NordenBladet —Sisäministeriö on keskeyttänyt Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin rekrytointiprosessin. Hakuprosessin aikana on käynyt ilmi, että hakuilmoituksessa on ollut virhe säädetyissä kelpoisuusvaatimuksissa. Hakuilmoituksessa on viitattu virheellisesti vanhaan lainkohtaan. Haku uusitaan.Voimassa olevan lain mukaan rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto sekä tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys Poliisiammattikorkeakoulun toimialaan.Rekrytointiprosessi käynnistyy uudelleen välittömästi. Virkaa aiemmin hakeneiden tulee tehdä uusi hakemus.
NordenBladet —Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutusta tiistaina 7. joulukuuta. Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista toukokuussa 2021. Tämän jälkeen on saatu lisää tietoa EU:n ilmastopaketin ehdotuksista sekä etätyön, liikenteen palveluiden ja jakeluvelvoitteen mahdollisen noston vaikutuksista liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.”Liikenteen päästöjä on vähennettävä ripeästi, jotta Suomi on hiilineutraali 2035. Monia tiekartassa linjattuja tukia on jo toteutettu ja työtä on jatkettava johdonmukaisesti. Kokonaisuus ratkaisee, ja meidän on varmistettava, että kotimaiset ja EU-tason päästövähennystoimet yhdessä riittävät tavoitteiden saavuttamiseen”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriötyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
NordenBladet —EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit hyväksyivät yleisnäkemyksen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää työssäkäyvien köyhyyttä määrittelemällä keinoja, joilla jäsenvaltioiden tulee edistää lakisääteisen vähimmäispalkan riittävyyttä, työehtosopimustoimintaa ja vähimmäispalkkasäännösten toimeenpanoa.Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (TSTK) hyväksyi 6.12.2021 EU:n vähimmäispalkkadirektiivin. Tavoitteena ei jatkossakaan ole asettaa kaikille EU-maille yhteistä vähimmäispalkkaa. Riittävään vähimmäispalkkaan pyritään asettamalla kriteerejä, joita EU-maiden tulee noudattaa, kun lakisääteisistä vähimmäispalkoista päätetään ja kun vähimmäispalkan tasoa tarkistetaan. Lisäksi direktiivin toivotaan edistävän työehtosopimustoimintaa sekä tehostavan esimerkiksi palkkamääräysten noudattamista muun muassa julkisissa hankinnoissa. ”Suomessa on tärkeää ymmärtää, että vaikka meillä on toimiva työehtosopimusjärjestelmä, kaikkialla Euroopassa ei näin ole. Työssäkäyvien köyhyys on todellinen ongelma myös EU:ssa. Tämä haittaa myös tasavertaista kilpailua Euroopan unionissa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Ministeri Haatainen ei osallistunut neuvostoon 6.12. koronavirusaltistumisen vuoksi.Suomeen ei luvassa lakisääteistä vähimmäispalkkaaMikäli vähimmäispalkkadirektiivi hyväksytään EU:ssa nyt hyväksytyn neuvoston yleisnäkemyksen muodossa, sen vaikutukset Suomessa ovat vähäiset. Vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea niihin EU-maihin, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka.Direktiiviluonnoksen mukaan lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei ole tarpeen säätää maissa, joissa palkat sovitaan työehtosopimuksissa. Suomessa palkan määräytymistä säännellään työehtosopimuslaissa ja työsopimuslaissa ja siksi direktiivin ei uskota aiheuttavan suuria muutostarpeita Suomen lainsäädännössä.Suomi täyttää jo nyt melko hyvin direktiiviluonnoksen mukaiset työehtosopimustoiminnan edistämistä koskevat kohdat. Suomen tulisi raportoida EU:n komissiolle muun muassa matalapalkka-alojen alhaisimmista palkoista sekä työehtosopimusten kattavuudesta. Lainsäädäntöä on mahdollisesti muutettava niin, että palkkamääräysten noudattamisen laiminlyönnistä tuli säätää seuraamuksia.Asian käsittely EU:ssa jatkuu kolmikantaneuvotteluissa neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä. Neuvottelut alkavat ensi vuonna EU-puheenjohtajamaana aloittavan Ranskan johdolla. Suomi korosti jo TSTK-neuvostossa sitä, että työmarkkinajärjestöjen autonomiaa tulee kunnioittaa myös kolmikantaneuvottelujen yhteydessä.
NordenBladet —Avaruus on kasvava toimiala, jossa Suomi haluaa olla aktiivisesti mukana. Jatkossa avaruuteen liittyvät kiinnostavimmat uutiset tutkimus- ja yritystoiminnasta sekä Suomen avaruushallinnosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä löytyvät kootusti uudelta verkkosivulta.Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland ovat avanneet SpaceFinland-verkkosivun, joka kokoaa yhteen kaikki avaruusalaan liittyvät toiminnot ja ajankohtaisimmat uutiset kolmella kielellä.”Avaruustoimiala kehittyy nopeasti ja alan murros, eli niin sanottu New Space, houkuttelee mukaan myös uusia toimijoita ympäri maailman. Uuden SpaceFinland-verkkosivun tavoitteena on koota kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat uutiset kaikille avaruudesta kiinnostuneille helposti löydettäväksi”, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Tuija Ypyä sanoo.Suomessa tehdään paljon korkeatasoista avaruuden ja ilmakehän tutkimusta ja meillä on paljon osaamista muun muassa avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisessa. Suomen avaruusstrategian tavoitteena on, että vuonna 2025 Suomi on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki Suomessa toimivat alan yritykset.
NordenBladet —Valtioneuvoston kanslia, Tampereen Lyseon lukion Eurooppa-linja ja Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto järjestävät lauantaina 11.12. Tampereen Monitoimitalo 13:n Wivi Lönn -salissa klo 14 alkaen paneelikeskustelun. Tilaisuuden avaa puheellaan pääministeri Sanna Marin.Tilaisuus on osa suomalaisministerien tapahtumasarjaa Eurooppa olemme me. Ministerit matkaavat syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä.Tapahtuma järjestetään terveysturvallisesti paikallisia rajoituksia noudattaen. Paikan päälle yleisöön otetaan 80 henkilöä saapumisjärjestyksessä, osallistujilta edellytetään koronapassia. Tilaisuudessa edellytetään myös kasvomaskin käyttämistä. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä Eurooppa olemme me -kiertueen, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston sekä Aamulehden verkkosivuilta.Tamperelaiset nuoret ovat valmistelleet syksyn aikana kysymyksiä tilaisuuteen. Niihin vastaamassa ja nuorten kanssa keskustelemassa ovat Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kaupunginvaltuuston ja Euroopan alueiden komitean jäsen Mikko Aaltonen, kaupunginvaltuuston jäsen, Sitran ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen ja nuorisovaltuuston jäsen Oliver Priimägi.Tilaisuudessa kuullaan lyhyesti myös komissaari Jutta Urpilaisen ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin Suomen kansalaisedustajan Ninni Norran puheenvuorot. Tilaisuuden juontavat Tampereen Lyseon lukion Eurooppa-linjan opiskelijat.Suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysituntoihin. Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.Ohjelma 11.12.2021Klo 13.30 Tila aukeaaKahvitarjoiluKlo 14.00 Tilaisuuden avausPääministeri Sanna Marinin avauspuheenvuoroKlo 14.15-15.15 PaneelikeskusteluEurooppa-linjan opiskelijat kertovat syksyn aikana tehdystä työstäKomissaari Jutta Urpilaisen videotervehdysPaneelikeskusteluAnna-Kaisa Ikonen, Tampereen pormestariOras Tynkkynen, Tampereen valtuuston jäsen ja Sitran ilmastoasiantuntijaMikko Aaltonen, Tampereen valtuuston jäsen ja Euroopan alueiden komitean jäsen Oliver Priimägi, Tampereen nuorisovaltuuston jäsenTilaisuuden päättää tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustajan Ninni Norran puheenvuoro
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksesta polttoturpeen turvavarastoista. Samaan aikaa lausunnolla on myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi polttoturpeen turvavarastoista. Turpeen kysyntä ja tuotannon kannattavuus ovat vähentynyt voimakkaasti syksystä 2020 alkaen. Kesällä 2020 tuotettu turve on jäänyt pääosin varastoihin. Tuotannon ja kysynnän arvioidaan jäävän myös tulevina kesinä hyvin vähäiseksi.Polttoturpeen tuotannon ja energiakäytön vähentyessä turpeen kaupalliset varastot ja turvavarastot ovat pienenemässä merkittävästi. Energiahuoltovarmuuden kannalta muutoksen nopeus voi aiheuttaa ongelmia, vaikka käytön väheneminen on samalla pienentänyt turpeen merkitystä myös huoltovarmuuspolttoaineena. Turpeella on kotimaisena polttoaineena yhä merkitystä, etenkin jos puupolttoaineen saanti lämpölaitoksilla poikkeustilanteissa häiriintyy. Edelleen on myös käytössä lämpökattiloita, joissa polttoprosessissa tarvitaan teknisesti myös turvetta. Se myös soveltuu pitkäaikaiseen varastointiin paremmin kuin puupolttoaineet. Kaupallisissa varastoissa on tällä hetkellä riittävästi turvetta, joten lähivuosina ei uusille turvavarastoille nähdä tarvetta. Myös kiinnostus turvavarastointiin voi olla vähäistä, kun kyse on vapaaehtoisesta järjestelmästä. Lakiehdotuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) voisi sopia polttoturpeen toimittajan kanssa polttoturpeen turvavaraston perustamisesta ja ylläpitämisestä lämmön huoltovarmuuden turvaamiseksi polttoainemarkkinoiden muutosten ja tuotanto-olosuhteiden vaihteluiden varalta.HVK maksaisi turvavarastoinnista vuosittain huoltovarmuusrahaston varoista korvauksen, jonka enimmäistasoa korotettaisiin nykyiseen verrattuna. Turvavarastossa olevaa polttoturvetta saisi käyttää HVK:n luvalla lämmön tuotannon turvaamiseksi alueella. Ehdotettu laki korvaisi voimassa olevan lain polttoturpeen turvavarastoista.Esityksen tarkoituksena on parantaa edellytyksiä ylläpitää polttoturpeen turvavarastointia koskevaa järjestelmää ylimenokauden ajan sekä ottaa huomioon yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamista koskevat EU:n valtiontukisäännöt ja perustuslaista johtuvat vaatimukset sääntelylle. Laki ja asetus ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.Esitys turpeen turvavarastoja koskevasta lainsäädännöstä ei ole osa turveyrittäjien oikeudenmukaista siirtymää, vaan tavoitteena on valmistella varalle työkalu alueellisen lämmön tuotannon turvaamiseksi erityisen poikkeuksellisiin tilanteisiin. Esityksellä ei ole turpeen käyttöä lisääviä tai vähentäviä vaikutuksia, mutta se päivittäisi nykyjärjestelmän EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi.Lausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 4.2.2022. Lausunnot pyydetään antamaan sivustolla siellä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen ministeriöön sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi käyttöohjeista. Tukea palvelun käyttöön saa osoitteesta sähköpostilla [email protected] Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla kirjaamo.tem(at)gov.fi työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/17538/2021.
NordenBladet —Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen Maavoimien Leopard 2 A4 ja 2 A6 -taistelupanssarivaunukalustolle tehtävän ammunnanhallinnan ballistiikan päivityksestä Krauss-Maffei Wegmann GmbH & Co. KG (Saksa) kanssa. Päivityksen on suunniteltu alkavan vuoden 2022 alussa ja päättyvän vuoden 2026 aikana.
Hankinnassa päivitetään Saksasta ja Hollannista hankittujen Leopard 2 A4 ja 2 A6 -taistelupanssarivaunujen suorituskykyä. Päivitystyön toteutuksessa käytetään myös Puolustusvoimien strategisen kumppanin Millog Oy:n resursseja asiantuntija- ja asennustöissä sekä logistiikassa. Kotimainen työllistämisvaikutus on noin 3 – 4 henkilötyövuotta.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo optioineen on noin 10 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla Puolustusvoimien materiaalihankintavaroilla.
NordenBladet —Digitalisaatio, työnteon uudet muodot, osaamisvaatimusten kasvu ja väestörakenteen muutokset vaativat entistäkin parempaa kotoutumispolitiikkaa. Pohjoismaiden kotoutumisesta vastaavat ministerit keskustelevat kotoutumisesta virtuaalikokouksessa, jonka Suomi järjestää Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana.Epävirallisessa kokouksessa Pohjoismaiden ministerit kertovat, mikä kotoutumisessa on eri maissa ajankohtaisinta. Ministerit keskustelevat myös työn murroksen ja digitalisaation vaikutuksista Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisemien The Future of Work in the Nordic Countries ja Digital Transformations of Traditional Work in the Nordic Countries -raporttien pohjalta. Automaation ja digitalisaation nopea eteneminen vaativat lisää taitoja kaikilta niin jokapäiväisessä elämässä kuin työmarkkinoillakin. Matalan ja keskitason koulutuksen työpaikkoja katoaa samalla kun korkean osaamisen työpaikkojen määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiltä vaaditaan entistä parempia kieli- ja viestintätaitoja sekä abstraktin ajattelun ja ongelman ratkaisun hallitsemista. Pitää varmistaa, että kaikki pysyvät mukanaDigitaitoihin ja koulutukseen pitääkin kiinnittää entistä enemmän huomiota myös kotoutumisen kehittämisessä. Toisaalta digitalisaatio tarjoaa myös tilaisuuden parantaa kotoutumiseen liittyviä palveluita, jos teknologian mahdollisuudet osataan hyödyntää oikein. ”Onnistuneella kotoutumispolitiikalla voimme pitää kaikki mukana muutoksessa ja ottaa teknologian avuksi palveluiden parantamisessa. Ministerikokous on hieno mahdollisuus kuulla, millaisia ratkaisuja eri Pohjoismaat ovat löytäneet kotoutumisen edistämiseen”, sanoo kokouksessa Suomea edustava työministeri Tuula Haatainen. Onnistunut kotoutuminen tukee kilpailukykyä Kokoukseen liittyvässä virtuaalikonferenssissa keskustellaan, miten onnistunut kotoutuminen tukee Pohjoismaiden kilpailukykyä ja perinteisesti vahvaa yhteiskunnallista tasa-arvoa. Ministerikokous ja siihen liittyvä konferenssi järjestetään 7−8.12.2021. Epäviralliseen ministerikokoukseen osallistuvat Pohjoismaiden sekä itsehallintoalueiden kotoutumisesta vastaavat ministerit. Kokoukseen liittyvässä virtuaalikonferenssissa ajatuksia vaihtavat kotoutumisen asiantuntijat, digitaalisuuden osaajat ja yritysten sekä työmarkkinajärjestöjen edustajat.
NordenBladet —Seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäville hankkeille on varattu yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Hankerahoitusta saavat Yrityssalo Oy ja kaksi Koulutuskuntayhtymä Brahen hanketta.Haku oli auki 14.6.–31.8.2021. Rahoitusta oli mahdollista hakea osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin ja niiden koordinaatioon. Määräajassa saatiin kolme hakemusta. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajien muodostama arviointiryhmä arvioi hankkeet hakuilmoituksessa määritettyjen kriteerien pohjalta.Valintakriteereissä painotettiin muun muassa sitä, että hanke on vaikuttavuudeltaan laaja ja verkostomainen ja tuo lisäarvoa olemassa oleviin toimiin. Lisäksi painotettiin sitä, että hanke on käynnistettävissä nopealla aikataululla. Hakijoiden tuli myös sitoutua vähintään 30 prosentin omarahoitusosuuteen, paitsi koordinaatiohankkeessa.Rahoitusta kansainvälisten rekrytointien tukeen, yritysten rekrytointivalmiuksien kehittämiseen ja koulutukseenYrityssalo Oy:n SEUTUrekry-hankkeen tavoitteena on lisätä seutukaupunkien osaamista kansainvälisissä rekrytoinneissa ja kehittää yritysten rekrytointivalmiuksia. Tavoitteena on myös kehittää keskeisten työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoimaa.Koulutuskuntayhtymä Brahen Ketterää osaamista -hankkeen tavoitteena on lisätä seutukaupunkien koulutusmahdollisuuksia ja osaamisen kehittämistä aloilla, joissa on työvoimapulaa. Hankkeen tavoitteena on myös seutukaupunkien yhteisen korkeakouluvision luominen. Koordinaatiohanke tukee edellä mainittujen hankkeiden yhteistyötä, viestintää ja vaikuttavuutta.Rahoitus jakautuu hankkeille seuraavasti:Hankkeiden toteutusaika on 1.1.2022–30.6.2023. Rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankekuvaukset on julkaistu Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marinille tänään maanantaina 6. joulukuuta tehdyn koronatestin tulos on negatiivinen. Pääministeri palaa lähitöihin huomenna.
