EU-ministerivaliokunnassa Suomen alustavia ennakkovaikuttamislinjauksia kestävän rahoituksen ympäristötavoitteisiin
NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä olivat 20. ja 21. joulukuuta esillä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kansalliset tavoitteet, Suomen alustavat ennakkovaikuttamislinjaukset EU:n kestävän rahoituksen ympäristötavoitteiden arviointikriteereihin, ihmiskauppaa tai maahanmuuton salakuljetusta helpottavien tai harjoittavien liikenteenharjoittajien vastaiset toimet sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen. Euroopan komissio on pyytänyt EU-jäsenmaita ilmoittamaan tavoitteensa työllisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Suomi katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräinen toimeenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta.
EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:työllisyystavoite: 80 % (20-64-vuotiaat) osaamistavoite: 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi: 100 000 henkilöä vähemmän, joista kolmasosa lapsia. Ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamiskantoja kestävän rahoituksen ympäristötavoitteisiin liittyen. Ympäristötavoitteita ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalouteen siirtyminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Linjausten taustalla on Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti, joka osaltaan pohjustaa keväällä annettavaa delegoitua säädöstä.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ja korkean edustajan 23.11. tiedonantoon muuttoliikkeen välineellistämisestä. Suomen näkökulmasta ei ole hyväksyttävää, että muuttoliikettä voidaan hyödyntää poliittisiin tarkoituksiin. EU:n ulkorajoihin kohdistuva toiminta on EU-maiden yhteinen haaste, johon on vastattava yhdessä. Suomi pitää tärkeänä, että unionissa kehitetään operatiivisia, oikeudellisia, diplomaattisia ja taloudellisia työkaluja muuttoliikkeen välineellistämiseen puuttumiseksi kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Kolmikantaneuvotteluissa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen uudistamisesta saavutettiin kompromissi 16. joulukuuta. Suomi sai neuvotteluissa näkemyksiänsä hyvin läpi, mutta katsoo, että vaikutukset ovat kokonaisuutena Suomen kannalta epäedulliset, eikä kompromissia voida hyväksyä. Suomi katsoo, että rajan yli työskentelevien työttömyysturvan maksuvastuun siirtyminen työskentelymaalle on jo periaatteellisesti suuri muutos, jonka kaikkia vaikutuksia ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
