NordenBladet — Euroopan komissio antoi 9.12.2021 direktiiviehdotuksen työolojen parantamisesta alustatyössä. Ehdotus sisältää säännökset alustatyötä tekevien työoikeudellisen aseman määrittämisestä sekä alustatyötä koskevia muita vaatimuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa arvioida ehdotusten suhdetta Suomen lainsäädäntöön.Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jota yritykset välittävät työntekijöille tai itsensätyöllistäjille digitaalisten alustojen kautta. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluita verkon välityksellä.Komissio ehdottaa työsuhdeolettamaa alustatyöhönKomission tavoitteena on varmistaa, että alustojen kautta työskentelevät pääsevät osallisiksi heille kuuluvista työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalietuuksista. Direktiiviehdotuksessa luetellaan kriteerit, joiden perusteella määriteltäisiin, oletettaisiinko alustatyön tapahtuvan työsuhteessa. Jos viidestä kriteeristä vähintään kaksi täyttyisi, alustan kautta työskentelevien oletettaisiin olevan työsuhteessa (ns. työsuhdeolettama). Tällöin heille kuuluisivat työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja etuudet, kuten palkallinen loma ja sairausetuudet. Alustayrityksillä olisi oikeus kiistää tai riitauttaa olettamaan perustuva työnantaja-asemansa oikeudellisessa tai hallinnollisessa prosessissa. Myös työn suorittajan olisi mahdollista saattaa oikeussuhteen luonne arvioitavaksi.Suomessa ei ole käytössä työsuhdeolettamaa, vaan työsuhteen olemassaolo ratkaistaan työsopimuslaissa pakottavalla tavalla säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta. Komissio esittää lisäksi uusia oikeuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tilanteissa, joissa hyödynnetään niin sanottua algoritmijohtamista. Sillä viitataan automatisoitujen järjestelmien hyödyntämiseen esimiestyön apuna tai korvaajana. Direktiivillä varmistettaisiin, että sovittujen työolojen noudattamista valvoisi ihminen. Lisäksi työn suorittajalle annettaisiin oikeus riitauttaa automaattisesti tuotetut päätökset. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös ehdotuksia, jotka liittyvät sääntöjen valvontaan, läpinäkyvyyteen ja jäljitettävyyteen.Lisäksi komissio on aloittanut 24.2.2022 päättyvän julkisen kuulemisen suuntaviivaluonnoksesta, jossa käsitellään EU:n kilpailuoikeuden soveltamista palveluja tarjoavien yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivojen tarkoituksena on selkeyttää olosuhteita, joissa kilpailulainsäädäntö ei estä tiettyjä itsenäisiä ammatinharjoittajia tekemästä työolojaan kohentavia työehtosopimuksia.Komission ehdotuksen arviointi käynnistyy Suomessa”On hyvä, että alustatyöntekijöiden aseman selkeyttämiseen etsitään ratkaisuja myös EU-tasolla. Komission esitystä on odotettu, ja nyt pääsemme arvioimaan sitä Suomen näkökulmasta”, työministeri Tuula Haatainen kommentoi komission ehdotusta.Valtioneuvosto muodostaa Suomen kannan direktiiviehdotukseen yhdessä eduskunnan kanssa ja kuultuaan työmarkkinajärjestöjä.Komission esitystä käsitellään jäsenvaltioiden edustajien kesken EU:n neuvoston työryhmässä, jonka jälkeen se menee EU:n työministerien päätettäväksi. Myös Euroopan parlamentti muodostaa esityksestä kannan. Lopuksi neuvoston ja Euroopan parlamentin näkemykset sovitaan yhteen niin sanotussa yhteispäätösmenettelyssä. Kun ehdotus on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viranomaiset ovat sopineet tietojenvaihdosta ja muusta yhteistyöstä rahoitusmarkkinoiden kriisien ennakoinnissa, hallinnassa ja ratkaisemisessa.Päivitetyn rahoitusmarkkinoiden kriisinhallinnan yhteistoiminta-asiakirjan ovat allekirjoittaneet valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta, Suomen Pankki ja Rahoitusvakausvirasto.Yhteistoiminta-asiakirjan tavoitteena on parantaa osapuolten kriisinhallintavalmiuksia varmistamalla, että osapuolet vaihtavat tietoja keskenään kriisitilanteen edellyttämällä tavalla. Lisäksi viranomaiset pyrkivät tehostamaan ja selkeyttämään yhteistyötään, jotta rahoitusmarkkinakriisejä voidaan ennakoida, hallita ja ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla.Yhteistyötä normaaliaikoina ja häiriötilanteissaAiempi yhteistoiminta-asiakirja oli vuodelta 2007. Tämän jälkeen rahoitusmarkkinalainsäädäntö ja viranomaisrakenne ovat muuttuneet merkittävästi. Viranomaiset totesivat päivitystyön yhteydessä, että asiakirjan mukainen yhteistyömalli tarjoaa jatkossakin hyvät puitteet joustavalle yhteistyölle – niin normaaliaikoina kuin erilaisissa häiriötilanteissa.Viranomaiset soveltavat yhteistoiminta-asiakirjaa normaaliaikoina kriisinhallinnan toimintavalmiuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Osapuolet noudattavat sitä myös sellaisissa tilanteissa, jotka saattavat vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai aiheuttaa merkittäviä häiriöitä rahoitusjärjestelmän toiminnassa.Osapuolet vaihtavat tietoja ja kehittävät varautumistaOsapuolet tekevät jatkuvaa yhteistyötä parantaakseen valmiuksiaan keskinäiseen yhteistyöhön rahoitusjärjestelmän kriisitilanteiden hallinnassa. Yhteistyön muotoja ovatsäännöllinen tiedonvaihto kotimaan rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden tilasta kriisitilanteissa ja niiden ennakoinnissa tarvittavien analyysimenetelmien sekä toimintavalmiuden ja varautumisen kehittäminenharjoitusten järjestäminen kriisinhallinnan yhteistyövalmiuksien kehittämiseksi.Yhteistoiminta-asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova, eikä sillä muuteta osapuolten lakisääteisiä velvoitteita tai toimivaltaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille 2 988 350 euroa korona-avustuksina. Avustusten tavoitteena on lievittää koronapandemian aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Avustamisessa painopisteenä ovat lasten ja nuorten harraste- ja tavoitteellinen toiminta seuroissa.Avustusta kohdennetaan aikavälillä 1.6.- 31.8.2021 aiheutuneisiin tappioihin kuitenkin korkeintaan 70 prosenttia tappioista.– Korona vaikuttaa edelleen monella tavalla seurojen toimintaan: harrastajamäärien laskun lisäksi taloudellinen ahdinko jatkuu, vaikka seurat tekevät aktiivisesti sopeutustoimia selvitäkseen juoksevista kuluista ja kaikista kustannuksista. Tämän vuoden toisella korona-avustuksella pystymme tukemaan monimuotoista suomalaista seuratoimintaa. Avustusta saavat tarpeisiinsa yhtä lailla pienet kuin suuret liigatason seurat, ministeri Kurvinen toteaa.– Seuratoiminnassa tehdään arvokasta työtä haastavissa näkymissä edelleen. Valtion korona-avustusten lisäksi kunnat ovat omalta osaltaan tukeneet seuroja. Meillä on yhteinen tahto pitää liikunta- ja urheilutoiminnan kivijalka elinvoimaisena.Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 244. Avustusta myönnettiin 213 hakijalle. Pienin avustus on 500 euroa ja suurin avustus on 60 000 euroa. Perusteluna alle tuhannen euron avustusmyönnölle on pienten seurojen tarpeista lähtevä avustaminen.Covid-19 pandemia-avustus liikunta- ja urheiluseuroille 2021, nro 2  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ELY-keskusten vesihuoltotehtävät keskitetään jatkossa Etelä-Savon ELY-keskukseen. Tavoitteena on vahvistaa ELY-keskusten vesihuoltotehtävien yhtenäistä johtamista ja toimintatapoja sekä turvata alueiden tasapuolinen palvelu. Muutos on osa kansallista vesihuoltouudistusta, joka etsii ratkaisuja vesihuoltoalan haasteisiin.Vesihuoltouudistus tuo tullessaan säädösmuutoksia sekä uusia tehtäviä kuten vesihuollon kyberturvallisuuden ja riskien hallinnan parantamisen. Vesihuoltotehtävien keskittäminen tukee näiden uudistusten toimeenpanoa. Kyseessä ei ole säästötoimenpide, vaan uusien tehtävien hoitamiseen osoitetaan lisävoimavaroja yhteensä 3,5 henkilötyövuotta vuoden 2022 alusta lähtien. ELY-keskusten yhteistyö vesihuollon alueiden toimijoiden kanssa jatkuu ennallaan. Myös käynnissä olevat ja suunnitellut yhteistyöhankkeet jatkuvat normaalisti. Monipaikkaisessa työskentelyssä ELY-keskusten vesihuoltoasiantuntijoiden paikallisasiantuntemus sekä yhteydet alueellisiin ja paikallisiin sidosryhmiin säilyvät vahvana myös jatkossa. Valtionneuvosto hyväksyi ELY-keskusten tehtäviä koskevan asetusmuutoksen 9.12.2021, ja uudistus toteutetaan vuoden 2022 alusta alkaen. Keskittäminen koskee maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa olevia vesihuoltotehtäviä kuten vesihuoltolain mukaista valvontaa ja asiantuntijapalvelua sekä muita vesihuollon viranomaistehtäviä. Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, puh. 0295 162 123, olli-matti.verta(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitämme kyselyllä, miten oikeus saada asiakirjoja ja tietoja viranomaiselta toteutuu käytännössä.Perustuslaissa turvatun julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Tätä julkisuusperiaatetta toteutetaan käytännössä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain, niin kutsutun julkisuuslain, kautta. Kysely on auki otakantaa.fi:ssä 4.2.2022 saakka.Lue lisää julkisuuslain ajantasaistamisen hankkeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina vähähiilisestä rakentamisesta. Konkreettisina toimina vähähiilisen rakentamisen edistämiseen nousivat erityisesti rakennusten päästöjen elinkaaren aikainen tarkastelu, maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntarakenne sekä panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Kokouksen puheenjohtajana toimivat ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä Allianssin Nuorten Agenda -ryhmän jäsen Sara Nyman.Vähähiilisen rakentamisen tulevaisuudesta ja tiekartasta alusti ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ja kommenttipuheenvuoro kuultiin Rakennusteollisuuden toimitusjohtajalta Aleksi Randellilta. Sekä Kuittinen että Randell korostivat alustuksissaan rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen merkitystä ja innovaatioiden tarvetta.Myös pyöreän pöydän keskustelussa korostui päästövähennystoimien tarkastelukulman muutos pelkästä rakennuksen energiatehokkuudesta rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin sekä tarkastelun ulottaminen yksittäisiä rakennuksia laajempiin alueisiin.Puurakentamisen lisäämistä erityisesti julkisessa ja teollisessa rakentamisessa pidettiin tärkeänä, mutta samalla painotettiin, että kaikkien rakennusmateriaalien päästöjä on pyrittävä ripeästi vähentämään. Yhdyskuntarakenne voi joko helpottaa tai vaikeuttaa ilmastoviisasta elämäntapaa, ja hiilijalanjäljen arviointia kaavoituksen tasolla pitäisi myös kehittää. Myös rakennusten ja energiajärjestelmän vuorovaikutusta, älyratkaisuja ja sektori-integraatiota tulisi edistää.”Kunnat luovat maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuillaan perustan vähähiiliselle rakentamiselle”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina totesi.”Jatkossa on olennaista, miten rakennukset kytketään ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään. Siellä missä se on mahdollista, rakennukset kannattaa kytkeä lämpöverkkoihin, mistä ne voivat saada eri lähteistä tuotettua uusiutuvaa energiaa ja niiden hukkalämpöjä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi.Vähähiilistä rakentamista vauhditettava tukitoimilla, osaamisesta myös vientiin vetoaPyöreässä pöydässä pidettiin tärkeänä, että uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja kestäviä lämmitystapavalintoja vauhditetaan erilaisilla tukijärjestelmillä.”Vähähiilisen ja energiatehokkaan talon rakentaminen maksaa enemmän investointivaiheessa. Jos rakennusvaiheessa joutuu tinkimään laadusta, joutuu vuosien varrella maksamaan kovan hinnan lämmityksestä. Siksi energiatehokkuusinvestointien edullinen rahoittaminen on tärkeää”, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.Keskustelussa nousi esiin myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden edelläkävijyys vähähiilisessä rakentamisessa. Pyöreä pöytä totesi, että Suomen vahvaa rakentamisosaamista tulee entisestään kehittää niin, että vähähiilisyydestä saadaan vientituote ja samalla kasvatetaan Suomen rakentamisen hiilikädenjälkeä maailmalla.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenten WWF:n Liisa Rohwederin, Energiateollisuuden Jukka Leskelän ja Kuntaliiton Timo Reinan videokommentit (Youtube)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 9. joulukuuta kasvatustieteen maisteri Kari Anttilan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan valtiosihteeriksi 10.6.2022 saakka, kuitenkin enintään ministeri Harakan toimikauden ajaksi.Ennen valtiosihteerin tehtävää Kari Anttila on työskennellyt sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteerinä kesäkuusta 2015 lähtien. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa ministeri Pia Viitasen valtiosihteerinä.Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston 9.12.2021 tekemän asetusmuutoksen mukaisesti vesihuoltolaissa säädetyt ELY-keskusten tehtävät keskitetään Etelä-Savon ELY-keskukseen. Kyseiset tehtävät ovat pääosin erilaisia valvontatehtäviä.Keskittämisellä vahvistetaan ELY-keskusten edellytyksiä valvoa ja edistää vesihuoltolain tavoitetta. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Tavoitteena on erityisesti vahvistaa edellytyksiä yhdenmukaisiin valvontatoimiin vesihuollon häiriötilanteisiin varautumiseksi, korjausinvestointien toteuttamiseksi sekä tiedonhallinnan ja tietoturvan parantamiseksi.Asetusmuutos tulee voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistuksen toinen vaihe etenee eduskuntaan. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palvelujen riittävyyttä ja laatua. Samalla lisätään asumispalvelujen monimuotoisuutta.Esitys on jatkoa iäkkäiden ihmisten palveluja koskevan lakiuudistuksen ensimmäiselle vaiheelle, jossa säädettiin muun muassa ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta.Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa. Laadukkaat kotiin annettavat palvelut yksilöllisen tarpeen mukaanUudistuksen tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät henkilöt voivat elää kodissaan turvallisesti ja saavat tarpeidensa mukaiset kotiin annettavat palvelut.Nykyisen sosiaalihuoltolaissa oleva kotipalvelun ja kotihoidon rakenne uudistettaisiin.Kotiin annettavia palveluja olisivat jatkossa kotihoito, johon kuuluisi myös asiakkaan tarpeen mukainen kotisairaanhoito, omana palvelunaan tukipalvelut sekä uutena sosiaalipalveluna turva-auttamispalvelu. Turva-auttamispalvelu sisältäisi asiakkaalle annettavan turvalaitteiston, hälytysten vastaanoton 24/7, avun tarpeen arvioinnin ja ns. turva-auttajan antaman avun.Kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina, myös öisin.Kotihoidon riittävyyden vahvistamiseksi lakiin lisättäisiin säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta teknologiaa hyödyntäen. Lisäksi säädettäisiin kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta ja toimenpiteistä työvoiman vajaukseen puuttumiseksi. Todettuun työvoiman vajaukseen olisi reagoitava välittömästi. Henkilöstön riittävyyttä olisi seurattava jatkuvasti myös omavalvonnan avulla.Kotipalvelun käsite koskisi jatkossa ainoastaan lapsiperheiden palvelua, ja lapsiperheen oikeus kotipalveluun erotettaisiin omaksi pykäläkseen. Sen sisältö ja saannin edellytykset pysyisivät ennallaan. Muutoksella tuodaan esiin lapsiperheiden oikeutta tähän palveluun.Monimuotoisempaa asumista ja vähemmän muuttojaLisäksi uudistuksen tavoitteena on edistää monimuotoisia ja joustavia asumisratkaisuja. Asumispalveluja olisivat tilapäinen ja tuettu asuminen, joita koskevat säännökset säilyisivät asiasisällöltään ennallaan, sekä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Yhteisöllinen asuminen korvaisi nykyisen ns. tavallisen palveluasumisen. Asumista varten tarjottaisiin esteetön, turvallinen asumisyksikkö, jossa asiakkaan käytössä olisi tarpeita vastaava huoneisto ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Palvelut toteutettaisiin erikseen asiakkaan tarvetta vastaavasti kotihoitona ja muina kotiin annettavina palveluina. Palvelut voitaisiin toteuttaa osaksi tai kokonaan yksikön oman henkilöstön avulla tai niitä voisi tuottaa yksi tai useampi ulkopuolinen yksityinen tai julkinen palveluntuottaja.Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuminen ja palvelut järjestettäisiin samoin kuin nykyisessä tehostetussa palveluasumisessa. Paikalla olisi henkilöstöä ympärivuorokautisesti ja iäkkäiden palveluissa noudatetaan säädettyä henkilöstömitoitusta. Asukkaan käytössä olisi hänen tarpeitaan vastaava asunto kuten yhteisöllisessäkin asumisessa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältäisi nykyiseen tapaan hoidon ja huolenpidon lisäksi täyden ylöspidon.Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voitaisiin toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa, joissa voisi olla myös ns. tavallisen asuntokannan asuntoja. Tavoitteena on mahdollistaa palvelujen saaminen samaan asuntoon palvelutarpeiden muuttuessa.Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisesta laitoshoidosta luovuttaisiin kokonaisuudessaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Riittävä siirtymäaika mahdollistaa korvaavien palvelujen varmistamisen. Vuoden 2028 alusta tuolloin vielä sosiaalihuollon laitoshoidossa olevat asiakkaat siirtyisivät pääosin nykyistä tehostettua palveluasumista vastaavaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 9.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi