NordenBladet —Liikenne- ja viestintäministeriössä on aloitettu tulevaisuuskatsauksen valmistelu. Tämän työn avuksi ministeriö pyytää sidosryhmiltään näkemyksiä liikenteen ja viestinnän toimialan toimintaympäristössä vaikuttavista muutoksista ja niiden kautta syntyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.– Haluamme liikenne- ja viestintäministeriössä huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla tehtävästämme ja antaa oman panoksemme tulevaisuuden rakentamiseen mahdollisimman oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla toimilla, toteaa kansliapäällikkö Minna Kivimäki.– Olennainen osa tätä työtä on ymmärtää entistäkin syvällisemmin toimintaympäristömme tilannetta ja sen kehityssuuntia sidosryhmiemme näkökulmasta, sanoo Kivimäki.Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt kyselyn sidosryhmille, ja kyselyyn voi vastata myös alla olevan linkin kautta. Vastausaika päättyy 14.12.2021.Ministeriöt laativat kerran vaalikaudessa tulevaisuuskatsaukset. Katsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.
NordenBladet —Ruoka-alan keskustelufoorumi päätti käynnistää selvityksen ”Miten elintarvikevienti kolminkertaistetaan?” Selvityshenkilöksi nimettiin Anne Berner, ja raportti työstä valmistuu helmikuussa 2022.Viennin eteen tehtävä työ ja aiemmin valmistuneet elintarvikeviennin edistämistä käsittelevät selvitykset ja linjaukset huomioidaan selvitystyössä. Yhteinen ruokapöytä tavoittelee nyt konkreettisia toimia, jotta yhteinen tavoite viennin kolminkertaistamisesta onnistuisi. Keskustelufoorumi nimesi Anne Bernerin selvittämään, miten yritykset näkevät oman vientipotentiaalinsa ja miten potentiaalia parhaiten voidaan hyödyntää tavoitteen saavuttamiseksi.”Haluamme katsoa eteenpäin, kohti kasvua. Ruokajärjestelmän globaali murros tarjoaa Suomelle mahdollisuuden uuteen menestykseen. Koko ruokajärjestelmämme läpi ulottuva vastuullisuus on kilpailuetumme tuottamamme ruuan korkean laadun ohella. Jotta saamme aikaan uutta, pitää meidän uskaltaa tehdä rohkeita avauksia ja olla valmiita uudistumaan, toteaa keskustelufoorumin puheenjohtaja Reijo Karhinen.Karhinen mainitsee Bernerissä yhdistyvän sekä vahvan liiketoiminnan kokemuksen että poikkeuksellisen laajan kotimaisen ja kansainvälisen verkottumisen. Bernerillä on lisäksi mahdollisuus katsoa ruokajärjestelmää ulkoisin silmin.”Ruoka on välttämättömyys, jonka globaali kysyntä jatkaa kasvuaan. Myös sen maku ratkaisee. Suomalaisilla ruokatuotteilla ja –palveluilla on kaikki edellytykset menestyä kilpailuilla markkinoilla, kun panostamme laadun lisäksi myös kokonaisdesigniin ja yhteistyöhön”, painottaa Berner.Elintarvikevienti luo parhaimmillaan uusia innovaatioita, ideoita, edelläkävijyyttä ja tuotekehitystä. Niitä tarvitaan, jotta suomalainen ruokajärjestelmä ja elintarvikeketju voivat monipuolistua. Uusien rohkeiden ja kunnianhimoisten toimintamallien ja uutuustuotteiden avulla ruokaketjuumme saadaan lisää euroja ja kannattavuutta.Ruoka-alan taloudellinen menestys edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia myös uusien työpaikkojen kautta. Euroopan unionissa elintarvikeala on jättiläinen, kun katsotaan työpaikkoja ja alan tuomaa arvoa. EU on maailman suurin elintarvikkeiden viejä. Osana yhteisiä sisämarkkinoita Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa omaa elintarvikevientiään.Miten elintarvikevienti kolminkertaistetaan -selvitys käynnistyy joulukuussa osana Yhteisen ruokapöydän toimintaa, ja raportti valmistuu helmikuussa 2022. ”Uskomme, että työn tuloksena esitettävät konkreettiset toimet kiinnostavat kaikkia yhteiskuntamme menestystä ja hyvinvointia vaalivia tahoja”, tiivistää Reijo Karhinen. ”Toivon, että Anne Bernerin selvitystyö tarjoaa sisällöllisen annin ohella myös mahdollisuuden ja virikkeen laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun elintarvikevientimme asemasta osana kansakuntamme taloudellista hyvinvointia.”
NordenBladet —Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen helpottaminen on teemana virtuaalisessa pohjoismaisessa konferenssissa torstaina 9. joulukuuta. Konferenssissa kuullaan muun muassa esimerkkejä uudenlaisista välityömarkkinoista ja onnistuneista kokemuksista työllistää osatyökykyisiä henkilöitä yhteiskunnallisten yritysten kautta. Esillä ovat niin ikään hyvät käytännöt osatyökykyisille suunnatusta työkyvyn tuesta työpaikoilla.Konferenssissa kuullaan sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen ja työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Ville Kopran puheenvuorot sekä iso joukko erilaisten yritysten ja järjestöjen puheenvuoroja. Konferenssi on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakauden työelämäalan tapahtumista. Sen tarkoitus on edistää käytännössä saatujen kokemusten ja hyvien käytäntöjen avulla osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Teema yhdistää kaikkia Pohjoismaita, sillä esteet osatyökykyisten henkilöiden työllistymiselle ovat samankaltaisia maasta riippumatta.Yhteisötalous on mahdollisuus myös osatyökykyisilleKonferenssin osallistujat saavat lisäksi esimakua EU:n komission uudesta aloitteesta yhteisötalouden toimintasuunnitelmaksi, jonka komissio julkistaa samana päivänä. Yhteisötaloudella on varteenotettavat mahdollisuudet parantaa myös osatyökykyisten työllistymistä. Tässä tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia julkishallinnon, järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten kanssa. Suomessa asiaa on viety jo eteenpäin. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja keväällä hallitus hyväksyi yhteiskunnallisten yritysten strategian. Yksi strategian tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia. Strategian toteuttamiseksi on jo perustettu yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Sen tehtävä on lisätä uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tunnettuutta sekä kehittää niiden osaamista erityisesti toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Työn saaminen ja työkyvyn tuki lisäävät hyvinvointia ja yhdenvertaisuuttaKorkea työllisyysaste ja työelämän laatu vähentävät syrjäytymisestä sekä työttömyydestä ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle. Samalla tuetaan ihmisten hyvinvointia ja lisätään yhdenvertaisuutta.Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 %:iin vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Pitkittyvää työttömyyttä ja puutetta osaavasta työvoimasta pahentavat esimerkiksi väestön ikärakenne ja sen myötä yhä pienempi joukko työikäisiä. Siksi tarvitaan työelämän ulkopuolella olevien työpanosta, samanaikaisesti parantaen heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia työllistyä. Osatyökykyisten työllistyminen on siten yhteiskunnallisesti iso, hyödyntämätön mahdollisuus. Työllisyyttä tukevien toimien lisäksi tarvitaan työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikaista kehittämistä. Mielenterveys on nähtävä työelämän voimavarana. Osatyökykyisten työllistäminen ja työurien pidentäminen vaativat myös asennemuutoksia. Työtilaisuuksia on tarjottava ennakkoluulottomasti.
Käynnissä olevat isot rakenteelliset uudistukset, kuten sote- ja sotu-uudistus edistävät myös työllisyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa kehitetään työikäisten työkyvyn tuen palvelujärjestelmää. Sosiaaliturvauudistus antaa entistä paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen työnteko ja etuudet erilaisissa elämäntilanteissa. Osatyökykyisten työllisyysasteen kohentaminen edellyttää, että työelämän valmiuksia kehitetään työtä muokkaamalla ja työn joustoilla. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan myös työllistymiseen ja työkykyyn liittyvää tutkimustietoa sekä arviointia tehtyjen ratkaisujen vaikuttavuudesta.Konferenssin teema liittyy läheisesti työkykyohjelmaan, joka on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Työkykyohjelman tarkoitus on edesauttaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista. Työkykyohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Konferenssia voi seurata verkossa 9.12. klo 10 alkaen:Promoting Employment for People with Disabilities (sourcehub.fi)Aihetunnisteet sosiaalisessa mediassa ovat #Norden2021, #PohjoismaatYhdessä, #NordenTillsammans ja #TheNordicsTogether
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö avasi 8.12.2021 rahoitushaun riistanhoitoyhdistysten toimintaa kehittäville sekä valtakunnallisille ja paikallisille riistataloutta edistäville hankkeille. Avustuksia myönnetään muun muassa riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjausta sekä metsästyksen turvallisuutta ja kestävyyttä edistäville hankkeille.Avustuksia voidaan myöntää hakemusten perusteella seuraaviin hakuilmoituksessa tarkemmin kuvattuihin tarkoituksiin:riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tukevat hankkeet,riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta tukevat hankkeet,riistanhoitoyhdistysten yhteistyössä tekemä suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy,riistanhoitoyhdistysten ja muiden toimijoiden kouluyhteistyötä edistävät hankkeet,metsästyksen turvallisuutta ja kestävyyttä edistävät hankkeet sekämuut julkisen riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet.Hakemuksia riistanhoitoyhdistysten toimintaa tukeviin ja kehittäviin hankkeisiin toivotaan erityisesti riistanhoitoyhdistyksiltä. Metsästyksen turvallisuutta ja kestävyyttä edistävissä hankkeissa voivat olla toteuttajina esimerkiksi riistanhoitoyhdistykset yhdessä tai riistanhoitoyhdistykset ja muut toimijat yhdessä. Avustuksia myönnetään erityisesti metsästyksen valvonnan kehittämistä sekä kestävää ja turvallista metsästystä tukeviin koulutus- ja muihin hankkeisiin.Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyä edistävät hankkeet voivat liittyä esimerkiksi paikallisen osaamisen vahvistamiseen vahinkoriskien kartoituksessa ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvässä neuvonnassa ja tuessa, ja hankkeita voidaan toteuttaa yhteistyössä riistakeskuksen aluetoimiston kanssa. Kouluyhteistyötä edistäviä avustuksia voidaan puolestaan myöntää esimerkiksi metsästäjäkurssien järjestämiseen.Erilaisilla hankkeilla eripituiset hakuajatHakuaika metsästyksen turvallisuutta ja kestävyyttä edistäviin sekä suurpetovahinkoja ehkäiseviin hankkeisiin ja kouluyhteistyöhön jatkuu 15.2.2022 saakka. Päätöksiä kouluyhteistyöhön liittyvistä avustuksista voidaan tehdä myös hakuajan kuluessa.Julkisen riistakonsernin strategiaa toiminnallistavien hankkeiden osalta hakuaika päättyy jo 15.1.2022.Toiminnanohjauksen tukemiseen ja riistanhoitoyhdistysten yhdistymiseen liittyvien avustusten hakuaika jatkuu 31.12.2022 saakka. Uudella ammattimaisen toiminnanohjauksen tuella halutaan edistää riistanhoitoyhdistysten yhteistyötä ja mahdollistaa tehtävien tehokkaampi hoitaminen yhdistyksissä. Myös riistanhoitoyhdistysten yhdistymiseen liittyviä hankkeita tuetaan edelleen.Avustuksia voidaan myöntää hankkeisiin riistanhoitoyhdistyksille, muille oikeustoimikelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille, julkisoikeudellisille laitoksille, yliopistoille sekä tutkimuslaitoksille.Avustuksia yksi- ja useampivuotisiin hankkeisiinMyönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksi- että useampivuotisia hankkeita, jotka toteutetaan valtion talousarvion käyttöajan puitteissa marraskuuhun 2024 mennessä. Avustuksen saaneet kouluyhteistyöhön liittyvät hankkeet voivat alkaa jo vuoden 2022 alusta. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin sitoutua avustuksen maksamiseen kerrallaan enintään määrärahan käyttöajan puitteissa. Riistanhoitoyhdistyksien avustukset voivat olla enintään 2-vuotisia.Hakuilmoitus, avustusten hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta osoitteesta https://mmm.fi/erityisavustukset.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa raportissa Suomen aluekehityksen mahdollisia tulevaisuuskuvia on tarkasteltu neljän erilaisen skenaarion kautta. Vuoteen 2040 asti ulottuvien skenaarioiden mukaan aluekehitys voi olla globaalisti valikoitunutta, raaka-aineisiin ja turismiin keskittynyttä, tilkkutäkkimäistä tai tasapainoista.Skenaarioita on tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten Suomi kiinnittyy globaaliin talouteen. Huomio on kohdistettu erityisesti aluekehityksen ja -rakenteen kokonaiskuvaan.Raportin ovat laatineet tutkijat Markku Sotarauta, Teemu Makkonen, Sami Moisio ja Heli Kurikka. Työ- ja elinkeinoministeriö hyödyntää raporttia Suomen aluekehitysstrategian laadinnassa. Skenaarioiden on tarkoitus toimia keskustelun ja arvovalintojen pohjana. Raportissa todetaan, että yksikään skenaarioista ei tule toteutumaan sellaisenaan, vaan tulevaisuus muotoutuu skenaarioiden kudelmana.Tulevaisuuden aluekehityshaasteet kietoutuvat osaamisen kehittämisen sekä alueiden erikoistumisen ja sopeutumisen ympärille Raportin mukaan Suomen aluerakenne on polarisoitumassa. Samaan aikaan kun suurimmat kaupungit kasvavat, pienet ja keskisuuret kaupungit sekä maaseutu ovat ajautumassa vähenevän väestön ja heikkenevän taloudellisen toimeliaisuuden muodostamaan alikehityksen kierteeseen. Raportissa todetaan, että tulevaisuuden keskeisimmäksi kysymykseksi nousee sen varmistaminen, että Suomessa on maailmanluokan osaamiskeskittymiä, jotka ovat tiukasti kiinni jatkuvasti uudistuvan globaalin talouden virroissa ja verkostoissa. Yhtä tärkeää on löytää kullekin alueelle parhaiten sopiva rooli osana tätä kokonaisuutta. Haasteena on varmistaa, että taloudellisen kärjen ulkopuolisessa Suomessa elinolosuhteet pysyvät hyvinä ja älykäs sopeutuminen on mahdollista.Globaalisti valikoitunut Suomi -skenaarioTämän skenaarion mukaan talouden globaalisaatio ei muutu merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana. Strategioiden ytimessä ovat innovatiivisuus, teknologia ja kansainväliset markkinat. Taloudellis-poliittis-tieteellinen eliitti kiinnittyy ensisijaisesti omiin globaaleihin verkostoihinsa. Valtaosa suomalaisista kiinnittyy pääosin paikallisiin ja alueellisiin verkostoihin. Suomen tuotannollinen kapasiteetti rapautuu kärkiä lukuun ottamatta. Kuilu pääkaupunkiseudun ja muutaman suuren kaupunkiseudun ja muun Suomen välillä kasvaa.Aluekehittämisen suurin haaste on estää liiallista repeytymistä, jotta sosiaalinen koheesio ja poliittinen päätöksenteko voidaan turvata.Raaka-aineiden ja turismin Suomi -skenaarioTämän skenaarion mukaan kansallinen itsekkyys kasvaa EU:n sisäisten jännitteiden ja kansainvälisen politiikan kriisiytymisen myötä. Talouden ytimeen nousevat sellaiset alat, joiden on edes jollain tavalla mahdollista kiinnittyä kansainväliseen talouteen ja siten tuoda maahan valuuttatuloja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi turismi, kaivosteollisuus, metsäraaka-aineet, datakeskukset ja tuulivoimalapuistot. Alueiden välisen kuilun kasvu hidastuu kaupunkien vetovoiman hiipuessa ja huono-osaisten ihmisryhmien ja kaupunginosien määrän lisääntyessä. Aluekehityksen ”voittajiksi” nousevat ne pienet ja keskisuuret kaupungit ja maaseutualueet, jotka sijaitsevat resurssi- ja matkailualueiden ytimessä.Aluekehittämisen suurimmiksi haasteiksi nousevat TKI-toiminnan ja osaamistason nostaminen.Suomi tilkkutäkkinä -skenaarioTämän skenaarion mukaan talouden ydin ja kiinnittyminen globaaliin talouteen eriytyvät. Mikään toimiala tai alue ei nouse talouden veturiksi vaan kehitystä luonnehtii pistemäisyys. Suomen kapasiteetti kehittää ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja riippuu toimialasta ja se eriytyy muusta kehityksestä. Tilkkutäkki-Suomessa ei voi puhua alueiden välisestä kuilusta, vaan monista pienistä halkeamista. Kaupunkien sisäinen polarisaatio kasvaa.Aluekehittämisen suurimmiksi haasteiksi nousevat kokonaiskuvan puute eri alueiden vahvuuksista ja pistemäinen keskittyminen vain luontaisesti hyvin kehittyviin ”tilkkuihin”.Tasapainoinen Suomi -skenaarioTämän skenaarion mukaan Suomi painottaa kansallista koheesiota eikä globaalin toimintaympäristön haluta ohjaavan maan kehitystä. Markkinoilta tuleviin paineisiin tai muutoksiin ei reagoida kovinkaan herkästi. Kehitystä luonnehtii tasapaksuus. Talous kehittyy tasaisesti, mutta selvästi verrokkimaita hitaammin. Alueiden välillä on suhteellisen hyvä tasapaino, joka perustuu nykyisiin asetelmiin. Aluekehittämisen suurimmaksi haasteeksi nousee taloudellisten kärkien kehittämisen ja koko Suomen tasapainoisen kehittämisen välinen tasapainoilu.Koronapandemian vaikutukset aluekehitykseen vähäisiäKoronapandemian on uskottu haastaneen monet keskittävän aluekehityksen voimat ja esimerkiksi monipaikkaisuudesta puhutaan paljon. Raportin mukaan todennäköisintä on, että haaste jää lyhytaikaiseksi ja vaikutukset aluekehityksen kokonaiskuvaan vähäisiksi. Aiemmat ”voittajat” ovat jatkossakin vahvoilla.
NordenBladet —Monimuotoisen leipomoalan liikevaihto kasvoi vuonna 2020. Kilpailutilanne jatkuu kireänä, ja kireyttä lisää myymäläleipomo- ja paistopistetoiminnan ohella kasvanut tuonti.Leipomotuotteiden vienti on kuitenkin lievässä kasvussa. Pula osaavista työntekijöistä näkyy jo leipomoalan yrityksissä. Uusiutumista ala hakee erityisesti investoinneista sekä uusien tuotteiden ja palveluiden lanseerauksista.Tiedot selviävät Leipomoalan toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 8.12.2021.Satojen leipomoiden SuomiElintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2020 oli noin 11,4 miljardia euroa. Tästä leipomoalan osuus on noin 10 prosenttia. Leipomoalan liikevaihto kasvoi viime vuonna vajaalla viidellä prosentilla, ja oli 1,1 miljardia euroa.Pula osaavasta työvoimasta on alkanut näkyä myös leipomoalan yrityksissä. Osaavan työvoiman saatavuus eri puolella Suomea toimiville leipomo- ja konditoria-alan yrittäjille on keskeinen toimintaedellytys. Leipomoala työllistää kokoaikaisesti noin 7 000 henkilöä yli 600:ssa alan yrityksessä. Koko elintarviketeollisuus työllistää kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä, joten yli 20 % alan työtekijöistä tienaa leipänsä leipomoalalta.”Myös elintarvikealalla on haasteita kohtaannon kanssa. Alalla odotetaan apua työvoiman kohtaannon parantamiseen työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämästä työvoiman saatavuuden tiekarttatyöstä, missä yhtenä tarkasteltava toimialana on luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö,” sanoo toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.Paikallisuudesta kansainvälisyyteenLeipomoalalla kilpailua on kiristänyt myymäläleipomo- ja paistopistetoiminnan ohella kasvanut leipomotuotteiden tuonti. Leipomotuotteita tuotiin 123,7 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja vuotta aiemmin 127,9 miljoonalla eurolla. Tuonnin laskua viime vuonna selittää koronapandemia ja sen aiheuttamat muutokset myyntikanavissa. Tuontileivän määrä on suomalaisten ostamasta leivästä kolminkertaistunut ajanjaksolla 2002–2020.Leipomotuotteiden vienti Suomessa on ollut lievässä kasvussa. Vuonna 2020 Suomesta vietiin leipomotuotteita yli 53 miljoonan euron arvosta. Tänä vuonna viennin ennakoidaan kasvavan yli 54 miljoonaan euroon. Länsi-Euroopan leipomo- ja viljamarkkinat ovat ison markkinakoon vuoksi houkuttelevia yrityksillemme.Leipien ja sämpylöiden ohella pienemmät, esimerkiksi gluteenittomuuteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tuotekategoriat, voivat tarjota mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteistyö verkkokauppojen kanssa voi mahdollistaa testimarkkinointia ja kaupankäyntiä pitkään säilyvissä leipomotuotteissa sekä muissa viljatuotteissa. Nämä tiedot ilmenevät Business Finlandin tuottamassa raporttiin sisältyvässä kansainvälistymiskatsauksessa. PK-yritysbarometri: Kasvuhakuisuus ja asiakaslähtöisyys näkyvät elintarvike- ja leipomoalan yrityksissäVuosi 2020 oli koronapandemian takia poikkeuksellinen ja tilanne kohteli monimuotoista leipomoalaamme eri tavoin. Koronapandemia on lisännyt epävarmuutta tulevaisuudesta, muttei tukahduttanut elintarvike- ja leipomoalan pk-yritysten kasvuhakuisuutta. Pk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhaluisia, käy ilmi elintarvikkeiden valmistuksen toimialabarometristä . Reilusti yli puolet barometriin vastanneista elintarvikealan pk-yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan. Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 20 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 45 prosenttia elintarvikeyrityksistä.Uusiutumista elintarvikealan, kuten myös leipomoalan, pk-yritykset ovat hakeneet investointien ohella uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamisista. Markkinointi ja myynti nousevat edelleen esiin keskeisenä kehittämistarpeena elintarvike- ja leipomoalan yrityksissä. Teknologioiden ja digitalisaation hyödyntäminen ovat keinoja kasvattaa kilpailukykyä. Kuluttajatuntemus ja uudistuminen korostuvat kiihtyvästi muuttuvassa ja trendien värittämässä liiketoimintaympäristössä.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.
NordenBladet —Luonnontuotteiden kysynnän odotetaan kasvavan maailmalla. Luonnon raaka-aineiden ympärille odotetaan syntyvän merkittävää liiketoimintaa, koska taloudellista potentiaalia ei ole vielä täysin otettu käyttöön.Luonnontuotealan yritysten ja luonnontuotteita liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten liikevaihto laski hieman vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Tiedot selviävät luonnontuotealan toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 8.12.2021.– Luonnontuotealan kasvu sekä kotimaassa että kansainvälisesti pohjautuu kasvaviin trendeihin, kuten luonnonmukaisuuteen, vastuullisuuteen, turvallisuuteen, ekologisuuteen, terveellisyyden tavoitteluun, pohjoismaisuuteen ja arktisuuteen. Koronapandemia on vahvistanut luonnontuotealan kasvuun liittyviä trendejä. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten trendikkyys lisää luonnontuotteiden ja luontomatkailukohteiden kiinnostavuutta, sanoo toimialapäällikkö Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksesta.Luonnontuotealalla toimii noin 770 yritystä, joiden yhteinen liikevaihto vuonna 2020 oli arviolta 780 miljoonaa euroa. Alan yrityksistä reilu 70 prosenttia on mikroyrityksiä, joista suurin osa työllistää yhdestä viiteen henkilöä. Luonnontuotealan yritysten ja luonnontuotteita liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten liikevaihto kasvoi vuoteen 2019 saakka, mutta koronavuonna 2020 yritysten kokonaisliikevaihto laski hieman. Alan liikevaihtoa painoi erityisesti matkailun ja hyvinvoinnin palveluiden ja tuotteiden liikevaihdon lasku.Luonnontuotealan yrityksissä työskentelevän henkilöstön määrän arvioidaan olevan noin 2 700 työntekijää. Luonnontuotteiden ulkomaiset kerääjät muodostavat lisäksi merkittävän osan alan työvoimasta. Viime vuosina ulkomaisten poimijoiden määrä on vaihdellut 2 500–4 300 henkilön välillä. Marja-alan yritykset ovat erittäin riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta, sillä ulkomaalaiset poimijat ovat keränneet luonnonmarjakauppaa harjoittavien yritysten hankkimista marjoista 80–90 prosenttia. Uusi laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta pienentää hyväksikäytön riskiä ja yhdenmukaistaa alan kilpailuedellytyksiä.Luonnontuotealan kasvua rajoittaa raaka-aineen riittävä ja tasalaatuinen saatavuus. Suomen vahvuudet luonnontuotteiden tuottajamaana löytyvät laajoista keruualueista, raaka-aineiden erinomaisista ravintoarvoista, luotettavasta alkuperästä sekä toimitusvarmuudesta. Digitalisaatio ja alustatalous mahdollistavat uudentyyppisen verkottumisen ja liiketoiminnan. Luomu on keino luoda lisäarvoa luonnontuotteille.Luonnontuotealalla tarkoitetaan luonnonmarjoihin, -sieniin ja yrtteihin sekä muihin luonnontuotteisiin liittyvää toimintaa, kuten raaka-aineen talteenottoa luonnosta sekä sen jatkojalostusta ja kauppaa. Luonnontuotealan yrittäjyyttä voidaan harjoittaa esimerkiksi raaka-ainetuotannossa ja elintarvikealalla. Tärkeitä yritysten toimialueita ovat myös luonnon arvoaineiden eli kemiallisten yhdisteiden hyödyntäminen hyvinvointi-, kosmetiikka-, lääke- ja kemianteollisuudessa ja matkailualalla. Luonnontuotealaan kuuluvat myös alan koulutus, neuvonta, kehittämistyö ja tutkimus.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.
NordenBladet —Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Suunnitelmassa kuvataan taakanjakosektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen sekä tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Lausuntoja voi antaa 8.12.2021-14.1.2022.Ilmastolain mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. Lausuntokierrokselle lähetetyn ilmastosuunnitelman toimenpiteet tukevat hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmassa kuvataan myös se, miten Suomi vähentää taakanjakosektorin päästöjä ehdotetun uuden EU-tavoitteen mukaisesti, eli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt.Keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia ovat esimerkiksi liikenteen päästöjen puolittaminen ja öljylämmityksestä luopuminen. Päästöjä pyritään vähentämään pääasiassa erilaisin tuin ja avustuksin sekä muun muassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteita korottamalla.”Ilmastosuunnitelma luo näkymän siihen, millainen hiilineutraali Suomi 2035 on ja millä toimilla pääsemme sinne. Meidän on tärkeää varmistaa, että suunnitelma toimilla todella päästään ilmastotavoitteisiimme, ja siksi toivon lausuntokierrokselta laajasti näkemyksiä uusista ilmastotoimista”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Ilmastosuunnitelma on laadittu rinnakkain työ- ja elinkeinoministeriön valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Strategiaan sisältyy sekä ilmasto- että energiapolitiikan linjauksia ja toimia, ja erityisesti päästökauppasektorille kohdistuvia päästövähennystoimia.Ilmastosuunnitelma valmisteltu kansalaisia kuullen, toimet perustuvat tieteeseenIlmastosuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön johdolla. Valmistelun tukena toimi työryhmä, jossa olivat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona ilmastolain mukainen tieteellinen asiantuntijaelin, Suomen ilmastopaneeli. Sektorikohtaisista linjauksista ja päästövähennystoimien määrittelystä on vastannut kunkin sektorin vastuuministeriö. Hallitus käsitteli ilmastosuunnitelman pohjana olevia linjauksia syksyn 2021 budjettiriihessä.Eri osapuolien näkemyksiä tarvittavista päästövähennystoimista kerättiin valmistelua varten esimerkiksi satunnaisotannalla muodostetussa kansalaisraadissa, sidosryhmätapaamisissa, ilmastopolitiikan pyöreän pöydän käsittelyssä, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevissa tilaisuuksissa sekä Saamelaiskäräjien neuvottelutilaisuudessa. Kansalaisten mielipiteitä suunnitelman toimenpiteistä kartoitettiin verkkokyselyllä, johon tuli peräti 18 000 vastausta. Suunnitelman vaikutusten arvioimisen tukena on toiminut mm. VTT:n koordinoima HIISI-hanke. Hankkeessa on analysoitu suunnitelman toimien vaikutuksia eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille ja ympäristölle. Samaa tietopohjaa hyödynnetään myös ilmasto- ja energiastrategiassa.Lausuntokierros on kaikille avoinKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on lausuntokierroksella 8.12.2021-14.1.2022. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausuntokierroksella saatu palaute analysoidaan ja koostetaan ilmastosuunnitelman viimeistelyn tueksi. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa ilmastosuunnitelma selontekona eduskunnalle vuoden 2022 alussa.
NordenBladet —Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 8.12.2021 esitystä huutokauppamalliksi, jota on tarkoitus soveltaa Metsähallituksen hallinnassa olevien yleisten vesialueiden vuokraamisessa yrityksille merituulivoiman hankekehitykseen ja -rakentamiseen. Esityksellä pyritään vauhdittamaan merituulivoiman markkinaehtoista kehitystä.Tuulivoiman teknologinen kehitys on ollut viime vuosina voimakasta, ja Suomeen rakennetaan tällä hetkellä markkinaehtoisesti huomattavia määriä maatuulivoimaa. Merituulivoiman rakentaminen markkinaehtoisesti ei ole ollut toistaiseksi Suomessa kannattavaa, mutta kannattavuuden odotetaan parantuvan lähivuosina muun muassa teknologiakehityksen ansiosta. Toimijoiden kiinnostus Suomen merialueita kohtaan on siksi kasvanut ja suuntautuu myös valtion maita ja vesiä hallinnoivan Metsähallituksen hallinnassa oleville vesialueille. Uusia tuulivoimahankkeita tarvitaan myös Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen, ja tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian rooli energialähteenä on siksi kasvamassa merkittävästi. Myös Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita jäsenmaiden merituulivoimakapasiteetin kehitykselle.”Tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä runsaasti lisää puhdasta sähköä teollisuuden ja koko yhteiskunnan tarpeisiin. Onkin ensiarvoisen tärkeätä luoda selkeä ja ennakoitava sääntely-ympäristö tulevia merituulivoimainvestointeja varten”, korostaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministerivaliokunnan puoltama toimintamalli toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita sekä Metsähallituksen omistajapoliittisia linjauksia, joiden mukaan Metsähallituksen tehtäviin kuuluu myös toimintaedellytysten luominen yritystoiminnalle. Esitys toteuttaa myös Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ja ottaa huomioon sekä ympäristönäkökohdat että vastuullisuus- ja ympäristöriskien hallinnan. Myös kauppamerenkulun ja kansallisen puolustuksen toimintaedellytykset on otettu esityksessä huomioon. Huutokauppamalli ei koske Ahvenanmaan maakuntaa, eikä aluevesien ulkopuolelle sijoittuvia merituulivoimahankkeita Suomen talousvyöhykkeellä. Talousvyöhykkeen toimintamalli tarkentuu myöhemmin.Huutokaupattavat alueet valitaan yhteiskunnan kokonaisetu huomioidenMetsähallitus tekee aluksi vesialueita koskevia esiselvityksiä ja valitsee näiden perusteella huutokaupattavat alueet yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden. Hankkeen merkityksestä riippuen valtioneuvosto tai talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyy vuokrattavat alueet ja huutokaupan ehdot ennen huutokaupan käynnistämistä. Ne voivat myös asettaa vähimmäishintoja alueista perittävälle vuokralle. Huutokauppa ei sisällä taloudellisen tuen myöntämistä prosessin voittaville toimijoille.”Merituulivoimaa varten vuokrattavien vesialueiden huutokauppamalli on luotu Metsähallituksen maatuulivoimahankkeista saamien kokemusten pohjalta yhdessä ministeriöiden ja muun hallinnon sekä energia-alan toimijoiden kanssa”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Metsähallituksen roolina on toimia vain hankkeiden edistäjänä. Huutokaupan voittaja vastaa muun muassa tarvittavien lupien hakemisesta ja voi sopimusten allekirjoittamisen jälkeen kehittää aluetta itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Alueista peritään huutokaupassa määräytyvää vuokraa, joka perustuu hankekehitys- ja rakennusvaiheissa alueen pinta-alaan ja tuotantovaiheessa ensisijaisesti tuotetun sähkön määrään. Alueen vuokraamisesta päättää huutokaupan jälkeen valtioneuvosto tai talouspoliittinen ministerivaliokunta. Huutokaupan voittaja tai voittajat saavat yksinoikeuden hankekehitykseen, rakentamiseen tarvittavien lupien hakemiseen, merituulivoiman rakentamiseen sekä sähkön tuottamiseen kyseisellä merialueella. Koska merituulivoimahankkeiden suunnittelu ja luvitus kestää jopa 5–10 vuotta, hankekehitys on tärkeää aloittaa riittävän ajoissa ja kehitysvastuu siirtyy toimijalle tai toimijoille jo aikaisessa vaiheessa. Ensimmäinen huutokauppa toteutetaan arviolta vuosina 2023–2024 ja se käsittää 3-4 merituulivoimalle soveltuvaa aluetta.
NordenBladet —Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on vieraillut Suomessa keskiviikkona 8. joulukuuta pääministeri Sanna Marinin kutsusta. Pääministeri Andersson tapasi vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.Pääministeri Marin ja pääministeri Andersson keskustelivat maiden kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista EU-asioista. Esimerkiksi EU:n toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat tärkeitä sekä Suomelle että Ruotsille. Pääministerien keskusteluissa oli esillä myös maiden yhteiset tavoitteet unionin metsäpolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä. Pääministerit keskustelivat myös muuttoliikkeestä sekä koronapandemiasta unionissa.
Kyseessä on pääministeri Anderssonin ensimmäinen ulkomaanmatka pääministerinä. Suomen ja Ruotsin pääministereillä on tapana tavata toisensa pian nimittämisen jälkeen. Myös pääministeri Marin teki ensimmäisen vierailunsa Ruotsiin.
