NordenBladet —Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan valtion sitoutumisesta Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen rahoittamiseen. Ministerivaliokunta linjasi, että valtio sitoutuu Oulu2026-hankkeen rahoittamiseen enintään 20 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2026.Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että Oulun kaupungin rahoitusosuus hankkeelle on vähintään saman suuruinen kuin valtionrahoitus. Hankkeeseen edellytetään osallistuvan runsaasti alueellisia, seudullisia ja paikallisia toimijoita, jotka osallistuvat hankkeeseen myös omin resurssein. Valtion tuen tulee Oulu2026-ohjelman mukaisesti hyödyttää kaikkia ohjelmassa mukana olevia 33 kuntaa.Valtion rahoituksen määrästä ja jakautumisesta päätetään keväällä 2022 tehtävän vuosien 2023–2026 kehyspäätöksen yhteydessä.Valtio tekee valtion osallistumisesta hankkeen rahoittamiseen periaatepäätöksen tammikuussa 2022.Taustaa Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeellePääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksen mukaan ”valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026”.Hallitus teki 16.11.2021 vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä Oulun kulttuuripääkaupunki -hanketta koskevan pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan hallitus valmistelee periaatepäätöksen Oulun kulttuurikaupunkihankkeen valtion rahoitusosuudesta vuoden 2021 aikana.Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen, Oulu2026, teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Oulun hankesuunnitelmassa on kaupungin kumppaneina 32 Pohjois-Suomen kuntaa. Hankkeella on vahva taiteellinen ja kulttuurinen sisältö. Ouluun ja kumppanikuntiin luodaan luovan talouden keskittymiä, lisätään kulttuuriperinnön hyödyntämistä sekä käynnistetään lukuisia hankkeita, joissa taide ja kulttuuri yhdistyvät kestävään kehitykseen, teknologiaan, tieteeseen ja matkailuun. Oulu2026-hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Oulun kulttuurisäätiö.Oulun kaupunki valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2.6.2021 eurooppalaisen asiantuntijaraadin suosituksen perusteella. Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki-tapahtumaa isännöivät Suomi ja Slovakia. Slovakian kulttuuripääkaupungiksi valittiin aiemmin tässä kuussa Trenčín. Euroopan kulttuuripääkaupunki -toiminta on Euroopan unionin tunnetuimpia kulttuuritoimia.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia museoiden digitalisaatiohankkeisiin, digitaalisen kulttuuriperinnön palveluihin sekä yleisten kirjastojen yhteisiin palveluihin yhteensä 3 163 790 euroa.Finna-palvelun tuottamiseen ja kehittämiseen myönnettiin Kansalliskirjastolle 590 000 euroa ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle Finna-palvelun tekniselle infrastruktuurille ja tukipalveluille 246 760 euroa. Kulttuuriperintö-PAS-palvelun ja PAS-ratkaisun tuottamiseen ja kehittämiseen myönnettiin Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle 651 000 euroa.Finna-palvelu ja Kulttuuriperintö-PAS-palvelu ovat digitaalisen kulttuuriperinnön palveluita kulttuuriperintöorganisaatioille, jotka Kansalliskirjasto ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC tuottavat. Finna-palvelu tuo arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaaliset aineistot laajasti saataville. Vuoden 2021 lopussa 420 organisaatiota tarjoaa aineistojaan Finnassa. Palvelusta haettava aineistomäärä on 17,5 miljoonaa, verkossa saatavilla olevan aineiston määrä on 2,5 miljoonaa ja verkkokäyntejä on kaikissa Finna-palveluissa arviolta 44 miljoonaa ja valtakunnallisessa Finna.fi-palvelussa 3,9 miljoona. Kulttuuriperintö-PAS-palvelun tavoitteena on säilyttää digitaaliset aineistot ymmärrettävinä ja käytettävinä tuleville sukupolville.Museoiden digitalisaatiohankkeisiin myönnettiin 19 hakijalle yhteensä 560 030 euroa. Avustuksilla digitoidaan monipuolisesti suomalaisten museoiden kokoelmia arkeologisista löydöistä nykyvalokuvaan ja tuodaan niitä kaikkien saataville Finna- ja Europeana-palveluissa. Museoiden digitalisaatiohankkeita koskevia hakemuksia saapui 73 kappaletta, joiden hakusumma oli yhteensä 2 685 971 euroa. Suurin avustus, 97 000 euroa, myönnettiin Museovirastolle museoalan yhteisen digitoinnin laatuohjeistuksen kehittämiseen.– Museot ovat todella aktiivisesti tuoneet aineistojaan verkkoon kaikkien saataville, mikä on pandemian aikana osoittautunut tarpeelliseksi toimintamuodoksi. Museoilla on rikkaat sisällöt, jotka kiinnostavat ihmisiä. Erityisen hienoa on, että kulttuuriperintöaineistojen yhteinen Finna-palvelu kehittyy jatkuvasti ja saa yhä uusia käyttäjiä. On tärkeää turvata tämän yhteiskunnalle arvokkaan tietovarannon säilyminen pitkälle tulevaisuuteen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Kansalliskirjastolle myönnettiin yleisten kirjastojen palveluihin sekä FinELib- ja Finna -palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen 908 000 euroa. Lisäksi Kansalliskirjastolle myönnettiin Melinda-palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen yleisille kirjastoille 208 000 euroa.
NordenBladet —Oikeusavun, yleisen edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelut kootaan uuteen Oikeuspalveluvirastoon. Oikeusministeriö pyytää lausuntoja uutta virastoa koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi.Uudistuksen tavoitteena on saada oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille nykyistä yhtenäisemmät, laadukkaammat ja helpommin saavutettavat palvelut. Uuden viraston on tarkoitus hoitaa keskitetysti taloushallinnon, toiminnallisen ohjauksen ja henkilöstöhallinnon tehtävät, jotka nyt ovat hajautuneet kuudelle oikeusapu- ja edunvalvontapiirille sekä oikeusministeriölle. Järjestely mahdollistaa palvelujen tehokkaamman ja yhdenmukaisemman kehittämisen. Uudistus selkeyttää oikeusministeriön roolia, kun sillä nykyään olevat keskushallintotehtävät siirtyvät uudelle virastolle. Jatkossa ministeriön on tarkoitus hoitaa vain virastoa koskeva säädösvalmistelu ja strateginen johtaminen.Asiakas saa jatkossakin avun oikeusaputoimistoista ja edunvalvontatoimistoistaAsiakkaat saavat myös jatkossa oikeusapua, talous- ja velkaneuvontaa sekä yleistä edunvalvontaa eri puolilla maata sijaitsevista toimistoista aivan kuten nytkin. Toimistojen toimipaikkoihin ei esitetä muutoksia. Myös uuden viraston hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön on tarkoitus toimia monipaikkaisesti eri puolilla maata.Oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen nykyiseen henkilökuntaan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tällä hetkellä oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä työskentelee noin 1 200 henkilöä. Lausuntoja voi antaa 4.2.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi
NordenBladet —Oikeusministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta, joka koskee oikeushallinnon erityisviranomaiset kokoavaa uutta virastoa. Suunnitelmissa on, että viraston muodostavat 11 itsenäistä viranomaista ja näille hallintopalveluja tuottava yksikkö.Uudistuksen tavoitteena on turvata viranomaisten riippumattomuus ja itsenäisyys sekä vähentää pienten toimijoiden haavoittuvuutta takaamalla niille yhdenmukaiset hallinto- ja tukipalvelut.Uuteen virastoon tulisivat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), konkurssiasiamiehen toimisto, kuluttajariitalautakunta, lapsiasiavaltuutetun toimisto, oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvovaltuutetun toimisto, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutetun toimisto, vanhusasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.Virasto tarjoaisi viranomaisille tukipalveluja ja hoitaisi keskitetysti niiden talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät, joita hoidetaan nyt lähinnä oikeusministeriössä. Jatkossa ministeriö hoitaisi vain erityisviranomaisia koskevan säädösvalmistelun ja strategisen ohjauksen.Virasto ei aiheuttaisi muutoksia erityisviranomaisten omiin organisaatioihin. Erityisviranomaisten itsenäinen asema ja nykyiset toimipaikat säilyisivät. Lausuntoja voi antaa 4.2.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt 17.12.2021 myöntää neljälle uusiutuvan energian suurelle demonstraatiohankkeelle investointitukea yhteensä 64,12 miljoonaa euroa.Tuettavista hankkeista kaksi liittyy uusiutuvan vedyn tuotantoon ja hyödyntämiseen, yksi hukkalämpöjen hyödyntämiseen energiatehokkaasti ja yksi suureen kaukolämpöverkkoon yhdistettyyn kausilämpövarastoon.– Tuettavilla hankkeilla vauhditetaan tulevaisuuden energiateknologioita, kuten vetyä. Myönnetyt tuet saavat liikkeelle liki 230 miljoonan euron hankkeet, joiden vaikutukset tulevat näkymään alueilla, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Tukea Harjavaltaan, Vantaalle, Vaasaan ja JanakkalaanP2X Solutions Oy:lle myönnettiin 25 760 000 euroa uusiutuvan vedyn tuotannon investoinnille Harjavaltaan. Hankkeen uutuusarvona on uusiutuvan vedyn tuotanto teollisessa mittakaavassa teollisuus- ja liikennekäyttöön, sekä uusiutuvan metaanin tuotantolaitoksen yhdistäminen uusiutuvan vedyn tuotantoon. Tukimäärän takia tukipäätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle.
Vantaan Energia Oy:lle myönnettiin 19 033 000 euroa lämmön kausivaraston investointiin Vantaalle. Hankkeen uutuusarvona on energian kausivaihtelun tasaaminen suuren kokoluokan varastossa, joka on suunniteltu toimimaan optimaalisesti energiajärjestelmän tukena. Kesäajan ylimäärälämpö käytetään talven kulutushuippujen aikana, jolloin voidaan vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tukimäärän takia tukipäätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle.
EPV Energia Oy:lle myönnettiin 14 171 000 euroa uusiutuvalla sähköllä tuotetun vedyn tuotanto-, varastointi- ja käyttöinvestointiin Vaasaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vaasan Sähkön ja Wärtsilän kanssa. Hankkeen uutuusarvo on kokonaisuudessa, jossa yhdistetään uusiutuvan vedyn tuotanto ja varastointi sekä vedyn käyttö moottorivoimalaitoksessa, ja jossa kokonaisuus integroidaan osaksi joustosähkömarkkinaa.
Tervakoski Oy:lle myönnettiin 5 159 000 euroa lämpöpumppuinvestointiin tehtaan höyryn tuottamiseksi hukkalämmöistä Janakkalassa. Hankkeen uutuusarvo on toteutustapa, jolla lämpöpumpuilla hyödynnetään useita teollisuuden hukkalämpöjä matalapainehöyryn tuottamiseksi.
Vuoden 2021 talousarvioon varattiin 60 milj. euroa myöntövaltuutta suurien uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden investointitukeen. Se on tarkoitettu etenkin tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi TEM voi kohdentaa kivihiilen energiakäytöstä nopeutetusti luopuvien tukeen varattua käyttämätöntä noin 59 miljoonan euron valtuutta osittain myös näihin demonstraatiohankkeisiin.Lisävaltuus mahdollistaa suunniteltua suuremman tukiesityskokonaisuuden. Vuonna 2022 myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tukihaku energiainvestointeihin voi tarjota mahdollisuuksia tukeen uutuusarvoltaan vaikuttaville hankkeille.Työ- ja elinkeinoministeriölle jätettiin 28.2.2021 päättyneeseen määräaikaan mennessä 22 hakemusta suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin. Lisäksi hakukäsittelyyn siirrettiin vuosina 2019 ja 2020 tulleita tukihakemuksia, joille ei vielä oltu tehty päätöstä.Tukihakemuksia arvioitiin ja verrattiin keskenään. Kokonaisharkinnassa katsottiin hankkeiden demonstraatioarvoa, toteutettavuutta, energiavaikutuksia, kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia. Tavoitteena on myöntää tukea hankkeille siten, että tulevaisuuden energiaratkaisuja koskevat tavoitteet saavutetaan kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla.
NordenBladet —Talous kasvaa nopeasti vuosina 2021 ja 2022, vaikka kasvu jää koronaepidemian kiihtymisen ja rajoitustoimien vuoksi vuodenvaihteessa aiemmin arvioitua hitaammaksi, arvioi valtiovarainministeriö 20. joulukuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.Tänä vuonna bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, vuonna 2023 1,5 prosenttia ja vuonna 2024 1,4 prosenttia. Talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy vuonna 2022 varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt uudelleen. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että tautitilanteen heikentyminen hidastaa talouden toipumista vain hetkellisesti. Julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, ja velka suhteessa bkt:hen pienenee väliaikaisesti vuosina 2021–2022. Ripeä talouskasvu ei kuitenkaan poista julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa. Talouskasvun hidastuessa myös velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun.”Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostaa pandemian sekä inflaation kiihtyminen Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostavat muun muassa pandemian pitkittyminen ja nopeasti kiihtynyt inflaatio. Kiihtyneen kuluttajahintainflaation taustalla on muun muassa energian hinnan nousu. Inflaatiopaineiden ennakoidaan kuitenkin hellittävän vuoden 2022 kuluessa.Maailmankaupan kasvunäkymiä heikentävät eri syistä johtuvat jakeluketjujen häiriöt sekä maailmantalouden hidastuva kasvu. Euroalueella tavarakaupan näkymät ovat vaimeammat kuin Yhdysvalloissa tai nousevissa talouksissa. Talouden elpymien jatkuu kotimaisen kysynnän vetämänä Vuonna 2021 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Koronapandemian pahentuminen vuoden 2021 lopulla lisää taloudenpitäjien epävarmuutta ja hidastaa talouskasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, mutta talouskasvu jää vielä hitaaksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koronapandemiaan liittyvien epävarmuuksien helpottaessa talouskasvu kuitenkin kiihtyy jälleen. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Yksityinen kulutus kasvaa yhä vuonna 2022, ja myös yksityisten investointien kasvu on nopeaa. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja, ja erityisesti tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien investointien oletetaan hyötyvän niistä. Suomalaisen teollisuuden investointinäkymät ovat nekin hyvät. Vuonna 2022 viennin kasvu jatkuu vahvana maailmantalouden kasvun vuoksi. Myös palveluiden viennin elpyminen kiihdyttää viennin kasvua.Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Työllisyyden ennustetaan kasvavan vuonna 2022 1,5 prosenttia ja työllisyysasteen nousevan runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2024. Inflaatio kiihtyy 2,6 prosenttiin kansallisella kuluttajahinnalla mitattuna vuonna 2022. Taustalla on energian hinta, joka pitää inflaatiota yllä vuoden vaihteen ympärillä mutta pienenee vähitellen vuoden 2022 aikana. Inflaation kiihtymisen oletetaan jäävän tilapäiseksi. Suomessa inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin vuosina 2023–2024.Julkinen talous toipuu kriisistä, mutta velkaantuminen jatkuuJulkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee voimakkaasti vuonna 2021 mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi. Julkista taloutta ovat vahvistaneet erityisesti verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen ripeä kasvu, joka on seurausta nopeasta talouskasvusta ja työllisyyden kohenemisesta. Lisäksi talouden nousu taantumasta on vähentänyt elvytys- ja tukitoimien tarvetta. Toisaalta koronaepidemia kuormittaa yhä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan poistu kokonaan, vaikka talous toipuu ja pandemiakin hellittää ajallaan. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, jota hyvä suhdanne ei korjaa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä noin 1 prosentti suhteessa bkt:hen.Reipas bkt:n kasvu ja alijäämän pieneneminen taittavat velkasuhteen laskuun vuonna 2021. Talouskasvun hidastuessa valtion sekä paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämät kääntävät velkasuhteen kuitenkin jälleen kasvuun vuodesta 2023 alkaen. Velkasuhteen arvioidaan olevan noin 69 prosenttia eli likimain 10 prosenttiyksikköä pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla vuonna 2026. Pandemian nopea paheneminen merkittävin talouskasvua uhkaava tekijä Ennusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien kehitykseen. Virusmuunnokset muuttavat taudinhillinnän näkymiä epävarmempaan suuntaan, ja epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta. Jos kehittyvien maiden taloudet kehittyvät heikosti ja niiden pandemian hoito epäonnistuu, on se merkittävä isku maailmantalouden kasvulle. Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen. Inflaation kiihtymisen arvioidaan olevan väliaikainen ilmiö, ja inflaatio hidastuu jälleen ensi vuoden loppupuoliskolta lähtien. On kuitenkin mahdollista, että inflaatio jatkuu nopeana pidempään. Inflaatio-odotusten nousuun liittyy myös keskeisesti huoli siitä, että hintojen myötä myös palkat nousevat. Hinta-palkka-kierre taloudessa olisi itseään ruokkiva ja pidempiaikainen ilmiö, joka hidastaisi talouskasvua.Positiivisena riskinä voidaan nähdä se, että EU:n elpymis- ja palautumistukiväline saa aikaan enemmän yksityisiä investointeja kuin ennusteessa oletetaan.
NordenBladet —Ympäristöministeriö valmistelee lakimuutoksia, joilla kehitetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa korkotukimallia. Pitkillä 40 vuoden korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Asukkaat näihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. Lisäksi pitkäaikaisia korkotukilainoja myönnetään erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen tuotantoon.Ministeriö pyytää kommentteja uudistuksen suuntaviivoista 4.2.2022 mennessä. Nyt kerättävän palautteen perusteella ministeriö valmistelee luonnokset korkotukimallin muuttamista koskeviksi laki- ja asetusehdotuksiksi. Varsinaiset säädösehdotukset on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle sidosryhmille keväällä 2022. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle näillä näkymin syksyllä 2022.Lisää tukea ja parempaa tiedonsaantiaHallitusohjelman mukaan pitkää korkotukimallia kehitetään siten, että tukijärjestelmästä tulee nykyistä kannustavampi. Tuen määrää pitkässä korkotukimallissa voitaisiin lisätä muuttamalla tuen määrään vaikuttavia tekijöitä, kuten omavastuukoron tasoa tai korkotuen maksuaikaa.Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tiedonsaantia yhteisöjen ja niiden vastuuhenkilöiden taustasta hakemusvaiheessa halutaan parantaa, samoin kuin ARA:n mahdollisuuksia asettaa uhkasakko tai seuraamusmaksu. Näin ARA pystyisi paremmin valvomaan korkotukilainaa saaneita yhteisöjä.Asukasvalinnan säännöksiä päivitettäväPerustuslakivaliokunta katsoi asumisoikeuslakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 5/2021 vp), että asumisoikeusasuntojen asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä. Nyt valmisteltavissa lakimuutoksissa tarkastellaan, miten perustuslakivaliokunnan lausunto vaikuttaa valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan. Esimerkiksi asukasvalintoja tekevän henkilön virkavastuusta tullee säätää korkotukilaeissa. Asukasvalinnan muutoksenhakua koskevia säännöksiä päivitettäisiin samassa yhteydessä, sillä asukasvalintapäätösten luonteen vuoksi niihin parhaiten sopivana oikeussuojakeinona olisi kantelumenettely. Hallitusohjelman mukaisesti ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteet tullaan kuitenkin säilyttämään ennallaan.Asumisen palvelullistuminen ja sote-uudistus vaikuttavatHallituksen esitystä valmisteltaessa huomioidaan asumisen palvelullistuminen. Tällä hetkellä valtion tukemien vuokra-asuntojen omakustannusvuokriin on mahdollista sisällyttää muun muassa verkkoyhteyden, autopaikan, saunan ja pesutuvan maksut. Palvelullistumisen myötä voi olla tarpeen laajentaa näitä mahdollisuuksia erilaisiin yhteiskäyttöpalveluihin, kuten yhteiskäyttöauton tarjoamiseen asukkaille. Lisäksi lainvalmistelussa tarkastellaan, mitä valtion tukemiin erityisryhmille tarkoitettuihin kohteisiin liittyviä tehtäviä on syytä siirtää sote-uudistuksen vuoksi kunnilta hyvinvointialueille.Pitkän korkomallin kehittämisen suuntaviivat LausuntopalvelussaLisätietoaLiisa Meritähti Hallitussihteeri [email protected] p. 029 525 0376
NordenBladet —Sisäministeriö on tänään asettanut lainsäädäntöhankkeen valmistelemaan hallituksen esityksen Suomen ja Ruotsin välisen raja-alueen poliisiyhteistyöstä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.Suomen ja Ruotsin sisäministerit allekirjoittivat lokakuussa valtiosopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä. Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Ruotsissa sopimusta sovelletaan Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.Valtiosopimus kattaa vakavien rikosten estämiseen liittyvät kiireelliset tilanteetSopimusta sovelletaan vain kiireellisissä tilanteissa, ja se sisältää pääasiassa kahdenlaista yhteistyötä: pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavat toimenpiteet. Pyyntö voidaan esittää naapurivaltiolle, jos tarvitaan kiireellistä apua sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia vakavia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. Pyynnöstä voi kuitenkin aina kieltäytyä.Hallituksen esityksellä eduskuntaa pyydetään hyväksymään sopimus. Esitys tulee myös sisältämään lakiehdotuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi tarkastellaan kansallista lainsäädäntöä ja tarvittaessa se saatetaan asialliselta sisällöltään sopusointuun sopimuksen kanssa. Lainsäädäntöhankkeen toimikausi on 20.12.2021- 31.5.2023.
NordenBladet —Hallitus esittää, että covid-19-sairauden itse suoritettavassa testauksessa käytettävät in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet vapautetaan väliaikaisesti verosta.Arvonlisäverosta vapauttaminen koskisi sekä Suomessa tapahtuvia kotitestien myyntejä että kotitestien hankintoja EU:n ulkopuolelta ja toisesta jäsenvaltiosta. Myynnin verovapauteen liittyisi oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero.Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimiin, joilla helpotetaan koronaviruspandemian torjuntaa. Arvonlisäveron poistolla on tarkoitus laskea kotitestin hintaa ja tehdä näin koronaviruksen testaamisesta helpompaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja se olisi voimassa 31.12.2022 saakka.
