NordenBladet — Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien. Tätä kehitystyötä tukee työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä huoltovarmuusselonteon valmistelu. Se on tarkoitus antaa valtioneuvoston selontekona eduskunnalle syksyllä 2022. Sitä ennen valmistelussa on monta välietappia. Ensimmäinen sidosryhmille suunnattu työpaja järjestettiin virtuaalisesti 3.12.2021. Valmistelun aikana järjestetään vähintään kolme työpajaa tai muuta keskustelutilaisuutta, joiden pohjalta täsmennetään selonteossa käsiteltäviä painopisteitä, ja joilla haetaan eri toimijoilta evästystä selonteon valmisteluun. Valmistelutilaisuuksia järjestetään tammi-maaliskuussa 2022.Ensimmäisen työpajan teemoihin johdattelivat TEM:n ylijohtaja Antti Neimalan avauspuhe ja toimitusjohtaja Janne Känkäsen terveiset Huoltovarmuuskeskuksesta. Lisäksi Christian Fjäder Geostrat Oy:stä johdatteli alustuksellaan huoltovarmuuden nykytilasta ja tulevaisuuden muutospaineista työpajan pienryhmiä päivän teemoihin.Avausten jälkeen osallistujilta pyydettiin näkemyksiä 1)huoltovarmuuden nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksesta. Sen pohjalta jatkokysymys oli,  2) mihin käytännön toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tilannekuvan ja muutosanalyysin perusteella, välittömästi, keskipitkällä aikavälillä ja mitkä olisivat pitkän aikavälin strategiset muutokset. Kolmanneksi haluttiin näkemyksiä siitä, 3) millainen on huoltovarmuusorganisaation rooli ja mitkä ovat huoltovarmuusorganisaation keskeiset tehtävät tulevaisuudessa.Pienryhmäkeskustelujen yhteenvedon tiivisti Frisky & Anjoy:n Petri Uusikylä. Uusikylä totesi, että pienryhmissä keskusteltiin esillä olleista teemoista laajasti ja monipuolisesti. Hän nosti esille muun muassa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan ja tiedonkulun merkityksen, huoltovarmuusorganisaation sisäisen yhteistyön sujuvuuden, tilannekuvatyön roolin, huoltovarmuutta koskevan sääntelyn kehittämisen sekä ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vaikutukset huoltovarmuuteen.Keskustelussa tuotiin esille myös tulevaisuuden huoltovarmuuden tarvitsema työkalupakki, joka mahdollistaa eri toimien toteuttamisen ja jonka sisällön määrittelyyn huoltovarmuusselonteko antaa hyvän mahdollisuuden.Tilaisuuden lopuksi Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Jukka Ruusunen kiteytti huoltovarmuusorganisaation tulevaisuuden näkymiä. Tilaisuus päättyi teollisuusneuvos Eeva Vahteran kiitoksiin osallistujien aktiivisesta ja ajatuksia herättävästä panoksesta. Työpajaan oli kutsuttu huoltovarmuusorganisaation edustajia kuten poolien puheenjohtajat ja sihteerit, sektorien sihteerit sekä alueellisten ELVAR-toimikuntien sihteerit ja AVI-huoltovarmuusylitarkastajat. Kaikkiaan osallistujia oli yli 60.Huoltovarmuusorganisaatioiden edustajat tekevät huoltovarmuustoimintaa käytännössä. Heillä on kokemusta laajasta huoltovarmuuskokonaisuudesta, ja heidän asiantuntevia näkemyksiä halutaan hyödyntää selontekotyössä ja huoltovarmuustoiminnan kehittämisessä.Huoltovarmuusorganisaatio ja sidosryhmät ovat tiiviisti mukana selonteon valmistelussa. Valmistelua ohjaa suppea poikkihallinnollinen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on TEM:n kansliapäällikkö Raimo Luoma. Selonteon valmistelun seurantaa varten asetetaan joulukuussa myös parlamentaarinen seurantaryhmä. Selonteon luonnoksesta järjestetään laaja lausuntokierros keväällä 2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaksi Euroopan neuvoston alaista komiteaa sai samalla marraskuisella viikolla uudet suomalaispuheenjohtajat. Suomen pysyvä edustaja Euroopan neuvostossa, suurlähettiläs Nina Nordström valittiin Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECOn sääntömääräisen komitean puheenjohtajaksi. Suurlähettiläs Päivi Kairamo taas Euroopan neuvoston terrorismin vastaisen komitean CDCT:n puheenjohtajaksi vuodelle 2022.Korruptionvastainen työ vahvistaa oikeusvaltiotaKorruptionvastainen toimielin (GRECO – Group of States against Corruption) on yksi Euroopan neuvoston oikeusvaltiotoimielimistä. Se valvoo järjestön korruptionvastaisten rikos- ja siviilioikeudellisten sopimusten noudattamista jäsenmaihin tehtävillä maatarkastuksilla ja esittää suosituksia vastaamaan jäsenmaiden korruptionvastaisissa toimissa havaittuihin puutteisiin. Suomi on ollut maatarkastuksen kohteena yhteensä viisi kertaa, viimeksi vuonna 2017. Suurlähettiläs Nina Nordström Kuva: Kimmo Räisänen GRECOn jäsenvaltioiden edustajista koostuvan sääntömääräisen komitean tehtävänä on muun muassa hyväksyä GRECOn ohjelma ja talouskehys ja huomauttaa julkisesti jäsenvaltioille, mikäli nämä jättävät GRECOn suosituksia toimeenpanematta.“Euroopan neuvosto vahvistaa eurooppalaista oikeusvaltiota. Korruption estäminen on siinä oleellinen osa”, sanoo komitean vastavalittu puheenjohtaja, suurlähettiläs Nordström. Suurlähettiläs Päivi KairamoTerrorismia vastaan ihmisoikeuksia kunnioittaenTerrorisminvastaisen yhteistyön suurlähettiläs Päivi Kairamo on valittu Euroopan neuvoston terrorismin vastaisen johtokomitean CDCT:n (Committee on Counter-Terrorism) puheenjohtajaksi vuodelle 2022.CDCT vastaa Euroopan neuvoston terrorismin vastaisen työn koordinoinnista. Komitea neuvottelee ja valmistelee terrorismin vastustamista koskevia oikeudellisia välineitä sekä suosituksia ja suuntaviivoja terrorismin ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.”CDCT:llä on merkittävä rooli terrorismin vastaisen toiminnan kansainvälisten standardien asettajana, joka huomioi samalla ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen”, sanoo suurlähettiläs Kairamo.Euroopan neuvoston keskeiset oikeudelliset välineet terrorismin torjunnassa ovat yleissopimus terrorismin ennaltaehkäisystä sekä sopimuksen lisäpöytäkirja, joka edellyttää kriminalisoimaan mm. matkustamisen ulkomaille terroristisessa tarkoituksessa sekä sellaisen matkustamisen rahoittamisen, järjestämisen tai muun edistämisen. Euroopan neuvostoEuroopan neuvosto on hallitusten välinen järjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Järjestö perustettiin 1949, ja sillä on 47 jäsenvaltiota – siten se on esimerkiksi Euroopan unionia laajempi. Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen. Tärkeimpänä keinona tässä työssä ovat sitovat sopimukset ja niiden täytäntöönpanon valvonta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit keskustelevat neuvostossa työssäkäyvien köyhyyden torjunnasta vähimmäispalkkadirektiivin avulla, palkka-avoimuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta työelämässä.Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiainneuvosto kokoontuu maanantaina 6.12.2021 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa työministeri Tuula Haatainen.Neuvoston on tarkoitus hyväksyä kokouksessa yleisnäkemys riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Tavoitteena ei ole jatkossakaan asettaa kaikille EU-maille yhteistä vähimmäispalkkaa, vaan direktiivissä määritellään keinoja, joilla jäsenvaltioiden tulee edistää vähimmäispalkan riittävyyttä. Direktiiviluonnos ei edellytä lakisääteisen vähimmäispalkan säätämistä maissa, joissa palkat sovitaan työehtosopimuksissa. Kun neuvosto on saavuttanut yleisnäkemyksen, neuvosto aloittaa asiasta neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.”Suomelle on tärkeää torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Samaan aikaan EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tulee kunnioittaa työmarkkinaosapuolien oikeutta neuvotella ja solmia työehtosopimuksia”, työministeri Haatainen sanoo.Ministerit keskustelevat sukupuolten tasa-arvosta työelämässäNeuvostossa käydään kaksi periaatekeskustelua. Ensimmäisessä periaatekeskustelussa käsitellään eurooppalaista ohjausjaksoa. Toisen keskustelun aiheena on ”Kohti tasa-arvoista Eurooppaa”, eli sukupuolten välinen tasa-arvo, jonka edistäminen on Suomelle keskeinen EU-toiminnan prioriteetti.Vähimmäispalkkadirektiivin lisäksi neuvoston on tarkoitus hyväksyä myös yleisnäkemys palkka-avoimuusdirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on miesten ja naisten samapalkkaisuuden edistäminen palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla. Suomi kannattaa direktiiviehdotuksen tavoitteita.Neuvostossa hyväksytään päätelmät tekoälyn vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla sekä päätelmät kestävästä työstä koko elämänkaaren ajan. Lisäksi neuvostossa saadaan edistymisraportti yhdenvertaisuusdirektiivistä.Terveysministerien keskusteluaiheena koronapandemiaTSTK-neuvoston terveysministerien kokous järjestetään tiistaina 7.12.2021 Brysselissä. Kokouksessa Suomea edustaa valtiosihteeri Eila Mäkipää.Kokouksessa vaihdetaan näkemyksiä koronasta ja hyväksytään päätelmät terveysunionista. Keskusteluaiheena on muun muassa kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien riittävä ja oikea-aikainen saatavuus, omikron-variantin leviämisen ehkäisy, 12-vuotiaiden rokottaminen ja koronalääkkeiden hankinta EU-tason yhteishankinnoilla.”On tärkeää toteuttaa EU:n yhteisiä toimia, joilla pyritään estämään koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen ja erityisesti herkemmin tarttuvan virusmuunnoksen leviäminen”, toteaa valtiosihteeri Mäkipää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto järjestää Merikasarmilla juhlavalaistuksen Suomen 104:ntena itsenäisyyspäivänä. Merikasarmin uudistuneet, modernit toimitilat otettiin käyttöön syyskuussa.Merikasarmin historiallisten tilojen remontti on valmis ja ne kokoavat nyt kaikki 800 ulkoministeriön Helsingissä olevaa työntekijää saman katon alle. Suojeltu rakennus on pyritty remontoimaan vanhaa kunnioittaen, ja samalla huomioiden nykyaikaisen valtioneuvoston monitilatyöympäristön vaatimukset.Merikasarmia valaistaan kansallisina ja kansainvälisinä juhla- ja teemapäivinä. ”Haluamme kauniin, historiallisen rakennuksemme valaisulla toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää”, sanoo valtiosihteeri Matti Anttonen.Merikasarmin vanhin osa on valmistunut 1820. Sen on suunnitellut arkkitehti C. L. Engel kasarmirakennukseksi venäläisille sotilaille. Kokonaisuuden uudemmat osat on suunnitellut arkkitehti E. Kråkström 1980-luvulla. Ulkoministeriö muutti tiloihin 1980-luvun lopulla. Merikasarmin omistaa Suomen valtio, jota edustaa Senaatti-kiinteistöt. Valtioneuvoston kanslia vuokraa ja hallinnoi tiloja ulkoministeriön ollessa pääasiallinen tilojen käyttäjä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 3.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään vahvistanut ulkoasiainhallinnosta annetun tasavallan presidentin asetuksen muutoksen. Uusia ulkomaanedustustojen sijaintipaikkoja ja edustustoissa järjestettäviä konsulipalveluita koskeva muutos tulee voimaan 10.12.2021. Tällä muutoksella perustetaan Suomen suurlähetystöt Senegalin Dakariin ja Qatarin Dohaan 10.12.2021.Molemmat suurlähetystöt aloittavat toimintansa pienimuotoisesti ja väliaikaisissa tiloissa. Konsulipalvelut annetaan edelleen Dakarin osalta Suomen Abujan-suurlähetystössä ja Dohan osalta Suomen Abu Dhabin -suurlähetystössä siihen asti, kun uusien edustustojen tilat mahdollistavat palvelujen antamisen. Sekä Suomen Dakarin-suurlähetystössä että Suomen Dohan-suurlähetystössä annetaan kuitenkin palvelua hädänalaisessa asemassa oleville ja hoidetaan muut välitöntä toimintaa paikan päällä vaativat kiireelliset konsulipalvelut heti 10.12. alkaen.Lisäksi asetuksen muutos koskee Suomen Teheranin-suurlähetystöä, jolla on jatkossa toimivalta antaa Iranissa laillisesti oleskeleville afganistanilaisille oleskelulupapalveluita. Aikaisemmin näitä palveluita on saanut ainoastaan Suomen New Delhin -suurlähetystöstä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 3.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset otetaan käyttöön Ahvenanmaan maakunnassa.Asetuksen muutos tulee voimaan sunnuntaina 5.12.2021. klo 00.00.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja Rovaniemen kaupungissa 4.12. klo 00.00 alkaen ja Ahvenanmaan maakunnassa 5.12 klo 00.00 alkaen.Anniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Ennen anniskelun päättymistä myytyjen alkoholijuomien nauttiminen on sallittu yhden tunnin ajan anniskeluajan päättymisen jälkeen. Alkoholijuomien anniskelu on sallittu klo 17 jälkeen vain käyttämällä koronapassia.Jos ravitsemisliikkeessä ei kuitenkaan anniskella alkoholijuomia, liikkeen saa pitää avoinna kello 05-01. Esimerkiksi pikaruokapaikat ja kahvilat voivat olla avoinna kuten nykyisinkin. Myös baarit ja ruokaravintolat voivat olla auki klo 05-01, jos ne eivät anniskele alkoholijuomia.Ravitsemisliikkeissä, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitukset eivät kuitenkaan koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona edellä mainituille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa 5.12. klo 00.00 alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaikilta Suomeen saapuvilta matkustajilta voidaan jatkossa edellyttää koronatodistus tai sen puuttuessa ohjata matkustajat koronavirustestaukseen. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla kumotaan poikkeuksista velvollisuudesta esittää covid-19-todistus tai osallistua covid-19-testiin annettu valtioneuvoston asetus.Asetuksen kumoaminen perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausuntoon, jonka mukaan uuden omikron-muunnoksen vuoksi tällä hetkellä ei ole sellaisia maita tai alueita, joista tulevat matkustajat voitaisiin vapauttaa tartuntatautilain 16 c §:n 2 momentin nojalla maahantulon yhteydessä tehtävistä terveysturvallisuustoimista.Asetuksen kumoamisella pyritään suojelemaan väestön terveyttä omikron-viruskannan aiheuttamalta uhalta tehostamalla terveysturvallisuustoimia rajat ylittävässä liikenteessä.Asetus tulee voimaan 4.12.2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 3. joulukuuta oli esillä pankkilainsäädäntöehdotus sekä seuraavan viikon neuvostokokousten asiat.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission lainsäädäntöehdotukseen koskien pankkien vakavaraisuussääntelyuudistuksen viimeistelyä. Ehdotuksen kolme keskeistä osaa ovat: Basel III-pankkisääntelystandardin täytäntöönpano, kestävyysriskien huomiointi pankkisääntelyssä ja pankkivalvonnan kehittäminen. Valtioneuvosto tukee tavoitetta vahvistaa pankkisektorin häiriönsietokykyä. Valtioneuvoston yksityiskohtaiset kannat on kirjattu eduskunnalle lähetettyyn E-kirjeeseen.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:Euroryhmä (6.12.) ja ECOFIN (7.12.)Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (6.-7.12.)Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (liikenne) (9.12.)Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (9.-10.12.) Euroryhmässä on esillä komission arviot euromaiden alustavista talousarviosuunnitelmista sekä Kyprosta, Portugalia, Irlantia, Espanjaa ja Kreikkaa koskeva ohjelman jälkeinen valvonta. ECOFIN-neuvoston keskeisimpiä asioita ovat muun muassa arvonlisäverokannat ja eurooppalainen ohjausjakso. Työllisyys- ja sosiaalineuvoston pääaiheina ovat vähimmäispalkkadirektiivi, palkka-avoimuusdirektiivi, tekoälyn vaikutus sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla, kestävä työ koko elinkaaren ajan sekä eurooppalainen ohjausjakso. Terveysneuvostossa keskeisimpiä asioita ovat ehdotus asetukseksi kriisin kannalta oleellisten lääketieteellisten vastatoimien hankkimisesta, nykyiset ja tulevat toimet koronapandemian torjumiseksi sekä terveysunionin vahvistaminen. Liikenneneuvosto keskustelee 55-valmiuspaketin etenemisestä. Esillä on ehdotukset uusituvista lento- ja meriliikenteen polttoaineista sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönotto (AFIR). Oikeusasioissa on esillä koronapandemian aikaiset opit tuomioistuinten toiminnan varmistamiseksi sekä kiire- ja hätämenettelyssä hyväksyttyjen toimien oikeudellinen tarkastelu ja valvonta kansallisissa tuomioistuimissa. Sisäasioista vastaavat ministerit keskustelevat EU:n keinoista vastata muuttoliikkeen käyttämiseen hybridivaikuttamisen välineenä sekä keinoista estää järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen lailliseen yritystoimintaan. Lisäksi on tarkoitus hyväksyä päätelmät siitä, että Kroatia täyttää tekniset edellytykset Schengen-säännösten täysimääräiseen soveltamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi