NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut yli 2000 aloituspaikan lisäämisestä korkeakouluihin ympäri Suomea. Ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 822, yliopistot yhteensä 1 469 lisäaloituspaikkaa vuonna 2022 alkaviin koulutuksiin. Päätökset perustuvat korkeakoulujen esityksiin.Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluihin opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa korkean osaamistason osaajapulaan sekä toteuttaa hallituksen tavoitetta osaamis- ja koulutustason nostosta. Yliopistoissa eniten uusia lisäaloituspaikkoja kohdentuu tekniikan alle, yhteensä 370 paikkaa. Seuraavaksi eniten yliopistoissa lisätään yhteiskunnallisen alan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä kasvatusalan aloituspaikkoja.Vuosien 2020-2021 sovituista lisäaloituspaikoista jäi täyttämättä 10 prosenttia. Täyttämättä jääneistä lisäaloituspaikoista säästynyt rahoitus käytetään uusiin lisäaloituspaikkoihin.
NordenBladet —Suomi on toiminut vuonna 2021 Pohjoismaiden N5- sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyöformaattien puheenjohtajamaana. Ulkoministeri Pekka Haavisto isännöi puheenjohtajakausien viimeiset kokoukset virtuaalisina 20. joulukuuta (N5) ja 21. joulukuuta (NB8).Ulkoministerit keskustelevat kokouksissa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista, kuten Valko-Venäjästä, Ukrainasta, asevalvonnasta ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin edellä, oikeusvaltioperiaatteesta sekä YK- ja Etyj-kysymyksistä. ”Suomen N5- ja NB8-puheenjohtajuudet ovat olleet hieno kokemus, sillä nämä yhteistyöjärjestelyt tarjoavat tärkeän mahdollisuuden keskustella kansainvälisen politiikan keskeisistä kysymyksistä läheisten kumppanimaiden kesken. Videokokoukset ovat hyödyllisiä, mutta erityisen hienoa oli, kun pystyimme tapaamaan syyskuussa NB8-ulkoministerien kanssa myös kasvotusten Suomessa Vanajanlinnassa”, toteaa ulkoministeri Haavisto. Ensi vuonna N5-puheenjohtajana toimii Norja ja NB8-puheenjohtajana Liettua.
NordenBladet —Valtion nykyinen velanhallintamalli toimii pääosin hyvin, arvioi valtiovarainministeriön työryhmä. Kehittämistä olisi erityisesti korko- ja rahoitusriskien hallinnassa.Valtion velanhallinnan toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvun alusta, jolloin velanhallinnan nykyinen toimintamalli kehitettiin. Valtio on velkaantunut huomattavasti, ja valtion takaus- ja takuuvastuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Samaan aikaan valtion riskinkantokyky on heikentynyt.Työryhmä arvioi, että nykyinen velanhallinnan malli toimii pääosin hyvin. Keskeiset käsitteet ovat suurelta osin ongelmattomia.Työryhmä pitää kustannusten ja riskien pitkän aikavälin tarkasteluhorisonttia edelleen tarkoituksenmukaisena. Valtion lainanoton strategia ja riskienhallintapolitiikka ovat yleisesti ottaen asianmukaisia.Korkoriskin tarkastelussa otettava huomioon velkakestävyysKehittämistä olisi erityisesti korko- ja rahoitusriskin hallinnassa. Työryhmän mielestä velan korkoriskin tarkastelussa tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiin ja valtion velkakestävyyteen.Työryhmä esittää, että valtionvelalle määriteltäisiin tavoitteellinen kuoletusrakenne, joka linjaisi, miten valtion lainat erääntyisivät. Näin turvattaisiin valtion pitkän aikavälin lainanottokykyä. Tätä varten voitaisiin määritellä tavoitteellinen keskimääräinen laina-aika ja sallitut poikkeamat tästä kuitenkin niin, että otettaisiin huomioon lainanoton kustannustehokkuus.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta, jossa EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö – eli koronapassin käyttö – olisi lain nojalla mahdollista myös silloin, kun rajoituksia ei olisi voimassa.Lisäksi hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että tartuntatautilain mukaisia viranomaispäätöksiä tekevät kunnat ja aluehallintovirastot voisivat päätöksellään tietyissä tilanteissa velvoittaa toimijoita edellyttämään koronapassin esittämistä. Valtioneuvosto voisi vastaavasti säätää asetuksen, joka velvoittaisi ravintoloita edellyttämään koronapassin esittämistä. Käytännössä siis kunnat ja aluehallintoviranomaiset sekä valtioneuvosto ravintoloiden osalta voisivat määrätä koronapassin pakolliseksi tietyille toimijoille ja tietyissä tilanteissa.Koronapassin käytön laajennusEU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisen käytön – eli koronapassin käytön – laajentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että koronapassi voidaan ottaa vapaaehtoisesti käyttöön myös tilanteissa, joissa toiminnanharjoittajiin ei kohdistu rajoituksia. Toiminnanharjoittaja voisi siis edellyttää asiakkailta tai tilaisuuteen osallistuvilta koronapassin esittämistä covid-19-tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Näin koronapassi voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla toimialoilla kuin esimerkiksi ravitsemis- ja tapahtuma-alalla. Nykyisin koronapassi on vaihtoehtoisena terveysturvallisuustoimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia on voimassa.Koronapassia saisi edellyttää 16-vuotiailta ja sitä vanhemmilta kuten nykyisenkin lainsäädännön perusteella.Koronapassia ei saisi edellyttää lakisääteisissä palveluissa (kuten kirjasto, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulutus), välttämättömien palveluiden (kuten sosiaali- ja terveyspalvelut) tai tarveaineiden (ruoka, lääkkeet) hankkimisen yhteydessä. Passin esittämisvelvoite ei myöskään saisi estää oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamista. Toiminnanharjoittaja voisi edellyttää koronapassia vain asiakkailta, osallistujilta tai yleisöltä. Toiminnanharjoittaja ei voisi tämän sääntelyn perusteella edellyttää koronapassia työntekijöiltä. EU:n digitaalisen koronatodistuksen tietojen käsittelystä ja henkilöllisyyden tarkastamisesta säädetään lain 58 j §:ssäLuonnoksesta voi antaa lausuntoja 17.1.2022 saakkaLausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta voi antaa 17.12.2021–17.1.2022. Anna lausunto lausuntopalvelu.fissäLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa 30.6.2022 saakka.Lisätietoalakimies Mirka-Tuulia Kuoksa, [email protected]) (paikalla 21.–22.12. ja 10.1. alkaen) hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, [email protected] (paikalla 20.–21.12. ja 7.1. alkaen) johtaja Jari Keinänen, [email protected]
NordenBladet —Valtioneuvoston 16.12. tekemän päätöksen mukaisesti Suomessa voimassa olevia ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan ja terveysturvallisuustoimia tiukennetaan 20.12. lähtien. Päätös on voimassa 16.1.2022 asti.Päätöksen mukaan EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta täyden rokotussarjan saaneilta matkustajilta vaaditaan 21.12. alkaen alle 48 tuntia vanha negatiivinen Covid-19-testitulos ja lisäksi rokotustodistus.Vaatimus koskee 31.12.2021 saakka 2005 tai aiemmin syntyneitä ja 1.1.2022 alkaen 2006 tai aiemmin syntyneitä.Vaatimus ei koske Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvia heidän palatessaan asuinmaahansa eikä henkilöitä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt.Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja Aluehallintoviranomaisten tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.EU- ja Schengen-maista voi saapua Suomeen vapaasti ilman matkustusrajoituksia kuten tähänkin saakka.Tarkemmat tiedot maahantulorajoituksista löytyvät Rajavartiolaitoksen ja terveysturvallisuustoimista THLn verkkosivuilta.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sisäministeri Krista Mikkonen järjestivät perjantaina 17.12. pyöreän pöydän keskustelun seksuaalisen häirinnän torjumisesta pelastusalalla.Tilaisuuteen osallistui ministeriöiden edustajien lisäksi useita pelastusalan järjestöjen edustajia. Keskustelut ovat osa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja niiden tarkoituksena on kannustaa pitkäjänteiseen ja systemaattiseen työhön häirinnän ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi pois yhteiskunnasta kaikilla aloilla.Keskustelussa kartoitettiin sitä, mitä pelastusalan organisaatioissa tehdään seksuaalisen häirinnän torjumiseksi ja minkälaisia lainsäädännöllisiä ja muita muutostarpeita pidetään olennaisina seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi yhteiskunnasta. Ajantasainen ohjeistus ja avoin keskustelukulttuuri työpaikoilla avainasemassaTänä syksynä on käyty keskustelua pelastusalalla koetusta seksuaalisesta häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta. Tutkimuksien ja työturvallisuuskyselyiden perusteella ongelma on laaja. Sisäministeriö on hyväksynyt syksyllä pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman, jonka tavoitteena on syrjintä- ja häirintävapaa pelastusala.Yhteisiin toimiin sitouduttu seksuaalisen häirinnän kitkemiseksiKeskustelussa mukana olleet pelastusalan toimijat ovat sitoutuneita seksuaalisen häirinnän kitkemiseen ja toimiin on jo tartuttu. Keskustelijat pitivät tärkeänä erityisesti avointa keskustelua seksuaalisesta häirinnästä ja johdon sitoutumista seksuaalisen häirinnän kitkemiseen sekä tasa-arvon vahvistamiseen.”Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on selkeästi yksi este sukupuolten tasa-arvon toteutumiselle. Miesvaltaisessa pelastustoimessa häirintä on kohdistunut erityisesti nuoriin naisiin, ja siten se osaltaan heikentää naisten tilannetta ja etenemistä työelämässä. Tärkeää on, että kun häirinnästä uskalletaan puhua, johto kantaa vastuun asian hoitamisesta ja sitoutuu toimiin seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi”, toteaa ministeri Blomqvist.”Seksuaalista häirintää ei tule sietää millään alalla. Pelastusalan työkulttuurista nostetut epäkohdat on syytä ottaa vakavasti, eikä niitä voi lakaista maton alle. Tänään käyty keskustelu on askel eteenpäin ratkaisujen löytämiseksi seksuaalisen häirinnän kitkemiseen. Tarvitsemme kaikilta toimijoilta sitä sitoutumista niihin yhteisiin ponnisteluihin, mistä tänään kuulimme”, toteavat ministerit Sarkkinen, Blomqvist ja Mikkonen yhteisesti. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjestivät seksuaalisen häirinnän pyöreän pöydän 24.9.2021. Keskusteluun osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia sekä työelämän, opetuksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntijoita. Perjantaina 17.12. järjestetty pelastustoimen seksuaalisen häirinnän pyöreä pöytä on jatkoa aikaisemmalle keskustelulle.Seksuaalisen häirinnän kitkeminen on meidän kaikkien yhteinen asia (24.9.2021)
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät kirjeessään, että kunnat ja kuntayhtymät pidättäytyvät olemassa olevan kaluston, irtaimiston sekä kiinteistöjen järjestelyistä, joiden seurauksena hyvinvointialueiden mahdollisuuksia aloittaa toimintansa sekä ylläpitää nykyistä palvelu- ja turvallisuustasoa heikennetään.Ministeriöiden (STM, VM, SM) tietoon on tullut, että muutamilla alueilla on suunniteltu ja tehty päätöksiä irtaimen omaisuuden omistusjärjestelyistä, joita on tarkoitus toteuttaa ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. Esillä on ollut muun muassa irtaimiston ja kiinteistöjen myyntiä ja takaisinvuokrausta. Ministeriöt toteavat vahvasti, että tämän tyyppisistä toimista pidättäydytään, sillä toimet voivat vääristää aloittavien hyvinvointialueiden rahoitusperustaa sekä heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia suoriutua järjestämistehtävästään.Voimaanpanolain mukaan kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueen hallintaan 1. päivänä tammikuuta 2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa ainakin 31. päivään joulukuuta 2025 asti. Jos kunta on toiminut ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoa joko voimassa olevan lainsäädännön tai kuntaa sitovan sopimuksen vastaisesti, kunta vastaa tästä aiheutuvista seuraamuksista.Hyvinvointialueen asukkaat ovat samalla kuntien asukkaita ja rahoitusperustan muuttuminen voi heikentää hyvinvointialueen mahdollisuuksia järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja asukkaille.
NordenBladet —Metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevien kehittämis- ja koulutushankkeiden rahoitushakuun saapui 25 hakemusta. Joulukuun 15. päivänä päättyneellä ensimmäisellä hakukierroksella rahoitetaan hankkeita noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima haku on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyy yhteensä 10 miljoonan euron määräraha, joka suunnataan metsätalouden ilmastokestävyyttä edistäviin toimenpiteisiin vuosina 2022–2025. Määrärahasta rahoitetaan kehittämis- ja koulutushankkeita, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.Nyt päättyneessä haussa toivottiin hankkeita erityisesti liittyenmetsänhoidon ja -käsittelyn menetelmien kehittämiseen etenkin täsmämetsätalouden osalta,metsätalouden arvonmuodostukseen,metsätoimenpideketjujen tehostamiseen,uusiin metsätalouden innovaatioihin taihyvien käytänteiden jalkauttamiseen koulutuksen avulla.Ensiarvion mukaan saapuneet hakemukset vastaavat hyvin haun tavoitteisiin. Hakemukset arvioidaan alkuvuoden 2022 aikana. Rahoituspäätökset on tarkoitus toimittaa hakijoille viimeistään maaliskuun alkupuolella, jotta valittavat hankkeet voivat käynnistyä suunnitellusti maalis-huhtikuun aikana.– Saimme todella monipuolisen joukon laadukkaita hakemuksia. Hankkeiden toteuttajissa on laajoja yhteistyöverkostoja, mitä haussa tavoiteltiinkin. Kiitämme jo tässä vaiheessa lämpimästi kaikkia hakemuksen lähettäneitä vaikuttavasta työstä, sanoo metsäneuvos, metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
NordenBladet —Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 23,9 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 13,6 hehtaarin suuruiset alueet Raadesuon Natura 2000 -alueelta sekä yhteensä noin 3,7 ha suuruisen alueen Kivijärven metsien Natura 2000 -alueelta.Paljajanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä keidassuot ja puustoiset suot sekä luontotyyppiä metsäiset dyynit. Lunastettavilla alueilla esiintyy muun muassa rahkarämettä, keidasrämettä, tupasvillarämettä, isovarpurämettä, lyhytkorsinevaa, korpirämettä sekä ruoho- ja heinäkorpea. Lunastettaviksi esitetyillä alueilla esiintyy myös mustikka-, puolukka- ja variksenmarjatyyppien kangasmetsiä, metsäisiä dyynejä sekä kallioaluetta. Lisäksi osa lunastettavista alueista sijaitsee soidensuojeluohjelma-alueella Paljakanneva-Åkantmossen.Raadesuon Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä keidassuot ja puustoiset suot. Lunastettavilla alueilla esiintyy muun muassa suopursua ja juolukkaa kasvavaa isovarpurämettä, keidasrämettä sekä lyhytkorsinevaa. Seututien eteläpuolelta lunastettavien alueiden katsotaan myös olevan sopivia elinympäristöjä suokukalla elävälle ja Raadesuon Natura-alueella runsaana esiintyvälle, mutta maassamme harvinaiselle luumittarille. Osa lunastettavista alueista sijaitsee soidensuojelu-ohjelma-alueella Raadesuo.Kivijärven metsien Natura 2000 -alueelta lunastettava alue edustaa ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot sekä luontotyyppiä silikaattikalliot. Lunastettavalla alueella ilmenee kunnostustarvetta liittyen alueelle aiemmin tehtyihin ojituksiin. Lunastettavalla alueella esiintyy kohtalaisen paljon haapaa, mikä tekee siitä hyvän elinympäristön Kivijärven metsien alueella elävälle liito-oravalle. Lisäksi osa lunastettavasta alueesta sijaitsee vanhojen metsien suojeluohjelma-alueella Mustalhon metsät.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa siten, kuin luonnonsuojelulaissa on edellytetty. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole onnistunut. Siksi suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.
NordenBladet —Sisäministeriö on antanut asetuksen vapaaehtoisen paluun avustuksesta vuosille 2022-2023. Asetus tulee voimaan 1.1.2022.Vapaaehtoisen paluun tukeen ei tule muutoksia vuosiin 2020–2021 verrattuna. Uusi asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta on voimassa kaksi vuotta vuoden 2023 loppuun.Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Tuki voi olla rahaa tai hyödyketukea. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi tai koulutuspaikan hankkimiseksi.Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen ja uudelleenkotoutuminen. Vapaaehtoisen paluun järjestelmän toimivuutta ja kehittämistä selvitetään erikseen, ja tarvittaessa tukea koskevaa asetusta voidaan muuttaa ennen kuin sen voimassaolo päättyy.Myös laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma vuosille 2021–2024 sisältää toimenpiteitä koskien avustettua vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotoutumista. Sisäministeriö seuraa ohjelman toimeenpanoa.
