NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät perjantaina 26. marraskuuta 2021 kansainvälistä kriisinhallintaa koskevia kysymyksiä. Suomi osallistuu tällä hetkellä yhdeksään sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 350 sotilaalla YK:n, EU:n ja Naton sekä kansainvälisen Isisin vastaisen koalition puitteissa.TP-UTVA linjasi, että Suomi osallistuu Ranskan johtamaan EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon alkuvuonna 2024 Merivoimien raivaajaosastolla. EU:n taisteluosastoihin osallistuminen tukee puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämistä sekä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Suomi osallistui edellisen kerran EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2020. TP-UTVA keskusteli lisäksi EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnasta tulevina vuosina eli strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä.Kokouksessa keskusteltiin myös valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta.Lisäksi keskusteltiin Ukrainan tilanteesta.
NordenBladet —Hallitus ehdotti 4.11. julkaistussa vuoden neljännessä lisätalousarvioesityksessä 2 miljoonan euron lisäpanostusta sähköautojen latausinfra-avustukseen. Lisämäärähalla voidaan toteuttaa arviolta yli 2 000 latausvalmiutta. Tuettujen latausvalmiuksien kokonaismäärä yltää siten vuoden loppuun mennessä noin 35 000 kappaleeseen, kun huomioidaan myös esitetyt lisärahat.Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tiedottavatAvustukseen tälle vuodelle aiemmin varatut 13 miljoonaa euroa on käytännössä sidottu ARAlle jo toimitettuihin hakemuksiin. Esitetty lisämääräraha vastaa hakemusmäärää, jonka ARA arvioidensa mukaan ehtii käsitellä kuluvan vuoden aikana.Ensi vuodelle avustukseen on varattu fossiilisen liikenteen tiekartan mukaisesti 8,5 miljoonaa euroa. Avustusta on myönnetty asuinkiinteistöjen latausinfraan vuodesta 2018 lähtien. Työpaikkapysäköinnin latausinfraa varten on varattu 1,5 miljoonaa euroa, ja se tulee haettavaksi suunnitelmien mukaan ensi vuonna.Avustusehtojen muutoksella ennakoidaan täyssähköautojen yleistymistä ja sähkömarkkinoiden kulutusjoustojaValtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa on vuonna 2030 liikenteessä noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa, ja niistä vähintään puolet täyssähköautoja.Muun muassa ennakoidun täyssähköautojen voimakkaan yleistymisen vuoksi latausinfra-avustuksen ehtoihin on esitetty muutoksia vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Ensi vuoden alusta lähtien jokaisen latauspisteen kaapeloinnin olisi mahdollistettava vähintään 11 kilowatin käyttöteho. Kytkentäteho voisi olla myös alempi tosiasiallisen tarpeen mukaan. 11 kilowatin tehon kestävällä kaapeloinnilla saataisiin sähkön kulutusjoustosta paras hyöty, kun esimerkiksi sähkön hintapiikkien aikana olisi mahdollista hyödyntää auton akkuun varastoitua sähköä ja vähentää ostosähkön määrää. Jatkossa avustettaisiin vain tyypin 2 koskettimella varustettujen latauslaitteiden hankintaa. Lisäksi avustus olisi kaikille hankkeille 35 prosenttia, kun aiemmin käytössä ollut ns. tehokannustin poistuisi.ARA on yhteydessä hakijoihin, jotka ovat hakeneet avustusta kuluvan vuoden aikana ja nykyehtojen mukaisesti, mutta joiden hakemuksen käsittely mahdollisesti siirtyy ensi vuodelle suuren hakemusmäärän vuoksi.
NordenBladet —Koulutuksesta, nuorisosta, kulttuurista, audiovisuaalialasta ja urheilusta vastaavat EU:n ministerit kokoontuvat Brysselissä 29.-30. marraskuuta keskustelemaan digikoulutuksesta ja -taidoista, nuorten osallistumisen kannalta mielekkäästä kansalaistoiminnasta, arkkitehtuurista, eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuudesta ja kilpailukyvystä sekä urheilun eurooppalaisesta mallista.Suomen valtuuskuntaa johtavat opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Koulutus- ja nuorisoasiat käsitellään 29.11. ja kulttuuri- ja urheiluasiat 30.11.KoulutusNeuvosto hyväksyy suosituksen monimuoto-oppimisesta perus- ja toisella asteella. Samalla on tarkoitus hyväksyä päätöslauselmat uudesta aikuiskoulutusohjelmasta ja eurooppalaisen koulutusalueen hallintomallista. Kokouksen aiheena on myös käynnistää unionin ja jäsenmaiden välinen digikoulutusta ja -taitoja koskeva vuoropuhelu. Suomen näkemyksen mukaan digitalisaatioon liittyvät kysymykset koulutusta koskien tulisi ottaa EU:n asialistalle vahvemmin. Digitaalisia perustaitoja ja osaamista läpi yhteiskunnan ja ihmisen elinkaaren tulisi vahvistaa.NuorisoNeuvosto hyväksynee päätelmät EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanosta (2019-2021), EU:n nuorisodialogista ja EU:n nuorisostrategian työsuunnitelmasta 2022-2024. Lisäksi neuvosto hyväksynee päätelmät nuorten kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista. KulttuuriNeuvosto hyväksynee päätelmät kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja laadukkaasta rakennetusta ympäristöstä Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen keskeisinä osina. Lisäksi neuvosto hyväksynee päätelmät eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuuden ja kilpailukyvyn lisäämisestä. Ministerit käyvät lisäksi keskustelun kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriperintöoikeuksista kestävän kehityksen ja Euroopan tulevaisuuden yhteydessä. Suomi on sitoutunut kulttuuriperintöön liittyvien oikeuksien edistämiseen ja valmistelee parhaillaan ensimmäistä kulttuuriperintöstrategiaa. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen myös esittelee ministerikollegoilleen Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -suunnitelmat.UrheiluNeuvosto hyväksynee päätöslauselman urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä sekä päätelmät elinikäisestä liikunnasta. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelun urheilijoiden kaksoisurista. Muissa asioissa Tanska toivoo jäsenmaiden tukea yhteispohjoismaiselle julkilausumalle, jonka aiheena on hyvä hallinto, läpinäkyvyys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kansainvälisissä urheilujärjestöissä. Urheiluministerit myös käyvät epävirallisen lounaskeskustelun urheilun tulevista haasteista.Kokousaineistoja on saatavilla EU:n neuvoston viralliselta verkkosivustolta EYCS (koulutus ja nuoriso), 29.11.2021 ja EYCS (urheilu ja kulttuuri), 30.11.2021.Kokouksien julkisia osuuksia voi seurata ministerineuvoston verkkosivuilla.
NordenBladet —Suomi on saanut EU-rahoitusta metsäpalojen sammutukseen käytettävän pelastusmuodostelman rakentamiseksi. Euroopan komissio on myöntänyt osarahoituksen Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitosten yhteishankkeelle metsäpalojen sammutukseen tarvittavan pelastusmuodostelman erikoiskaluston hankkimiseksi.EU-rahoituksella hankittava pelastusmuodostelma parantaa Suomen varautumista suuriin metsäpalotilanteisiin ja on tarvittaessa käytettävissä myös muualla Euroopassa. Pelastusmuodostelma on nopeasti toimintavalmis erikoispelastusmuodostelma, joka koostuu 55 henkilöstä ja useista ajoneuvoista. Sitä voidaan käyttää metsäpalojen sammutukseen ja veden kuljetukseen sekä Suomessa että laajemminkin Euroopassa. Lisäksi pelastusmuodostelmaa voidaan käyttää tulvivilla alueilla veden suurtehopumppaukseen. Lähimmät vastaavat pelastusmuodostelmat ovat tällä hetkellä Ranskassa ja Puolassa.Pelastusmuodostelma on osa Suomen Finn Rescue Team -kokonaisuutta ja on kansainväliseltä nimeltään Arctic Ground Forest Firefighting using Vehicles. Pelastusmuodostelma aloittaa toimintansa vuonna 2023Rahoituksen saanut pelastusmuodostelma aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta. Hankkeen kokonaisarvo on noin 1 553 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on noin 1 165 000 euroa. Hankkeen rahoitus tulee EU:n pelastuspalvelumekanismin pelastuspalvelupoolista ja rahoituksen myötä Suomi sitoutuu osallistumaan pelastuspalvelupoolin toimintaan seitsemäksi vuodeksi. Pelastusmuodostelman tavoitteena on vastata suorituskyvyltään EU:n pelastuspalvelumekanismin vaatimuksia.EU:n hätäavun koordinaatiokeskus voi lähettää pelastusmuodostelman metsäpalotilanteen pelastustehtäviin, jos jossakin Euroopan maassa tarvitaan apua. Pelastuspalvelumekanismi on EU:n 27 jäsenmaan turvana hätätilanteessaEU:n pelastuspalvelumekanismi on 27 jäsenmaan ja Iso-Britannian sekä kuuden osallistuvan maan (Islanti, Norja, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki) muodostama EU-komission alainen järjestelmä, joka tukee ja koordinoi hätäapua katastrofeissa ja suuronnettomuustilanteissa.Pelastuspalvelumekanismin kansallisista voimavaroista koostuva pelastuspalvelupooli takaa EU-tasoisen riittävän avun, kun maan omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuus- tai häiriötilanteesta selviämiseen. Apu voi olla asiantuntija-, pelastusmoduuli- tai materiaaliapua. Kansallisten voimavarojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen on mahdollista saada EU-rahoitusta.Jani Kareinen, pelastuspäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, p. 040 636 1484
NordenBladet —Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat etenemässä rahoitusmalliuudistuksen valmisteluissa. Nykyisiä Veikkauksen edunsaajia kuullaan rahoitusmalliluonnoksesta Otakantaa.fi –palvelussa sekä virtuaalisessa kuulemistilaisuudessa.Valtioneuvosto asetti pääministerin esityksestä määräaikaisen hankkeen, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta vuoden 2024 alusta lukien. Rahoitusmalli –hankkeen valmistelusta vastaava hankeryhmä kuulee edunsaajiaRahoitusmallivalmistelusta vastaava hankeryhmä kutsuu avustuksensaajia avoimeen Otakantaa.fi kuulemiseen valmisteltavaa rahoitusmalliluonnosta koskien 1.12.-8.12. välillä. Tämän lisäksi valtiosihteeri Henrik Haapajärvi esittelee uudistusluonnosta ja vastaa kysymyksiin Teams-tapaamisessa 2.12.2021 klo 10.00-11.30. Järjestöiltä ja kansalaisyhteiskunnan edustajilta pyydetään erityisesti heidän näkemyksiään suunnitellun rahoitusmalliuudistuksen ennustettavuudesta, vakaudesta sekä vaikutuksista avustuksensaajien autonomiaan.
NordenBladet —Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Leviämisvaiheen rajoituksiin tulee kiristyksiä anniskelu- ja aukioloaikoihin. Lisäksi ravitsemisliikkeiden rajoitukset otetaan käyttöön Etelä-Karjalan maakunnassa.Asetuksen muutos tulee voimaan sunnuntaina 28.11.2021 klo 00.Leviämisalueiden rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 28.11. klo 00 alkaenAnniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Ennen anniskelun päättymistä myytyjen alkoholijuomien nauttiminen on sallittu yhden tunnin ajan anniskeluajan päättymisen jälkeen. Alkoholijuomien anniskelu on sallittu klo 17 jälkeen vain käyttämällä koronapassia.Jos ravitsemisliikkeessä ei kuitenkaan anniskella alkoholijuomia, liikkeen saa pitää avoinna kello 05-01. Esimerkiksi pikaruokapaikat ja kahvilat voivat olla avoinna kuten nykyisinkin. Myös baarit ja ruokaravintolat voivat olla auki klo 05-01, jos ne eivät anniskele alkoholijuomia.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona edellä mainituille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa 28.11. klo 00 alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet —Oikeusministeriö järjestää tiistaina 7. joulukuuta tilaisuuden, jossa kerrotaan EU:n uudesta kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen rahoitusohjelmasta. Tämän CERV-ohjelman tarkoituksena on suojella ja edistää EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia.Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa Euroopan komission edustajat esittelevät uuden ohjelman tavoitteita ja sisältöjä sekä kertovat meneillään olevista ja tulevista ohjelmahauista. Tilaisuudessa myös kuullaan suomalaisten käytännön kokemuksia aiemmin toteutetuista hankkeista. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti julkisen sektorin toimijoille, kansalaisjärjestöille, voittoa tavoittelemattomat organisaatioille, säätiöille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille.Vielä tänä vuonna avautuvissa rahoitushauissa rahoitusta suunnataan kansalaisten sitoutumisen ja osallistumisen lisäämiseen, EU:n perusoikeuskirjaan liittyvän osaamisen vahvistamiseen, sukupuolittuneen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn, lasten oikeuksien edistämiseen, kuntien ja kaupunkien rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen sekä tietoisuuden lisäämiseen Euroopan unionin alkuperästä, monimuotoisuudesta ja arvoista. Verkkotilaisuus järjestetään tiistaina 7.12. kello 13–16. Ilmoittautuminen 6.12. mennessä osoitteessa https://link.webropol.com/s/CERV-webinar.Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille.
NordenBladet —Potilas- ja asiakasturvallisuutta seurataan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa epäyhtenäisesti, mikä on vaikeuttanut potilas- ja asiakasturvallisuuden arviointia. 26. marraskuuta julkaistu kansallinen mittaristo mahdollistaa sote-organisaatioiden välisen vertailun ja vertaiskehittämisen.Turvallisuuspoikkeamat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja merkittäviä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke ”Potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt” koosti laajan, yli 200 indikaattoria sisältävän mittaristopankin potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaan. Indikaattoreista ehdotetaan otettavaksi käyttöön suppeampi kokonaisuus. Näistä ensivaiheen indikaattoreista suuri osa on jo tällä hetkellä käytössä sote-organisaatioissa.Hankkeeseen osallistui toistakymmentä alan asiantuntijaa. Mittariston laadinnassa ja validoinnissa kuultiin laajasti potilas- ja asiakasturvallisuuden asiantuntijoita, valvontaviranomaisia sekä sote-organisaatioiden johtoa.Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurannan velvoittavuutta tulisi lisätäSeurannan velvoittavuus sekä viranomaisten valvonta ovat vahvassa roolissa turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Ne myös tukevat turvallisuuden integroitumista johtamiseen.Hanke suosittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa muiden turvallisuuskriittisten alojen tapaan otettaisiin käyttöön systemaattinen turvallisuuden seuranta. Turvallisen toimintaympäristön ja -kulttuurin rakentaminen edellyttää, että johtajat ovat perehtyneet ja sitoutuneet turvallisuuden kehittämiseen. Myös seurantatietojen julkistaminen tulisi asettaa velvoittavaksi tavoitteeksi siirtymäajan jälkeen.Seuranta liittyy tiedolla johtamiseenMittariston käyttöönottoon, käyttöön ja tulosten pohjalta tehtäviin kehittämistoimenpiteisiin tulisi varata riittävät resurssit.Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta nivoutuu tiedolla johtamiseen, jonka kehittäminen edellyttää muutoksia toimintatavoissa sekä investointeja IT-infrastruktuuriin ja tiedonkeruun automatisaatioon.Potilas- ja asiakasturvallisuusindikaattorit tulisi sovittaa osaksi muuta tiedolla johtamista ja huomioida ne sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuusmittaristoa (KUVA) kehitettäessä.Kansallisesti seurattavien indikaattorien ja niiden laskentaan tarvittavien lähtötietojen määrittely ja indikaattorituotanto olisi syytä käynnistää keskitetysti. Alueilla ja toimintayksiköissä mittariston hyödyntäminen kannattaa aloittaa vapaaehtoisuuteen perustuvalla vertaiskehittämisellä.Seurantamittaristo julkaistaan Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen sivuillaHankkeen loppuraportti sisältää ehdotuksen kansalliseksi potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantamittaristoksi. Mittaristokokonaisuus julkaistaan myös Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen verkkosivuilla.Vaasan sairaanhoitopiirin johtamassa hankkeessa olivat mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, NHG Finland, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Auria tietopalvelut.Loppuraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen vastuuministeriönä toimi sosiaali- ja terveysministeriö ja ohjausryhmässä olivat myös valtiovarainministeriö ja sisäministeriö.
NordenBladet —Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksetPääsyynä viime vuotta vähäisempiin vahinkoihin voidaan pitää kevät- ja syysmuutolle osuneita suotuisia sääolosuhteita, jotka mahdollistivat etenkin valkoposkihanhien nopean muuton Suomen yli. Kevään lyhyempi viipyminen Suomen pelloilla rajoitti vahinkojen syntymistä. Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia vahinkoja aiheutui eniten Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen alueilla, joilta korvaushakemuksia on tähän mennessä jätetty yhteensä 170 kappaletta. Näistä 169 oli valkoposkihanhien ja yksi kurkien aiheuttamista vahingoista. Näillä alueilla keväällä ilmoitetut vahingot korvattiin jo aiemmin tänä vuonna.Korvauksia rauhoitettujen lintujen vuonna 2021 aiheuttamista vahingoista voi hakea ELY-keskuksista vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2021 korvaukset maksetaan alkuvuodesta. Vuonna 2020 korvaushakemuksia jätettiin 481 kappaletta ja korvausten yhteenlaskettu määrä oli 3,8 miljoonaa euroa.Valkoposkihanhet aiheuttavat vahinkoja säilörehunurmille ja syysviljojen oraille. Kurkivahinkoja tapahtuu eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla, joissa kurjet aiheuttavat ongelmia kaura- ja ohra- sekä rehuherneviljelmillä. Joutsenten aiheuttamat vahingot ovat olleet vielä melko vähäisiä, mutta lisääntymään päin. Joutsenet aiheuttavat vahinkoja viljoille, säilörehunurmille ja öljykasveille. Valkoposkihanhien muutto oli nopeaHuhtikuu ja toukokuun alku olivat koleita ja vastatuulisia, joten valkoposkihanhen muutto reipastui vasta 9.5. Tämän jälkeen sumut ja sateet hidastivat muuttoa. Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui 18.–21.5. Viimeisen kohtalaisen muuttopäivän 25.5. jälkeen havaittiin vain joitakin tuhansia paikallisia ja muuttavia arktisen alueen hanhia. Pääreitti kulki normaalisti, eli Itä-Uudeltamaalta Keski-Karjalaan. Syksyn muutto alkoi ryminällä 15.9., jolloin havaittiin kymmeniä tuhansia muuttavia ja paikallisia valkoposkihanhia Pohjois-Karjalasta Kymenlaaksoon. Muutto jatkui voimakkaana 18.–19.9. ja voidaan arvioida jopa puolen valkoposkihanhikannasta muuttaneen tähän mennessä, reilusti keskimääräistä aikaisemmin. Tämän jälkeen valkoposkihanhia liikkui huonoista muuttosäistä johtuen varsin vähän ja muutto tapahtui lyhyin siirtymin. Suomesta lähti paljon paikallisia hanhia 12.–13.10. ja viimeiset isot arktiset muutot tapahtuivat 14.10. ja 18.–19.10. Joitakin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin vielä marraskuussa. Ensimmäinen ja viimeinen rynnistys osuivat perinteisille alueille rajan pintaan, mutta muutonhuippujen välissä hanhia levisi laajemmalti esimerkiksi Savoon. Syksyn 2020 tapaista isompaa leviämistä pohjoiseen ei toistunut. Muuton aikaistuminen saattaa olla yhteydessä tundran poikkeukselliseen kuumuuteen ja kuivuuteen kesällä 2021.Valkoposkihanhien muuttoa voi seurata satelliittipalvelussa osoitteessa satelliitti.laji.fi. Palvelun ovat toteuttaneet Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ympäristöministeriön Hanhipelto-hankerahoituksella.
