NordenBladet —Liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö järjestivät Suomen digitaalisen kompassin laatimisen aloitustilaisuuden perjantaina 26.11.2021. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan 27.10.2021 Suomen digitaalisen kompassin laatimisesta kevään 2022 aikana.”Hyödynnämme komission ehdottamia tavoitteita kompassimme pohjana, mutta nostamme kunnianhimon tasoa Suomen lähtökohdista käsin ja asetamme myös tarvittavia omia kansallisia tavoitteita. Olemme monessa suhteessa Euroopan kärkeä digitalisaatiossa, ja meidän kompassimme toimisi parhaimmillaan suunnannäyttäjänä muiden maiden suunnitelmille”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.
NordenBladet —Sunnuntaista 28. 11. klo 15 alkaen Suomi rajoittaa ulkorajoillaan niiden matkustajien maahantuloa, jotka ovat oleskelleet viimeisen 14 vuorokauden aikana Botswanassa, Eswatinissa, Etelä-Afrikassa, Lesothossa, Mosambikissa, Namibiassa tai Zimbabwessa. Valtioneuvosto päätti asiasta 28. marraskuuta.Päätös tarkoittaa, että edellä mainitussa Afrikan maassa oleskelleen matkustajan ei ole mahdollista päästä Suomeen esittämällä todistus Covid-19 -rokotussarjasta. Henkilö voi tulla Suomeen vain silloin, jos hänellä on siihen välttämätön syy, kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt.Valtioneuvoston edellisen 25.11.2021 päätöksen voimaantuloa aikaistetaan niin, että päätös tulee voimaan 28.11. klo 15. Namibia poistetaan päätöksen liitteenä olevasta maaluettelosta.Jos sinulla on kysyttävää hyväksytyistä rokotteista tai karanteeni- tai testivaatimuksista, ota yhteyttä Valtioneuvoston koronainfo -palvelupuhelimeen 0295 535 535 tai käy THL:n verkkosivuilla.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut alueille suosituksen tartuntatautilain mukaisista toimenpiteistä matkustajille, jotka ovat oleskelleet maissa, joissa on todettu B.1.1.529 –koronavirusmuunnoksen leviämistä. Suositus on voimassa 27.11.2021 alkaen.Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että uusi koronavirusmuunnos B.1.1.529 muodostaa merkittävän uhan väestön terveyden ja hyvinvoinnin vaarantumiseen, rokotussuojan riittämättömyyteen sekä epidemiatilanteen olennaiseen heikkenemiseen. Ministeriön kannan mukaisesti on perusteltua välittömästi harkita, että kaikki matkustajat, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana oleskelleet maissa, joissa on havaittu kyseisen virusmuunnoksen leviämistä, määrättäisiin tartuntatautilain 16§:n mukaisesti pakolliseen terveystarkastukseen oireista ja rokotusstatuksesta riippumatta sekä asetettaisiin lain 60§:n mukaisessa menettelyssä karanteeniin kunnes on varmistunut, että henkilöllä ei ole tartuntaa.• Ohjauskirje: Tartuntatautilain mukaiset toimenpiteet matkustajille, jotka ovat oleskelleet maissa, joissa on todettu B.1.1.529 –koronavirusmuunnoksen leviämistä
NordenBladet —Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavatKansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean 26.11. päättyneessä istunnossa neuvoteltiin keinoista vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Kokouksessa ei saavutettu merkittäviä edistysaskelia.Valtiot sopivat kuitenkin muun muassa mustan hiilen päästöjen vapaaehtoisesta rajoittamisesta arktisilla alueilla, tuulivoiman huomioinnista alusten energiatehokkuuslaskelmissa ja strategiasta aluksista mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi.Useat valtiot vastustivat tehokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi vedoten muun muassa taloudellisten vaikutusarviointien puutteeseen. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattivat esimerkiksi polttoainemaksuihin tai polttoaineen hiilisisältöön perustuvan maailmanlaajuisen markkinaehtoisen päästövähennyskeinon kehittämistä ja päästöjen vähentämiseen tähtäävää polttoainestandardia. Näissä asioissa ei edetty valtioiden vastustuksen vuoksi.Keskustelu näistä ja muista keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoista jatkuu työryhmätasolla keväällä 2022 ja seuraavassa komitean istunnossa kesäkuussa 2022.Lisäksi istunnossa käsiteltiin päätöslauselmaesitystä vuoteen 2050 asetetun päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Suomi kannatti muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot liittyivät myös pienten saarivaltioiden julkilausumaan. Siinä ilmaistaan, että nollapäästöjä on välttämätöntä tavoitella vuoteen 2050 mennessä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.Päätös tavoitteiden kiristämisestä on tarkoitus tehdä aiemmin sovitun mukaisesti vasta IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksen yhteydessä. Strategian päivitys aloitetaan komitean seuraavassa istunnossa kesäkuussa 2022.Lisäksi esillä oli pienten saarivaltioiden aloitteesta poliittinen päätöslauselma vuoden 2050 tavoitteen kiristämisestä. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot eivät tukeneet erillistä päätöslauselmaa, koska neuvottelu päätöslauselman sanamuodoista olisi vienyt aikaa muun muassa neuvotteluilta konkreettisista päästövähennyskeinoista. Poliittinen päätöslauselma aiheesta tässä istunnossa olisi siksi ollut ilmeisen tehoton vähentämään päästöjä.Mustan hiilen päästöjä kannustetaan rajoittamaan arktisilla alueillaSuomi oli yhdessä useiden muiden Arktisen neuvoston jäsenvaltioiden, joidenkin EU-jäsenvaltioiden ja pienten saarivaltioiden kanssa ehdottanut istunnolle päätöslauselmaa, joka kannustaa vapaaehtoisuuden pohjalta käyttämään arktisilla alueilla polttoainetisleitä. Tisleiden käyttö vähentää meriliikenteen mustan hiilen päästöjä, jotka ovat haitallisia etenkin arktisilla alueilla. Päätöslauselma hyväksyttiin tiukkojen neuvotteluiden jälkeen.Tarkemmat säännöt rikkipesureiden käyttöönRikkipesurit käsittelevät korkearikkisten polttoaineiden päästökaasut. Istunnossa hyväksyttiin rikkipesureiden tarkastusta ja hyväksyntää koskevat tarkentavat ohjesäännöt, jotka edesauttavat sääntöjen yhdenmukaista soveltamista.Rikkipesurien osalta Suomea sitovat EU:n yhteiset kannat, koska rikkidirektiivin myötä asia on siirtynyt EU:n toimivaltaan. Suomi pyrkii jatkossa vaikuttamaan siten, että rikkipesureiden pesuvesien päästämistä käsittelemättöminä mereen rajoitetaan maailmanlaajuisesti, kun suunniteltujen rajoitusten vaikutukset on arvioitu.Muutoksia tuulivoiman huomiointiin alusten energiatehokkuuslaskelmissaTuulivoiman hyödyntämistä koskevien ohjeiden hyväksytyt muutokset parantavat tuulivoimasta saatavaa laskennallista hyötyä kaikkien alusten energiatehokkuuden indeksiarvoja (EEDI ja EEXI) laskettaessa. Suomi esitti yhdessä Alankomaiden, Espanjan, Japanin, Komorien, Ranskan ja Saksan sekä laivasuunnittelijoita edustavan RINA:n kanssa näitä muutoksia, jotta tuuliavusteisten propulsiojärjestelmien käyttö laivoissa yleistyy.Strategia aluksista mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi hyväksyttiinKomitea hyväksyi merten muoviroskastrategian, joka ohjaa ja seuraa vuonna 2018 hyväksytyn muoviroskatyöohjelman toimeenpanoa. Strategian tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä sääntelyä, joka kieltää meriroskan poistamisen aluksista mereen. Strategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä, ettei miltään aluksilta päädy muoviroskia mereen.Suomen esitystä uusista järjestelyistä IMO:ssa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä käytävien neuvotteluiden tehostamiseksi kannatti tällä neuvottelukierroksella enemmistö valtioista. Merkittävä joukko valtioita kuitenkin edelleen vastusti. Neuvotteluita aiheesta jatketaan työryhmätasolla keväällä 2022.IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) etäkokoukseen 22.-26.11.2021 osallistui liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Ilmatieteen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia.
NordenBladet —Digitalisaatiosta vastaavat Pohjoismaiden ja Baltian maiden ministerit antoivat 26. marraskuuta järjestetyssä kokouksessa yhteisen julkilausuman, jolla luodaan suuntaa digitaalisen osallisuuden kehittämiselle.Julkilausumassa korostetaan sitä, että digitaalinen osallisuus on menestyksekkään digitaalisen muutoksen ja alueemme kilpailukyvyn edellytys.”Hyvin toteutettu digitalisaatio vahvistaa parhaimmillaan osallisuutta yhteiskunnassa. Pohjoismaiden ja Baltian alueen yhteiskuntamme rakentuvat demokratialle, tasa-arvolle, inhimilliselle pääomalle ja sosiaaliselle vastuulle. Meidän on varmistettava, että myös alueemme digitaalinen muutos noudattaa näitä periaatteita nyt ja tulevaisuudessa. Olemme käynnistäneet yhteistyön Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken digitaalisen osallisuuden edistämiseksi”, kuntaministeri Sirpa Paatero toteaa. Ensimmäisenä toimena digitalisaatioasioiden ministerineuvosto on käynnistänyt selvityksen digitaalisesta osallisuudesta. Selvitys valmistuu vuoden 2022 helmikuussa.”Selvityksen tulokset muodostavat perustan yhteisille toimenpiteille ja pohjoismaisten ja Baltian maiden digitaalisen osallisuuden mittareiden kehittämiselle”, Paatero kertoo. Tavoitteena on Pohjoismaiden ja Baltian poliittisten päättäjien yhtenäinen näkemys yhteiskuntien digitaalisen osallisuuden tilasta. Tämä tukee tehokkaiden poliittisten toimenpiteiden kehittämistä digitaalisen kuilun poistamiseksi.Digitaalinen henkilöllisyys on tulevaisuuden palveluiden tärkeä mahdollistajaMiten Pohjoismaat ja Baltian maat voivat varmistaa, että eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehittämisessä otetaan riittävästi huomioon pohjoismaiset arvot ja riittävän korkea turvallisuuden taso. Myös tästä keskusteltiin ministerineuvoston kokouksessa laajasti. Komission aloitetta esitteli Euroopan komission digiasioista vastaava johtaja Roberto Viola. Puheenvuorossaan Viola painotti yhteistyön merkitystä yhteisten ratkaisujen kehittämisessä.
NordenBladet —THLn suosituksen mukaisesti ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Etelä-Afrikkaan, Namibiaan, Botswanaan, Zimbabween, Lesothoon ja Eswatiniin (Swazimaa).Etelä-Afrikassa ja Botswanassa on havaittu uusi koronavirusmuunnos B.1.1.529, jossa on useita muutoksia piikkiproteiinissa. Muutosten takia virusvariantinpelätään leviävän tehokkaammin.Ulkoministeriö on päivittänyt matkustustiedotteita maakohtaisesti.THL: THL kehottaa välttämään kaikkea matkustamista eteläisen Afrikan maihin uuden variantin takiaMatkustaminen ja koronaviruspandemiaUlkoministeriö: Matkustustiedotteet
NordenBladet —Puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean kehittämisehdotuksia perusteltuina. Merkittävä osa voidaan käynnistää ilman lainsäädäntömuutoksia. – Osaan tavoitetiloista voidaan vaikuttaa helpommin, nopeammin ja hallinnonalan sisällä. Useampi tavoite vaatii laajempaa selvitystä ja valmistelua, puolustusministeri Kaikkonen toteaa.
Ilman lainsäädäntömuutoksia voidaan muun muassa kasvattaa palveluksensa aloittavien määrää kehittämällä palveluskelpoisuusarviointia ja kartoittamalla uusia palvelustehtäviä. Vapaaehtoisesti palveluksen suorittavien naisten lukumäärää voidaan lisätä kohdennetulla aktiivisella viestinnällä.
Lisäksi palveluksen keskeyttäneiden määrää voidaan pienentää kehittämällä palveluksensa aloittaville tehtävää ennakkokyselyä ja valintajärjestelmää siten, että tuetaan henkilöiden valikoitumista hänelle parhaiten soveltuvaan tehtävään. Tärkeää on varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyödyntäminen myöhemmin opinnoissa ja työelämässä.
Reserviläisen asemaa uudistuvassa paikallispuolustuksessa kasvatetaan entistä merkittävämmäksi. Samalla selvitetään mahdollisuudet reservin yläikärajan nostamiseen. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisätään käynnistämällä kutsuntajärjestelmän uudistuksen valmistelu ja yhdistämällä naisten ja miesten palvelukseen määräämistilaisuudet. Osa yhdenvertaisuuden kehittämistoimista on jo vireillä, kuten yhteismajoituskokeilun jatkaminen sekä ajan lyhentäminen, jolloin naisten on mahdollisuus keskeyttää palvelus omalla ilmoituksella. – Haluan painottaa, että monet kehittämistoimista ovat luonteeltaan vahvasti poikkihallinnollisia, joissa muilla hallinnonaloilla on merkittävä rooli, Kaikkonen sanoo. – Jatkotoimissa tulee varmistua, että kehittäminen tapahtuu vahvassa yhteistoiminnassa tarvittavien tahojen kesken. Esimerkiksi kutsuntojen kehittäminen komitean asettaman tavoitetilan mukaiseksi tulee tehdä yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kaikkonen korostaa, että asevelvollisuus on kiinteä osa yhteiskuntaa. – Sitä voidaan hyvällä syyllä kuvailla kansalliseksi instituutioksi. On tärkeää, että asevelvollisuus nauttii laajaa yhteiskunnallista tukea – se elää hyväksyttävyydestä kansalaisten silmissä. – Ilolla voidaan todeta, että monet Puolustusvoimissa viime vuosina käynnistetyistä kehittämistoimista menevät hyvin yksiin komiteatyön kautta esiin nousseisiin näkökulmiin ja tavoitteisiin. Esimerkkinä voidaan todeta esimerkiksi mediassakin esille noussut Puolustusvoimissa käynnissä oleva selvitystyö palvelusmahdollisuuksista tietyin terveydellisin rajoittein. – Pidän erittäin tärkeänä myös komitean näkemystä siitä, että siviilipalvelusta kehitetään rinnan asevelvollisuuden kanssa palvelemaan entistä paremmin yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden tarpeita.
NordenBladet —Opetusministeri Li Andersson on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa peruskoulujen välisen eriytymisen eli koulusegregaation vähentämistä koskevaan kaupunkisuunnitteluun ja hallinnonalojen yhteistyöhön. Vuosille 2021-2023 suunnattu valtionavustus on tarkoitettu kunnille ja kaupungeille, joissa yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen synnyttää koulusegregaatiota.Kaupunkien sisäinen eriytyminen on Suomessa kiihtynyt ja koulutuksellinen tasa-arvo heikentynyt erityisesti suurten kaupunkien sisällä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koulujen lähtökohdat eriytyvät jyrkästi. Matalimmat tulot, heikoin koulutustaso, alin työllisyys ja korkea vieraskielisten osuus kasautuvat voimakkaasti samoille alueille. Rahoitettaville hankkeille tullaan käynnistämään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tukeva ohjelma. Hankkeen tavoitteena on julkaista tietopakki koulusegregaation vähentämistä tukevista kaupunkisuunnittelun toimista. Avustus on osa Oikeus oppia –ohjelmaa.Opetusneuvos Minna Polvinen puh. 0295 330 262Projektisihteeri Aili Tervonen puh. 0295 330 216
NordenBladet —Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen takia.Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2022 lukien 423,61 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa.Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa. Hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella. Vuodelle 2021 vahvistettu palkkakerroin on 1,465 ja vuodelle 2022 vahvistettu palkkakerroin on 1,501.
