NordenBladet — Euroopan unionin sekä Islannin ja Norjan urheiluministerit ovat allekirjoittaneet kannanoton, jossa vaaditaan läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista kansainvälisten urheilujärjestöjen toiminnassa.21 EU-maan sekä Islannin ja Norjan ministereiden allekirjoittamassa kannanotossa todetaan, että vaikka monet urheilujärjestöt toimivat mainittujen periaatteiden mukaan, on silti tarvetta uudistaa järjestöjen päätöksentekoprosesseja erityisesti urheilutapahtumien järjestämisessä. Ministerit pitävät tärkeänä, että ihmisoikeudet, mukaan lukien siirtotyöläisten, lasten ja vähemmistöjen oikeudet sekä sanan – ja yhdistymisvapaudet turvataan kaikissa urheilun suurtapahtumissa.   Ministerit jatkavat keskustelua ja yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten urheilujärjestöjen kanssa. Kannanotto vahvistaa Suomen aloitteesta komissaari Gabrielille osoitetun kirjeen sanomaa. Kirjeen allekirjoittivat kaikki EU:n urheilusta vastaavat ministerit.Kannanotto englanniksi Tiedote 27.1.2021: EU:n urheiluministerit: Ihmisoikeudet tulee turvata kansainvälisissä urheilutapahtumissa  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Mogadishussa asuva Abdirizak Warsame Ahmed käänsi lapsuudessa sattuneessa onnettomuuden voimavarakseen. Onnettomuudessa hän menetti molemmat kätensä. Kädettömästä pojasta kasvoi mies, joka jakaa tänä päivänä rauhan ja toivon sanomaa Somaliassa. Ahmed on mukana ulkoministeriön rauhaa edistävässä viestintähankkeessa. Abdirizak Warsame Ahmed on tullut tunnetuksi anteeksiannon sanomastaan. Kuva: Wali HashiPikkupoikana Abdirizak Warsame Ahmed paimensi lampaita. Eräänä päivänä lampaat karkasivat. Rangaistukseksi Ahmedin täti sitoi pojan kädet köydellä kiinni ja unohti pojan yksin. Noin 17 tunnin päästä köydet avattiin ja poika kiidätettiin sairaalaan. Köysi oli sidottu niin tiukalle, että 8-vuotiaan Ahmedin kädet olivat ehtineet halvaantua ja tulehtua. Seuraavana aamuna kädet jouduttiin amputoimaan.Alkoi uudenlaisen elämän opettelu ja pitkään näytti, ettei kädettömällä pojalla ole juurikaan tulevaisuutta Somaliassa. Toisin kävi.Ahmed päätti antaa tädilleen anteeksi. Tästä alkoi tarina, jota hän haluaa jakaa somalialaisille nuorille.”Meidän täytyy muistaa, että kaikki ihmiset tekevät virheitä. Siksi meidän tulee oppia antamaan ja pyytämään anteeksi. Haluan kertoa nuorille, miten olen selvinnyt kaikista haasteista ja antanut anteeksi ihmiselle, jonka vuoksi menetin käteni.”Ulkoministeriön viestintäosaston tuella Ahmedista kuvattiin viime vuonna dokumentti, jota esitettiin somalialaisilla televisiokanavilla. Puhuttelevan tarinan myötä nuori mies on tullut tunnetuksi somalialaisten keskuudessa. Ahmedia onkin pyydetty puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja haastatteluihin erityisesti Mogadishussa.Tänä vuonna osana ministeriön hanketta Ahmed matkusti Somalian eteläosaan Kismanyon kaupunkiin, jossa hän kiersi eri kouluissa kolmen päivän ajan. Hän puhui sovinnosta ja anteeksiannosta sadoille nuorille. Myös koulukiertueesta tehtiin dokumentti.Somaliassa median vaikutus on merkittäväUlkoministeriön hankkeesta on saatu sisältöä myös anteeksiannon päivään, jota vietetään Somaliassa ja somaliyhteisöissä ympäri maailmaa 28. kesäkuuta. Niin anteeksiannon päivän kuin ulkoministeriön hankkeiden ideoija ja toteuttaja on suomalainen toimittaja ja median moniosaaja Wali Hashi.”Jonain päivänä hanke loppuu, mutta Ahmedin ja hänen kaltaisten nuorien rauhanlähettiläiden avulla työ jatkuu”, Hashi sanoo.Hashin mukaan suurimmat yleisöt anteeksiannon sanomalle on mahdollista tavoittaa median ja etenkin sosiaalisen median keinoin.” Somaliassa vallitsee oraalinen kulttuuri, jossa median avulla jaettu tarina, draama, musiikki ja runous ovat oleellinen osa kulttuurin, tiedon, arvojen ja asenteiden leviämisessä. Sosiaalisen median avulla erilaiset ajatusmallit leviävät räjähdysmäisesti. Somalialaiset nuoret saavat median kautta valtavasti tietoa, varsinkin kun maan koulutusjärjestelmä ei ole vielä täysin päässyt jaloilleen pitkän sisällissodan jäljiltä,” Hashi kuvailee.Tulevina vuosina hankkeen suunnitelmissa on järjestää nuorille keskusteluohjelmia, työpajoja ja musiikkituotantoa. Ulkoministeriön ja Hashin toteuttamaa viestintätyötä on tarkoitus jatkaa Somaliassa aina vuoteen 2023 saakka.Linkit Abdirizak Warsame AhmedVideo: Abdirizak Ahmed shares his story of forgivenessVideo: Disabled Hero of PeaceUutinen: ”Somalian klaanijärjestelmä hidastaa rauhankehitystä”

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kulttuurin ja luovien alojen nousuun ja niiden kestävään uudistumiseen panostetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kulttuurin ja luovien alojen toimijoille valtionavustuksina neljä miljoonaa euroa innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen. Avustushaku oli ensimmäinen osa ministeriön kaikkiaan 30 miljoonan euron Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuesta.Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuella edistetään kulttuuri- ja luovien alojen palveluiden sekä tuotanto- ja toimintamallien uudistamista ja digitalisaatiota. Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti rakennetuen tavoitteena on osaltaan myötävaikuttaa siihen, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät ja että alojen osuus nousee merkittävästi nykyisestä 3,5 %:n BKT-osuudesta vuoteen 2026 mennessä.Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan rakennetuella tuetaan pandemiasta kärsineen kulttuurialan tulevaisuutta ja innovaatioiden kehittymistä.–    Luovat alat työllistävät sekä luovat elinvoimaa alueille ja hyvinvointia ihmisille ympäri Suomen. Tätä hyvää voidaan vahvistaa entisestään tukemalla kulttuurin ja luovien alojen kasvua. Tavoitteeni on, että tulevaisuudessa entistä useampi suomalainen saa töitä ja löytää yrittämisen mahdollisuuksia kulttuurialalta, sanoo ministeri Kurvinen.Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 184. Tukea myönnettiin 20 hankkeelle, jotka edustavat av- ja elokuva-alaa, arkkitehtuuria, esittäviä taiteita (musiikki, teatteri, tanssi, sirkus), muotoilua, museoita ja kulttuuriperintöä sekä visuaalisia taiteita. Hankkeissa edistetään myös laajasti kulttuurin alan palveluiden kehittämistä, kulttuurivientiä sekä tekijänoikeustiedon hallintaa ja hyödyntämistä.–    Rahoitettavat uudet avaukset lisäävät kulttuurialan kansainvälistymistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia digitalisaation hyödyntämiseen. Tuetuissa hankkeissa on monialaista yhteistyötä ja sellaisia toimintamalleja, joissa on potentiaalia muuttaa pitkäkestoisesti tapaamme toimia ja luoda uusia mahdollisuuksia kulttuurialalle, ministeri Kurvinen sanoo.–    Nyt jaettu tukipotti on vasta ensimmäinen osa isoa kokonaisuutta, joka tähtää luovien alojen kasvun vauhdittamiseen. Odotan, että pääsen ensi keväänä myöntämään rahoitusta vielä isommalle joukolle hankkeita, Kurvinen korostaa.Seuraava rakennetuen avustushaku järjestetään keväällä 2022 edellyttäen, että eduskunta päättää osoittaa siihen tarvittavat määrärahat vuoden 2022 talousarviossa. Suomen kestävän kasvun ohjelmaSuomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla vauhditetaan kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymis- ja palautumistukivälineestä.Ohjelma jakautuu neljään pilariin, joista kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki sisältyy pilariin kolme: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Pilarin kolme rahoitusosuus on yhteensä 636 miljoonaa euroa, josta kulttuurin ja luovien alojen uudistumisen tuen osuus 40 miljoonaa euroa Kokonaisuus jakaantuu opetus- ja kulttuuriministeriön rakennetukeen (30 milj. euroa) ja TEM/Business Finlandin innovaatiorahoitukseen (10 milj. euroa).Opetus- ja kulttuuriministeriöllä oli käytettävissään rakennetukiavustuksiin ensimmäisessä vaiheessa neljä miljoonaa euroa osana Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa. Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen avustushaut painottuvat vuosille 2022 ja 2023. Ensi vuonna haettavana on noin 14 miljoonaa euroa, vuonna 2023 noin 9 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 noin 3 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä olivat 20. ja 21. joulukuuta esillä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kansalliset tavoitteet, Suomen alustavat ennakkovaikuttamislinjaukset EU:n kestävän rahoituksen ympäristötavoitteiden arviointikriteereihin, ihmiskauppaa tai maahanmuuton salakuljetusta helpottavien tai harjoittavien liikenteenharjoittajien vastaiset toimet sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen.  Euroopan komissio on pyytänyt EU-jäsenmaita ilmoittamaan tavoitteensa työllisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Suomi katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräinen toimeenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta.  
 
EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:työllisyystavoite: 80 % (20-64-vuotiaat) osaamistavoite: 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi: 100 000 henkilöä vähemmän, joista kolmasosa lapsia. Ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamiskantoja kestävän rahoituksen ympäristötavoitteisiin liittyen. Ympäristötavoitteita ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalouteen siirtyminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Linjausten taustalla on Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti, joka osaltaan pohjustaa keväällä annettavaa delegoitua säädöstä.
 
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ja korkean edustajan 23.11. tiedonantoon muuttoliikkeen välineellistämisestä. Suomen näkökulmasta ei ole hyväksyttävää, että muuttoliikettä voidaan hyödyntää poliittisiin tarkoituksiin. EU:n ulkorajoihin kohdistuva toiminta on EU-maiden yhteinen haaste, johon on vastattava yhdessä. Suomi pitää tärkeänä, että unionissa kehitetään operatiivisia, oikeudellisia, diplomaattisia ja taloudellisia työkaluja muuttoliikkeen välineellistämiseen puuttumiseksi kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.  
 
Kolmikantaneuvotteluissa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen uudistamisesta saavutettiin kompromissi 16. joulukuuta. Suomi sai neuvotteluissa näkemyksiänsä hyvin läpi, mutta katsoo, että vaikutukset ovat kokonaisuutena Suomen kannalta epäedulliset, eikä kompromissia voida hyväksyä. Suomi katsoo, että rajan yli työskentelevien työttömyysturvan maksuvastuun siirtyminen työskentelymaalle on jo periaatteellisesti suuri muutos, jonka kaikkia vaikutuksia ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan.  
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on tänään lähettänyt kuntien keskusvaalilautakunnille kirjeen, jossa käsitellään aluevaalien koronavarautumista.Oikeusministeriö korostaa, että pahenevassa koronatilanteessa on äärimmäisen tärkeää noudattaa oikeusministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 9.11.2021 antamaa terveysturvallisuusohjeistusta.  Kuntien on myös hyvä seurata alueellisten ja paikallisten viranomaisten voimassaolevia suosituksia. Mahdolliset kokoontumisrajoitukset eivät koske vaaleissa äänestämistä.    Oikeusministeriö ja THL ovat laatineet ohjejulisteet käytettäväksi äänestyspaikoilla. Vastaavat äänestyspaikalla toimimisesta ohjejulisteet olivat kuntien käytössä kuntavaaleissa.  Tietoa koronaäänestämisestä äänestäjille löytyy vaalit.fi-sivustolta. Myös kunnat tiedottavat äänestämisen terveysturvallisuudesta. 01 Kirje keskusvaalilautakunnille. Koronaohjejulisteet ja paheneva koronavirustilanne, 21.12.2021 (PDF)Koronaohjeita äänestäjille aluevaaleissa
    

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-uudistus muodostuu sekä sisällöllisestä että rakenteellisesta uudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalla ja siihen liittyvillä valtionavustuksilla. Ohjelman tarkoituksena on tukea hyvinvointialueita valmistelemaan ja ottamaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus.Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa valtionavustuksina Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman täydentävän valtionavustushaun kautta hyvinvointialueille 140,9 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmalla kehitetään tulevien hyvinvointialueiden perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa.Avustukset on käytettävä aikavälillä 1.1.2021-31.12.2023 syntyneisiin kustannuksiin. Valtionavustuksista 21 miljoonaa euroa kohdentuu lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan. Hakijoilta ei edellytetä omarahoitusosuutta rahoituksen saamiseksi. Hoitoon pääsyn parantaminen ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto kaikille ikäryhmille sisältyy kaikkiin hankkeisiin.Valtionavustushaku alkoi 16.8. ja päättyi 15.10.2021. Hakemukset saatiin kaikilta hyvinvointialueilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja STM vastasivat hakemusten laadullisesta arvioinnista. Lisäselvityksiä pyydettiin kaikilta hakijoilta hoitoon pääsyn parantamiseen liittyviin hakemuskohtiin. Valtionavustuksella täydennetään, syvennetään, laajennetaan ja jatketaan vuonna 2020 käynnistettyjä hankkeita. Jokaisella hyvinvointialueella painotetaan toimenpiteitä tilanteen ja tunnistettujen asiakastarpeiden mukaan.Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö jakaa valtionavustuksina Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman erillisen valtionavustushaun kautta viidelle yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirille 11,9 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen tarkoitus on tukea Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman mukaista hyvinvointialueiden kehittämistyötä vahvistamalla yhteistyöalueilla tehtävää alueellista kehittämistä ja koordinaatiota koskien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja ylläpitoa sekä lasten ja nuorten vaativien palveluiden osaamis- ja tukikeskuksia (OT-keskus). Rahoitus täydentää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan ohjattua mielenterveysstrategian rahoitusta.Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa jokaiselle hyvinvointialueelle valtionavustusta myös iäkkäiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen. Avustusta myönnetään yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta haettiin rahoitusta yli 250 vesistökunnostushankkeelle. Vesiensuojelutoimiin haettu summa oli yhteensä 10 miljoonaa euroa. Avustushaussa näkyy myönteisiä merkkejä: hankeaktiivisuus on kasvanut ja lisäksi kuntien ja yritysten osallistuminen hankkeisiin on lisääntynyt.”Tämä on erittäin hyvä uutinen. Valtioneuvoston juuri hyväksymät vesien- ja merenhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2027 osoittavat, miten tärkeää on saada eteenpäin toimenpiteitä sekä vesistössä että niiden valuma-alueella laajassa yhteistyössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.  ”Pienelläkin paikallisella hankkeella voi olla suuret vaikutukset ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille.  Hyödyntäkää avustusmahdollisuutta ja verkostoitukaa muiden toimijoiden kanssa, sillä vesien tilan
parantaminen vaatii usein yhteisiä ponnisteluja koko valuma-alueella”, Kari toteaa.Vesiensuojelun tehostamisohjelma on lisännyt viime vuosina merkittävästi rahoitusta vesistökunnostuksiin ja vesistöjen kuormitusta vähentäviin toimiin valuma-alueella. Yli 300 kunnostushanketta on tähän mennessä aloittanut ympäri maata.Hanketoiminnan lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat viime vuosina vahvistaneet tukeaan alueellisten vesistökunnostusten toimijaverkostoille. Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston rinnalla ELY-keskusten osaaminen ja tuki kunnostushankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille näkyy myös avustushauissa. Hakemusten määrä on kasvanut vuosittain, mukaan on saatu uusia toimijoita, ja vireillä on suunnittelu- ja selvityshankkeita, jotka pohjustavat konkreettisten toimien tekemistä myös jatkossa.”Verkostoihin mukaan hakeutuminen onkin hyvä tapa päästä jyvälle alueen vesistöjen tilasta, siihen vaikuttavista asioista sekä toiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista. Vesienhoitoa tehdään myös kalatalouden, vesienhallinnan, ravinteiden kierrätyksen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun sateenvarjojen alla”, vesiensuojelun tehostamisohjelman erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo kertoo.”On ilahduttavaa, että Itämeren rannikkovesien kunnostushankkeiden määrä on kasvussa. On myös hienoa, että sisävesillä toimet kohdistuvat yhä useammin vesistöjen valuma-alueille. Valuma-aluelähtöisiä hankkeita tarvitaan jatkossakin lisää. Lisäksi on tärkeää etsiä keinoja maa- ja vesialueiden omistajien sitouttamiseksi”, Jenni Jäänheimo sanoo.Valtionavustusten vuoden 2021 hakukierros elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista päätyi 30.11.2021. Vesistökunnostusavustusten lisäksi avustuksia on voinut hakea maa- ja metsätalouden vesienhallintaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä kaupunkivesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission päätös Suomen pohjoisesta tuesta vuosille 2022-2027 astuu voimaan 1. tammikuuta 2022. Pohjoisen tuen kohteet ja tukimuodot säilyvät ennallaan. Järjestelmä on sovitettu yhteen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan uudistuksen kanssa. Pohjoinen tuki perustuu Suomen EU-liittymissopimuksen artiklaan 142 ja siihen pohjautuviin komission päätöksiin. Pohjoisen tuen ja muiden kansallisten tukien avulla voidaan täydentää maatalouden EU-tukijärjestelmiä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että komissio erikseen hyväksyy kansallisten tukien käytön EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pelisääntöjen mukaisesti. Pohjoisen tuen tavoitteena on ylläpitää maataloustuotantoa Suomen pohjoisilla alueilla. Tukea maksetaan C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa (Lappeenranta-Tampere-Pori -linjan pohjoispuolella) kotieläintaloudelle, kasvinviljelylle ja muille pienemmille tukikohteille. Aiempi komission päätös pohjoisesta tuesta on kattanut vuodet 2017-2021, ja Suomi toimitti normaaliin tapaan komissiolle syyskuussa 2021 virallisen esityksensä järjestelmän jatkosta. Komissio antaa jäsenmaille kansallisia tukia koskevat päätöksensä määräaikaisina, jotta tukien yhteensopivuutta EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja sen muutoksiin voidaan määräajoin arvioida. Nyt annettu päätös vastaa sisällöltään Suomen esitystä ja kattaa koko kuluvan EU-rahoituskauden lopun eli vuodet 2022-2027.Pohjoisen tukea uudistettiin vuonna 2016Pohjoisen tuen päätöstä uudistettiin vuonna 2016, jolloin muutoksen päätavoitteina olivat tukirakenteen selkiyttäminen ja seurannan yksinkertaistaminen. Komissio antoi tällöin uudistetun pohjoisen tuen päätöksensä vuosille 2017-2021. Tuen tehokas toimeenpano tilatasolla säilyi samalla ennallaan, ja uusi komission päätös vuosille 2022-2027 jatkaa samalla linjalla.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen uuteen komission pohjoisen tuen päätökseen osana EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisuutta tulevina vuosina. ”Nyt pitää varmistaa tulevan tukipolitiikan näkymä viljelijöille, jotka kamppailevat parhaillaan todella hankalan markkinatilanteen kanssa. Olemme saaneet juuri Suomen laajan CAP-suunnitelmaesityksen valmiiksi, ja vakaa pohjoisen tuen järjestelmä täydentää sitä erinomaisesti”, ministeri Leppä painottaa.Arviointiraportti: pohjoinen tuki perusteltu välinePohjoisen tuen järjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä ja EU-maatalouspolitiikassa tarkastellaan jatkossakin viiden vuoden välein tehtävien arviointiraporttien perusteella. Viimeisin, Pellervon Taloustutkimuksen laatima arviointiraportti on valmistunut kesällä 2021. Arvioinnin keskeinen johtopäätös oli, että tukijärjestelmä on toiminut tavoitteidensa mukaisesti ja on perusteltu väline alueen maatalouden turvaamisessa myös jatkossa.Valtioneuvosto päättää vuosittain kansallisten tukien tarkemmista ehdoista ja kohdentumisesta komission päätösten ja kansallisten määrärahojen asettamissa rajoissa. Pohjoisen tuen vuotuinen määrä on noin 300 miljoonaa euroa, jolla turvataan erityisesti kotieläintalouden toimintaedellytyksiä C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa todettiin viikolla 50 arviolta yli 13 400 uutta koronavirustapausta, edellisellä viikolla 49 todettiin noin 10 600 tapausta. 20.12. mennessä on todettu yhteensä 83 varmistettua Omikron-löydöstä. Sairaalahoidon ja erityisesti tehohoidon kuormitus on kasvussa.Viimeisten 14 vuorokauden aikana (ajalla 4.-17.12.) uusia tartuntoja ilmaantui 408 sataatuhatta asukasta kohden. Niitä edeltävien kahden viikon aikana (ajalla 20.11.-3.12.) tartuntoja ilmaantui 307 sataatuhatta asukasta kohden.Viikon 50 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 184 potilasta, joista 126 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 58 teho-osastoilla. 20.12. erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli yhteensä 177 potilasta ja tehohoidossa oli 64 potilasta. Sairaalahoidon kuormitus jakautuu nyt aikaisempaa tasaisemmin koko maan alueelle. Tautiin liittyviä kuolemia oli 20.12. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 493. Menehtyneistä 60 prosenttia on ollut yli 80-vuotiaita. 19.12. mennessä Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 83,3 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta. Kolmansia annoksia on annettu jo lähes 770 000.Koronavirustestejä on tehty paljon viime viikkoina. Viikoilla 49-50 testejä tehtiin noin 150 000 – 154 000 viikossa. Testipositiivisuus on noussut. Viimeisen 14 vuorokauden ajalla kaikista testatuista näytteistä positiivisia oli 8,1 prosenttia, kun sitä edeltävien 14 vuorokauden aikana osuus oli 6,1 prosenttia. Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 17 alueella: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan jatkuvasti myös joulun ja vuodenvaihteen aikana. THL julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot uudella raportointisivustolla. Uusi sivusto korvaa nykyisen koronakartan kokonaan 1.1.2022 alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede-ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on hyväksynyt liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman vuosille 2022−2025. Valtakunnallisesti merkittävistä liikuntapaikoista suunnitelmassa ovat Myllypuron jääurheilukeskus Helsingistä, Jyväskylän Hippoksen uudisrakentamishanke, Kuortaneen valtakunnallinen uimavalmennuskeskus sekä Olympiastadionin hankkeen jatkorahoitus.Ministeri iloitsee, että vuonna 2022 on määrärahojen kompensoinnin vuoksi mahdollista rahoittaa enemmän hankkeita kuin vielä alkusyksystä näytti.Yhteensä 35 liikuntapaikkahanketta eri puolilta Suomea hyväksyttiin rahoitussuunnitelman piiriin. Hankkeista 21 uudisrakennuskohdetta ja 14 peruskorjaus- tai perusparannuskohdetta.Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kustannusarvioltaan yli 700 000 euron suuruisista avustuksista. Sitä pienemmistä avustuksista päätetään aluehallintovirastoissa. Valtakunnallisen rahoitussuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon ne hankkeet, joiden avustamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.Vuosittaisten avustuspäätökset perustuvat nelivuotiseen valtakunnalliseen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja sen toteutuminen riippuu hyväksyttyjen hankkeiden kustannustasosta, tilaohjelmasta, toteutusvalmiudesta ja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Veikkauksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista.Liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelma 2022-2025  

Lähde: Valtioneuvosto.fi