NordenBladet —Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa kotitalousvähennykseen, tupakkaverotukseen ja turpeen verotukseen.Täydennetty 30.12. muutoksia kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa.Muutoksia tuloverotukseenAnsiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,0 prosentin nousuun. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 740 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 930 euroa. Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2022Kotitalousvähennykseen määräaikaisia korotuksiaKotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan. Muutos koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä vuosina 2022 ja 2023. Vastaava korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumista vuosina 2022–2027. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.Korotuksen piriin kuuluvien töiden kohdalla vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisestiTyösuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko vähennyskelpoiseksiTulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädetään tuloverolaissa vähennyskelpoisiksi korkomenoiksi. Muutos kohdistuu käytännössä yhteismetsäosuuksien hankintaan kohdistuvan velan korkoihin. Korot olisivat vähennyskelpoisia jo vuoden 2021 verotuksessa.Usean osakesäästötilin avaamisesta johtuneisiin veronkorotuksiin muutoksiaUsean osakesäästötilin tilanteessa veronkorotus jätetään jatkossa määräämättä, jos varoja on vain yhdellä tilillä. Veronkorotuksen määräämättä jättäminen ja alentaminen on mahdollista myös tietyissä muissa tilanteissa. Muutosta sovelletaan jo verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.Asuntovelan koron vähennysoikeus pieneneeAsuntovelan koron vähennysoikeus pienenee siten, että vuonna 2022 koroista on vähennyskelpoista 5 prosenttia nykyisen 10 prosentin sijaan.
NordenBladet —Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on saanut tänään positiivisen tuloksen koronatestistä. Tartuntaan johtunut altistuminen tapahtui joulunpyhinä todennäköisesti yksityistilaisuudessa Pietarsaaressa.Ministeri Henrikssonilla ei ole ollut ministeritehtävään liittyviä kontakteja altistumisensa jälkeen.
NordenBladet —Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa lähestyy loppuaan. Korona on luonnollisesti vaikuttanut siihen, miten tilaisuuksia on voitu järjestää, mutta ratkaisuja on myös löydetty. Esimerkiksi etä- ja hybriditilaisuuksien järjestäminen on tullut tutuksi ja monista tilaisuuksista on laadittu tallenteita ja raportteja, joita on mahdollista hyödyntää eri yhteyksissä puheenjohtajuusvuoden jälkeenkin. Dokumentointi palvelee hyvin puheenjohtajuuskauden jatkuvuutta ja vaikuttavuutta muuhun tulevaan toimintaan. Vuoden kattava teema oli kestävä kehitys, tarkasteluna niin ekologisesta, sosiaalisesta kuin myös taloudellisesta näkökulmasta.Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lähtökohtana on ollut pohjoismaisen yhteistyön visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöllä pyritään luomaan entistä vihreämpi, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti kestävämpi Pohjola. Tässä on koottu poimintoja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämistä vuoden tapahtumista ja teemoista.Kestävä kehitys koulutuksessaMaaliskuussa järjestettiin ensimmäinen pohjoismaisen opettajakoulutusyhteistyöverkoston kokous, jossa pohjoismaiset opettajakoulutuslaitokset pohtivat mahdollisuuksia perustaa pohjoismainen verkosto, jonka tavoitteena on opettajien kestävän kehityksen taitojen parantaminen kaikilla koulutusasteilla.Tapahtuman tiedot: The Nordic Teacher education network’s online kick-off meeting on the topic of sustainable development and Nordic co-operationMyös kestävä rauha oli esillä, kun seminaari Education for Inclusive Peace: the role of education and research in promoting the Women, Peace and Security agenda in the Nordics nosti esiin naisten roolia koulutuksessa ja tieteessä, suhteessa rauhaan ja turvallisuuteen. Raportti tilaisuudesta julkaistaan alkuvuodesta 2022. Tapahtuman tiedot:Education for Inclusive Peace: the role of education and research in promoting the Women, Peace and Security agenda in the NordicsTapahtuman tallenneKulttuuria yli rajojenPohjoismaat toteuttavat vuonna 2022 Kanadassa mittavan kulttuuriohjelman, Nordic Bridges, jossa jatketaan pohjoismaisen taiteen ja kulttuurin esittelyä kansainvälisesti. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa syksyllä 2021 virkamiestason vuoropuhelun Pohjoismaiden ja Kanadan välillä järjestämällä ajankohtaisiin teemoihin keskittyvän keskustelusarjan Culture and Arts Policy Dialogues between Canada and the Nordics (online). Paikallisena kumppanina toimi Canadian Heritage. Dialogien teemoja olivat Cultural Dimension of Sustainable Development and Green Transition in the Field of Culture, Moving Forward: Guiding Principles on Diversity of Content Online ja Export Culture: International Collaboration and the Mobility of People and Ideas. Raportti tilaisuuksista julkaistaan alkuvuodesta 2022.Nordic BridgesAv-alan toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä edistettiin useamman kerran vuoden aikana. Yhteistyössä Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston (NFTVF) kanssa järjestettiin keväällä kansainvälinen keskustelusarja Audiovisual collaboration 2021, jonka avulla haluttiin vahvistaa yhteyksiä alan toimijoiden ja päättäjien välillä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. Helmikuussa 2022 järjestetään tilaisuuksien follow-up –tapahtumia ja keskustelusarjan yhteenvetoraportti julkaistaan myös keväällä 2022. Kestävän kehityksen rooli arkkitehtuuripolitiikassa nähtiin Euroopan komission käynnistämässä Uusi eurooppalainen Bauhaus –hankkeessa. Yhteistyössä ympäristöministeriön ja Archinfon kanssa pohdittiin hankkeen pohjoismaista näkökulmaa julkisten työpajojen avulla. Tavoitteena oli löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja Pohjolassa. Raportti tuloksista (englanniksi): Tiedote 10.3.2021: Uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeeseen toivotaan suomalaisia toimijoita mukaan Toukokuussa keskusteltiiin myös yhteispohjoismaisin voimin moninaisuudesta esittävissä taiteissa Reshaping horizons of hope – Theatre of the Future –tapahtumassa. Ohjelma oli osa #StopHatredNow -tapahtumaviikkoa ja se linkittyi hankkeeseen An inclusive cultural sector in the Nordics, josta Norja vastasi Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuusmaana 2017.Tilaisuuden loppuraportti (englanniksi, pdf)Lapset ja nuoretPohjoismainen taide ja kulttuuri koulussa ja varhaiskasvatuksessa-verkosto kokoontui syksyllä Lahdessa Lasten kulttuurifoorumin yhteydessä. Verkoston kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja tilaisuuden keskustelunaiheina olivat mm. ympäristöystävällinen lastenkulttuuri ja taidekasvatus, lasten ja nuorten ympäristö- ja ilmastoahdistuksen käsitteleminen taiteen keinoin ja lastenkulttuurin kestävä kehitys. Puheenjohtajuuskauden yhtenä teemana on ollut lasten ja nuorten lukemisen edistäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä yhdessä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa webinaarin lukemista edistävästä pohjoismaisesta Bokslukaren (Kirja-ahmatti) –hankkeesta. Tietoa Bokslukaren-hankkeestaAlkuperäiskansojen aineeton omaisuus ja rajaton saamelaisopetusOpetus- ja kulttuuriministeriö panostaa yhteistyöhön, joka liittyy alkuperäiskansojen aineettomaan omaisuuteen. Marraskuussa pidettiin konferenssi Pohjoismaiden alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten ja Grönlannin inuiittien perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta. Konferenssissa tuotiin esiin alkuperäiskansojen omaa näkökulmaa keskeisiin kysymyksiin ja se toimi lähtölaukauksena pohjoismaisen yhteistyön lisäämiselle perinteistä tietoa ja kulttuuri-ilmauksia koskevien aineettomien oikeuksien edistämiseksi. Yhteistyö Pohjoismaissa keskittyy erityisesti siihen, miten nykyiset aineettomat oikeudet suojaavat perinteistä tietoa ja miten puutteita tulisi käsitellä. Tapahtuman tiedot: Konferenssi Pohjoismaiden alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudestaSaamelaisopetuksen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on myös ollut yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudelle asettamista tavoitteista. Joulukuussa järjestettiin yhteistyössä Saamelaiskäräjien (Sámediggi) kanssa saamelaisopetuksen pohjoismainen foorumi Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Foorumi loi kokonaiskuvan saamelaisopetuksen tilanteesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Teemoina olivat mm. valtionrajojen vaikutus saamen kieleen, saamelaisoppilaiden kielelliset oikeudet, saamenkielisten opettajien koulutus sekä saamen kielen etäopetuksen järjestäminen. Tapahtuma keräsi yhteen mm. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien ja opetusministeriöiden edustajia, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tutkijoita.Tapahtuman tiedot: Rajaton saamelaisopetusKoulutus, kulttuuri ja nuoriso kohtasivat päätapahtumassa kestävän kehityksen teeman parissaSuomen puheenjohtajuuden päätapahtuma oli kesäkuussa järjestetty virtuaalikonferenssi Jokainen vaikuttaa! Konferenssin teemana oli koulutus, kulttuuri ja nuoriso kestävän kehityksen edistäjinä. Ohjelmassa tarkasteltiin eri sektorien tulokulmia kestävään kehitykseen sekä miten nämä sektorit hyödyntävät ja tukevat toisiaan edistäessään kestävää kehitystä. Konferenssissa opetus- ja kulttuuriministeriö teki yhteistyötä muun muassa pohjoismaisen kestävän kehityksen asiantuntijaryhmän, Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion ja nuorten aktivistien kanssa. Konferenssi toi nuorten lisäksi yhteen kestävän kehityksen eri verkostot ja opettajaosaajat. Tapahtumaa olivat avaamassa ministerit Kurvinen ja Saramo sekä Ahvenanmaan opetus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd. Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuudet lähtivät käyntiin samanaikaisesti konferenssin kanssa 9.6. ja juhlavuosi jatkuu aina 9.6.2022 asti. Merkkivuoden teemoina nostetaan demokratiaa, rauhaa ja kestävää kehitystä.Tapahtuman raportit ja kuvituksia: Jokainen vaikuttaa! Alla påverkar!Konferenssin yhteydessä lanseerattiin myös Nord StarT –ilmastonmuutoskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Kilpailun lopputilaisuus pidetään helmikuussa 2022.Uutinen 11.6.2021: Kestävää kehitystä pohdittiin pohjoismaisin voimin – syksyllä tulossa ilmastonmuutoskilpailu Pohjoismaisen kielipolitiikan ja yhteistyön tulevaisuuden pohdintaaOpetus- ja kulttuuriministeriö järjesti Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja Svenska Nu -verkoston kanssa syksyllä digitaalisessa muodossa konferenssin nimeltä Nordisk språkkonferens. Konferenssissa juhlistettiin Pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen 15-vuotista taivalta ja keskusteltiin pohjoismaisen kielipolitiikan ja -yhteistyön tulevaisuudesta. Konferenssi järjestettiin Nordspråk-verkoston kokouksen yhteydessä. Pohjoismainen kielipoliittinen julistus tullaan päivittämään vuonna 2022. Tapahtuman tiedot: Pohjoismainen kielikonferenssiPohjoismaiset ministeritapaamisetPohjoismaiset opetus-, tiede- ja kulttuuriministerit tapasivat vuoden aikana myös virallisten kokousten merkeissä. Lokakuussa ministerit Andersson ja Kurvinen isännöivät Pohjoismaiden opetus- ja tiedeministereiden kokousta Helsingissä. Hybridikokouksena järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin mm. nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta sekä pohjoismaisesta tiede- ja tutkimusyhteistyöstä. Marraskuussa pohjoismaiset kulttuuriministerit hyväksyivät kokouksessaan Kööpenhaminassa yhteisen julkilausuman ”Taide ja kulttuuri kestävän kehityksen vauhdittajina”, jossa he toteavat: Taiteella ja kulttuurilla on kiistaton itseisarvo ja samalla paljon tarjottavaa, kun Pohjolasta pyritään tekemään Pohjoismaiden ministerineuvoston vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.Uutinen 9.11.2021 (norden.org): Kulttuuriministerit: Kulttuuri on kestävän kehityksen kantava voimaJulkilausuma: Taide ja kulttuuri kestävän kehityksen vauhdittajinaMyös pohjoismaiset koulutusjohtajat ja koulutuksesta vastaavien ministeriöiden kansliapäälliköt tapasivat puheenjohtajuuden aikana Helsingissä. Marraskuussa pidetyssä kokouksessa teemana oli mm. pohjoismaisen yhteistyön nykytila ja tulevaisuus, jatkuva oppiminen sekä korona-pandemiasta toipuminen.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut julkilausuman, joka korostaa lapsen edun ensisijaisuutta, kun koronaepidemia pitkittyy Suomessa. Julkilausuman mukaan covid-19 on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka leviämistä tulee tehokkaasti estää kaikissa ikäryhmissä. Lapsiin ei kuitenkaan kohdisteta rajoitustoimenpiteitä sen enempää kuin on tartuntojen laajan leviämisen ehkäisemiseksi täysin välttämätöntä. Terveysturvalliset arjen tavat, lasten elinympäristön suojaustoimet, aikuisten tartuntojen vähentäminen ja rokotukset ovat välttämättömiä, jotta lapsiakin voidaan suojella koronavirustartuntojen ja muiden hengitystietulehdusten leviämiseltä.Koronaepidemialla ja sen torjuntatoimilla voidaan jo nyt koetun perusteella arvioida olevan laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia etenkin lapsiin ja perheisiin. Tasapainotteleminen suojaus- ja rajoitustoimien suhteellisuuden, oikea-aikaisuuden ja tarkkarajaisuuden sekä vapauksien välillä tarkoittaa sitä, että alueilla on löydettävä ratkaisuja, jolla turvataan lasten ja nuorten arjen jatkuvuus. Samaan aikaan lapsia suojataan ja ryhmissä leviäviä tartuntoja torjutaan vaikuttavin testaus-, jäljitys- ja karanteenitoimenpitein. Lasten tulee päästä koronatestiin matalalla kynnyksellä.Julkilausuma on sosiaali- ja terveysministeriön virkatyönä valmistelema kannanotto julkisuudessa käytyyn keskusteluun lasten ja nuorten asemasta koronapandemian keskellä. Julkilausuman valmisteluun ovat osallistuneet opetus- ja kulttuuriministeriö, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, johtava asiantuntija Esa Iivonen (Mannerheimin Lastensuojeluliitto), epidemiologian professori Pekka Nuorti (Tampereen yliopisto), vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä (HUS), ylilääkäri Sanna Isosomppi (Helsingin kaupunki) sekä lastentautiopin professorit Ville Peltola (Turun yliopisto) ja Terhi Tapiainen (Oulun yliopisto). Valmistelun aikana on kuultu Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Suomalaisen yhteiskunnan tavoitteena tulee olla lasten elämän jatkuminen mahdollisimman häiriöttömänä, turvallisena ja lapsen elämän ja kehityksen mahdollistavana myös koronaepidemian aikana. Päätöksissä tulee luonnollisesti arvioida erityisesti riskiryhmiin kuuluvien lasten terveysturvallisuus. Punninnassa on otettava erityisen painokkaasti huomioon lasten oikeus mahdollisimman normaaliin elämään ja toimien laajemmat hyvinvointivaikutukset, jotka saattavat ilmetä vasta pidemmällä aikavälillä. Vaarana on eriarvoisuuden voimistuminen. Kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin ja niihin, joilla on jo aiemmin ollut elämänhallinnan vaikeuksia.Julkilausuma: Lapsia, nuoria ja perheitä on syytä kuulla heihin kohdistuvissa koronatoimissa
NordenBladet —Posiva Oy jätti 30.12.2021 valtioneuvostolle ydinenergialain mukaisen käyttölupahakemuksen Eurajoen Olkiluotoon rakenteilla olevalle käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle. Käyttölupaa haetaan vuoden 2024 maaliskuusta vuoden 2070 loppuun saakka. Posiva on valmistautunut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen yli 40 vuoden ajan. Sen kapselointilaitos sijaitsee maan pinnalla ja loppusijoituslaitoksen loppusijoitustilat noin 400-430 metrin syvyydessä peruskalliossa. Hakemuksen mukaan ajanjaksolla 2024–2070 loppusijoitettaisiin valtaosa Posivan omistajien, eli Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitosten käytetystä ydinpolttoaineesta. Kapselointi- ja loppusijoituslaitosta on suunniteltu käytettävän noin 2120-luvulle saakka, kunnes kaikki omistajien laitosten ennakoitu käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu.Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lupahakemuksesta julkisen kuulemisen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. TEM pyytää silloin lausuntoja useilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja vaikutusalueen kunnilta sekä varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon käyttölupahakemuksen käsittelyssä. Ministeriö varautuu järjestämään myös viranomaisseminaarin lupahakemuksen käsittelyn aikana. TEM pyytää lausunnon Säteilyturvakeskukselta (STUK) kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen turvallisuudesta. STUK tarkastaa, että kapselointi- ja loppusijoituslaitos on rakennettu suunnitelmien mukaisesti, että ydinlaitoskokonaisuutta voidaan käyttää turvallisesti, ja että ydinlaitoskokonaisuuden henkilöstö on koulutettu laitoksen turvallista käyttämistä varten. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttöä ja kunnossapitoa valvotaan niiden koko käyttöiän ajan. Pitkäaikaisturvallisuuden arviointi on merkittävä osa STUKin lausuntoa. Posiva aloitti kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisen joulukuussa 2016, kun valtioneuvosto oli myöntänyt sille rakentamisluvan marraskuussa 2015. Rakentamislupa oli maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten. Tätä edelsi valtioneuvoston tekemä periaatepäätös Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisesta joulukuussa 2000, ja laajennettuna Olkiluoto 3 -laitosyksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten tammikuussa 2002. Eduskunta vahvisti päätökset toukokuussa 2001 ja 2002. Posiva aloitti vuonna 2004 ennen rakentamisvaihetta periaatepäätöksen nojalla ja STUK:n valvonnassa maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn rakentamisen. Nyt se on merkittävä osa loppusijoituslaitoksen kokonaisuutta.
NordenBladet —Ympäristöministeriön viestintäjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 11 henkilöä. Viestintäjohtajan virka täytetään viiden vuoden määräajaksi.Viestintäjohtaja toimii ympäristöministeriön viestinnän tulosalueen päällikkönä. Tulosalue vastaa viestinnän strategisuudesta, vaikuttavuudesta ja priorisoinnista sekä muusta viestinnästä yhteistyössä ministeriön osastojen ja tulosalueiden kanssa. Viestinnän tulosalue vastaa myös ministeriön brändin eheydestä ja yhteistyöstä hallinnonalan, valtioneuvoston ja muiden sidosryhmien kanssa.Virkaa hakivatJohanna Autio Tapio Hedman Juha Honkonen Sami Jokelainen Jyri Lintunen Mikael Neuvonen Jussi Salmi Markku Salminen Risto VähätaloHakijoiden joukossa oli lisäksi 2 hakijaa, jotka eivät halunneet nimeään julkisuuteen.
NordenBladet —Aluehallintovirastot päättävät omien toimialueidensa yleisötilaisuuksiin ja asiakastiloihin kohdistuvista rajoituksista.Valtioneuvoston asetus, jonka mukaan koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille, annettiin 28.12.2021. Asetus on voimassa tilapäisesti 30.12.2021–20.1.2022 ja se koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu kuntien ja aluehallintovirastojen määräämiä rajoituksia. Valtioneuvoston asetus merkitsee toisin sanoen sitä, että alueittain määrätyt rajoitukset ovat sellaisenaan voimassa.Rajoituksiin liittyviin kysymyksiin vastaavat ja niitä valvovat aluehallintovirastot.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.PuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Tehtävään määrääminen ja kenraalin virkaan nimittäminen PuolustusvoimissaValtiovarainministeriöMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 233/2021 vp; EV 232/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöKatri Aho, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 235 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 193/2021 vp; EV 218/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöNico Steiner, hallitusneuvos p. 0295 049 001 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2021 vp; EV 219/2021 vp)Timo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021 vp; EV 212/2021 vp)
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaRitva Järvinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 366 – Koronaministerityöryhmän asettaminenMerja Saaritsa-Lantta, erityisasiantuntija p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöCorinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 181 – Valtioneuvosto jatkaa kansalliskielistrategian ohjausryhmän toimikautta ajalle 1.1. – 31.3.2022Taru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön määräaikaisen hallitussihteerin virkasuhteen täyttäminenPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Tehtävään määrääminen ja kenraalin virkaan nimittäminen PuolustusvoimissaLeila Maïche-Plathan, neuvotteleva virkamies p. 0295 140 438 – Virkavapauden myöntäminen puolustusministeriön neuvottelevalle virkamiehelleValtiovarainministeriöMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 233/2021 vp; EV 232/2021 vp)Matti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444 – Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisestaKrista Sinisalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 248 – Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden valmisteverostaMaa- ja metsätalousministeriöKatri Aho, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 235 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luonnonmukaisesta tuotannosta sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 193/2021 vp; EV 218/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumatSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2022Liikenne- ja viestintäministeriöSaara Reinimäki, yksikön johtaja, liikenneneuvos p. 0295 342 087 – Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M342Ronja Kava, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 071 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPirjo Karttunen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 605 – Valtion televisio- ja radiorahaston vuoden 2022 käyttösuunnitelman vahvistaminenTyö- ja elinkeinoministeriöNico Steiner, hallitusneuvos p. 0295 049 001 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2021 vp; EV 219/2021 vp)Liisa Lundelin-Nuortio, neuvotteleva virkamies p. 0295 048 261 – Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin johtokunnan nimittäminen toimikaudeksi 1.1.2022 – 31.12.2023Timo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 167/2021 vp; EV 212/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin viran täyttäminen
NordenBladet —Suomen tuella avustetaan seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan uhreja Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, sekä toimeenpannaan tuomioistuimen entisille lapsisotilaille määräämiä hyvityksiä Kongon demokraattisessa tasavallassa.”Kansainvälisellä rikostuomioistuimella on ainutlaatuisen tärkeä tehtävä kansainvälisessä sääntöpohjaisessa järjestelmässä, jonka tukeminen on Suomen keskeisiä ulkopoliittisia tavoitteita”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerin mukaan uhrien kuulemisen ja osallistumisen ohella on tärkeää, että uhrit voivat saada tukea kärsimyksistään selviämiseen.
