NordenBladet — Ministeriöiden yhteinen työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksen siitä, miten EU:n esteettömyysdirektiivi saatetaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Ehdotus on lausunnolla 1.2.2022 klo 16.15 asti. Esteettömyysdirektiivi on laitettava kansallisesti toimeen jokaisessa EU-maassa 28.6.2022 mennessä. Uusien vaatimusten soveltamien alkaa 28.6.2025.Työryhmän tekemässä esitysluonnoksessa ehdotetaan, että tuotteiden esteettömyysvaatimuksista säädettäisiin uusi laki. Tuotteiden valvonta on markkinavalvontaa, joten uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista tulisi lisätä markkinavalvontalain soveltamisalaan. Lisäksi tehtäisiin muutoksia olemassa oleviin lakeihin.Muutoksia esitetään lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, joka säätää digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta. Soveltamisala laajenisi koskemaan verkkokauppaa, sähkökirjoja ja laajemmin henkilöliikenteen digitaalisia palveluja. Lakiin sähköisen viestinnän palveluista ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat sähköisen viestinnän palveluja ja pääsyä audiovisuaaliseen sisältöpalveluun. Lakiin liikenteen palveluista lisättäisiin muun muassa liikenteenharjoittajia ja asemanhaltijoita koskevia velvoite kerätä ja tarjota saavutettavassa muodossa tiedot liikennevälineiden, palveluja ympäröivän infran ja rakennetun ympäristön soveltuvuudesta esimerkiksi pyörätuolin käyttäjille. Toiminnalliset esteettömyysvaatimukset yleiseen hätänumeroon 112 vastaamisesta sisällytettäisiin hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin.Laeissa säädettäisiin keinoista, joilla edistetään tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä sekä varmistetaan esteettömyysvaatimusten tehokas toimeenpano.Esteettömyysvaatimuksia sovellettaisiin sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin, kun he tarjoavat lain soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai palveluja kuluttajille.Kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä, yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä helpottuu. Esteettömyydestä hyötyvät myös henkilöt, joilla on toimintarajoitteita, kuten ikääntyneet henkilöt, raskaana olevat naiset ja matkatavaroiden kanssa matkustavat henkilöt.Lausuntokierroksen lisäksi työryhmä järjestää 13.1. klo 14 keskustelutilaisuuden, jossa osallistujat voivat esittää kysymyksiä ja kommentoida esitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 20.12. Brysseliin, jossa ministerit keskustelevat EU:n ilmastopaketista (Fit for 55 -paketti), akkuasetuksesta ja maaperästrategiasta. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Terhi Lehtonen.Komissio antoi heinäkuussa 2021 suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin. Niin sanotun 55-valmiuspaketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolailla asetettu velvoite vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Puheenjohtaja esittelee edistymisraportin niistä paketin ehdotuksista, joiden käsittely kuuluu ympäristöneuvostolle (päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus, LULUCF-asetus, asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvoista sekä asetus ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta). Ympäristöneuvosto keskusteli ehdotuksista myös lokakuussa 2021. Lisäksi puheenjohtaja esittelee edistymisraportin kaikkien 55-valmiuspaketin ehdotusten edistymisestä eri neuvostokokoonpanoissa. Valtioneuvoston kannat ehdotuksiin on esitetty erillisissä U-kirjelmissä.”Olennaista on, että kokonaisuudessaan paketti riittää saavuttamaan ja ylittämään vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen. Suomi pitää tärkeänä, että neuvottelujen edetessä paketti ei heikkene, vaan päinvastoin vahvistuu, ja siksi esitämme muun muassa ajoneuvojen CO2-rajojen ripeämpää kiristämistä komission ehdotukseen verrattuna”, valtiosihteeri Terhi Lehtonen toteaa.Ministerit keskustelevat myös EU:n komission ehdotuksesta uudeksi akkuasetukseksi, jonka komissio antoi vuosi sitten. Ehdotus on kokonaisuus, jolla edistetään kestävää eurooppalaista akkuteollisuutta, akkujen kiertotaloutta ja turvataan samalla ympäristön- ja terveydensuojelun korkea taso. Ministerit ovat viimeksi käsitelleet asetusehdotusta kesäkuun ympäristöneuvostossa. Sen jälkeen ehdotusta on käsitelty lukuisissa työryhmissä, mutta edistyminen on ollut hidasta. Suomi pitää asetusehdotusta yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana. Korkean ympäristönsuojelun tason tarjoava sääntely edistää myös suomalaisen akkuteollisuuden kilpailuasemaa EU:ssa.Ministerit keskustelevat myös komission marraskuussa antamasta tiedonannosta EU:n uudeksi maaperästrategiaksi. EU:n uuden maaperästrategian visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki Euroopan maaperäekosysteemit ovat terveitä. Tavoitteena on turvata maaperän suojelu, ennallistaminen ja kestävä käyttö. Suomi pitää tärkeänä ja tarpeellisena, että strategia päivitetään. Maaperään liittyvissä aloitteissa on tärkeää huomioida jäsenvaltioiden erilaiset luonnonolosuhteet ja tilanteet. Tarkemmat Suomen kannat maaperästrategiaan muodostetaan valmisteltavana olevassa E-kirjeessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi teknologia auttaa havainnollistamaan muutoksia maisemassa. Kulttuuriympäristöjen ja maisemien muutoksen seurantaan on julkaistu opas, joka esittelee esimerkiksi droonin käyttöä. Entistä tehokkaammalla seurannalla saadaan tietoa arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja uhanalaisten perinnebiotooppien tilasta.Ympäristöministeriö on tänään julkaissut raportin ”Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät”. Julkaisu perustuu ympäristöhallinnon hankkeeseen, jossa on selvitetty miten uudet kuvausmenetelmät, kuten pienoiskopterin eli droonin käyttö ja panoraamakuvaus, soveltuvat erityyppisten kohteiden dokumentoinnin ja seurannan välineeksi.Julkaisussa esitellään käytännön esimerkein, millä tavoin voidaan taltioida ja havainnollistaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden piirteitä sekä niiden muutoksia. Kokeiltuihin kuvausmenetelmiin voidaan yhdistää myös vanhojen valokuvien, ilmakuvien ja karttojen käyttö. Raportissa esitellään, miten uusia kuva-aineistoja on mahdollista muokata ja tulkita.”Erilaista kuva- ja karttamateriaalia on nykyisin saatavilla internetin digitaalisina aineistoina. Kuvamateriaalia kertyy, mutta niitä ei aina osata käyttää seurannan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kuvauslaitteiden ja kuvamateriaalien hyödyntämiseen tarvitaan menetelmäkehittelyä ja ohjeistusta”, toteaa vanhempi tutkija Seppo Tuominen Suomen ympäristökeskuksesta. Tuominen vastasi oppaan toteutuksesta.Esiteltävät kuvausmenetelmät soveltuvat maisemien ja rakennettujen ympäristöjen ohella sovellettavaksi muun muassa myös perinnebiotooppien, viheralueiden, ennallistettavien luontokohteiden ja kaavoitettavien alueiden seurantaan.Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on kutsunut somerolaisen tiedottaja Antti Kotin erityisavustajakseen. Kuntaministerin esikunnassa Kotti vastaa muun muassa kuntien ja maakuntien asioista. Kotti aloitti tehtävässään 14. joulukuuta.Kotti on työskennellyt aikaisemmin muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän kunta- ja hallintopoliittisena asiantuntijana. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta, vesiviljelystrategiasta sekä niitä koskevasta ympäristöselostuksesta. Lausuntoaika on 17.12.2021–23.1.2022.Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) tuetaan kalastusta, vesiviljelyä, kalan jalostusta, kaupan toimenpiteitä sekä kalatalouden paikallista kehittämistä. Viranomaistoimista tuetaan esimerkiksi kalastuksen valvontaa ja tiedonkeruuta sekä meripolitiikan toimia. Ohjelmassa määritellään ohjelmakauden strategia, tuettavat toimenpiteet ja rahoitussuunnitelma. Ohjelma kattaa vuodet 2021–2027, ja toimeenpano voi jatkua vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on tukea kalatalousalan kestävää kasvua. Vesiviljelystrategian tavoitteena on luoda vesiviljelylle kilpailukykyinen ja kestävään kasvuun kannustava toimintaympäristö, tukea vastuullisuutta sekä varmistaa kalojen hyvinvointi ja terveys. Vesiviljelystrategia koskee Manner-Suomea ja ulottuu EMKVR-ohjelman tavoin vuoteen 2030.– Kuluttajia kiinnostaa terveellinen lähiruoka, ja kala vastaa tähän toiveeseen erinomaisesti. Kala on myös ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullista ruokaa, joten kotimaisen kalatalouden kestävää kasvua todella kannattaa tukea, ministeri Jari Leppä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaa eläinlääkeasetusta (EU) 2019/6 sovelletaan 28.1.2022 alkaen. Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa.Eläinlääkeasetuksella yhdenmukaistetaan eläinlääkkeiden myyntilupien myöntämistä ja unionin markkinoille saattamista koskevat säännöt. Lisäksi asetus sisältää sääntelyä mm. eläinlääkkeiden valmistuksesta, tukkukaupasta, toimittamisesta, mainonnasta ja käytöstä sekä mikrobilääkkeistä, lääketurvatoiminnasta ja homeopaattisista eläinlääkkeistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti helmikuussa 2021 opettajarekisteriä ja opettajatiedonkeruuta koskevan selvitystyön. Selvityshenkilöiksi nimitettiin OTM Henriikka Hannula, KTT Hannu Karhunen ja professori Jouni Pursiainen. Selvitys luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle julkistustilaisuudessa 17.12.2021.Selvityshenkilöiden tehtävänä oli muun muassa selvittää, mihin käyttötarkoituksiin rekisteri tarvittaisiin, mikä olisi rekisterin kohderyhmä ja millaisia lainsäädäntötarpeita ja tietosuojakysymyksiä opettajarekisterin perustamiseen liittyy. Selvitystyön tarkoituksena oli löytää myös ratkaisuja erilaisiin rekisterin ylläpitoon liittyviin kysymyksiin ja selvittää opettajarekisterin toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Lisäksi selvitystyön tarkoituksena oli selvittää, että miten opettajia koskevan tiedonsaannin tarpeisiin voitaisiin vastata kehittämällä olemassa olevia tiedonkeruun menetelmiä ja tietovarantoja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työryhmän ehdotus näkövammaisten kirjastoa koskevan lain uudistamiseksi on valmistunut. Uuden lain nimi olisi laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta. Lailla tarkennettaisiin kirjaston tehtäviä sekä kirjaston roolia saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Työryhmän ehdotus luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle 17. joulukuuta.Laissa säädettäisiin yhteistyöstä yleisten kirjastojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä kirjaston aineistojen käyttö- ja lainauskiellosta sekä kirjaston oikeudesta antaa kirjaston asiakkaita koskevat käyttösäännöt. Lisäksi yleisistä kirjastoista annettua lakia muutettaisiin viraston nimenmuutoksen johdosta.Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta, joka korvaisi voimassa olevan lain Näkövammaisten kirjastosta. Kirjaston uudeksi nimeksi esitetään Saavutettavuuskirjasto Celiaa, joka vastaisi paremmin kirjaston nykyistä toimintaa. Kirjasto säilyisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona. Kirjaston tarkoituksena olisi edistää aktiivista lukemista, monipuolisia lukutaitoja ja jatkuvaa oppimista tarjoamalla pääsyn saavutettavaan kirjastoaineistoon ja oppimateriaaliin sekä parantaa näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.– Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus oppia, päästä tiedon äärelle sekä nauttia kirjallisuudesta. Tämä on aivan olennainen osa demokratiaa ja sivistysyhteiskuntaa.On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa huolehditaan näkövammaisten ja muiden lukemisesteisen henkilöiden kirjastopalveluista ja tuetaan saavutettavaa julkaisemista yhteiskunnassa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Kirjaston pääsiallisena tehtävänä säilyisi näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden kirjastopalvelujen tuottaminen ja kehittäminen. Kirjaston aineistojen välitys- ja lainauspalvelut säilyisivät edelleen maksuttomina. Kirjaston asiantuntijatehtävää tarkennettaisiin siten, että kirjasto toimisi lukemisesteisten kirjastopalvelujen ja saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Esityksen yhtenä tavoitteena on saattaa kirjastoa koskevat säädökset nykyisen perustuslain edellyttämälle tasolle. Lakiin ehdotetaan otettavaksi tarkkarajaiset ja täsmälliset säännökset siitä, mistä asioista voitaisiin säätää opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Lakiin ehdotetaan otettavaksi kirjaston johtajaa, johtokuntaa ja Braille-neuvottelukuntaa koskevat perussäännökset.Työryhmän esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja julkaistaan Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.Ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta: työryhmän raportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet oppaan luontoselvitysten laadinnan ja luontovaikutusten arvioinnin tueksi. Oppaan tavoitteena on edistää laadukkaan luontotiedon kertymistä, luonnonarvojen huomioon ottamista ja siten luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle on suositus hyviksi käytännöiksi.Luontoselvitys tarkoittaa tietyn alueen luonnonarvojen selvittämistä kaikkine vaiheineen, alkaen olemassa olevien tietojen kokoamisesta ja sisältäen niin maastotyöt, arvottamisen ja suositusten antamisen kuin tulosten raportoinnin. Opas ohjeistaa muun muassa luontoselvityksen tilaajaa luontoselvityksen tarjouspyynnön laadinnassa sekä tilattavan selvityksen sisällön ja riittävyyden arvioinnissa. Luontoselvitysten tekijöille annetaan ohjeita esimerkiksi tietojen keräämisestä maastossa. Oppaassa esitellään myös luonnonarvoihin perustuva arvottamisen luokitus ja kriteerit, joiden perusteella selvitysalueen eri osat asetetaan tärkeysjärjestykseen. Yhdessä arvottaminen ja luonnonarvojen huomioon ottamisesta annettavat suositukset tiivistävät luontoselvityksen keskeisen sisällön.Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ajantasaista tietoa luontotyypeistä ja lajeista sekä niiden esiintymien tilasta selvitettävällä alueella. Luontotietoa tarvitaan muun muassa alueiden käytön suunnittelun ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi. Luonnonarvot voidaan turvata vain, jos ne tunnetaan ja niihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ennen hankkeiden ja suunnitelmien toteuttamista. Luontotietoa tarvitaan myös suojelualueverkoston kehittämistä, luontotyyppien ja lajien suojelua tai ekologista kompensaatiota suunniteltaessa.Luontovaikutukset tulee arvioida järjestelmällisestiOppaassa käsitellään luontovaikutusten tunnistamista ja esitellään erilaisia arviointia tukevia menetelmiä. Luontovaikutusten arviointi sisältää vaikutusten tunnistamisen, vaikutusten merkittävyyden arvioinnin sekä mahdollisten lieventävien toimenpiteiden tarkastelun. Oppaassa ohjeistetaan myös järjestelmällistä, osatekijöihin perustuvaa vaikutusten merkittävyyden arviointia. Lisäksi tarkastellaan kaavoitusmenettelyyn, YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön sekä Natura-arviointiin liittyviä luontovaikutusten arvioinnin erityispiirteitä.Opas antaa runsaasti eväitä luontoselvitysten laadinnassa ja luontovaikutusten arvioinnissa tarvittavaan tapauskohtaiseen harkintaan ja soveltamiseen. Oppaassa on esimerkiksi erilaisia perusteltuja hyviä käytäntöjä sekä esimerkkejä ja niihin liittyviä taustatietoja, menetelmiä ja viitteitä.Oppaassa esitellään myös ennakoivaa suunnittelua tukeva luonnonarvojen yleisselvitys. Sillä tarkoitetaan selvitystä, jossa esimerkiksi kunnan luonnonarvot kartoitetaan jo ennen kuin alueelle kohdistuu hankkeita tai suunnitelmia.”Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien alueiden tunnistaminen joka kunnassa ja maakunnassa varmistaisi, että suunnitelmia ja hankkeita koskeva vaikutusten arviointi ja päätöksenteko perustuvat riittävään ekologiseen tietoon. Parhaiten tätä tavoitetta palvelisivat kattavat ja hyvissä ajoin laadittavat luonnonarvojen yleisselvitykset. Luontotiedon tuottamiseen tarvitaan yhä enemmän päteviä luontoselvitysten tekijöitä ja laadukkaita luontoselvityksiä,” sanoo opasta valmistelleen tukiryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Aulikki Alanen.Opas valmistuu tilanteessa, jossa luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset aiheuttavat päivitystarpeita jo lähivuosina. Opas julkaistaan ainoastaan sähköisessä muodossa.Opas on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, opashankkeen tukiryhmän sekä useiden asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajien kanssa.Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea on määritellyt nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät ongelmakokonaisuudet ja julkaisee 18 kannanottoa sosiaaliturvan nykyjärjestelmän uudistamiseksi.Sosiaaliturvakomitean kannanotot ongelmalähtöisiin tilannekuvaraportteihinKannanotot perustuvat sosiaaliturvakomitean neljään ongelmaraporttiin sekä raporttiin sosiaaliturvan keskeisistä valinnoista ja perusperiaatteista. Kannanotoissa käsitellään sosiaaliturvan monimutkaisuutta, ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista, viimesijaista turvaa, perusturvaa ja asumista sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista. ”Sosiaaliturvan nykyjärjestelmän tunnistetut ongelmat kertovat, että komitea on ratkomassa kehittyneen hyvinvointivaltion haasteita, jotka ovat erilaisia kuin hyvinvointivaltion rakentamisvaiheen ongelmat. Esiin nousevat sosiaaliturvan toimeenpanon ja hallinnon ongelmat, kuten monimutkaisuus, asioinnin vaikeus, väliinputoamiset ja toimeenpanon siiloutuminen. Toisena isona kokonaisuutena nousevat esiin näkemyserot pitkälle kehittyneen hyvinvointivaltion rajoista ja tarkoituksesta, kuten etuuksien sovittelusta ansioihin ja kysymykset yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien rajoista”, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio.  Kannanottojen pohjalta tuotetaan nykyjärjestelmän ongelmiin ratkaisuja komitean välimietintöä varten. Sosiaaliturvan pidemmän aikavälin uudistamista varten tuotetaan myös selvitys vaihtoehtoisista sosiaaliturvan järjestämistavoista, kuten perustulosta, negatiivisesta tuloverosta, perustilistä, perusturvaetuuksien yhdistämisestä ja syyperusteisesta järjestelmästä. Selvitysten valmistuttua komitea linjaa sosiaaliturvan pitkän aikavälin uudistamisen periaatteista ja rakenteista välimietinnössään. Komitea voi myöhemmässä vaiheessa ottaa kantaa myös muihin sosiaaliturvaan liittyviin kysymyksiin.Sosiaaliturvaa uudistaa parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi alkoi keväällä 2020 ja jatkuu vuoteen 2027 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi