NordenBladet —Suomessa todettiin viikolla 51 arviolta yli 16 200 uutta koronavirustapausta, edellisellä viikolla 50 todettiin noin 13 800 tapausta. 29.12. mennessä on todettu yhteensä 172 varmistettua omikron-löydöstä. Sairaalahoidon ja tehohoidon kuormitus on pysynyt tasaisena joulunpyhien yli.Viimeisten kahden kalenteriviikon aikana (ajalla 13.12.–26.12.) uusia tartuntoja ilmaantui 542 sataatuhatta asukasta kohden. Niitä edeltävien kahden viikon aikana (ajalla 29.11.–12.12.) tartuntoja ilmaantui 362 sataatuhatta asukasta kohden.
NordenBladet —Komissio on 22. joulukuuta antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, joka koskee niin sanottujen pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäytön estämistä verotuksessa. Ehdotettujen säännösten tavoitteena on pienentää verotulojen menetyksiä, jotka aiheutuvat tällaisten yhtiöiden hyödyntämisestä verotuksen välttelyssä.Valtiovarainministeriö lähetti direktiiviehdotuksen lausuntokierrokselle 28. joulukuuta. Lausuntoaika päättyy 14. tammikuuta 2022. Ministeriö julkaisee saapuneet lausunnot hankesivuilla.Ehdotettu sääntely kohdistuu taloudellista toimintaa harjoittaviin yksiköihin sekä niiden omistajiinUuden sääntelyn tarkoituksena on asettaa uusia raportointivelvoitteita niin sanottujen pöytälaatikkoyhtiöiden käyttöön liittyen, jotta veroviranomaiset voisivat helpommin tutkia niihin mahdollisesti liittyviä väärinkäytöksiä. Soveltamisedellytysten täyttyessä yksiköltä voidaan evätä verosopimisedut ja sen tekemiä ja saamia suorituksia kohdellaan verotuksessa kyseinen yhtiö sivuuttaen. Ehdotus sisältää myös säännöksiä esimerkiksi automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä sekä veronkorotuksista.Uusi sääntely koskee taloudellista toimintaa harjoittavia jäsenvaltiossa verotuksellisesti asuvia yksiköitä niiden yhtiömuodosta riippumatta. Lisäksi sääntely koskee kyseisten yksiköiden omistajia, jotka ovat luonnollisia henkilöitä tai juridisia henkilöitä.Direktiivin toimet kohdistuvat niihin yksiköihin, joiden tulot muodostuvat pääosin direktiivissä määritellyistä rajat ylittävistä passiivisista tuloista.
NordenBladet —Puolustusministeriö on 28.12.2021 päättänyt jatkaa ruokarahan maksamista varusmiehille ajalta, jolloin heille ei voida järjestää ruokahuoltoa. Määrärahaa maksetaan tammikuun alusta huhtikuun 2022 loppuun saakka.Koronaepidemian vuoksi joukko-osastot ovat jakaneet varusmiehensä kolmeen ryhmään, jotka ovat vuoroviikoin varuskunnassa ja vapaalla. Ruokarahaa on maksettu varusmiehille päivärahan lisäksi vapaajaksojen aikana, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta varuskuntaruokailuun. Viikonloppuisin voimassa ovat normaalit viikonloppuvapaat, jolloin ruokarahaa ei makseta.Ruokaraha on suuruudeltaan 13,50 euroa päivässä ja sillä on turvattu varusmiesten toimeentuloa. Sen maksaminen aloitettiin koronaepidemian vuoksi puolustusvoimissa 13.3.2020.Ruokarahajärjestelystä aiheutuu puolustusvoimille 1 miljoonan euron kulut kuukausittain.
NordenBladet —Vuoden 2022 aluevaaleissa äänioikeutetun tulee todistaa henkilöllisyytensä vaalivirkailijalle samalla tavoin kuin muissakin vaaleissa. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esim. poliisin myöntämällä henkilökortilla, passilla tai ajokortilla.Selvitykseksi henkilöllisyydestä voi kelvata myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Tunnistaessaan äänestäjää vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan kasvomaskin hetkeksi kasvoiltaan.Ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikanaTammikuussa 2022 järjestettävät aluevaalit ovat toiset vaalit, jotka järjestetään Suomessa koronapandemian aikana. Korkeista tartuntamääristä huolimatta tilanne suhteessa kevään kuntavaaleihin on erilainen. Tammikuussa kaikki halukkaat äänioikeutetut ovat ehtineet saada vähintään kaksi koronarokoteannosta. Rokotteet suojaavat hyvin varsinkin koronataudin vakavaa muotoa vastaan. THL:n arvioiden mukaan äänestäminen on vähäisen riskin toimintaa.Vaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän turvavälin säilyttäminen äänestettäessä. Vaalivirkailijat valvovat turvallisuutta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Äänestäjä voi halutessaan ottaa oman kynän mukaan äänestyspaikalle.Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.Aluevaaleissa voi äänestää joko ennakkoäänestysaikana 12.–18.1.2022 tai varsinaisena vaalipäivänä 23.1.2022.Luotettavaa tietoa vaaleista – www.vaalit.fi Koronaohjeita äänestäjille – www.vaalit.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronavirustilanteestaVaalit.fi Twitterissä Vaalit.fi Facebookissa Vaalivideoita YouTubessa Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771 Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730
NordenBladet —Valtioneuvoston kanslian KETTU-työryhmä (Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa) on julkaissut muistion koronakestävyydestä ja suojautumisen ylläpitämisestä. Muistio pohjautuu valtioneuvoston kanslian tilaamaan Kansalaispulssi-kyselyyn ja nuorten aikuisten kansalaishaastatteluihin loppusyksystä 2021.Kyselyssä ja haastatteluissa selvitettiin, miten vastaajat kokevat omaehtoiset suojautumistoimenpiteet, kuten maskien käytön ja kontaktien rajoittamisen. Vastausten perusteella 89 prosenttia suomalaisista pitää edelleen tarpeellisena suojella itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä myös kahden rokotteen jälkeen. Erilaiset suojautumiskeinot koetaan eri tavoin, ja vain osa keinoista lisää vastaajien kokemaa koronaväsymystä. Monilla vastaajilla käsitys tehokkaista suojaustoimenpiteistä ja koronan leviämisestä on rakentunut epidemian alkuvaiheilta, kun koronaan liittyviä uutisia seurattiin ahkerammin. Alussa paljon uutisoidut toimenpiteet, kuten käsihygienia ja maskien käyttö ovat jääneet parhaiten mieleen ja niistä on jo muodostunut uusia rutiineja. Uusi tutkimustieto koronaviruksen pääasiallisesta leviämismekanismista ei puolestaan ole tavoittanut suurta osaa vastaajista. Ilmanpuhdistus ja tuulettaminen koetaan merkitykseltään vähäisempinä suojautumiskeinoina.
Muistiossa todetaan, että omaehtoinen suojautuminen antaa lisäapua pandemian hallintaan. Moniin tilanteisiin voidaan antaa yleinen suositus tai määräys suojauskeinoista, mutta lisäksi on paljon arjen tilanteita, joihin yleispätevää suositusta ei voida antaa. Ajankohtainen tieto tartuntamääristä, viruksen leviämistavasta ja tehokkaista suojauskeinoista voikin tukea omaehtoisessa suojautumisessa.”Tieto siitä, että voimme itse tehdä paljonkin, on tärkeä myös henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Omasta tartunnasta kannattaa kertoa viipymättä niille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa. Maskin käyttö on jo monelle rutiini, jota kannattaa pitää yllä, ja tutkimustieto puoltaa FFP2- tai FFP3-tason suojainten käyttöönottoa. Kotitestit ovat myös hyödyllisiä ja riittävän luotettavia monessa tilanteessa”, sanoo KETTU-työryhmän jäsen, tutkija Matti Heino Helsingin yliopistosta.Läheisten tapaaminen terveysturvallisesti tukee mielenterveyttä ja hyvinvointia Huoli omista läheisistä motivoi monia vastaajia välttelemään sosiaalisia kontakteja, mutta pitkäaikaista eristäytymistä voi olla vaikea ylläpitää. ”Vastaajat kokevat eristäytymisen raskaaksi, ja se voi pidemmän päälle heikentää hyvinvointia. Läheisimpien ihmisten terveysturvallinen tapaaminen voi tukea mielenterveyttä, ja samalla voi karsia kaukaisempia kontakteja”, sanoo Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta.Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke edistää tietopohjaisen käyttäytymistieteellisen ymmärryksen soveltamista koronakriisin hoidossa. Hankkeen KETTU-työryhmään kuuluvat Matti Heino, Markus Kanerva, Maarit Lassander, Ville Ojanen, Lauri Sääksvuori ja Henriikka Tammes. Muistion voi kokonaisuudessaan lukea Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen sivulta.
NordenBladet —Teknisten ongelmien vuoksi emme pysty julkaisemaan ylimääräisen valtioneuvoston yleisistunnon 28.12.2021 päätösaineistoa. Pahoittelemme häiriötä.Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tiedotteen yleisistunnossa käsitellyistä valtioneuvoston asetuksista Koronapassin käyttöön tilapäisiä poikkeuksia
NordenBladet —Valtioneuvosto on hyväksynyt tartuntatautilain 58 i §:ssä tarkoitetun asetuksen koronapassin käytön rajoittamisesta määräaikaisesti.Asetus tulee voimaan torstaina 30.12.2021 klo 00.Asetuksella rajoitetaan poikkeuksellisesti koronapassin vaikutuksia siten, että 30.12.2021–20.1.2022 koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä.Tätä poikkeusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla, eli Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan tai Lapin sairaanhoitopiirin alueilla.Kyseessä on poikkeuksellisen epidemiatilanteen edellyttämä tilapäinen sääntely, jolla osaltaan turvataan oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin hillitsemällä taudin nopeaa leviämistä. Rokotuskattavuuden lisääminen on tärkein keino tehokkaalle epidemiantorjunnalle.Tänään kokoontunut sote-ministerityöryhmä on lisäksi päättänyt aloittaa pikaisesti valmistelun koronapassia koskevan säännöksen muuttamiseksi siten, että yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvia rajoitustoimia on jatkossa mahdollista kohdentaa tarkemmin.Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa aluehallintovirastoja tarkastelemaan omien toimialueidensa yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvia rajoituksia erityisesti matalan riskin tilaisuuksien kohdalla.Lisätietoajohtaja Jaska Siikavirta, [email protected] osastopäällikkö Taneli Puumalainen, [email protected]Omakantaa koskevat kysymykset: Omakannan asiakaspalvelu: [email protected] Lukusovellusta koskevat tekniset käyttötukikysymykset: Korona-info, p. 0295 535 535Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassista sekä ohje koronapassin eli EU:n koronatodistuksen hakemiseksi Omakannasta (kanta.fi)Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta, koronarajoituksista ja koronapassista toiminnanharjoittajille (avi.fi) Tietoa sekä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia koronapassin lukusovelluksesta eli Koronatodistuksen lukijasta (thl.fi)Yleistä perustietoa koronapassista (stm.fi) AsetuksetValtioneuvoston asetus tilapäisistä poikkeuksista EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä 1221/2021, 28.12.2021Muistio 1221/2021, 28.12.2021Valtioneuvoston asetus tilapäisistä poikkeuksista EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä 876/2021, 28.12.2021Muistio 876/2021, 28.12.2021
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 28.12. asetuksen, jonka mukaan ahmoja voidaan metsästää enintään kahdeksan metsästysvuonna 2021–2022. Tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja.Luonnonvarakeskus arvioi, että ahmoja oli Suomessa vuoden 2021 helmikuussa 390–400. Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1500 yksilön populaatiota.Ministeriön arvion mukaan kahdeksan ahman poistaminen ei heikennä ahman suojelutasoa eikä hidasta kannan kasvua. Ahmakiintiö on sama kuin viime vuonna. Silloin metsästettiin lopulta neljä ahmaa, jonka lisäksi kolme ahmaa kuoli liikenteessä.Kiintiö itsessään ei johda yhdenkään ahman tappamiseen, vaan se asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa ahmojen lisääntymisaika.Ahma on useana vuonna aiheuttanut poroelinkeinolle enemmän vahinkoa kuin muut suurpedot yhteensä. Vuonna 2020 Suomessa kirjattiin 3434 ahman tappamaa poroa, ja vahinkojen laskennallinen arvo oli noin 5,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna ahman tappamia poroja on ilmoitettu 23.12. mennessä 1788, ja vahinkojen laskennallinen arvo on noin 3,6 miljoonaa euroa.Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa on luvallista metsästää suurpetoja. Jos ahmaa metsästetään sellaisella Natura 2000 –alueella, jonka yhtenä suojeluperusteena on ahma, pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan on arvioitava luonnonsuojelulain 65 pykälän mukaisesti (KHO:2020:31). Suomen riistakeskus valvoo, että tämä arviointi tehdään ja pyytää lisäksi arvioinnista lausunnon ELY-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta.AsetusPerustelumuistioLausuntoyhteenvetoLuonnonvarakeskuksen ahmakanta-arvio
NordenBladet —Ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksissä kuluvan vuoden kehitystä kuvaillaan edellisvuotta myönteisemmin eikä tilanne ole enää huonontunut. Yhä useampi maaseutuyrityksistä odottaa ensi vuodelle kasvua, joskin heikentynyt koronatilanne vaikeuttaa lähitulevaisuuden ennustamista, ilmenee EK:n tekemästä Maaseutupulssi-yrityskyselystä.Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä pitää hyvänä signaalina sitä, että kyselyn mukaan yhä useampi yritys on taas kasvuvaiheessa ja omistajanvaihdoksissa ollaan vuoden takaista aktiivisempia: ”Vuosina 2021-2022 ydin- ja harvaanasutun maaseudun omistajanvaihdoksia edistetään äskettäin käyttöön otetulla tuella, jonka rahoitus tulee EU:n maaseuturahaston elpymisvaroista. Samalla on käynnistynyt omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi kolme maaseutuohjelman valtakunnallista hanketta.”EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kuvailee tilannetta kaksijakoiseksi:”Maaseutuyritysten näkymät ensi vuodelle ovat myönteiset eli toiminnan laajentumiseen uskoo suurempi osuus yrityksiä kuin sen supistumiseen. Aineisto on kuitenkin kerätty ennen omikron-variantin havaitsemista. Esimerkiksi ulkomaankaupan lisääntymiseen uskoi marraskuun alussa jo melko suuri joukko maaseudun vientiyrityksistä, mutta heikentynyt koronatilanne uhkaa nyt positiivisten näkymien toteutumista.”Maaseutupulssin keskeiset tunnusluvutMaaseudun nykytilanne 2021 • Kysyntä oli lisääntynyt 34 prosentilla ja vähentynyt 33 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (12 ja 61 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 26 ja 42 prosenttia (17 ja 60 prosenttia vuosi sitten). • Työntekijämäärän lisääntymisestä raportoi 23 prosenttia ja sen vähentymisestä 22 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (9 ja 39 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla työntekijöiden määrä lisääntyi 18 prosentissa ja vähentyi 23 prosentissa yrityksiä (11 ja 33 prosenttia vuosi sitten). • Investoinnit olivat ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla lisääntyneet 30 prosentilla ja vähentyneet 33 prosentilla yrityksistä (11 ja 52 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymisestä kertoi 19 prosenttia ja vähentymisestä 32 prosenttia yrityksistä (11 ja 49 prosenttia vuosi sitten). • Ulkomaankauppa oli lisääntynyt 22 prosentilla ja vähentynyt 52 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (0 ja 73 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 24 ja 18 prosenttia (17 ja 66 prosenttia vuosi sitten). Maaseudun näkymät 2022 • Kysynnän lisääntymiseen ensi vuonna uskoi 36 prosenttia ja sen vähentymiseen 13 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (10 ja 37 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 33 ja 7 prosenttia (13 ja 47 prosenttia vuosi sitten). • Työntekijämäärän kasvua ennakoi ydin ja harvaan asutulla maaseudulla 25 prosenttia ja sen supistumista 12 prosenttia yrityksistä (9 ja 28 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla 29 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 4 prosenttia sen vähentyvän ensi vuonna (13 ja 33 prosenttia vuosi sitten). • Ydin ja harvaan asutulla maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 26 prosenttia ja vähentymiseen 20 prosenttia yrityksistä (8 ja 50 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 22 prosenttia yrityksistä, kun taas 25 prosenttia arvioi niiden vähentyvän ensi vuonna (11 ja 44 prosenttia vuosi sitten). • Ulkomaankaupan kasvua ennakoi 47 prosenttia ja vähentymistä 18 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (25 ja 54 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 21 ja 15 prosenttia (26 ja 53 prosenttia vuosi sitten).Maaseutupulssin aineisto kerättiin loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 043 työnantajayritystä, joista 753 oli kaupungeissa ja 290 maaseudulla toimivia yrityksiä. Aineiston analysoinnissa on käytetty yrityskoon ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat suuntaa-antavasti yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.Infografiikka Maaseutupulssi-tutkimuksesta
