NordenBladet —Vähähiilisillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja hankintojen tekemisessä. Vähähiilisten julkisten hankintojen pelikirja on opas kaikille julkisten hankintojen parissa työskenteleville. Se auttaa hiomaan strategiaa, taktiikoita ja käytännön tekemistä vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Se osoittaa, mitkä johtamisen ja toimeenpanon tekijät ja vaiheet ovat kriittisimpiä, jotta asetetut tavoitteet toteutuvat.”Julkisten hankintojen suuri volyymi tarkoittaa, että vuoteen 2035 asetetun Suomen hiilineutraalisuustavoitteen on välttämätöntä näkyä myös vähähiilisempinä hankintoina. Siksi ekologisesti kestävistä hankinnoista on tehtävä kiinnostavampia ja helpompia niin hankintayksiköille kuin yrityksille. Uusi pelikirja tukee osaltaan tätä hankintastrategian tavoitetta”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Vähähiilisten julkisten hankintojen pelikirja on osa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja yksi kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa tukeva toimenpide. Strategian tavoitteena on, että julkiset hankinnat tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta, ja Hankinta-Suomi haluaa tarjota tähän kaikille hankkijoille hyvät työvälineet. Suomessa julkisia hankintoja tehdään noin 47 miljardilla eurolla vuosittain, joten hankintojen vähähiilisyydellä on suuri merkitys kansallisiin hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemisessä. Julkisella sektorilla on merkittävä rooli markkinavaikuttajana ympäristöystävällisten, vähähiilisten ja puhtaiden ratkaisujen hankkijana. Valtion ja kuntien on toimittava siten, että julkisten hankintojen avulla edistetään ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.Pelikirja on vapaasti ladattavissa Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen (KEINO) verkkopalvelussa. Pelikirja on yksi monista vähähiilisyyteen ja kestävyyteen liittyvistä palveluista, joita KEINO-osaamiskeskuksessa tarjotaan julkisille hankintayksiköille.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää ajalla 9.12.2021-9.1.2022 lausuntoja lasten seksuaaliväkivallan vastaisen Lanzaroten sopimuksen Suomen ensimmäisestä toimeenpanosuunnitelman luonnoksesta. Lausuntopalautteen ja samanaikaisesti tehtävän nuorten kuulemisen avulla toimeenpanosuunnitelma viimeistellään tammi-helmikuussa 2022.Toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu vuoden 2021 aikana sitä varten asetetun poikkihallinnollisen työryhmän toimesta. Suunnitelman laatiminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Toimeenpanoa toteutetaan vuosien 2022–2025 aikana.Toimenpanosuunnitelman luonnos sisältää ehdotuksia, jotka on jaettu kolmen teeman alle: ennaltaehkäisy, suojelu sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistäminen seksuaalista riistoa ja seksuaaliväkivaltaa vastaan. Suunnitelma pyrkii tekemään tunnetummaksi Lanzaroten sopimuksen sisältöjä ja kuvaamaan artikloittain mitä Suomessa on jo meneillään näitä sisältöjä koskien sekä ehdottamaan sellaisia toimenpiteitä, joilla toimeenpanoa voidaan edelleen vahvistaa. Ehdotetut toimenpiteet on pyritty muotoilemaan sellaisiksi, että niitä voitaisiin toteuttaa laajasti eri toimijoiden avulla. Valmistelutyössä on toimittu yhteistyössä eri toimijoiden ja kansallisen lapsistrategiatyön kanssa. Toimeenpanosuunnitelman nuorten kanssa tehtävä osallisuustyö on yksi kansallisen lapsistrategian osallisuuspiloteista.
NordenBladet —Valtioneuvoston johto ja turvallisuusjohto ovat käyneet läpi valtioneuvoston sisäiset koronaohjeistukset ja sopineet niihin tehtävistä tarkennuksista sekä muutoksista käytäntöihin. Ministereille laaditaan omat, valtioneuvoston covid-19-epidemian yleisohjetta tarkemmat ohjeet. Ohjeiden jakelumenettelyä parannetaan ja turvaviestien hälytysjärjestelmää kehitetään.
Lisäksi valtioneuvoston yleisistunnoissa ja presidentin esittelyissä palataan ensi viikolla hajautettuun istumajärjestykseen ja usean kokoustilan yhdistävään videoneuvotteluratkaisuun. Vastaava järjestely palaa käyttöön myös hallituksen ja eri valiokuntien neuvotteluissa.
NordenBladet —EU:n liikenneneuvosto järjestetään 9.12.2021 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maaria Aalto.Liikenneneuvostossa käsitellään ilmastotoimia koskevaa 55-valmiuspakettia ja siihen liittyviä asetusehdotuksia.Puheenjohtaja esittelee edistymisraportin 55-valmiuspaketista. Suomi kannattaa määrätietoisia toimia, joilla EU saavuttaa vähintään 55 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Liikenteellä on tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli.Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. EU:n 55-valmiuspakettiin sisältyvillä ehdotuksilla on yhteis- ja ristikkäisvaikutuksia, jotka on otettava kokonaisuutena huomioon.Liikenneneuvostossa käydään periaatekeskustelun ja kuullaan tilannekatsaus kolmesta Euroopan komission asetusehdotuksesta.Keskustelua käydään ehdotuksesta asetukseksi uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön edistämisestä EU:n alueella (ReFuelEU Aviation). Ehdotus sisältää lentopolttoaineen jakelijoihin kohdistuvan uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoitteen sekä lentoyhtiöihin kohdistuvan uusiutuvan lentopolttoaineen käyttövelvoitteen. Ehdotuksen tavoitteena on lentoliikenteen päästöjen kasvun päättyminen sekä lentoliikenteen tasapuolisen kilpailuaseman edistäminen.Suomi pitää tärkeänä, että lentoliikenteen päästövähennystoimet ovat kunnianhimoisia, mutta samalla varmistetaan eurooppalaisen lentoliikenteen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla.Neuvostossa keskustellaan myös uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä koskevasta asetusehdotuksesta (FuelEU Maritime). Ehdotus edellyttää, että meriliikenteessä lisätään vähitellen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden osuutta vuosina 2025-2050. Aluksi tämä tarkoittanee lähinnä biopolttoaineen sekoittamista fossiiliseen polttoaineeseen ja pitemmällä tähtäimellä siirtymistä päästöttömiin polttoaineisiin tai käyttövoimiin.Myös meriliikenteen osalta Suomi haluaa nostaa esiin 55-valmiuspaketin kokonaisvaikutukset. Merenkulun kilpailukyky ja talvimerenkulun erityisolosuhteet tulisi ottaa valmistelussa huomioon.Lisäksi keskustellaan asetusehdotuksesta, joka koskee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönottoa (AFIR). Ehdotuksen tarkoituksena on edistää vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä kaikissa liikennemuodoissa.Suomi kannattaa yhteisiä, kunnianhimoisia tavoitteita vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurille eri liikennemuodoissa. Erityisesti raskaan tieliikenteen ja vedyn jakeluinfrastruktuuria koskeviin vaatimuksiin tarvitaan kuitenkin joustoa. Infrastruktuurin tulisi rakentua sinne, missä sille on kysyntää.
NordenBladet —Hallitus esittää, että tartuntatautilakiin säädettäisiin uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä (48 a), jolla voitaisiin edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville covid-19-tartuntavaaraa.Säännöksen mukaan työnantaja voisi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan. Esityksessä ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös virkamiehiin ja viranhaltioihin.Jos henkilöllä olisi lääketieteellinen syy sille, ettei voisi ottaa covid-19-rokotetta, voisi hän esityksen mukaan työskennellä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19-testin negatiivisen tuloksen.Työnantajalla olisi oikeus käsitellä työntekijöiden covid-19-rokotussuojaa tai sairastettua covid-19-tautia koskevia terveystietoja. Tiedot olisi säilytettävä niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty. Jos työntekijä ei täyttäisi säädettyjä edellytyksiä, työnantajan olisi ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. Muutos edellyttäisi kuukauden siirtymäaikaa, jotta työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen. Työnantajan oikeus tietojen käsittelyyn tulisi kuitenkin voimaan heti.Säännös ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka.
NordenBladet —EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto kokoontuu 9. ja 10. joulukuuta Brysselissä. Oikeusministerikokouksessa keskustellaan muun muassa siitä, miten oikeusvaltioperiaatteesta on huolehdittu koronavirusepidemiasta seuranneissa poikkeusoloissa. Kokouksessa Suomea edustaa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Markku Keinänen. Oikeusministeriöstä kokoukseen osallistuu kansliapäällikkö Pekka Timonen.Oikeusministerikokouksessa on tarkoitus keskustella pandemian aikana kiireellisinä tehdyistä toimista oikeudellisesta näkökulmasta sekä siitä, millaisia oppeja koronaviruspandemian aikana on saatu tuomioistuinten toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi kokouksessa saadaan tietoa, miten neuvottelut sähköistä todistusaineistoa rikosasioissa koskevasta asetusehdotuksesta ovat edistyneet. Asetuksen tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä sähköiseen todistusaineistoon yli EU-maiden rajojen.Ministerit keskustelevat myös, miten vihapuhetta ja viharikoksia voitaisiin Euroopassa torjua paremmin. Lisäksi kokouksessa kuullaan tilannekatsaus neuvotteluihin EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin oli kutsunut tänään 8. joulukuuta eduskunnan puhemiehistön ja eduskuntapuolueiden sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajat Säätytalolle keskustelemaan valmiuslain uudistamisesta.Valmiuslain ajantasaistamista varten on laadittu esiselvityksiä oikeusministeriön johdolla. Nyt järjestetyssä parlamentaarisessa tilaisuudessa tutustuttiin esiselvityksiin ja keskusteltiin valmiuslain uudistustarpeesta sekä uudistusta koskevan lainvalmistelutyön käynnistämisestä.– Eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä valmiuslakiuudistuksen tarpeesta ja toteutustavasta. Tämän pohjalta käynnistämme valmiuslain kokonaisuudistuksen, joka perustuu laaja-alaiseen ja nykyaikaiseen käsitykseen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä erilaisten uhka- ja häiriötilanteiden tunnistamiseen laissa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo. – Valmiuslain uudistamistyössä tulee olemaan parlamentaarinen seurantaryhmä, joka tekee keskeiset linjaukset. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää, ja toivon omalta osaltani hyvää yhteistyötä yli hallitus-oppositio-rajojen tässä merkittävässä hankkeessa, ministeri jatkaa.Valmiuslaki on keskeinen osa suomalaisen kriisilainsäädännön kokonaisuutta. Nykyinen valmiuslaki tuli voimaan vuonna 2012. Siinä säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valmiuslain uudistus sekä siihen liittyvä eri alojen lainsäädännön tarkistaminen on vaativa lainvalmistelukokonaisuus, joka koskettaa laajasti lähes kaikki hallinnonaloja.
NordenBladet —Puolueiden ja valitsijayhdistysten tulee jättää tammikuun aluevaalien ehdokashakemukset aluevaalilautakunnille viimeistään 14.12.2021 klo 16. Ehdokkaat asetetaan hyvinvointialueelle.Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Vähintään 50 hyvinvointialueella asuvaa äänioikeutettua voi perustaa valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi.Oikeusministeriö on laatinut aluevaalien ehdokasasettelulomakkeet. Kunkin ehdokkaan kohdalle ehdokaslistojen yhdistelmään merkitään numeron, nimen ja ammatin lisäksi hänen kotikuntansa.Tiedot aluevaalien ehdokkaista julkaistaan vaalien tieto- ja tulospalvelussa illalla 23.12.2021.Aluevaalilautakuntien kuulutukset ehdokashakemusten vastaanottamisesta