NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista. Ääniympäristön huomioiminen on aikaisempaa tärkeämpää, koska melualueiden läheisyyteen rakentaminen, ympäristömelu ja sille altistuminen ovat lisääntyneet. Myös tietoa melun haittavaikutuksista on entistä enemmän.Nyt uudistetulla ympäristömeluasetuksella tarkennetaan menettely, jolla arvioidaan melulle altistuneiden määrää, ja määritellään melun terveysvaikutusten arviointitapa. Lisäksi säädetään selvitysten ja toimintasuunnitelmien raportoinnista sekä tavoista, joilla tietoa välitetään ja tallennetaan. Sääntelyn tarkoituksena on pienentää melulle altistuvien joukkoa ja vähentää melun haittavaikutuksia.Melun terveyshaitat ilmenevät useimmiten unihäiriöinä sekä stressivaikutusten kautta sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Terveysvaikutuksia on arvioitu sepelvaltimotaudin, vakavan unihäiriön ja melun merkittävän häiritsevyyden kohdalla.Asetuksen soveltaminen koskee suurimpia väestökeskittymiä sekä vilkkaimpia teitä, rautateitä ja lentopaikkoja. Selvitysvelvolliset kunnat, Väylävirasto ja Finavia laativat meluselvitykset viiden vuoden välein. Niistä on tiedotettava ja annettava mahdollisuus esittää mielipide. Asetus tulee voimaan 15.12.2021 ja korvaa valtioneuvoston asetuksen meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista 823/2018.Valtioneuvoston asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista
NordenBladet —Valtioneuvosto päätti tänään yleisistunnossaan antaa eduskunnalle hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta 2021. Kerran vaalikaudessa koottava kielikertomus sisältää ajankohtaistietoa Suomen kielioloista, kielellisiä oikeuksia tukevista rakenteista sekä hallinnollisten muutosten vaikutuksesta kieliryhmiin.Vuoden 2021 kielikertomuksen keskeisiä teemoja ovat digitalisaatio sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen opetuksessa, poliisissa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa. Mukana on myös selvitys siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista tehtävistä.– Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia ja ne on laissa hyvin turvattu. Oikeuksien käytännön toteutumisessa on kuitenkin puutteita. Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tarvitsemme tietoisuuden lisäämistä, asenteiden muokkaamista, kielitaitoisen henkilökunnan lisäämistä sekä erikielisten palveluiden järjestämistä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. – Keskeisiä kysymyksiä kielikertomuksessa ovat erot suomen- ja ruotsinkielisessä palvelussa sekä tulkkauksen tarjoaminen ja sujuvuus. Kielellisten oikeuksien turvaaminen olisi otettava huomioon jo toimintaa suunnitellessa, jotta ne toteutuvat osana tavanomaista palveluprosessia, ministeri Henriksson jatkaa.Tarpeiden kartoitus ja palveluiden hyvä suunnittelu nähdään kielikertomuksessa keskeisinä toimenpiteinä kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään istunnossaan esittänyt, että Tasavallan Presidentti vahvistaa lain Sallan kansallispuistosta tulemaan voimaan 1.1.2022. Laki Sallan kansallispuistosta esitellään Tasavallan Presidentille 16.12.2021. Kansallispuisto perustetaan Itä-Lapin vaaramaiseman, metsien, soiden, harjujen ja niillä esiintyvien lajien suojelemiseksi sekä virkistyskäyttöä, tutkimusta ja opetusta varten.”Olen ylpeä uudesta tulevasta kansallispuistostamme ja odotan innolla ensikäyntiä. Sallan kansallispuisto turvaa kauniita vaaramaisemia sekä vanhaa metsä- ja suoluontoa ja tarjoaa hienot puitteet luonnossa oleilulle. Puiston perustaminen tukee myös kestävää luontomatkailua, sillä sinne pääsee helposti julkisilla eri puolilta Suomea,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Sallan kansallispuisto on Suomen 41. kansallispuisto. Kansallispuistoon kuuluu noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Alue on ollut suojeltu vuodesta 2017 lähtien Sallatunturin luonnonsuojelualueena. Kansallispuiston alue ulottuu Venäjän rajaan luoden yhteyden myös Venäjän puoleisiin suojelualueisiin, kuten Kutsan luonnonpuistoon.Eduskuntakäsittelyssä ei merkittäviä muutoksia lain sisältöönHallituksen esitys laiksi Sallan kansallispuistosta annettiin eduskunnalle 10.6.2021 ja eduskunta hyväksyi lain 23.11.2021. Eduskunnassa lain sisältöön ei tehty merkittäviä muutoksia. Vain metsästysseurojen vieraspaikkakuntalaisten jäsenten hirvenmetsästysoikeutta selkeytettiin ympäristövaliokunnan esityksen mukaan.Poronhoito jatkuu kansallispuiston alueella nykyiseen tapaan. Paikallisten vapaa metsästysoikeus säilyy pääosassa kansallispuiston aluetta. Lisäksi hirvenmetsästys sallitaan Sallan rekisteröityjen metsästysseurojen ulkopaikkakuntalaisille jäsenille. Kävijäturvallisuuden takaamiseksi mitään metsästystä ei sallita Sallan matkailukeskuksen tuntumassa, vain hirven ajo on sallittua. Vieraspaikkakuntalaisten lupametsästys kansallispuiston alueella päättyy. Kansallispuiston ulkopuolella olevilla laajoilla valtion mailla lupametsästys jatkuu vieraspaikkakuntalaisille. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa Sallan kansallispuistostaMetsähallituksen Luontopalvelut vastaa kansallispuistosta ja sen hoidosta. Metsähallituksen Luontopalvelut parantaa Sallan kansallispuiston palvelutasoa 4,5 miljoonalla eurolla. Seuraavaksi Metsähallitus tekee kansallispuistolle hoito- ja käyttösuunnitelman tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja antaa kansallispuistolle järjestyssäännön. Sallan kansallispuiston avajaisia suunnitellaan pidettävän ennen juhannusta kaikille avoimessa juhlassa Salla Wilderness Parkissa (Poropuisto).
NordenBladet —Valtioneuvoston periaatepäätöksellä huumausainepolitiikasta jatketaan kansallista yhteistyötä huumehaittojen ehkäisemiseksi. Periaatepäätös hyväksyttiin 9.12.2021.Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään monialaisestiLinjauksissa korostetaan varhaista puuttumista monialaisessa viranomaistoiminnassa nuorten päihderiippuvuuden, rikoskierteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään monialaisesti eri ikäryhmille. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman erityispainopisteenä on huumekokeilujen tunnistamisen ja mini-interventiomallien kehittäminen.Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus päihdepalveluissaPäihdepalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden vastuulle. Päihdepalveluita kehitetään uusimalla lainsäädäntöä niin, että päihde- ja mielenterveyspalveluja annetaan niitä tarvitseville yhdenvertaisin periaattein muiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa. Lainvalmistelussa huomioidaan asiakaslähtöisyys, palvelujen piiriin pääsy ja tavoittaminen, palvelujen laatu ja kohdentaminen eri syistä haavoittuville ryhmille.Haittojen vähentäminenHuumeiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämisen toimilla tuetaan huumeita käyttävien ihmisten hyvinvointia ja ympäristön turvallisuutta. Huumeiden käyttäjien sosiaali- ja terveysneuvontatoiminnan matalan kynnyksen palveluita lisätään ja huumeiden käyttäjien terveysneuvonnan vakiintuminen osana sote-uudistusta turvataan. Huumausainerikollisuuden torjunta perustuu yhteistyöhönHuumausaineiden tarjontaa pyritään rajoittamaan paljastamalla ja selvittämällä huumausainerikoksia mahdollisimman tehokkaasti. Huumausainerikollisuuden kontrolli perustuu viranomaisten monialaiseen yhteiseen tietojohtoiseen toimintaan ja analysoituun tietoon. Tiiviin kansainvälisen yhteistyön ja tiedonvaihdon avulla mahdollistetaan rikosvastuun toteutuminen myös valtakunnan rajat ylittävässä huumausainerikollisuudessa.
NordenBladet —Valtioneuvosto asetti 9.12.2021 parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan huoltovarmuusselonteon valmistelua. Ryhmässä on edustus jokaisesta vaaleilla valitusta eduskuntapuolueesta. Sen puheenjohtajana toimii työministeri Tuula Haatainen. Seurantaryhmän toimikausi alkaa 15.12.2021 ja kestää huoltovarmuusselonteon valmistumiseen saakka.Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä selonteon valmistelu tukee tätä kehitystyötä. Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on: 1) arvioida, tukea sekä seurata selonteon valmistelutyötä, 2) varmistaa yhteistyö ja vuorovaikutus eduskuntaryhmien kanssa selonteon valmistelun aikana, 3) arvioida ja esittää näkemyksiä selonteon johtopäätöksistä ja linjauksista sekä 4) tukea ja toteuttaa selonteon linjausten julkituomista.Puheenjohtaja Tuula Haataisen lisäksi seurantaryhmään on nimetty jäseniksi ja varajäseniksi eduskuntapuolueiden esittämät kansanedustajat:Katja Taimela, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (Varajäsen Mika Kari) Juha Mäenpää, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (Sanna Antikainen) Janne Sankelo, Kokoomuksen eduskuntaryhmä (Mia Laiho) Mikko Savola, Keskustan eduskuntaryhmä (Hannakaisa Heikkinen) Hanna Holopainen, Vihreä eduskuntaryhmä (Mirka Soinikoski) Johannes Yrttiaho, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä (Pia Lohikoski) Anders Norrback, Ruotsalainen eduskuntaryhmä (Veronica Rehn-Kivi) Sari Tanus, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä (Antero Laukkanen) Harry Harkimo, Liike Nyt -eduskuntaryhmä Seurantaryhmän pysyvät virkamiesasiantuntijat ovat kansliapäällikkö Raimo Luoma, osastopäällikkö Antti Neimala ja teollisuusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä. Selonteon valmistelun ohjaamiseen on perustettu myös johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Raimo Luoma. Siinä ovat edustettuina puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi selonteon valmisteluun osallistuu kiinteästi valtioneuvoston poikkihallinnollinen huoltovarmuuden yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki ministeriöt. Sen puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Antti Neimala.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan torstaina 9. joulukuuta Suomen kantoja ensi viikon Eurooppa-neuvostoon, Eurohuippukokoukseen sekä Itäisen kumppanuuden huippukokoukseen.Lisäksi asialistalla oli talouspolitiikan EU-koordinaation arviointi, EU:n arktinen politiikka sekä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen, sekä Suomen kannat seuraavan viikon neuvostokokouksin. Joulukuun Eurooppa-neuvoston (16.12.) aiheina ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliike sekä ulkosuhteet.Suomi katsoo, että koronarokotteiden tuotantoa ja väestön rokottamista on yhä vauhditettava. Rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi.EU:n on kehitettävä resilienssiä ja kriisivarautumista kokonaisvaltaisesti ja erilaisiin riskeihin varautuen. Erityisen tärkeää on kehittää huoltovarmuutta ja varmistaa sisämarkkinoiden toiminta myös kriisitilanteissa.Energiahinnan nousun vaikutukset kuluttajille ovat valitettavia. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. Suomen tavoitteena on laaja-alainen strateginen kompassi, joka vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja siten turvallisuutta Euroopassa ja laajemmin. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittäminen hyödyttää myös Natoa eurooppalaisen turvallisuuden ja eurooppalaisten suorituskykyjen vahvistuessa. Muuttoliikkeen ulkosuhteissa kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Maahanmuuttajien välineellistämistä ei voida hyväksyä. Valko-Venäjän osalta EU:n vahva ja yhtenäinen vastaus on tarpeen. Suomi tukee pakotteiden laajentamista asteittain ja niin, että vahva oikeusperusta ja EU:n yhtenäisyys toteutuvat. EU:n vahva tuki Ukrainan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle on tärkeää. EU:n ja Afrikan kumppanuuden vahvistaminen ja tulevan yhteistyön painopisteiden linjaaminen helmikuussa järjestettävässä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa on tärkeää.Eurooppa-neuvoston yhteydessä (16.12.) järjestettävässä Eurohuippukokouksessa on määrä keskustella taloudellisesta tilanteesta ja tarkastella etenemistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta. Suomi korostaa, että pankkiunionin syventämisen tulee perustua sijoittajanvastuun toteuttamiseen sekä pyrkimykseen pankkien ja valtion välisen kohtalonyhteyden purkamiseksi. Pääomamarkkinaunionia koskeva EU-tason keskustelu koskee erityisesti maksukyvyttömyyslainsäädännön, verotuksen ja yhtiöoikeuden lisäharmonisointitarpeista. Suomi on valmis tutkimaan, miten EU-tason toimilla voitaisiin edistää syvemmän pääomamarkkinaunionin toteutumista.Eurooppa-neuvostoa edeltävänä päivänä (15.12.) Brysselissä järjestettävän EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden huippukokouksen on määrä hyväksyä itäisen kumppanuuden uuden työohjelman sekä huippukokouksen yhteinen julkilausuma. Suomi pitää tärkeänä itäisen kumppanuuden tavoitetta luoda EU:n naapurustoon vakaita, hyvinvoivia, demokraattisia ja turvallisia yhteiskuntia vahvistamalla kumppanimaiden yhteiskunnallista kestokykyä ja parantamalla kansalaisten elinoloja.EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja liittyen EU:n finanssipolitiikan uudistamiseen. Suomi osallistuu aktiivisesti keskusteluun talouspolitiikan koordinaatiokehikon ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen toiminnasta ja kehittämisestä. Keskusteluissa Suomi suhtautuu avoimesti eri kysymysten ja vaihtoehtojen tutkimiseen hallituksen EU-selonteon mukaisesti. Suomi muodostaa täsmennetympiä kantoja EU:n talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmän ja finanssipoliittisen säännöstön uudistamiseen konsultaatioiden ja niihin liittyvien keskustelujen perusteella ensi keväänä. EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kannan koskien Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta asetettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisesta. Asiasta on määrä keskustella ensi viikon Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ja tämän jälkeen varsinainen päätös tehdään neuvostossa. EU-ministerivaliokunnassa oli esillä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä Euroopan komission unionin arktista politiikkaa käsittelevä tiedonnato. Suomi pitää tiedonantoa tärkeänä ja oikea-aikaisena. Tiedonanto vastaa hyvin Suomen näkemykseen siitä, että arktisen alueen haasteet tulee huomioida paremmin unionin toiminnassa. EU:n roolia ja panosta tarvitaan muun muassa ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ympäristön pilaamisen torjumisessa sekä arktisen alueen nopean muutoksen ympäristöllisistä, taloudellisista ja geopoliittisista seurauksista johtuen. Suomi pitää tärkeänä tiedonannon tavoitetta siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi arktiset kysymykset huomioidaan kattavasti myös unionin useissa sektorikohtaisissa politiikoissa. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:Ulkoasianneuvosto (13.12.)Maatalous- ja kalastusneuvosto (12.-13.12.)Yleisten asioiden neuvosto (14.12.)Ulkoasianneuvostossa aiheina ovat EU-Afrikka-suhteet, Keski-Aasia ja Venezuela. Lisäksi ministerit keskustelevat Qatarin ulkoministerin kanssa Afganistanin tilanteesta. Maatalous- ja kalastusneuvostossa päätetään kalastusmahdollisuuksista muun muassa Pohjanmerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä sekä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksista vuodeksi 2022. Lisäksi päätetään ankeriaan kalastuksen rajoittamisesta merialueilla. Neuvosto hyväksyy myös päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Muissa asioissa kuullaan komission esittely asetusehdotuksesta liittyen metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Neuvosto kuulee myös puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen kalastuksenvalvontaa koskevien asetusten muuttamisesta. Yleisten asioiden neuvoston pääaiheita ovat joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, EU:n laajentuminen sekä tilannekatsaukset Puolaa ja Unkaria koskevista unionisopimuksen 7 artiklan menettelyistä (unionin yhteisten arvojen noudattaminen).
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on päättänyt kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävistä ja myöntänyt näihin avustuksina yhteensä 1 270 000 euroa. Valtakunnallisen kehittämistehtävän toimeenpanoon myönnettiin 170 000 euroa ja alueellisen kehittämistehtävän toimeenpanoon 1 100 000 euroa.Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettiin Espoon kaupungille, ja alueelliset kehittämistehtävät Jyväskylän kaupungille, Kainuun liitolle, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporelle, Kuopion kaupungille, Pohjois-Pohjanmaan liitolle, Satakunnan ammattikorkeakoululle ja Varsinais-Suomen liitolle. – Kulttuuripalveluilla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja myös kuntien elinvoimaan ja viihtyvyyteen. On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla asuinpaikasta riippumatta olisi mahdollisuus kokea kulttuurielämyksiä. Kehittämistehtävillä tuetaan kuntia yhteistyöhön kulttuuripalveluiden kehittämisessä ja autetaan niitä tarjoamaan kuntalaisille monipuolisia kulttuuripalveluita, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Espoon kaupungin valtakunnallisessa kehittämistehtävässä tavoitteena on jatkaa käynnistyneiden toimintamallien kehittämistä, muun muassa kuntien kulttuuritoiminnan tueksi tarkoitetun verkkosivuston kehittämistä ja tietojen haettavuutta karttapohjaisesti. Tavoitteena on jatkaa kuntien kulttuuristrategiasparrauksia, asiantuntijoiden hakua, kuntavierailuita ja valmennuksia sekä tilaisuuksien järjestämistä.Alueellisista kehittämistehtävistä Kainuun liiton kehittämistehtävän päätavoitteena on vahvistaa maakunnan kulttuuritoimijoiden yhteistyötä sekä kehittää yhteisiä toiminta- ja tuotantotapoja. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen kehittämistehtävä keskittyy visuaalisen taiteen näkökulmaan, kuten alueelliseen taidemuseotehtävään osana kuntien kulttuuritoimintaa sekä niiden vuorovaikutukseen taiteilijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämistehtävässä tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien kykyä järjestää kulttuuripalveluitaan ja kulttuurin yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämistehtävän tavoitteena on testata kuntakuvataiteilija -mallia kunnissa. Toisena tavoitteena on kuvataiteilijoiden työmahdollisuuksien laajentaminen osaksi kunnan eri toimintoja, ja kolmantena tavoitteena on kuvataiteen välittäjäverkoston kehittäminen.Varsinais-Suomen liiton kehittämistehtävä kehittää ja tukee Varsinais-Suomen kuntien mahdollisuuksia ja osaamista tuottaa laadukkaita, saavutettavia ja yhdenvertaisia kulttuuripalveluita sekä edistää taiteilijoiden työllistymistä.Jyväskylän kaupungin jatkorahoitusta saanut kehittämistehtävä edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta Keski-Suomen maakunnan alueella yhteensä 19 kunnassa. Pääpainona ovat nuorten osallisuus, ammattimaisen kulttuuritoiminnan kehittäminen ja toteutus, ammattimaisille taiteilijoille työllisyysmahdollisuuksien luominen sekä tutkimustiedon tuottaminen.Kuopion kaupungin kehittämistehtävän tavoitteena on jatkaa vuonna 2020 käynnistynyttä kehittämistehtävää, kuten verkostotyöskentelyä ja laajentaa Pohjois-Savon kulttuuriverkostoa entisestään vaikuttavuutta lisääviin sidosryhmiin, kuten SOTE-ala. Tavoitteena on vahvistaa taiteilijoiden, luovan ja kulttuurialan ammatillisen taiteellisen työskentelyn edellytyksiä.Kuntien kulttuuritoimintalain mukaan kehittämistehtävällä tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien yhteistoimintaa. Valtakunnallisen kehittämistehtävän saaneen toimijan tulee tarjota asiantuntemusta kaikkien kuntien käyttöön, ja alueellisten kehittämistehtävien saaneiden toimijoiden yhden tai useamman maakunnan alueella.
NordenBladet —Tavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää 21.1.2022 mennessä lausuntoja työryhmän mietinnöstä, johon sisältyy luonnos hallituksen esitykseksi. Ehdotuksilla toteutettaisiin muutokset, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista (ns. työehtodirektiivi) edellyttää. Lisäksi vahvistettaisiin hallitusohjelman mukaisesti työajan vakiintumista vaihtelevan työajan työsopimuksissa (ns. nollatuntisopimukset). Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022.EU:n työehtodirektiivi edellyttää muutoksia kansalliseen lainsäädäntöönSuomen nykyinen sääntely kattaa työehtodirektiivin vaatimukset laajasti. Direktiivistä aiheutuu kuitenkin joitakin muutostarpeita, jotka liittyvät muun muassa kirjallisiin selvityksiin työnteon ehdoista, työntekijälle tarjottavaan koulutukseen sekä työvuorosuunnitteluun vaihtelevan työajan järjestelyissä.Keskeiset muutosehdotukset työsopimuslakiin:Työnantajan olisi annettava kirjallinen selvitys työnteon ehdoista nykyistä lyhyemmissä työsuhteissa. Lisäksi kirjalliseen selvitykseen olisi direktiivin myötä sisällytettävä eräitä uusia asioita, jotka koskevat esimerkiksi oikeutta koulutukseen, ylityötä ja sen korvaamista koskevia järjestelyitä sekä työnantajan vastuulla olevaa sosiaaliturvaa.Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, säädettäisiin tällaisen koulutuksen maksuttomuudesta työntekijälle. Lisäksi koulutukseen käytetty aika olisi luettava työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen olisi tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.Työnantajan olisi jatkossa annettava määräaikaista tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyynnöstä kirjallinen perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa.Työaikalakiin ehdotetut muutokset liittyvät vaihtelevan työajan järjestelyihin. Laissa säädettäisiin siitä, missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Lisäksi työvuoron peruuntuessa 48 tuntia ennen työvuoron alkua työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta, jollei tällaista korvausta muutoin maksettaisi lain tai sopimuksen perusteella.Hallituksen tavoitteena on parantaa pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaaTyöryhmän mietintö sisältää myös hallitusohjelman kirjauksiin perustuvia muutosehdotuksia. Hallitusohjelman mukaan vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.Työnantajan velvollisuutta tarkastella vaihtelevaa työaikaehtoa vahvistettaisiin. Työnantajan olisi vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittaisivat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan olisi tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan tarkastelun tulosta. Tämä tarkoittaisi käytännössä vähimmäistyöajan nostamista.Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisissa työryhmissäTyöehtodirektiivin täytäntöönpanoa valmistellut työryhmä aloitti työnsä 5.11.2020. Työryhmässä olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Valtion työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, SAK ry, STTK ry, Akava ry sekä Kirkon työmarkkinalaitos.Hallitusohjelmakirjaukseen perustuva muutos työsopimuslakiin on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa. Alatyöryhmässä ovat edustettuna samat tahot kuin työryhmässä, joka valmisteli työehtodirektiivin täytäntöönpanoa.Työryhmän mietintöön sisältyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kirkon työmarkkinalaitoksen yhteinen lausuma, Suomen Yrittäjät ry:n lausuma sekä palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen täydentävä lausuma. Lisäksi mietinnön liitteenä on STTK:n täydentävä lausuma vaihtelevan työajan vakiintumista koskevasta säännöksestä.Lausuntokierroksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa hallituksen esityksen valmistelua.
NordenBladet —Valtioneuvosto on julistanut haettaviksi Ahvenanmaan maakunnassa verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle. Hakuaika päättyy 20.1.2022 kello 12.Tavoitteena on edistää 5G-verkkojen rakentamista Ahvenanmaan maakunnassa ja parantaa nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien saatavuutta. Luvat on tarkoitus myöntää teknologianeutraalisti eli taajuusaluetta voitaisiin aluksi käyttää esimerkiksi 4G-yhteyksien tarjoamiseen ja siirtyä myöhemmin 5G-yhteyksien tarjoamiseen.Valtioneuvosto myöntää luvat teleoperaattoreille ajalle 15.3.2022-31.12.2033. Haettavia verkkotoimilupia on kolme taajuusalueella 703-733 ja 758-788 megahertsiä.
