NordenBladet —Tiede-ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on hyväksynyt liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman vuosille 2022−2025. Valtakunnallisesti merkittävistä liikuntapaikoista suunnitelmassa ovat Myllypuron jääurheilukeskus Helsingistä, Jyväskylän Hippoksen uudisrakentamishanke, Kuortaneen valtakunnallinen uimavalmennuskeskus sekä Olympiastadionin hankkeen jatkorahoitus.Ministeri iloitsee, että vuonna 2022 on määrärahojen kompensoinnin vuoksi mahdollista rahoittaa enemmän hankkeita kuin vielä alkusyksystä näytti.Yhteensä 35 liikuntapaikkahanketta eri puolilta Suomea hyväksyttiin rahoitussuunnitelman piiriin. Hankkeista 21 uudisrakennuskohdetta ja 14 peruskorjaus- tai perusparannuskohdetta.Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kustannusarvioltaan yli 700 000 euron suuruisista avustuksista. Sitä pienemmistä avustuksista päätetään aluehallintovirastoissa. Valtakunnallisen rahoitussuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon ne hankkeet, joiden avustamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.Vuosittaisten avustuspäätökset perustuvat nelivuotiseen valtakunnalliseen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja sen toteutuminen riippuu hyväksyttyjen hankkeiden kustannustasosta, tilaohjelmasta, toteutusvalmiudesta ja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Veikkauksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista.Liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelma 2022-2025
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävistä covid-19-valtionavustuksista. Avustuksilla korvataan koronaepidemian kustannuksia, joita on aiheutunut 1.1.-31.8.2021 erityisesti testauksesta, jäljittämisestä, rokottamisesta ja hoidosta. Testaukseen myönnettiin avustuksia noin 375 miljoonaa euroa, jäljittämiseen 37 miljoonaa euroa, rokottamiseen 109 miljoonaa euroa ja hoitoon 34 miljoonaa euroa. Lisäksi muihin välittömiin epidemiasta aiheutuviin kustannuksiin myönnettiin avustuksia noin 170 miljoonaa euroa.Suurimmat avustusten saajat olivat Helsinki (104,7 miljoonaa euroa), Espoo (45,7 miljoonaa euroa), Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (42,5 miljoonaa euroa) ja Vantaa (38,1 miljoonaa euroa). Alueellisesti avustuksia myönnettiin eniten sekä määrällisesti että suhteellisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle, jonne avustusta myönnettiin yhteensä 175 euroa/asukas. Koko maan osalta avustusta myönnettiin asukasta kohden noin 131 euroa. Ensimmäisen hakukierroksen avustukset määräytyivät laskennallisestiValtionavustuskokonaisuuden ensimmäinen haku kunnille ja kuntayhtymille oli auki 15.10. – 12.11.2021. Ensimmäisellä kierroksella myönnettävät avustukset määräytyivät kokonaan laskennallisin perustein. Avustuksen toimintakohtaiset erät (testaus, jäljittäminen, rokottaminen ja covid-19-potilaan hoito) perustuvat toiminnan volyymia kuvaaviin tietoihin sekä laskennalliseen yksikkökorvaukseen. Toimintokohtaisten avustuserien lisäksi ensimmäisellä kierroksella oli haettavana asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä kattamaan muita koronasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia. Toinen haku avautuu tammikuussa 2022Tammikuussa 2022 käynnistyy toinen hakukierros, jonka perusteella katetaan loppuvuoden 2021 kustannuksia. Hakuaika alkaa 3.1.2022 ja päättyy 31.1.2022. Tämän hakukierroksen jälkeen kunnilla ja kuntayhtymillä on vielä mahdollisuus hakea harkinnanvaraista avustusta, mikäli laskennallisin perustein myönnetyt avustukset eivät kokonaisuudessaan ole riittäviä. Avustukset perustuvat covid-19-epidemian kustannusten korvaamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Koko vuoden avustussumman on arvioitu yltävän noin 1,0 – 1,1 miljardin euroon.Hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen liittyvät kustannukset, täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Kaiken kaikkiaan valtio tukee kuntasektoria vuonna 2021 yli 2 miljardilla eurolla koronaepidemian aiheuttamien lisäkustannusten ja tulonmenetysten vuoksi.
NordenBladet —Kerimäellä tapahtui 1.5.2021 rakennuspalo, jossa loukkaantui sammutustehtävissä ollut sopimuspalomies. Onnettomuuden seurauksena sisäministeriö päätti asettaa pelastuslain mukaisen tutkintalautakunnan, jonka tehtävänä oli selvittää tapahtumien kulku ja antaa suosituksensa vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi. Edellisen kerran vastaavanlainen tutkinta tehtiin vuonna 2006.Kerimäen rakennuspalon sammutustöissä grillikatoksen rakenteen pettivät ja sortuivat sopimuspalomiehen päälle. Sopimuspalomies oli palavien rakenteiden alla 8 minuuttia, kunnes hänet saatiin pelastettua.– Tutkinnan tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa pelastustoimelle tietoa ja kehittämissuosituksia, jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältytään. Suosituksen tähtäävät erityisesti pelastustoimen henkilöstön työturvallisuuden ja moniviranomaistilanteiden johtamisen parantamiseen, erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen kertoo.Kuusi suositusta koskevat mm. viestintää, koulutusta ja ensihoidon osaamisen hyödyntämistäTutkintalautakunta toteaa johtopäätöksissään esimerkiksi, että pelastustoimen henkilöstön tuntemusta rakennusten sortumakäyttäytymisestä tulee lisätä. Lautakunta suosittaakin, että Pelastusopisto täydentää tältä osin pelastustoimen tutkinto- ja täydennyskoulutusta sekä sopimushenkilöstön koulutusta.Huomiota on myös kiinnitettävä eri viranomaisten välisen viestinnän parantamiseen onnettomuustilanteen muuttuessa oleellisesti. Lautakunnan suositus on, että sisäministeriö valmistelee yhteistyöviranomaisten kanssa viestinnän toimintamallin, jota käytetään poikkeuksellisissa tilanteissa.Tutkintalautakunnan suositukset kokonaisuudessaan:Pelastuslaitokset tarkastavat ja tarvittaessa korjaavat etä- ja tilannepaikan johtamismallejaan ja johtovastuun siirtämistä siten, että johtovastuun siirtäminen tukee pelastustoiminnan tehokasta johtamista. Tutkintalautakunta suosittaa myös, että Pelastusopisto tukee pelastuslaitoksia tarjoamalla täydennyskoulutusta aiheeseen liittyen.Pelastusopisto täydentää pelastustoimen tutkintokoulutusta, täydennyskoulutusta sekä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää siten, että sortumavaara huomioidaan onnettomuuspaikan riskien arvioinnissa aiempaa kattavammin.Sisäministeriö valmistelee yhteistyöviranomaisten kanssa viestintää koskevan toimintamallin, jota käytetään poikkeuksellisissa tilanteissa. Toimintamallin pitää olla yksinkertainen ja sen tulee herättää kaikkien onnettomuustilannetta hoitavien viranomaisten huomio tilanteen muuttumiseen.Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää yhdessä sisäministeriön kanssa ensihoidon pätevyyden omaavien pelastustoimen henkilöiden tehokkaan käytön tilanteissa, joissa ensihoitoyksikkö on vasta matkalla kohteeseen.Pelastuslaitosten tulee lisätä harjoitussuunnitelmiin ja -toimintaan skenaarioita, joissa omaa henkilöstöä joudutaan pelastamaan tilanteen muuttuessa äkillisesti.Pelastuslaitokset ottavat käyttöönsä yhteistyössä sisäministeriön kanssa yhteisen työturvallisuuden raportointijärjestelmän. Tietoja työturvallisuuden poikkeamista tulee voida jakaa kansallisesti kaikille pelastuslaitoksille, jotta voidaan estää ennalta vastaavien työtapaturmien syntymistä.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti lokakuussa Kouluruuan kehittämisohjelman. Ohjelman tavoitteena on lisätä kouluruuan arvostusta, ruokailuun osallistumista ja kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Kouluruuan kotimaisuusastetta ja ekologisuutta halutaan nostaa. Kaikille oppivelvollisuusikäisille halutaan tarjota terveellinen ateria, johon kuuluu myös välipala.Oppilaat kutsutaan mukaan kehittämään kouluruokailua. Vuoden kestävä ohjelma on merkittävä peruskoulun ja toisen asteen kouluruokailua kehittävä kokonaisuus. Kouluruuan kehittämisohjelman koordinaattorina marraskuussa aloittanut Virpi Kulomaa kertoo, että ensimmäiset tapaamiset oppilaiden eli kouluruokailun asiakkaiden kanssa on pidetty Seinäjoella ja Oulussa. Kulomaa tapasi näillä paikkakunnilla peruskoulun ja lukion henkilökuntaa ja oppilaita. Muita palavereja on sovittu ensi vuoden alkuun mm. jyväskyläläisen ammatillisen oppilaitoksen ja lukion sekä Tuusulan ja Kotkan peruskoulujen kanssa.– Kouluruuan kehittämisohjelman työryhmän yksi suurimmista huolenaiheista on, miten saada nuoret syömään kouluruokaa ja toisaalta millä keinoin voidaan tukea sitä, että oppilaat syövät täysipainoisen, lautasmallin mukaisen kouluaterian. Näihin haasteisiin pyritään etsimään ohjelman aikana ratkaisuehdotuksia ja kyselemme niitä suoraan oppilailta itseltään, kertoo kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa.Työryhmän aloituskokous pidettiin marraskuun 18. päivä. Kokouksessa olivat paikalla maa- ja metsätalousministeriön nimeämän työryhmän jäsenet, joiden myötä kouluruokailuun liittyvät sidosryhmät ovat edustettuina.Työryhmä laatii kehittämisohjelmaa tiiviissä aikataulussa. Sen valmistuminen ajoittuu lokakuulle 2022. Työryhmän jäsenten mukaan ohjelman keskeisiä teemoja ravitsemuksen lisäksi ovat kouluruokailutilanteen kasvatuksellinen luonne, kouluruokatilanteen ohjaus, oppiaineintegraatio sekä oppilaiden ottaminen mukaan kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen.Kouluruokailulla on selkeä ravitsemuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä, mutta työryhmä muistuttaa myös ruokailun tärkeästä virkistystehtävästä.– Kouluruokailu on arvokas asia lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja samalla keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Yksi ohjelman tavoitteista on lisätä kouluruokailun arvostusta ja tuoda entistä vahvemmin esille sen tärkeää ja laaja-alaista merkitystä, toteaa Kulomaa.Työryhmässä ovat mukana Suomen luokanopettajat, Aineenopettajien liitto, Ammattikeittiöosaajat ry, Suomen rehtorit ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Itä-Suomen yliopisto ja Kokoava-hanke, Suomen kuntaliitto, Kotitalousopettajien liitto ja maa- ja metsätalousministeriö.
NordenBladet —Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokaslistojen yhdistelmät tammikuun aluevaaleja varten torstaina 23.12.2021. Tiedot ehdokkaista julkaistaan oikeusministeriön vaalit.fi-sivustolla illan aikana.Hyvinvointialueita on 21, ja niistä jokaisella on omat ehdokkaat. Kunkin ehdokkaan kohdalle ehdokaslistoihin merkitään numero, nimi, ammatti sekä kotikunta.Aluevaaleissa äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan oman hyvinvointialueensa ehdokasta. Äänioikeutetun hyvinvointialue määräytyy hänen kotikuntansa mukaan. Tiedot siitä, mihin hyvinvointialueeseen mikäkin kunta kuuluu, löytyvät vaalit.fi-sivustolta.Oman hyvinvointialueen ehdokkaisiin voi tutustua myös vaalikoneiden, internetin sekä puolueiden ja ehdokkaiden mainonnan kautta.Sunnuntaina 23.1.2022 toimitettavat vaalit ovat Suomen ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueilla sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.Hyvinvointialueet vastaavat pääosin nykyisten maakuntien alueita. Poikkeus on Uudenmaan maakunta, jossa on neljä hyvinvointialuetta.Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, sillä Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ei myöskään koske Ahvenanmaan maakuntaa.Aluevaalien ehdokkaat vaalien tieto- ja tulospalvelussa 23.12. alkaen. Tietoa aluevaaleista ja äänestämisestä – vaalit.fi Koronaohjeita äänestäjille aluevaaleissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronavirustilanteesta Vaalit.fi Twitterissä Vaalit.fi Facebookissa Vaalivideoita YouTubessa Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771 Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730
NordenBladet —Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa 61 800 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa 93 100. Kaikkiaan avoinna oli 168 100 työpaikkaa, mikä on 76 800 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli marraskuun lopussa yhteensä 252 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 61 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 24 100 enemmän kuin kaksi vuotta sitten marraskuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 6 300:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 134 900 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna marraskuun lopussa 27 800 henkilöä, mikä on 48 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 18 600 henkilöä, mikä on 39 300 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Lokakuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 1 100:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 106 200Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 200, mikä on 20 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 99 800 eli 16 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 500 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa eli yhteensä 26 500. Nuorten työttömyyksistä 61,1 prosenttia päättyi tammi-marraskuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 3,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuun aikana 93 100 eli 43 700 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kaikkiaan marraskuussa oli avoinna 168 100 työpaikkaa, mikä on 76 800 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli marraskuun lopussa 115 000 henkilöä, mikä on 5 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 6,9 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 62 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,8 prosenttia, mikä on 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden marraskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 164 000, mikä oli 24 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,9 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet —Euroopan komissio linjasi 20.12.2021, että Suomen hakemat muutokset puitetukiohjelmaan soveltuvat EU:n sisämarkkinoille. Puitetukiohjelma on yksi Suomen viranomaisten käytettävissä oleva instrumentti, joilla yrityksiä tuetaan koronakriisissä. Keskeiset muutokset liittyvät yrityskohtaisen tuen enimmäismäärään ja ohjelman kestoon. Enimmäisraja nousee 1,8 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon. Puitetukiohjelman voimassaoloa jatketaan vuoden 2021 lopusta 30.6.2022 asti.Puitetukiohjelman tavoitteena on tukea yrityksiä, jotka kärsivät äkillisestä maksuvalmiuden heikentymisestä tai jopa sen täydellisestä puutteesta koronaepidemian vuoksi. Lisäksi ohjelmalla tuetaan yritystoiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä sekä työllisyyttä. Puitetukiohjelma mahdollistaa kansallisesti yritystukien käyttöönoton Suomessa useilla eri hallinnonaloilla. Tukiviranomaisia voivat olla valtion viranomaisten lisäksi kunnat. Komission hyväksymät muutokset myös helpottavat kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Kustannustuen viidettä hakukierrosta koskeva lainsäädäntö perustuu puitetukiohjelman joustavoitettuihin sääntöihin.Taustalla tilapäiset joustot EU:n valtiontukisäännöksiinSuomen puitetukiohjelma perustuu komission 19.3.2020 tekemiin tilapäisiin joustoihin valtiontukisääntöihin. Niiden avulla EU:n jäsenvaltiot voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen täyttä joustovaraa tukeakseen talouttaan koronavirusepidemiassa. Komissio hyväksyi alkuperäisen puitetukiohjelman huhtikuussa 2020 ja siihen tehdyt muutokset maaliskuussa 2021. Tukiohjelman säännöt säilyvät keskeisiltä osin ennallaan enimmäisrajan nostoa lukuun ottamatta. Tukea ei saa esimerkiksi myöntää keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa jo 31.12.2019 eli ennen koronaepidemian puhkeamista. Puitetukiohjelman nojalla myönnettyä tukea saa yhdistää ns. de minimis -tukeen, eli myöntää de minimis -tuen lisäksi. De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksellistä tukea, jota yritys voi saada eri tuen myöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.Kaikki komission päätöksen nojalla myönnettävät tuet on raportoitava komissiolle jälkikäteen. Komissio edellyttää myös tilapäisten puitteiden nojalla hyväksytyiltä tukitoimenpiteiltä avoimuutta, kun yksittäisen tuen määrä ylittää 100 000 euroa. Jäsenvaltioiden on julkaistava verkossa puitetukiohjelman nojalla myönnetystä yli 100 000 euron yksittäisestä tuesta merkittävät tiedot, kuten tuensaaja ja tuen määrä.Suomen hakemien muutosten taustalla on komission 18.11.2021 antama tiedonanto. Sen perusteella tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaoloa on jatkettu kesäkuun 2022 loppuun asti sekä tukikattoa nostettu 2,3 miljoonaan euroon.
NordenBladet —Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen tavoitteena on tukea luotettavien, esteettömien ja helposti löydettävissä olevien digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja viitekehystä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyölle.Tavoitteena entistä paremmat mahdollisuudet edistää omaa ja läheisten hyvinvointiaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin tehtävä on rakentaa yhteistä näkemystä, tavoitetilaa ja viitekehystä kansallisen, alueellisen ja paikallisen kehittämisen tueksi. Tavoitteena on tukea tiedonhallinnan ja digitaalisten palvelujen kehittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta.Ihmisen näkökulmasta hyötyjen tulisi näkyä löydettävillä, esteettömillä ja vaikuttavilla digitaalisilla palveluilla, joilla voi edistää omaa ja läheisten hyvinvointia ja terveyttä.Luotettavaa tietoa, esteettömiä ja kannustavia digitaalisia palvelujaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin visiossa digitaaliset palvelut ovat luotettavia sekä kannustavat ja tukevat käyttäjäänsä. Palvelujen on tarjottava luotettavaa, ymmärrettävää ja helposti löydettävissä olevaa tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä palveluista ja toiminnasta.Omaa hyvinvointia ja terveyttä koskevien tietojen tulee olla ihmisen itsensä saatavilla ja hänen tarpeidensa mukaisesti turvallisesti käytettävissä. Tiedonhallinnan ja esteettömien digitaalisten palvelujen avulla kannustetaan ja tuetaan ihmistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä erilaisissa elämäntilanteissa. Takamatkalta liikkeelleHyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvän tiedonhallinnan, digitaalisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittäminen ei ole edennyt siinä määrin kuin esimerkiksi terveydenhuollon kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa palveluissa. Digitaalisten palvelujen potentiaali hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä on kuitenkin huomattava. Kehittämiskohteita ovat muun muassa: 1) digitaalisten palvelujen tekeminen luotettaviksi ja helposti löydettäviksi tavallisille ihmisille ja ammattihenkilöille 2) digiosallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä 3) tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittäminen yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
NordenBladet —Suomen kestävän kasvun ohjelman energiainvestointitukien ensimmäinen haku on käynnissä 20.12.2021–4.3.2022. Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, tukea Suomen hiilineutraalisuustavoitteita, sekä kannustaa elinkeinoelämää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian käyttöönottoon. Ensimmäinen hakukierros on suunnattu energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin, joiden investointikustannukset ylittävät 5 miljoonaa euroa.”Energiainvestointituet koskevat suuren mittaluokan hankkeita, joilla on todellista vaikuttavuutta. Nyt haussa olevalla rahoituksella edistetään vihreää siirtymää laittamalla energia- ja vetyinvestoinnit isosti liikkeelle Suomessa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Energiainvestointitukea voivat hakea yritykset ja yhteisötHaussa oleva rahoitus kohdennetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman pilarin 1, eli vihreän siirtymän mukaisiin investointeihin. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa näihin kokonaisuuksiin on varattu yhteensä 520 miljoonaa euroa.Samalla hakemuslomakkeella on mahdollista hakea rahoitusta energiainfrastruktuuri-investointeihin,uuden energiateknologian investointeihin,vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekäteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Tukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille. Tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeille tai hankkeen osalle, jotka eivät käynnistyisi ilman tukea.Hankkeiden on valmistuttava viimeistään 30. kesäkuuta 2026.Tavoitteena ensimmäiset tukipäätökset keväällä 2022Rahoitusta haetaan Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta, mutta rahoituspäätökset tekee työ- ja elinkeinoministeriö. Hakemusten vertailussa tarkastellaan erityisesti hankkeiden energia- ja päästövaikutuksia, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta, hankkeisiin sisältyvän teknologian uutuusarvoa, teknologian tai hankkeen monistettavuutta sekä hankkeiden muita vaikutuksia. Hakemusten on myös noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, eli investointien täytäntöönpanosta ei saa aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.Tukipäätösten aikataulu riippuu hakemusten määrästä ja käsittelytarpeesta. Tavoitteena on, että ensimmäiset tukipäätökset tehdään keväällä 2022. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää hakua koskevan infotilaisuuden 14.1.2022.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuodesta 2017 lähtien sovellettu Yksi yhdestä -periaatetta. Periaate tarkoittaa, että yrityksiin kohdistuvat välittömät sääntelykustannusten lisäykset pyritään korvaamaan vastaavan suuruisella sääntelykustannusten vähentämisellä toisessa yhteydessä.Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriöstä annetut hallituksen esitykset vähensivät yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa noin 490 000 euroa vuodessa. Vähennykset syntyivät päästökaupan lupamenettelyiden sujuvoittamisesta ja lomautusprosessin väliaikaisesta nopeuttamisesta koronapandemian aikana. Ravintoloiden sulkemisesta johtuneet merkittävät kustannusvaikutukset eivät ole mukana arviossa.Vuoden 2019 aikana ministeriöstä ei annettu esityksiä, joilla olisi ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten sääntelytaakalle. Koronakriisi taas vaikutti merkittävästi lainvalmisteluun vuonna 2020, kun resursseja jouduttiin ohjaamaan poikkeustilan edellyttämien säädösten valmisteluun. Yksi yhdestä -periaatteen avulla lakiehdotusten yritysvaikutuksista tehdään läpinäkyvämpiä ja varmistetaan, että elinkeinoelämään kohdistuva sääntelytaakka ei kasva. Kokonaisuudessaan vuosina 2017–2020 yrityksien sääntelytaakkaa on työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemilla hallituksen esityksillä kevennetty noin 140 000 euroa vuodessa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus kehittää lainsäädäntöä ja laajentaa Yksi yhdestä -periaatetta hallitusohjelman mukaisesti. Tammikuussa 2020 asetettu Sääntelyn sujuvoittamisen työryhmä ohjaa laajennuksen laatimista ja järjestää sääntelytaakan arviointia valtioneuvostossa. Laajennuksessa painotetaan lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta.
