NordenBladet — Suomen ja Venäjän edustajat tapasivat virtuaalisesti maiden yhteisen Ystävyyden luonnonsuojelualueen 30-vuotispäivänä. Merkkivuoden kunniaksi keskusteltiin lupaavista yhteistyöalueista sekä mahdollisuuksista laajentaa Ystävyyden luonnonsuojelualuetta esimerkiksi luonnonsuojelullisesti arvokkailla alueilla.Merkkipäivän tapaamisen puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön hallinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja Ismo Tiainen sekä Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Ivan Kushch.”Luontokato on globaali kriisi, jota täytyy torjua kaikilla tasoilla. Luonto ei tunne rajoja. Suomi ja Venäjä ovat tehneet pitkäjänteisesti käytännönläheistä yhteistyötä luonnonsuojeluasioissa. Yhteinen Ystävyyden luonnonsuojelualue ja siihen kytkeytyvä korkeatasoinen tutkimusyhteistyö on tästä hyvä esimerkki”, Tiainen toteaa.Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Venäjän puolella Kostamuksen luonnonpuisto ja Suomen puolella viidestä Kuhmossa ja Suomussalmella sijaitsevasta luonnonsuojelualueesta koostuva Ystävyyden puisto. Luonnonsuojelualue perustuu Suomen ja Venäjän väliseen valtiosopimukseen, jonka tavoitteena on edistää lajien ja ekosysteemien suojelua sekä tutkimusta ja ekosysteemien pitkäaikaisseurantaa yhteisen rajan läheisyydessä.Yhteisen luonnonsuojelualueen historia kietoutuu Suomesta 1800-luvulla sukupuuttoon hävitetyn metsäpeuran ympärille. 1950-luvulta alkaen laji vakiintui uudelleen Suomeen, kun Kainuuseen vaelsi rajan yli metsäpeuroja Venäjän Karjalasta. Eläinten siirtyminen luonnonsuojelualueen osasta toiseen turvattiin valtiosopimuksella.Tieteellinen yhteistyö osana luonnonsuojelualueen toimintaaKeskeinen osa Ystävyyden luonnonsuojelualueen toimintaa on alusta saakka ollut tieteellinen yhteistyö, jonka puitteissa on järjestetty yhteisiä kansainvälisiä tutkimushankkeita, tutkijavaihtoja sekä kehitetty menetelmäosaamista. Kuhmossa toimivan Suomen ympäristökeskuksen Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen kautta tutkijoiden pääsy kenttätöihin Venäjälle ja molemminpuolinen liikkuvuus on ollut sujuvaa. Tutkimuskeskus toteuttaa vahvaa tieteellistä yhteistyötä sekä mahdollistaa tiedonvaihdon alueen arvokkaiden luontokohteiden tilasta. ”Olemme edistäneet tutkimusyhteistyötä idän ja lännen välillä sekä ammentaneet molemmista tutkimustraditioista yhteisen hyvän vuoksi”, toteaa erikoistutkija Gergely Várkonyi Suomen ympäristökeskuksesta.Ystävyyden luonnonsuojelualue on osa Metsähallituksen Luontopalveluiden puistopariyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.”Luonnonsuojelualueiden välisellä käytännön yhteistyöllä olemme pystyneet muun muassa parantamaan luontomatkailun edellytyksiä molemmin puolin rajaa sekä kehittämään luonto- ja ympäristökasvatusta”, kertoo Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelujen aluejohtaja Pirkko Siikamäki. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi