NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu virtuaalisesti 8. joulukuuta pidettävään konferenssiin, joka esittelee Pohjoismaille ominaisia vahvoja demokraattisia järjestelmiä. Kööpenhaminassa järjestettävän konferenssin tarkoituksena on osoittaa, kuinka Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön valtioiden ohella vahvistaa kestävää demokratiaa Pohjolassa.Konferenssi on Suomen ja Ahvenanmaan yhteinen aloite Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston kuluvan vuoden puheenjohtajuuskauden puitteissa. Järjestäjänä toimii Suomen ulkopoliittinen instituutti (UPI) Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön tuella. Konferenssin avaavat Suomen ja Ahvenanmaan pohjoismaisen yhteistyön ministerit Thomas Blomqvist ja Annette Holmberg-Jansson. Konferenssi osuu myös yhteen Ahvenanmaa 100 ‑juhlavuoden kanssa. ”Pohjoismaisen yhteistyön visio on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue”, ministeri Blomqvist toteaa. ”Konferenssi on Suomen ja Ahvenanmaan yhdessä käynnistämän puheenjohtajuushankkeen huipentuma ja se tähtää menestyksekkäiden demokraattisten rakenteiden ja toimintamallien vahvistamiseen, näin samalla kestävää kehitystä ja pohjoismaista visiota tukien. Tiivis pohjoismainen yhteistyö on meille kaikille keskeinen voimavara, myös Färsaarille, Grönlannille ja Ahvenanmaalle, ja näin se hyödyttää suuresti koko aluettamme”.   Konferenssin aihe tukee Pohjoismaiden pääministerien visiota, jonka mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuminen voi toimia laajemminkin esimerkkinä demokraattisten rakenteiden ja toimintatapojen hyödyistä kaikille osapuolille.Konferenssi on suunnattu diplomaateille ja kansainväliselle yleisölle sekä Pohjoismaista että Pohjoismaiden ulkopuolelta. Konferenssin puhujina ovat presidentti Tarja Halonen, YK:n ihmisoikeusasioiden apulaispääsihteeri Ilze Brands Kehris, pohjoismaisia yhteistyöministereitä, tutkijoita ja virkamiehiä.Konferenssin yhteydessä Suomen ulkopoliittinen instituutti (UPI) yhteistyössä Ahvenanmaan rauhaninstituutin kanssa julkaisi tutkimusraportin 7. joulukuuta Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan osallistumisesta ja heidän panoksestaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.Konferenssi järjestetään klo 13.30 – 17.30 Suomen aikaa. Tilaisuutta voi seurata Youtuben kautta. Kokouksen ohjelma löytyy Ulkopoliittisen instituutin sivuilla. UPI:n tutkimukseen voi tutustua Ulkopoliittisen instituutin sivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismainen hyvinvointifoorumi (Nordic Welfare Forum) järjestetään virtuaalisesti 8.-9.12.2021 osana Suomen puheenjohtajuuskautta Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021. Tilaisuus on Suomen sosiaali- ja terveyssektorin yksi päätapahtumista puheenjohtajuuskaudella.Foorumin taustalla on toive keskustelualustasta, jolla voidaan seurata hyvinvoinnin kehitystä ja haasteita Pohjoismaissa sekä edistää niin sanottuja pohjoismaisia hyvinvointi-indikaattoreita. Ensimmäinen foorumi järjestettiin Tukholmassa vuonna 2018. Nyt järjestettävä foorumi on toinen laatuaan.”Muuttuva yhteiskuntamme vaatii uudenlaista ajattelua, ajan tasalla olevaa informaatiota ja tietoon perustavaa päätöksentekoa, jotta voimme oppia tämän hetkisistä kriiseistä sekä vahvistaa tasa-arvoa ja sosiaalista kestävyyttä. Olen varma, että Pohjoismainen hyvinvointifoorumi tulee toiminnallaan edistämään tätä, jotta hyvinvointivaltiomme voivat kukoistaa myös tulevaisuudessa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Ministeri Sarkkinen aloittaa tilaisuuden puheenvuorolla 8.12. ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist päättää puheenvuorollaan tilaisuuden. Tilaisuus on englanniksi. Osallistujat ovat pohjoismaisia asiantuntijoita, päättäjiä, tutkijoita, kokemusasiantuntijoita ja virkamiehiä. Konferenssin teemana on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli ja sosiaalinen kestävyysTämän vuoden tilaisuudessa keskitytään erityisesti koronapandemian hyvinvointijärjestelmiin aiheuttamiin haasteisiin ja ratkaisuihin Pohjoismaissa. Keskustelunaiheina on muun muassa pandemian vaikutukset hyvinvointiyhteiskuntamalliin ja eri väestöryhmiin, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kasvu sekä väestörakenteen haasteet.”Koronapandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Pohjoismaiden visio vuodelle 2030 maailman kestävimmästä ja integroituneimmasta alueesta on yhtä tärkeä kuin kaksi vuotta sitten. Pikemminkin, pandemia on vain korostanut sitä, miten tärkeää visiomme aktiivinen tavoittelu on. Meidän tulee määrätietoisesti vahvistaa yhteistyötämme ja edistää integraatiotamme,” toteaa ministeri Blomqvist.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tavoitteena on kehittää tilastoaineistojen luovuttamista tutkimuskäyttöön sekä parantaa eduskunnan tiedonsaantia.Valtiovarainministeriö ehdottaa muutoksia tilastolainsäädäntöön. Tilastokeskus saisi oikeuden ylläpitää tutkija- ja aineistopalvelua. Lisäksi Tilastokeskuksella olisi oikeus ottaa vastaan, käsitellä, koostaa, säilyttää, tarjota ja luovuttaa tieteellistä tutkimusta ja yhteiskuntaoloja koskevia selvityksiä varten myös sellaisia aineistoja, joita ei hyödynnetä tilastoinnissa eikä käytetä tilastotuotannossa (esimerkiksi hallinnolliset rekisterit).Tilastokeskuksesta annetun lain muutoksilla vastataan erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten ja ajatuspajojen tarpeisiin. Tavoitteena on myös parantaa eduskunnan tiedonsaantia sekä vahvistaa eduskunnan asemaa EU:n tilastoasetusta täydentävien käytännesääntöjen valvonnassa.Tutkimuskäyttöön liittyvä valtioneuvoston tai sen ministeriöiden tilastoaineiston käyttölupahakemus olisi jatkossa etusijalla valtionhallinnon muiden viranomaisten tekemiin käyttölupahakemuksiin nähden, ja se olisi käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.Tilastokeskuksen toimintaedellytysten välilliseksi vahvistamiseksi ja tiedonkeruun edellytysten parantamiseksi valtiovarainministeriö ehdottaa muutettavaksi myös tilastolakia, jotta Tilastokeskuksen tiedonsaantioikeudet tietojen keräämiseksi tilastointitarkoitukseen eräiltä muilta viranomaisilta laajenevat.Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle 7. joulukuuta. Lausuntoaika päättyy 14. tammikuuta 2022. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle keväällä 2022. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1. tammikuuta 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt taide- ja kulttuurifestivaaleille korona-avustuksina yhteensä 2 067 300 euroa. Avustusta sai 22 tapahtumajärjestäjää. Avustusten tavoitteena on auttaa toimijoita jatkamaan ja kehittämään toimintaansa sekä ylläpitämään työllisyyttä.Avustukset on tarkoitettu vakiintuneeseen ja ammattimaiseen taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaan, jonka harjoittaminen on vaikeutunut tai estynyt koronarajoitusten tai suositusten vuoksi 1.6.–31.12.2021 välillä.– Suomessa taide- ja kulttuurifestivaaleja on paljon, ja ne vaikuttavat vahvasti alueiden ja kaupunkien kulttuuriseen ja taloudelliseen menestykseen. Festivaalit työllistävät taiteilijoita ja muita luovan työn tekijöitä sekä erilaisten palvelujen tarjoajia sekä suoraan että välillisesti muun muassa matkailun kautta. Myönnetyillä avustuksilla tuemme festivaalitoiminnan elpymistä sekä toiminnan kehittämistä, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Festivaalit ovat usein alueellisesti hyvin merkittäviä toimijoita, jotka tekevät pieniäkin paikkakuntia tunnetuiksi jopa maailmanlaajuisesti. Usein festivaaleihin liittyy myös vapaaehtoistoimintaa, joka rakentaa yhteisöllisyyttä sekä lisää ihmisten hyvinvointia, Kurvinen jatkaa. Avustukset kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan koronatukipakettiin, jolla tuetaan alojen elpymistä koronapandemiasta. Tukipaketin aiemmassa haussa ministeriö myönsi festivaaleille yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa alkuvuonna syntyneisiin tukitarpeisiin.Myönnetyt avustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ydinvoima on osa Suomen energiapalettia. Ydinenergialla on oma tärkeä roolinsa lähivuosikymmenien ilmastopolitiikan osana, kun Suomikin on matkalla ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. Sen tulevaisuus edellyttää kuitenkin asianmukaista ja ajantasaista lainsäädäntöä.Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä ydinenergialain kokonaisuudistukseen tähtäävän säädösvalmistelun. Tavoitteena on, että ydinenergian tuotanto on jatkossakin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista ja taloudellisesti kannattavaa. Ydinenergiaa koskee vahva ja yksityiskohtainen sääntely, koska ydinmateriaalien käyttö on potentiaalisesti vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Lainsäädännän kattamia asioita ovat jatkossakin muun muassa ydin- ja säteilyturvallisuus, turvajärjestelyt, ydinmateriaalivalvonta ja ydinvastuu. Ydinlaitosten lupajärjestelmän perusteet ovat kestäneet aikaa hyvin ja turvanneet laaja-alaisesti yhteiskunnan kokonaisedun arvioimisen ydinlaitoshankkeen eri vaiheissa. Lupajärjestelmää on silti syytä uudistaa kertyneet kokemukset ja ennakoitavissa olevat kehitysnäkymät huomioon ottaen.Myös ydinlaitosten toimintaympäristö on muutoksessa. Ydinenergian tuotannon lainsäädännöllinen kehikko on tarpeen uudistaa näihin kehitysnäkymiin pohjautuen. Alalle on tulossa uusia toimijoita, toimintamalleja ja teknologiaa, kuten esimerkiksi pienet modulaariset reaktorit (SMR). Hiilineutraali energiajärjestelmä edellyttää päästötöntä sähkön ja lämmön tuotantoa, jossa ydinenergian käytön lisääminen on yksi ratkaisuvaihtoehdoista. Lakiluonnos on tarkoitus saada lausunnolle vuoden 2024 aikana, hallituksen esitys eduskunnalle seuraavalla vaalikauden lopulla, ja laki voimaan vuonna 2028.Turvallisuus edellyttää tehokasta valvontaa, vastuullinen toiminta kattaa koko elinkaaren Ydinenergian käytön turvallisuus edellyttää tehokasta ja riskien mukaan kohdennettua valvontaa. Uusi teknologia ja sarjavalmisteisuus edellyttävät vaatimusten noudattamisen valvonnan uudistamista. Säteilyturvakeskukselle (STUK) on varattava lainsäädännössä riittävästi erilaisia valvontatyökaluja, jotta nykyisten suurten ydinvoimalaitosyksiköiden ja mahdollisten SMR-voimaloiden käytön turvallisuus varmistetaan.Ydinenergian käyttöön liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on tarpeen säätää nykyistä täsmällisemmin. Keskeisinä tavoitteina on parantaa sovellettavien vaatimusten ennakoitavuutta sekä kohdentaa ne oikea-aikaisesti ja oikeasuhtaisesti toiminnasta aiheutuvaan riskiin. Ydinenergian käytön yksityiskohtaisemmat vaatimukset on asetettu STUK:n määräyksissä ja ydinturvallisuusohjeissa (YLV). Samanaikaisesti ydinenergialainsäädännön uudistuksen kanssa STUK on uudistamassa ydinenergian käytön säännöstönsä. Lainsäädäntöön on tarpeen sisällyttää STUK:lle riittävän yksityiskohtaiset norminantovaltuudet. Niiden tulee olla selkeitä ja laista johdettavia.Vastuullinen toiminta on nähtävä myös laajemmin: ydinenergian tuottajan kuuluu maksaa kaikki syntyvät kustannukset. Tämä periaate on Suomessa kattavasti käytössä. Esimerkiksi ydinjätehuollon ja laitosten käytöstä poiston varat kerätään Valtion ydinjätehuoltorahastoon tulevaa tarvetta varten. Posivan Onkalo on hyvä esimerkki vastuullisuudesta. Se on maailman ensimmäinen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos ja hyvin pitkäjänteisen tutkimuksen ja suunnittelun tulos. Kannattavuus olennainen tekijä selkeän sääntelyn ja vastuullisen toiminnan rinnallaYdinenergian suurin tulevaisuuden kysymysmerkki on kannattavuus. Sillä on roolinsa perusvoimana tai vaikkapa lämmöntuotannossa. Myös esimerkiksi pientuotanto niillä maailman arktisilla alueilla, joilla ei ole kattavaa sähköverkkoa, voi olla järkevää. Hinnan pitää kuitenkin olla kohtuullinen. Pienet modulaariset reaktorit (SMR) ovat olleet vilkkaan keskustelun ja kiinnostuksen kohteena.
SMR:t eivät poista relevantteja kysymyksiä turvallisuudesta, turvajärjestelyistä tai vaikkapa ydinjätehuollon hoitamisesta. Jos puhutaan kaukolämpöä tuottavista laitoksista, ne on myös rakennettava varsin lähelle asutuskeskuksia. Toistaiseksi maailma odottaa vielä niiden osalta kustannuksiltaan kilpailukykyisiä malleja.Kaupallisen kannattavuuden ohella ratkaiseva asia on, miten sääntelyviranomaisten turvallisuusarviointi ja sitä koskeva kansainvälinen yhteistyö tehostuvat. Esimerkiksi modulaarisuuden tuomat hyödyt menetetään, jos tätä osaa luvitusta ei saada toimimaan ja jokainen rakennettava reaktori pitää jatkossakinarvioida erikseen. Suurelta osin kyse on regulaattoreiden yhteistyöstä ja koordinaatiosta.Ydinenergialainsäädännön tai siihen liittyvän luvituksen uudistaminen ei ole taikakeino esimerkiksi SMR:ien markkinoille tuloon. Turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja kustannuksiin liittyvät tekijät ovat joka tapauksessa olemassa.Vakaan ja investointeja mahdollistavan toimintaympäristön luominen ja ylläpitäminen on valtiovallan tehtävä, varsinaiset investoinnit kuuluvat alan toimijoille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työn tuottavuus Suomen kansantaloudessa on juuttunut vuoden 2007 tasolle yli vuosikymmenen ajaksi. Miten työn tuottavuuskehitykseen vaikuttavat resurssien kohdentuminen ja toimialojen rakennemuutokset? 8. joulukuuta julkaistun tutkimuksen mukaan resurssien kohdentumisessa olisi parannettavaa, mutta vahvimmin tuottavuuden kasvua selittävät sittenkin yksittäisten yritysten suotuisa kehitys.Tuottavuuden suotuisa kehitys on pitkän aikavälin talouskasvun päätekijä, minkä vuoksi tutkimuskirjallisuudessa jo pitkään on pyritty selvittämään tuottavuuden kasvun lähteitä. Työn ja pääoman tehokas kohdentuminen on yksi keskeisimpiä taloustieteen kysymyksiä, ja tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on etsitty vastauksia.Resurssien uudelleenkohdentumisella ei ole onnistuttu edistämään tuottavuuden kasvua Suomen yrityssektorilla. Tämä ilmenee tuoreesta valtioneuvoston tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimus tarkastelee työn ja pääoman kohdentumisen sekä toimialojen rakennemuutosten vaikutuksia työn tuottavuuden kehitykseen Suomen teollisuus- ja palvelusektoreilla, informaation ja viestinnän toimialalla, sekä koko yrityssektorilla vuosina 2000–2018.Allokaatiota eli resurssien kohdentumista olisikin edelleen parannettava, toteaa Etlassa hankkeesta vastannut tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.”Resurssien uudelleenkohdentumisen osuus tuottavuuteen on ajan myötä hieman kasvanut, mutta parantamisen varaa on rutkasti. Panosten tehoton kohdentuminen toimialojen välillä myös osaltaan heikentää tuottavuuskasvua koko yrityssektorin tasolla”, Maczulskij sanoo.Tutkimuksen mukaan eri toimialojen välillä on hajontaa, mutta myös useita yhteneväisyyksiä. Yksittäisten yritysten suotuisa kehitys on tuottavuutta eniten selittävä tekijä, erityisesti korkeasuhdanteen aikana. Suurin osa tuottavuuden kasvusta on tapahtunut toimintaansa jatkavissa yrityksissä, ja siinä uudelleenallokaatiolla on ollut selvästi toissijainen rooli.Taantuman aikana panosten uudelleenkohdistaminen toimintaansa jatkavien yritysten kesken kuitenkin korostuu, mikä on osoitus luovan tuhon voimakkaammasta roolista. Luova tuho itsessään on tärkeä tuottavuuskasvun mekanismi ja sen myötä vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä.”On myös huomattava, että ICT-alalla työn ja pääoman uudelleenkohdentamisella on ollut jopa olennaisia negatiivisia vaikutuksia alan tuottavuuden kasvuun. Tämä voi selittyä sillä, että alalla on yrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti ja kasvattavat kokoaan ennen kuin ne ovat tuottavampia”, pohtii tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Paolo Fornaro.Tutkimuksen ovat toteuttaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Aalto yliopisto. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Niin sanottua whistleblower-direktiiviä toimeenpaneva lakiesitys myöhästyy direktiivin määräajasta. Oikeusministeriössä valmisteilla oleva hallituksen esitys ilmoittajansuojelulaista pyritään tämänhetkisen arvion mukaan antamaan viikolla 8.Viivästymiseen vaikuttaa muun muassa lakiluonnoksen taustalla olevan EU-sääntelyn laajuus sekä lausuntokierroksella saatu erittäin runsas ja monipuolinen palaute. Whistleblower-direktiivin tavoitteena on tarjota suojaa henkilölle, joka ilmoittaa työssään havaitsemastaan tai epäilemästään direktiivissä tarkoitetun lainsäädännön rikkomisesta. Valmistelussa olevalla lailla kielletään ilmoittajaan kohdistuvat vastatoimet.Ilmoittajansuojaa ei ole ennen lain voimaantuloa Toimeenpanon kannalta tärkeää on, että väärinkäytöksen ilmoittajalle ei voida antaa ilmoittajansuojelulain mukaista oikeussuojaa ennen kuin kansallinen laki on tullut siirtymäsäännöksineen voimaan. Tästä syystä myöskään tulevan ilmoittajansuojelulain mukaisia ilmoituskanavia ei ole tarkoituksenmukaista perustaa ennen kuin laki tulee voimaan.  Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta käsittelee esityksen ja päättää lain voimaantulosta. Lue lisää ilmoittajan suojelusta tämän linkin takaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 12. kerran torstaina 9. joulukuuta. Kokouksen aiheena on vähähiilinen rakentaminen.Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on rakennussektorin päästöjä vähennettävä. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee mm. siitä, miten siirtymää vähähiiliseen rakentamiseen voitaisiin vauhdittaa ja samalla varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Lisäksi jäsenet keskustelevat siitä, millaisia kannusteita alueet, kunnat, kaupungit sekä yritykset ja toimialajärjestöt tarvitsisivat.”Jotta Suomi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, ilmastotoimia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisellä on tässä työssä keskeinen rooli. Tänään rakennettavat talot ovat pystyssä vielä 2100-luvulla. Siksi vähähiilistä rakennettua ympäristöä tulee suunnitella ja edistää ennakoivasti ja pitkäjänteisesti”, pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Vähähiilisen rakentamisen tiekartta: rakennuksille ilmastoselvitys, uusien rakennusten päästöille raja-arvotSuurin osa rakennetun ympäristön päästöistä liittyy rakennusten kuluttamaan energiaan. Koska uudet rakennukset ovat jo hyvin energiatehokkaita, näkökulmaa on laajennettava rakennusmateriaaleihin ja koko rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin.Ympäristöministeriössä on valmisteltu vuodesta 2016 vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä.Tiekartan kulmakiviä ovat rakennusten ilmastoselvitykset sekä hiilibudjetit uusille rakennuksille. Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi uuden rakennuksen koko elinkaaren ja laajamittaisesti korjattavan rakennuksen korjauksen ja sen jälkeisen ajan ilmastovaikutukset. Rakennusten ilmastoselvitys olisi pohjana uusien rakennusten päästöille asetettaville raja-arvoille. Ympäristöministeriön asetusluonnos rakennuksen ilmastoselvityksestä oli lausuntokierroksella kesällä 2021. Asetus on osa maankäyttö- ja rakennuslain käynnissä olevaa kokonaisuudistusta, jonka lausuntokierros päättyi eilen 7.12.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2022 on vahvistettu. Yksin asuvalla henkilöllä perusosa on 1.1.2022 lähtien 514,82 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 586,89 euroa kuukaudessa.Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Asiakas hakee perustoimeentulotukea Kelasta. Kunta vastaa täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä niihin liittyvästä sosiaalityöstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana vuoden 2021 viimeisessä numerossa on vallan ja voiman sijoittuminen nykyhetken maailmassa. Globaali talous, ilmastokriisi ja pandemia korostavat maailman kehitystä ohjaavien yhteisten suuntaviivojen tarvetta. Mutta missä ja keiden toimesta ne vedetään?Tuoreessa lehdessä asiaa Yhdysvaltain kauppapolitiikan murroksesta sekä suomalaisyritysten mahdollisuuksista Kiinan markkinoilla. Lehdessä kysytään myös, jos vienti vetää, onko valtakunnassa silloin kaikki hyvin.Lehden Lähikuvassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Uudessa lehdessä mukana myös mielenkiintoinen juttu murhia myyvistä tv-tuotannoista ja löytyypä konsuli kusiaispesästäkin!  Uusi lehti jo verkossa luettavana!Tilaa lehti kotiin kannettuna tai lue verkossaLehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta.Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema kansainvälisen kaupan aikakauslehti.Kauppapolitiikan löydät lisäksi myös seuraavista sosiaalisen median kanavista:Twitter @kauppapolLinkedinFacebook @kauppapol

Lähde: Valtioneuvosto.fi