette Grönfors, Romaniasiain neuvottelukunta
Sanna Valtonen, Turvapaikanhakijoiden tuki
Christina Gestrin, Folktinget
Lotte Telakivi, Seta
Anni-Sofia Niittyvuopio, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Venäjän edustajat tapasivat virtuaalisesti maiden yhteisen Ystävyyden luonnonsuojelualueen 30-vuotispäivänä. Merkkivuoden kunniaksi keskusteltiin lupaavista yhteistyöalueista sekä mahdollisuuksista laajentaa Ystävyyden luonnonsuojelualuetta esimerkiksi luonnonsuojelullisesti arvokkailla alueilla.Merkkipäivän tapaamisen puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön hallinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja Ismo Tiainen sekä Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Ivan Kushch.”Luontokato on globaali kriisi, jota täytyy torjua kaikilla tasoilla. Luonto ei tunne rajoja. Suomi ja Venäjä ovat tehneet pitkäjänteisesti käytännönläheistä yhteistyötä luonnonsuojeluasioissa. Yhteinen Ystävyyden luonnonsuojelualue ja siihen kytkeytyvä korkeatasoinen tutkimusyhteistyö on tästä hyvä esimerkki”, Tiainen toteaa.Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Venäjän puolella Kostamuksen luonnonpuisto ja Suomen puolella viidestä Kuhmossa ja Suomussalmella sijaitsevasta luonnonsuojelualueesta koostuva Ystävyyden puisto. Luonnonsuojelualue perustuu Suomen ja Venäjän väliseen valtiosopimukseen, jonka tavoitteena on edistää lajien ja ekosysteemien suojelua sekä tutkimusta ja ekosysteemien pitkäaikaisseurantaa yhteisen rajan läheisyydessä.Yhteisen luonnonsuojelualueen historia kietoutuu Suomesta 1800-luvulla sukupuuttoon hävitetyn metsäpeuran ympärille. 1950-luvulta alkaen laji vakiintui uudelleen Suomeen, kun Kainuuseen vaelsi rajan yli metsäpeuroja Venäjän Karjalasta. Eläinten siirtyminen luonnonsuojelualueen osasta toiseen turvattiin valtiosopimuksella.Tieteellinen yhteistyö osana luonnonsuojelualueen toimintaaKeskeinen osa Ystävyyden luonnonsuojelualueen toimintaa on alusta saakka ollut tieteellinen yhteistyö, jonka puitteissa on järjestetty yhteisiä kansainvälisiä tutkimushankkeita, tutkijavaihtoja sekä kehitetty menetelmäosaamista. Kuhmossa toimivan Suomen ympäristökeskuksen Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen kautta tutkijoiden pääsy kenttätöihin Venäjälle ja molemminpuolinen liikkuvuus on ollut sujuvaa. Tutkimuskeskus toteuttaa vahvaa tieteellistä yhteistyötä sekä mahdollistaa tiedonvaihdon alueen arvokkaiden luontokohteiden tilasta. ”Olemme edistäneet tutkimusyhteistyötä idän ja lännen välillä sekä ammentaneet molemmista tutkimustraditioista yhteisen hyvän vuoksi”, toteaa erikoistutkija Gergely Várkonyi Suomen ympäristökeskuksesta.Ystävyyden luonnonsuojelualue on osa Metsähallituksen Luontopalveluiden puistopariyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.”Luonnonsuojelualueiden välisellä käytännön yhteistyöllä olemme pystyneet muun muassa parantamaan luontomatkailun edellytyksiä molemmin puolin rajaa sekä kehittämään luonto- ja ympäristökasvatusta”, kertoo Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelujen aluejohtaja Pirkko Siikamäki. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 19.11.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi