NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä tulvariskialue. Tavoitteena on ehkäistä ja pienentää tulvista aiheutuvia vahinkoja.Suunnitelmien avulla pyritään tehostamaan tulvariskien ehkäisyä, tulvien ennustamista, niistä varoittamista sekä pelastustoimien suunnittelua. Suunnitelmissa ehdotetaan noin 450 käytännön toimenpidettä, joita ovat mm. tulvavesien pidättäminen, vesistön säännöstelyn kehittäminen sekä penkereiden rakentaminen. Ilmastonmuutos otettiin entistä paremmin huomioon päivitetyissä hallintasuunnitelmissa. – Suomessa tulvista aiheutuvat vaaratilanteet ovat onneksi pienempiä kuin monissa muissa maissa. Yhteiskunnan varautuminen sään ja vesiolojen muutoksiin on kuitenkin entistä tärkeämpää ilmastonmuutoksen myötä, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Toimissa on tärkeä huomioida myös vesienhoidon tavoitteet. Tulvariskien hallinnan suunnittelua toteutetaankin samassa kuuden vuoden syklissä vesienhoidon kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman 16.12. Vastaavat tulvariskien hallintasuunnitelmat laadittiin ensimmäistä kertaa vuosille 2016–2021. Ensimmäiselle kaudelle asetettiin yli 150 alueellista tavoitetta, jotka ovat toteutuneet pääasiassa hyvin. Toimenpiteet ehkäisevät ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvia vahinkoja sekä varmistavat, että välttämättömät palvelut jatkuvat keskeytyksettä mahdollisista tulvista huolimatta. Esimerkiksi vuonna 2020 Kemijoen tulvatorjunnassa hyödyttiin siitä, että tulvariskit ja vahinkoja torjuvat toimet oli tunnistettu jo etukäteen.Tulvariskialueet vaihtuivat osittain ensimmäisen kierroksen jälkeen eli osa alueista jäi pois ja tilalle tuli muutama uusi. Uusiksi alueiksi nimettiin Lapväärtti ja Pyhäjoen alaosa, joissa oli tulvia ensimmäisen suunnitelmakauden aikana, sekä Kemin kaupunki tarkentuneen vahinkoarvion perusteella. Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta ovat vastanneet alueelliset ELY-keskukset ja tulvaryhmät. Merkittävät tulvariskialueet arvioidaan seuraavan kerran 2024 ja suunnitelmat päivitetään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2027. Tulvariskien hallinnan ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.Lue lisää:Tulvariskien hallintasuunnitelmatTulvakartta-palvelu vesi.fi -sivustowww.ymparisto.fi/VaikutavesiinLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Lauri Ahopelto, lauri.ahopelto(at)gov.fi, p. 0295 162 094
Johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne, antti.parjanne(at)gov.fi, p. 0295 162 071
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, annukka.kimmo(at)gov.fi, p. 050 478 0226 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu videoyhteydellä 17.12.2021 Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokoukseen.
Ministerit keskustelivat lähialueiden turvallisuustilanteesta, sotilaallisesta huoltovarmuudesta sekä yhteistyöstä NBAP:n (Nordic-Baltic Assistance Programme) puitteissa.
Lisätietoa kokouksesta antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Anton Staffans, puh. 0295 140 053 sekä viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä torstaina 16.12. järjestetyn Eurooppa-neuvoston keskeisiä aiheita olivat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliike sekä ulkosuhteet. Eurohuippukokouksessa oli esillä Euroopan taloudellinen tilanne. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Eurooppa-neuvosto kiirehti rokotekattavuuden kasvattamista sekä EU:ssa että maailman laajuisesti. Se on avainkeino voittaa paheneva pandemia. Rokotevastaisuutta pyritään selättämään esimerkiksi puuttumalla disinformaatioon. Tärkeää on myös rokotesolidaarisuus, jotta köyhimpiinkin maihin saadaan hyvä rokotekattavuus. EU jatkaa koordinoituja yhteisiä toimia, kuten EU:n rokotepassikäytäntöjen yhdenmukaistamista. Eurooppa-neuvosto totesi myös, että ihmisten liikkumista ja sisämarkkinoiden toimintaa tulee rajoittaa vain todellisiin terveysriskien arviointeihin perustuen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 16.12.2021 asetuksen, jonka perusteella Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia energiainvestointeja voidaan tukea vuosina 2022–2026. Tavoitteena on edistää energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeita, joilla vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.Elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.Ilmastotavoitteiden lisäksi rahoituksella edistetään myös yritysten uusia kestävän kasvun liiketoimintamahdollisuuksia.”Vihreän siirtymän rahoituksella tuetaan yritysten energiamurrosta ja samalla mahdollistetaan uusien teknologioiden kaupallistamista. Rahoituksella uudistetaan elinkeinorakennetta ja sitä kautta luodaan uusia työpaikkoja. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset olla vihreiden ratkaisujen edelläkävijöitä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.520 miljoonaa euroa energiajärjestelmän murrokseen ja teollisuuden energiaratkaisuihinAsetus mahdollistaa Suomen kestävän kasvun ohjelman energiajärjestelmän murrokseen ja teollisuuden energiaratkaisuihin liittyvien hakujen avaamisen. Rahoitusta on kokonaisuudessaan tulossa jakoon noin 520 miljoonaa euroa.  Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tiedottavat ensimmäisen haun avaamisesta lähipäivinä.Suomen kestävän kasvun ohjelmassa energiainvestoinneille on määritelty seuraavat rahoitusosuudet: Energiainfrastruktuuri-investoinnit: 155 miljoonaa euroa Investoinnit uuteen energiateknologiaan: 155 miljoonaa euroaVähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen: 150 miljoonaa euroa Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen: 60 miljoonaa euroa Rahoitus tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF). Rahoitusosuudet voivat vielä muuttua, sillä lopullinen saanto tarkentuu kesällä 2022.Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä sekä ministeriössä että Business Finlandissa asetuksessa asetettujen raja-arvojen perusteella. Asetuksen mukaisesti Business Finland tekee päätökset tuen myöntämisestä Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille vetyhankkeille (Important Projects of Common European Interest, IPCEI).Tuen myöntämisen edellytyksenä ”ei merkittävää haittaa” -periaateAsetus vastaa sisällöltään hyvin pitkälti energiatuen myöntämiseen sovellettavaa valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018–2022, mutta siinä säädetään lisäksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti hankkeiden toteuttamiseen ja tuen myöntämiseen liittyvistä yleisistä ja erityisistä edellytyksistä.Esimerkiksi rahoituskriteereihin liittyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hyödyntämiseen kuuluvia erityisiä vaatimuksia, kuten ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen. Periaate tarkoittaa, että investointien täytäntöönpanosta ei saa aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.Valtioneuvoston asetus tulee voimaan 16.12.2021 ja on voimassa 31.12.2026 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on myöntänyt 16.12.2021 Jämsän äkilliseen rakennemuutostilanteeseen 4 miljoonaa euroa ja Utsjoen tilanteeseen 300 000 euroa. Rahoituksella tuetaan alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa.4 miljoonaa euroa Jämsään uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksiJämsän seudulle myönnetty rahoitus on tarkoitettu UPM Kymmenen Kaipolan tehtaan sulkemisesta aiheutuvan rakennemuutoksen hoitoon. Rahoitus kohdistetaan rakennemuutostilanteen koordinaatioon ja toimintaympäristön kehittämiseen, jotta alueella syntyisi uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Keski-Suomen liitolle myönnetyt 4 miljoonaa euroa ovat loppuerä syksyn 2020 budjettiriihessä sovitusta noin 8,7 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta. Keski-Suomen liitolle on myönnetty syksyllä 2020 yritystukivaltuutta ja aluekehitysrahaa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.”Jämsän näkymät ovat muuttuneet merkittävästi tehdasalueen kaupan ja alueella viriävän uuden aktiivisuuden myötä. Keskeistä on saada kiinnostus aluetta kohtaan muunnettua käytännön toimenpiteiksi. Juuri tätä kehitystä ja alueen uudistumista rahoituksella tuetaan”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.300 000 euroa Utsjoelle kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseenLapin liitolle myönnetty rahoitus on tarkoitettu Utsjoen kalastuskiellosta aiheutuneen paikallisen elinkeinoelämän muutostilanteen hoitamiseen ja koordinaation sekä kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseen. Suomi ja Norja ovat yhdessä tehneet poikkeuksellisen päätöksen Tenojoen määräaikaisesta kalastuskiellosta, joka kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Rajoituksen syynä on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila. Päätöksen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla tulevaisuudessa. Lohenkalastuksen kielto kuitenkin heikentää Tenojokilaakson taloutta. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Alueen matkailu on rakentunut vahvasti kalastuksen ympärille ja rajoituksilla on kalastusmatkailuun merkittävät välilliset vaikutukset. Poikkeustilanteen työllisyysvaikutukset kohdistuvat suoraan matkailuun ja palvelun tuottajiin ja välillisesti kuntaan ja muihin palvelujen tuottajiin. Lohen kalastuksella on alueella voimakas kulttuurinen perinne, ja muuttuneen tilanteen vaikutuksia ei voida arvioida pelkästään taloudellisin perustein. Vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat erityisesti väestöltään pienen kunnan elinvoimaisuuteen.”Lohikantojen turvaaminen kestävälle tasolle on tärkeää. Olennaista on myös elinkeinotoiminnan ja matkailun kehittäminen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä kestävällä tavalla. Tarvitaan myös uusia avauksia paikallisen yritystoiminnan elvyttämiseksi ja muuttuneeseen tilanteeseen vastaamiseksi. Valtion rahoituksella voidaan varmistaa toimenpiteiden alueellinen koordinaatio ja esimerkiksi analyysit uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi”, ministeri Lintilä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi pyrkii houkuttelemaan tuntuvasti lisää kansainvälisiä osaajia. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys mahdollistaisi, että ulkomailta saapuvat opiskelijat saisivat jatkossa oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi. Uusi laki parantaisi myös mahdollisuuksia hakea töitä opintojen jälkeen.   Hallituksen esitys opiskelijoiden oleskelulupiin liittyvistä muutoksista helpottaisi opintojen suorittamista, kun opiskelija saisi jatkossa oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeutta tehdä töitä opintojensa rinnalla parannettaisiin. Korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden lupalaji muutetaan uuden lain mukaan tilapäisestä (B) jatkuvaksi (A), mikä helpottaa pysyvän oleskeluluvan saamista. Myös heidän perheenjäsenensä saavat lakiuudistuksen mukaan A-luvan. Valmistuneet voivat hakea helpommin töitäTutkinnon suorittaneille opiskelijoille ja tutkimuksensa loppuun saaneille tutkijoille myönnettävän oleskeluluvan eli niin sanotun työnhakuluvan voimassaoloaika pidennettäisiin lakiuudistuksessa kahteen vuoteen. Lupaa ei tarvitse käyttää heti, vaan sitä voi hakea viiden vuoden kuluessa oleskeluluvan voimassaolon päättymisestä. Lisäksi mahdollisuutta myöntää väitöskirjatutkijoille pidempi oleskelulupa selvitetään vuonna 2022. Tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen vielä tällä hallituskaudella.”Hallitus haluaa helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden jäämistä Suomeen sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Uusi laki mahdollistaa nykyistä paremmin opiskelleiden työnhaun täällä ja lisää varmasti myös Suomen houkuttelevuutta kilpailussa kansainvälisistä osaajista”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Opiskelija vastaa yhä omasta toimeentulostaan Opiskelijalta vaadittaisiin edelleen selvitys turvatusta toimeentulosta mutta vain yhdeltä vuodelta. Opiskelijan pitäisi kuitenkin pystyä vastaamaan toimeentulostaan koko oleskelunsa ajan. Toimeentuloon liittyvää vaatimusta myös valvotaan oleskeluluvan voimassaolon aikana.Muutos ei vaikuttaisi myöskään velvollisuuteen maksaa lukukausimaksuja, joita edelleen perittäisiin Suomeen kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta.  Uusi laki vastaa paremmin elinkeinoelämän tarpeisiinEsityksen mukaan samantyyppiset oleskeluluvat koottaisiin laissa yhteen. Koska osa oleskelulupien sääntelystä pohjautuu EU-säännöksiin, uudessa laissa säädettäisiin kansallisesti opiskelijoiden, tutkijoiden, harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten luvista niin, että laki vastaisi paremmin elinkeinoelämän ja koulutuksen tarpeita. Turvapaikanhakijat voisivat taas hakea oleskelulupaa opintojen perusteella. Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan 16.12. esityksen oleskelulupiin tulevista muutoksista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi lahjoittaa EU-yhteistyön kautta toisen erän ennakkoon ostamiaan ja Suomessa käyttämättömäksi jääviä koronarokotteita. Lahjoitettava erä ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa. Suomen COVID-rokotelahjoitus ja tuki rokoteallianssi Gaville lisäävät globaalia rokotuskattavuutta ja ehkäisevät uusien muunnosten syntymistä.Valtioneuvosto päätti tänään pidetyssä istunnossaan lahjoittaa erän Johnson & Johnsonin rokoteannoksia kehittyville maille. Rokotteiden arvo on 12,6 miljoonaa euroa. Lahjoitus on sidottu rokoteannoksiin, jotka Suomella jäävät käyttämättä  EU:n rokotehankintojen kokonaisuudesta. Lahjoitus ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa. Tämä on toinen lahjoituserä syyskuussa 2021 tehtyjen 10 miljoonan arvoisten AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteiden lahjoitusten jälkeen. ”COVID-pandemia on tuonut esiin sen, miten maailmanlaajuiset ongelmat vaikuttavat nopeasti hyvinvointiin ja talouteen Suomessa. Pandemia voidaan voittaa, mutta siihen tarvitaan lisää resursseja ja keskinäistä solidaarisuutta”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Suomi on sitoutunut kansainväliseen rokotesolidaarisuuteen ja osallistuu EU:n ponnistuksiin COVID-rokotteiden saatavuuden lisäämiseksi. Kolmansien maiden tukeminen rokotteiden saatavuudessa on välttämätöntä paitsi solidaarisuuden, mutta myös Suomen ja EU:n oman terveysturvallisuuden ja talouden näkökulmasta. Samalla Suomi tukee 15,2 miljoonalla eurolla rokoteallianssi Gavi:a, joka on keskeinen toimija koronapandemiaan vastaamisessa. Gavi toimii COVAX-mekanismin kautta yhteistyössä maailman terveysjärjestö WHO:n, epidemiavalmiusinnovaatiokoalitio CEPI:n ja YK:n lastenrahasto UNICEF:n kanssa. COVAX on pääasiallinen kanava kansainväliselle yhteistyölle COVID-rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja myös EU:n rokotesolidaarisuuden toteuttamiselle.COVAX:n AMC-mekanismi (Advanced Market Commitment) tukee erityisesti matalan ja keskitulotason maiden rokotteiden saatavuutta. COVAX AMC:n tukeminen on tärkeää globaalin rokotuskattavuuden lisäämiseksi ja uusien tautimuunnosten syntymisen ja leviämisen hillitsemiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaupparekisterilakiin ja yritys- ja yhteisötietolakiin on tulossa muutoksia ensi vuoden elokuussa. Muutoksilla lait päivitetään vastaamaan kahteen EU-direktiiviin. Tulevaisuudessa kaupparekisteritiedot liikkuvat helpommin EU:n jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi sähköinen kaupparekisteriote muuttuu asetusmuutoksella maksuttomaksi.Tasavallan presidentti vahvisti 16.12.2021 kaupparekisterilain ja yritys- ja yhteisötietolain muutokset, jotka vaikuttavat konkreettisesti Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaan, tarkemmin sanottuna PRH:n ylläpitämään kaupparekisteriin. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2022. Lakimuutokset ovat seurausta kahdesta EU-direktiivistä: yritysrekistereitä koskevasta digitalisointidirektiivistä ja rahanpesudirektiivistä.Yritysten ei jatkossa tarvitse ilmoittaa samoja tietoja useille eri rekisteriviranomaisilleElokuussa voimaan astuvat muutokset helpottavat yritysrekistereissä olevan tiedon liikkumista eri EU-maiden rekisteriviranomaisten välillä. Jos esimerkiksi osakeyhtiön vastuuhenkilöt vaihtuvat, tieto muutoksista kulkeutuu myös siihen maahan, jossa osakeyhtiön rekisteröity sivuliike toimii. Lisäksi rahanpesudirektiivin tarkoittamia tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot ovat aiempaa helpommin saatavilla jäsenmaiden välillä, ja sähköisesti jätetty osakeyhtiön perustamisilmoitus tulee jatkossa käsitellä viidessä arkipäivässä.Digitalisointidirektiivi edellyttää, että tietyt osakeyhtiötä koskevat tiedot ovat jatkossa maksuttomia. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi osakeyhtiön vastuuhenkilöitä koskevat rekisterimerkinnät. Kaupparekisteritietojen maksuttomuus toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön 2.12.2021 antamalla PRH:n maksuasetuksella EU-direktiivin edellyttämää tasoa laajemmin. Kaikkien kaupparekisteriin merkittyjen yritysten sähköiset kaupparekisteriotteet muuttuvat maksuttomiksi 1.8.2022 alkaen. Tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot pysyvät jatkossakin maksullisina.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 16.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 15.12.2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta osana laajaa 55-ilmastopakettiaan. Ehdotus sisältää sekä nykyisten energiatehokkuustoimien tehostamista että uusia avauksia. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.”Komission ehdotus osoittaa, että EU haluaa rakennetun ympäristön ratkaisut täysillä mukaan ilmastotyöhön. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä rakennuksissa kuluu 40 prosenttia kaikesta energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Myös asukkaat hyötyvät, sillä energiatehokkaat rakennukset lisäävät asumismukavuutta ja hillitsevät asumiskustannusten nousua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Komission mukaan EU:n rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava merkittävästi. Komissio ehdottaa nykyistä parempaa energiatehokkuuden tasoa sekä olemassa oleville että uusille rakennuksille tiukentamalla nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia.Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava nollapäästörakennuksia vuodesta 2030 lähtien, julkisten rakennusten jo 2027 alkaen. Käytännössä esimerkiksi rakennusten hyvin vähäinen energiantarve olisi katettava mahdollisimman pitkälle uusiutuvalla energialla, ja energiatodistuksista tulisi selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.Olemassa oleville rakennuksille komissio ehdottaa EU-tasoisia energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia, joita jäsenmaiden tulisi noudattaa. Jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia siten, että rakennukset nousevat energialuokasta G luokkaan F. Muille kuin asuinrakennuksille tavoiteaika on vuoden 2027 alussa ja asuinrakennuksille 2030 alussa.Jäsenmaiden olisi laadittava kansalliset korjausrakentamisen toimenpideohjelmat, joiden tavoitteena on rakennuskannan korjaaminen energiatehokkuudeltaan nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä.Komission ehdotus sisältää myös useita täsmennyksiä ja laajennuksia rakennusten energiatodistuksiin sekä sähköautojen latauspisteitä ja rakennusten automaatiojärjestelmiä koskeviin säädöksiin. Jäsenmaiden olisi myös kannustettava energiakorjauksiin rahoituksella ja muilla tukikeinoilla.Mitä seuraavaksi?Seuraavaksi ympäristöministeriö käynnistää työn Suomen kantojen muodostamiseksi yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Valtioneuvoston ehdotus Suomen kannaksi, eli niin sanottu U-kirje, toimitetaan eduskunnan käsiteltäväksi helmikuun 2022 aikana.Komission 15.12.2021 julkaisemaa ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Neuvottelujen odotetaan kestävän jopa kaksi vuotta. Jäsenvaltiot muuttavat kansallista lainsäädäntöään vasta kun lopulliset päätökset direktiivin sisällöstä on tehty.”Suomessa on tehty jo paljon töitä rakennuskannan energiatehokkuuden eteen. Komissioon ehdotuksilla olisi toteutuessaan kuitenkin mittavia vaikutuksia myös meillä. Nyt on tärkeää perehtyä komission esitykseen perin pohjin ja laatia Suomen perusteltu vastaus. Tästä neuvottelut EU:ssa vasta alkavat”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.EU-komission tiedote 15.12.2021: European Green Deal: Commission proposes to boost renovation and decarbonisation of buildings

Lähde: Valtioneuvosto.fi