NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 25. marraskuuta yleisistunnossaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman vuodelle 2022.Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman tavoitteena on varmistaa vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Suunnitelmalla ohjataan selvitys- ja tutkimustoimintaa pääministeri Marinin hallitusohjelman toimeenpanon kannalta keskeisille painopistealueille.Suunnitelman sisältämät tietotarpeet on tunnistettu ministeriöissä, ja lisäksi joidenkin tietotarpeiden tarkemmassa määrittelyssä on hyödynnetty avointa yhteiskehittämistä.Suunnitelma koostuu yhdeksästä osakokonaisuudesta ja niille valituista selvitys- ja tutkimusteemoista sekä varauksista muihin myöhemmin määriteltäviin tietotarpeisiin:Kestävän talouden SuomiHiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikkaSuomi kokoaan suurempi maailmallaTurvallinen oikeusvaltio Suomi, sen kehittäminen ja puolustuspolitiikkaElinvoimainen Suomi, liikenneverkot ja maatalousLuottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden SuomiOikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava SuomiOsaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden SuomiOhjaustavatMuut tietotarpeetSuunnitelman toimeenpanosta vastaavat valtioneuvoston kanslia ja teemojen vastuuministeriöt yhteistyössä valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän kanssa. Suunnitelman toimeenpanoon osoitetaan 9 miljoonan euron määräraha. Suunnitelma sisältää tutkimus- ja selvitystoiminnan painopisteet ja teemat kustannusarvioineen sekä asiaan kuuluvat valmistelu- ja ohjausvastuut.Selvitykset ja tutkimukset tilataan avoimilla hauilla. Tilattavan tutkimuksen valintakriteereitä ovat relevanssi ja hyödynnettävyys, hankkeen laatu, hankkeen toteuttajien asiantuntijuus ja resurssien riittävyys, sekä viestintä ja tiedonhallinta. Haku avataan 30.11.2021 ja siitä tiedotetaan erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi yleisistunnossaan 25. marraskuuta 2021 ulkoasiainneuvos Jukka Salovaaran ulkoministeriön valtiosihteeriksi kansliapäällikkönä 1. toukokuuta 2022 alkaen.Salovaaran tehtävä on määräaikainen ja päättyy 31. elokuuta 2026. Valtioneuvosto määräsi samassa istunnossa ulkoministeriön nykyisen valtiosihteerin, ulkoasiainneuvos Matti Anttosen jatkamaan tehtävässään 30. huhtikuuta 2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudistuksen tavoitteena on tarjota työnhakijoille ja työnantajille digitaaliset palvelut, jotka vastaavat entistä paremmin heidän tarpeisiinsa ja tekevät asioinnista sujuvampaa. Osana kokonaisuudistusta luodaan uusi palvelualusta, joka edistää töiden ja tekijöiden parempaa kohtaantoa ja tehostaa työnvälitystä.Hallitus antoi eduskunnalle 25.11.2021 esityksen, joka mahdollistaa uuden digitaalisen palvelualustan käyttöönoton TE-palveluissa.”Sujuvat digitaaliset asiointipalvelut ovat tätä päivää. Moderni työnhaku edellyttää toimivia digitaalisia palveluja. Tämän uudistuksen myötä työnhakijoiden ja työnantajien palvelut paranevat. Uudistuksella pystymme myös paremmin vastaamaan kohtaanto-ongelmaan. Tekoälyä hyödyntämällä työt ja tekijät löytävät helpommin toisensa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Uudet digitaaliset palvelut edistäisivät työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa Uusilla digitaalisilla TE-palveluilla korvattaisiin vaiheittain nykyisin käytössä olevat asiakkaiden ja asiantuntijoiden asiointipalvelut (TE-verkkopalvelut) ja TE-toimistojen asiakastietojärjestelmä. Henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä asiantuntijoiden asiointipalvelut löytyisivät jatkossa Työmarkkinatori-palvelualustalta.Työmarkkinatori-palvelualustalla hyödynnettäisiin muun muassa tekoälyä, jotta työnhakijat ja työnantajat löytäisivät toisensa entistä nopeammin ja paremmin. Työmarkkinatorilla uutena toiminnallisuutena olisi työnhakuprofiilin laatimis- ja julkaisumahdollisuus. Uudet digipalvelut käyttöön vaiheittain toukokuusta 2022 alkaenUudistuksen tavoitteena on myös selkeyttää ja ajantasaistaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä. Esitys sisältää työnhakuprofiilien tietojen käsittelyä ja julkaistujen työnhakuprofiilien tietojen hakemista koskevia säännöksiä sekä tarkistuksia henkilötietojen käsittelyyn liittyviin toimijoiden rooleihin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2022. Uusien digitaalisten palvelujen käyttöönotto tulee tapahtumaan vaiheittain. Työmarkkinatori otetaan käyttöön toukokuussa 2022. Muilta osin asiakkaiden ja asiantuntijoiden uudistetut palvelut otetaan käyttöön syksystä 2022 alkaen. Uudistetut tietojärjestelmäpalvelut olisivat kokonaisuudessaan otettu käyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä.Työmarkkinatorin kokeiluversiota voi testata jo nyt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaalien äänestyspaikka määräytyy äänestäjän asuinpaikan perusteella. Tammikuun aluevaalien äänioikeusrekisteri poimitaan väestötietojärjestelmästä 3.12.2021.Äänioikeutetun asuinpaikka määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokkaita hän voi äänestää ja missä vaalipäivän äänestyspaikassa hän voi äänestää. Aluevaalien vaalipäivänä 23.1.2022 voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestysaikana äänestyspaikan voi valita vapaasti.Mikäli äänioikeutettu muuttaa 3.12. jälkeen, vaalipiiri ja äänestyspaikka määräytyvät aiemman asuinpaikan mukaisesti.Äänioikeusilmoitus lähetetään postitse tai suomi.fi-palveluunÄänioikeutetuille postitetaan joulukuun aikana ilmoitus äänioikeusta. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta lähetetään hänelle Suomi.fi-palveluun. Kuntavaaleissa 2021 sähköinen äänioikeusilmoitus lähetettiin noin 580 000 äänioikeutetulle.Tietoa aluevaaleista ja äänestämisestä www.vaalit.fiAluevaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö järjestää torstaina 9. joulukuuta korruptionvastaisen päivän seminaarin, jossa pureudutaan korruption torjunnan keinoihin. Verkkoseminaarissa kuullaan muun muassa, miten korruptiota torjutaan Suomessa ja miten väärinkäytöksistä ilmoittavien suojelua vahvistetaan.Seminaarissa oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki kertoo valtioneuvoston korruptionvastaisesta strategiasta ja toimenpideohjelmasta.  Neuvotteleva virkamies Juha Keränen puolestaan avaa, mitä tuleva ilmoittajansuojelulaki pitää sisällään. Lisäksi Saana Rikkilä ja Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta esittelevät tuloksia selvityksestä, jossa on kartoitettu mahdollisuuksia korruption ja rahanpesun torjunnan käytäntöjen yhdenmukaistamiseen.Lahjonnanvastaisen sääntelyn kansainvälisiä esikuvia ja vertailevaa näkökulmaa ulkomaisen virkamiehen lahjontaan tarjoilevat Minna Kimpimäki ja Anssi Kärki Lapin yliopistosta. Tilaisuudessa kuullan myös Markus Kiviahon katsaus kunnallishallinnon korruption riskialueista ja ilmenemismuodoista.Tilaisuus järjestetään verkkoseminaarina torstaina 9. joulukuuta kello 12–16. Ilmoittautumiset 3.12.2021 kello 18:aan mennessä osoitteessa https://link.webropol.com/s/korruptionvastainenpaiva2021Lähetämme osallistujille linkin ennen tapahtumaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu 25. marraskuuta 2021 pidettävään konferenssiin Torshavnissa Färsaarilla. Konferenssi käsittelee kokemuksia Pohjoismaiden kriisinhoidosta koronapandemian aikana ja tulevaisuuden pohjoismaista varautumisyhteistyötä. Tämä on tärkeä painopiste Suomen puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021.Konferenssi on Färsaarten hallituksen isännöimä ja sen tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden yhteistä analyysiä siitä, minkälaisia oppeja pandemia-ajan pohjoismaisesta yhteistyöstä voidaan kerätä ja miten yhteistyötä tulisi kehittää tulevaisuuden kriisien varalta.”On tärkeää, että yhdessä keskustelemme koronapandemian opetuksista. Suljettuihin rajoihin Pohjoismaiden välillä on kiinnitetty paljon huomiota – ja tämä syystä. Vapaa liikkuvuus on yksi pohjoismaisen yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden kulmakivistä, ja rajojen sulkeminen on iskenyt erityisen voimakkaasti rajaseutujemme kansalaisiin. Pohjoismaiden kansalaisten on voitava luottaa siihen, että pohjoismainen rajat ylittävä arki toimii”, sanoo ministeri Blomqvist.Ministeri Blomqvist osallistuu paneelikeskusteluun, joka käsittelee seurauksia ja oppeja koronakriisistä. Ministeri vetää myös yhteen konferenssin keskustelut Pohjoismaiden ministerineuvoston kuluvan vuoden puheenjohtajan ominaisuudessa.”Olemme Suomen puheenjohtajuuskaudella keskittyneet katsomaan eteenpäin ja oppimaan koronakriisistä. Pandemia on ollut muistutus siitä, että me kaikki hyödymme yhteistyöstä. Pohjoismaat ovat yksinkertaisesti vahvempia yhdessä. Tämä on se oivallus, jota meidän on hyödynnettävä ja konkretisoitava entistä syvempään ja tiiviimpään yhteistyöhön”, toteaa ministeri Blomqvist. Kokoukseen osallistuu muun muassa muiden Pohjoismaiden yhteistyöministereitä, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki sekä terveysalan asiantuntijoita, kuten Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell ja virtuaaliyhteydellä mukana oleva  WHO:n Eurooppa-johtaja Hans Kluge. Konferenssiin osallistuu myös entinen ministeri Jan-Erik Enestam, joka kertoo Pohjoismaiden ministerineuvoston häneltä tilaaman kriisiajan yhteistyötä käsittelevän selvityksen tuloksista.Kokouksen ohjelma verkossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on päättänyt perua perinteisen puolustusministerin uudenvuodenpäivän vastaanoton vallitsevan koronavirustilanteen takia.Vastaanotto oli tarkoitus järjestää 1.1.2022. Vastaanotolle on perinteisesti kutsuttu puolustushallinnon yhteistyötahoja, sotiemme veteraaneja ja lottia, maanpuolustusjärjestöjen edustajia, maan ylintä poliittista johtoa sekä puolustusvoimien, talouselämän ja eri alojen järjestöjen edustajia. Puolustusministerin uudenvuoden vastaanoton perinne ulottuu aina vuoteen 1947.-Koronan takia ei saa kaivautua poteroihin, vaan elämän on jatkuttava, mutta en silti näe mahdolliseksi järjestää vastaanottoa nykyisessä tautitilanteessa, toteaa puolustusministeri Kaikkonen.Lisätietoa antaa puolustusministerin erityisavustaja Miikka Pynnönen, puh. 050 5704119

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vain pitkäjänteisellä työllä ja monialaisella yhteistyöllä pystymme puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painotti tänään digitaalista väkivaltaa käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.Kansainvälisen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen päivän seminaarissa kuultiin puheenvuoroja verkon vihapuheesta, digitaalisen väkivaltaan puuttumisesta sekä pelien sukupuolistereotypioista ja pelialan sukupuolittuneesta väkivallasta. Seminaari järjestivät oikeusministeriö ja Naisjärjestöjen Keskusliitto osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa.– Nykyinen hallitus kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi.Puheessaan ministeri Henriksson kävi läpi hallituksen säädösvalmisteluhankkeita, joilla pyritään parantamaan rikoksen uhrin asemaa, puuttumaan väkivaltaan ja lisäämään tasa-arvoa. Näitä ovat esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, lähestymiskieltolain uudistus ja naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustaminen. Hän kertoi myös hallituksen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpanon edistymisestä.Väkivallan vastaista työtä täytyy tehdä vuoden jokaisena päivänäSeminaarin teemaan, digitaaliseen väkivaltaan ei keskustelussa ja viranomaisten toiminnassa ole vielä kiinnitetty laajasti huomiota. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen siirryttyä yhä enemmän verkkoon ovat mahdollisuudet ja välineet myös verkossa tapahtuvaan häirintään ja väkivaltaan lisääntyneet.– On tärkeää ymmärtää, että verkossa tapahtuva häirintä ja väkivalta voi olla yhtä vakavaa ja haavoittavaa kuin kasvokkain tapahtuvat teot. Digitaalinen väkivalta edellyttää uudenlaista osaamista uhreja työssään kohtaavilta viranomaisilta ja ammattilaisilta. Järjestöillä on ollut tärkeä rooli digitaalisen väkivallan tunnetuksi tekemisessä ja uhrien auttamisessa, Henriksson sanoi.Seminaari pidettiin kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. Henriksson painotti, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tulee kuitenkin tehdä vuoden jokaisena päivänä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronavirustapausten määrä Suomessa nousee edelleen. Viikolla 46 todettiin noin 7 200 uutta koronatapausta. Lokakuun lopussa todettiin yli 4000 tartuntaa viikossa, ja viimeisimmällä viikolla 46 yli 7 000 tartuntaa. Tämä on yli 3000 tartuntaa enemmän viikkotasolla. Tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on lähes kolminkertaistunut kolmen viimeksi kuluneen viikon aikana.Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (8.-21.11.) uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 237 sataatuhatta asukasta kohden. Lokakuun puolivälissä uusia tartuntoja ilmaantui 14 vuorokaudessa 133 sataatuhatta asukasta kohden, jonka jälkeen tapausilmaantuvuus on ollut jatkuvassa kasvussa. 
Alle 12-vuotiaiden lasten tapausilmaantuvuus on noussut viime viikkoina. Sairaalahoidon tarve alle 12-vuotiailla on kuitenkin hyvin harvinaista, eikä sen ilmaantuvuudessa ole havaittu muutosta, vaikka tartunnat ovat lisääntyneet.Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 156 potilasta, joista 112 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 44 teho-osastoilla. Viimeisen kuukauden aikana sairaalahoidon kuormitus on ollut nousussa. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli viikolla 46 yhteensä 147 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisen viiden viikon aikana (viikot 42−46) uusien erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut 110 ja 166 potilaan välillä. Viikolla 46 tehohoitoon tuli 35 uutta koronaviruspotilasta. Viikolla 45 uusia tehohoitopotilaita oli 31, ja edeltävien viikkojen 42-44 aikana vaihdellen 14-22 uutta potilasta. 
Tautiin liittyviä kuolemia oli 24.11. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 302.Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on merkittävästi suurempi rokottamattomilla kuin kaksi kertaa rokotetuilla. Rokottamattomat ovat elo-lokakuun aikana päätyneet koronatartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 19 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 33 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut.Rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 86,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 81,1 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta 24.11. mennessä. Kolmannen rokoteannoksen on saanut 203 023 henkilöä 24.11. mennessä.Viikolla 46 koronavirustestejä tehtiin yli 113 200. Testausaktiivisuus on viime viikkoina ollut tasaisessa kasvussa. Lokakuun lopulla testejä tehtiin viikossa vain noin 80 700. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 6,3 prosenttia. Kahdella edeltävällä viikolla osuus oli 5,9 prosenttia ja lokakuun lopulla 5,2 prosenttia.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus tulee voimaan 1.2.2022. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Suomen Japanin-suurlähettiläs Takashi Murata suorittivat sopimuksen voimantulon edellyttämän kahdenvälisen noottienvaihdon 25. marraskuuta. Sopimuksen voimaantulon myötä sopimusvaltioon lähetetyt työntekijät välttävät kaksinkertaiset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden ja liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan, erityisesti eläketurvaan. Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin osalta Japanin eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Lisäksi sopimuksessa määrätään eläke-ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. 
 
Sosiaaliturvasopimus tuo helpotuksia suomalaisyritysten toimintaan Japanissa. Japaniin työkomennukselle lähetetyt työntekijät jäävät Suomen lainsäädännön alaisuuteen, jolloin vältytään kaksinkertaisilta eläkevakuutusmaksuilta. Suomeen Japanista palannut tai muuttanut henkilö hyötyy sopimuksesta. Hän voi saada oikeuden Japanin eläkkeeseen, vaikka ei olisikaan kuulunut Japanin eläkejärjestelmään tarpeeksi pitkään saadakseen eläkkeen Japanin lain perusteella.  ”Sopimus parantaa Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden henkilöiden asemaa ja sosiaaliturvaa. Sopimukseen perustuva viranomaisyhteistyö helpottaa työeläkkeen hakemista”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.”Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus helpottaa suomalaisten yritysedustajien työskentelyä Japanissa ja japanilaisten yritysedustajien työskentelyä Suomessa. Sopimus on tärkeä askel kahdenvälisten suhteiden lujittamiseksi ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Se vahvistaa osaltaan myös Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä japanilaisille yrityksille”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomen eduskunta hyväksyi sosiaaliturvasopimuksen toukokuussa 2021. Sopimuksen voimaantulo edellyttää virallista noottienvaihtoa Suomen ja Japanin välillä. Noottienvaihdolla sopimusvaltiot Suomi ja Japani ilmoittavat toisilleen, että sopimus voi astua voimaan sovitussa määräajassa. Sosiaaliturvasopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisen päivänä sen kuukauden jälkeen, jolloin sopimusvaltiot ovat vaihtaneet diplomaattiset nootit eli 1.2.2022. Sopimuksen voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.Tammikuussa webinaari sosiaaliturvasopimuksestaSosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, Suomen Tokion-suurlähetystö ja Eläketurvakeskus järjestävät sosiaaliturvasopimuksesta webinaarin 21.1.2022, jossa STM:n ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijat kertovat tarkemmin sopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta ja ilmoittautumislinkki löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta linkki nettisivuille.Webinaarin

Lähde: Valtioneuvosto.fi