NordenBladet — Kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala on nimitetty YK:n alaisen maatalouden kehitysrahaston IFADin (International Fund for Agricultural Development) apulaisjohtajaksi. Satu Santalan tavoitteena apulaisjohtajana on vahvistaa IFADin rahoituspohjaa, jotta kehittyvien maiden ruokaturvaa saataisiin parannettua.Uudessa apulaisjohtajan tehtävässään (Associate Vice-President) Satu Santala työskentelee IFADin ulkosuhteista vastaavan osaston johdossa.  Tehtävä alkaa joulukuun alussa järjestön päämajassa Roomassa.IFAD on kansainvälinen kehitysrahoituslaitos ja YK:n erityisjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista maatalouden ja maaseutukehityksen rahoittajista köyhimmissä maissa. Järjestö edistää ruokaturvaa ja ravitsemusta sekä pyrkii vähentämään maaseudun köyhyyttä kehittyvissä maissa.”IFADin toiminta parantaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ruokaturvaa ja toimeentuloa, mikä on minulle tärkeää. Ruokaturvan kannalta ilmastonmuutos, luontokato ja koronapandemia ovat kaikki isoja kysymyksiä. Ruoka sitoo meidät yhteen maapallolla”, sanoo Satu Santala.Satu Santala on työskennellyt ulkoministeriössä vuodesta 1996. Vuosina 2013–2016 hän toimi Maailmanpankin johtokunnan jäsenenä Washingtonissa. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä.”Tavoitteenani on vahvistaa IFADin rahoituspohjaa. Tulen hakemaan erilaisia kumppanuuksia, joiden avulla saamme parannettua köyhien viljelijöiden toimeentuloa ja toisaalta kehittyvien maiden ruokaturvaa”, sanoo Santala.Suomi on IFADin pitkäaikainen tukija ja kumppani. Vuonna 2020 yli 23 miljoonaan ihmistä pääsi IFADin tuella rahoituspalveluiden piiriin ja 3,7 miljoonaa ihmistä sai koulutusta tuloja tuottavan toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi lähes 1,7 miljoonaa hehtaaria maata saatiin ilmastokestävien toimintatapojen piiriin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisille kansalaisjärjestöille suunnatulla ohjelmatuella toteutetaan Suomen kehityspoliittisia tavoitteita äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Ulkoministeriö on myöntänyt suomalaisten kansalaisjärjestöjen monivuotiseen kehitysyhteistyöhön noin 276 miljoonaa euroa vuosille 2022–25.Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa. Vuosittain ohjelmatuen suuruus on noin 69 miljoonaa euroa.”Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut globaalisti. Tämä kehityskulku uhkaa ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ohjelmatuki mahdollistaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja niiden yhteistyökumppaneiden työn kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi kehittyvissä maissa”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ vaikuttaa merkittävästi Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja tukee kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpanoa. Tällä työllä on erityistä vaikuttavuutta esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämisessä, kuten silpomisen vastaisessa työssä, lapsiavioliittojen ehkäisemisessä, sukupuolittuneen väkivallan torjumisessa ja vammaisten naisten työllistymisessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrää sekä velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavaa rahamäärää korotetaan ensi vuoden alusta alkaen.Vuonna 2022 ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 23,20 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,34 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta. Velallisen, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä, suojaosuus on 696 euroa kuukaudessa.Velkajärjestelyssä olevien velallisten välttämättömiksi elinkustannuksiksi laskettavia rahamääriä korotetaan niin ikään kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan ensi vuoden alusta alkaen 552 euroa kuukaudessa. Näistä kustannuksista velallisen ei tarvitse esittää erillistä selvitystä.Myös velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuus nousee 2 046 euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että velkajärjestelyssä olevan henkilön on maksettava velkojille lisäsuorituksia, jos nettotulot nousevat kalenterivuoden aikana yli 2 046 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. Koronapandemia jatkuu edelleen. Rokotuskattavuuden kasvusta huolimatta vaara terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisestä on edelleen olemassa. Tämän vuoksi 4.11. tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketaan 19.12. asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä.Valtioneuvoston 4.11. tekemän päätöksen mukaan maahantulo Suomeen on sallittua EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkaille. Vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle. Neuvoston suosituksen liitteestä on poistettu Singapore ja Ukraina ja lisätty Indonesia. Samat muutokset tehdään myös valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevaan maaluetteloon 29.11. alkaen.Muiden kolmansien maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan. Jos rajoitusten piirissä olevasta maasta saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli Suomen koronatilanteesta ja rajoituksista 25. marraskuuta. Ministeriryhmä esittää ravitsemisliikkeiden rajoituksiin tiukennuksia, joista päätetään valtioneuvoston istunnossa mahdollisimman pian.Ministeriryhmä päätti esittää rajoitusten tiukentamista epidemian leviämisalueilla seuraavastiAnniskelu kaikissa ravitsemisliikkeissä päättyisi klo 17 ja ravitsemisliikkeen saisi pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18.Kaikki ravintolat saisivat vapautuksen em. rajoituksista koronapassia käyttämällä. Lisäksi, jos ravitsemisliikkeessä ei anniskella alkoholijuomia, se saisi pitää liikkeen avoinna klo 05-01 ilman koronapassia.Rajoitukset tulisivat voimaan sunnuntaina 28.11. klo 00. Anniskeluravintolat voisivat toimia normaalisti klo 17 lähtien vain koronapassia käyttämällä. Esimerkiksi pikaruokapaikat ja kahvilat voisivat olla avoinna ilman koronapassia kuten nykyisinkin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen koronarokotusstrategia päivitetään huomioiden syksyn 2021 epidemiatilanteen mukainen tarve tehostaa väestön rokotussuojaa. Rokottaminen on tehokkain tapa suojata väestöä covid-19 –taudilta ja hillitä koronavirusepidemiaa. Rokotuksia tarjotaan ilmaiseksi kaikille, jotka niitä haluavat ja joilla ei ole terveydellistä estettä rokotteen ottamiselle.Valtioneuvoston teki istunnossaan 25.11. 2021 periaatepäätöksen rokotestrategiasta. Rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet, strategia perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. Hallituksen hybridistrategian mukaisesti rokotuksilla pidetään yhteiskuntaa avoimena sekä turvataan osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin. Lisäksi rokotuksilla vähennetään koronavirustapausten määrää ja turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja palvelujen saatavuutta.Tällä hetkellä rokottamattomien korkea koronataudin ilmaantuvuus johtaa enenevästi myös rokotettujen sairastumisen riskin lisääntymiseen, eikä rokotuskattavuus ole tällä hetkellä riittävän korkea epidemian kasvun hillitsemiseksi. Rokotuskattavuudessa on myös alueellista ja väestöryhmittäistä vaihtelua.Rokotusstrategian päivitetyt tavoitteetRokotuskattavuuden nostamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tuleenostaa kahden rokoteannoksen saaneiden osuutta väestössä kohdentamalla tehokkaita toimenpiteitä erityisesti niihin väestöryhmiin ja alueille, joilla rokotuskattavuudessa on todettu puutteitavahvistaa väestön rokotussuojaa tehostamalla kolmansien rokoteannosten antamistavarautua alle 12-vuotiaiden lasten rokottamiseenarvioida ja tarvittaessa valmistella lainsäädännön muutoksia potilasturvallisuuden varmistamiseksiRokotusstrategia on määräaikainen ja voimassa 30.6.2022 saakka. Strategia päivitetään keväällä 2022, kun saatavilla on uutta seurantatietoa epidemiatilanteesta, rokotuskattavuudesta ja rokotusten vaikutuksista.EU:n kansainvälinen rokotesolidaarisuusPandemian hillitsemiseksi ja EU:n omankin terveysturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki maat saavat rokotteita heti kun niitä on saatavilla. Suomi osallistuu EU:n hankkimien rokotteiden lahjoittamiseen kolmansille maille erityisesti kansainvälisen rokoteyhteistyömekanismi COVAX:in kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittaminen edellyttäisi lupaviranomaisen hyväksyntää nykyisen ilmoitusmenettelyn sijaan. Valtioneuvosto antoi torstaina 25.11. asiaa koskevan hallituksen esityksen.Yksityinen perhepäivähoito jää jatkossakin ilmoitusmenettelyn piiriin. -Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Yksityisen varhaiskasvatustoiminnan luvanvaraisuus turvaa toiminnan laatua nykyistä paremmin ja varmistaa osaltaan jokaisen lapsen oikeutta hyvään varhaiskasvatukseen, sanoo opetusministeri Li Andersson.Esityksen taustalla on pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus: Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminta tulee olla luvanvaraista. Varhaiskasvatuslain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on antanut asetuksen ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020—2022 annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen muutos tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2022 saakka.Asetusmuutoksella muutetaan ulkoministeriössä ja edustustoissa myönnettävien passien ja henkilökorttien maksuja. Poikkeuksen korotuksiin muodostavat Suomen sotiin osallistuneille myönnettävien passien maksut, joihin ei esitetä muutoksia.Henkilökortin hinta nousee kuudella eurolla 1.1.2022 alkaen.  Henkilökortin maksun muutoksen taustalla on Euroopan Unionin ID-asetus.Henkilökorttien maksujen korotukset johtuvat siitä, että Euroopan Unionin ID-asetuksen johdosta henkilökorttilakiin on tehty täydentäviä muutoksia. Henkilökortin siruun talletetaan hakijan kasvokuva ja sormenjäljet. Säädösmuutoksista aiheutuvat lisämenot kohdentuvat ulkoasiainhallinnon maksulliseen toimintaan ja ne tulee valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti kattaa täysimääräisesti suoritteista perittävillä lupatuotoilla. Passin hinta nousee 35 eurolla 1.1.2022 alkaen  Passin hinta nousee 35 eurolla lukuun ottamatta Suomen sotiin osallistuneille myönnettäviä passeja. Passin maksu on ollut vuodesta 2014 lähtien 140 euroa. Passin nykyinen hinta ei enää vastaa sen omakustannusarvoa. Lain mukaan perittävän maksun tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää.  Passien maksuja korotetaan kustannusvastaavuuden parantamiseksi. Passien hinnan korotusesitystä kohtuullistettiin lausuntokierroksen jälkeen ja uudet maksut ovat passin omakustannusarvoa alempia valtion maksuperustelain 6 §:n 3 momentin perusteella. Asetusmuutoksella muutetaan ulkoministeriössä ja edustustoissa myönnettävien passien ja henkilökorttien maksuja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 25.11.2021 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 25.11.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi