NordenBladet — Arkkitehtuuri vaikuttaa olennaisesti ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. Hyvä arkkitehtuuri ja suunnittelu kestää aikaa ja muuntautuu tarvittaessa uuteen käyttöön. Nämä ovat kantavia teemoja Suomen uudessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään vuosina 2022–2035.Ohjelma korostaa arkkitehtuurin merkitystä osana jokaisen arkea. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keinoin sekä tietoa jakamalla vahvistetaan tietoisuutta rakennetun ympäristön merkityksestä ihmiselle ja kulttuurisista arvoista osana paikkojen identiteettiä. Kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia, alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa. ”Meillä on erinomaiset edellytykset vahvistaa entisestään asemaamme kansainvälisesti tunnettuna arkkitehtuurimaana. Huolehtimalla yhteistyössä rakennetusta ympäristöstä voimme luoda uusia ja kestäviä ratkaisuja myös talouskasvun tueksi”, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kannustaa. Edellytyksiä kestäville ratkaisuille luovat koulutus ja tutkimus. ”Alan osaamisen ja työvoiman turvaamiseksi arkkitehtuurin alan ammattilaisten tulevat osaamis- ja työvoimatarpeet on hyvä selvittää”, Kurvinen toteaa.”Alueilla, rakennuksilla ja materiaaleilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä. Meidän on torjuttava haitallisia vaikutuksia kaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta lähtien ja kehitettävä uusia työkaluja ja yhteistyön muotoja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari peräänkuuluttaa. Pitkäikäiset rakennukset vähentävät luonnonvarojen käyttöä sekä vaikutusta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Laadukas rakennettu ympäristö torjuu myös eriarvoisuutta. ”Rakennettua ympäristöä pitää suunnitella ja kehittää yhdessä käyttäjien kanssa ja kuulostella herkällä korvalla myös tulevia tarpeita erilaisilla alueilla. Huolehditaan ihmisten mahdollisuudesta vaikuttaa elinympäristöönsä”, ministeri Kari painottaa. Paikallinen työ toteuttaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä tavoitteitaSuomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli nyt julkaistun toisen ohjelman. Ohjelman laatimiseen ja kommentointiin osallistui laaja joukko toimijoita, joilla on ratkaiseva rooli myös siinä, miten ohjelma toteutuu. Ohjelma korostaakin, että laadukas rakennettu ympäristö voi syntyä vain, jos yhteistyö suunnittelijoiden, rakennuttajien ja muiden avaintoimijoiden välillä toimii.  Asukkaille näkyvin työ etenee vauhdilla kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa tehtävillä paikallisilla ohjelmilla, joita on jo tehty – ja toivotaan laadittavan lisää. Näiden paikallis-Apolien kautta valtakunnalliset tavoitteet konkretisoituvat ja rakennettu ympäristö kehittyy.  Kansainväliset tavoitteet tukevat ohjelman käytännön toimia paikallistasolla ja eri sektoreilla. Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma jatkaa ensimmäisen ohjelman herättämän kansainvälisen kiinnostuksen jäljillä, kurkottaen vielä pidemmälle. Nyt Suomen ohjelma seuraa Davosin julistuksen sekä Euroopan komission vuonna 2021 käynnistämän aloitteen Uusi eurooppalainen Bauhaus näyttämää tietä, jolla kestävyys otetaan huomioon laajasti rakennetussa ympäristössä. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035  Ministeriöiden tiedote 12.1.2021, jolloin työryhmä luovutti esityksensä arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa todettiin viikon 2 aikana arviolta lähes 55 500 uutta koronavirustapausta, kun edellisen viikon aikana todettiin arviolta yli 57 400 uutta koronavirustapausta. Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon kuormitus jatkuu suurena. Myös perusterveydenhuollon vuodeosastokuormitus kasvaa nopeasti. Rokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronasairaudelta, ja kolmansien rokoteannosten ottaminen on erityisen tärkeää 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.Kahden viimeisen kalenteriviikon aikana (3.–16.1.2022) uusia tartuntoja ilmaantui 2030 sataatuhatta asukasta kohden. Sitä edeltävillä kahdella viikolla tartuntoja ilmaantui 1190 sataatuhatta asukasta kohden. Uusien tartuntojen määrä on siis lähes kaksinkertainen joulukuun loppuun verrattuna. 12.1.2022 arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 1,05–1,2 (90 prosentin todennäköisyysväli), eli sama kuin viime viikolla. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 19.1. yhteensä 360 potilasta, kun 12.1. heitä oli 372. Teho-osastoilla oli 19.1. yhteensä 64 potilasta, kun viikko sitten teho-osastoilla oli yhteensä 61 potilasta. Viikolla 2 teho-osastoille tuli yhteensä 60 uutta covid-19-potilasta, kun edeltävien neljän viikon aikana heitä oli tullut 36–60 viikossa. Kaikista erikoissairaanhoidossa vuodeosastoilla olevista koronapotilaista arviolta 20 % oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Teho-osastojen koronapotilaista tämä osuus oli 17 %.Tautiin liittyviä kuolemia oli 19.1.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 762. 14 vuorokauden aikana (6.–19.1.2022) ilmoitettiin yhteensä 138 menehtynyttä, joista 87 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.Omikron-koronavirusmuunnoksen aiheuttamia tartuntoja on 19.1.2022 mennessä varmistettu sekvensoimalla jo kaikista sairaanhoitopiireistä, yhteensä 784. Omikronmuunnos on muodostumassa tai muodostunut valtavirukseksi jo valtaosalla alueista. Tartuntoja havaitaan edelleen paljon myös rokotetuilla henkilöillä, mutta rokotettujen sairaalahoidot eivät ole lisääntyneet läheskään samassa määrin. Koronavirustestejä tehdään edelleen paljon ja positiivisten koronatestien osuus on kasvanut. Viikolla 2 tehtiin noin 173 000 testiä ja kaikista testatuista näytteistä positiivisia oli 32 prosenttia. Edellisellä viikolla positiivisten tulosten osuus oli 29 prosenttia.Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät edelleen koko Suomessa.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot raportointisivustolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sunnuntaina 23.1. toimitettavien aluevaalien alustavia tulostietoja julkaistaan verkossa oikeusministeriön tulospalvelussa vaali-iltana alkaen kello 20.Alustavissa tulostiedoissa kerrotaan laskennan edistymisen mukaisesti puolueiden äänimäärät ja ääniosuudet koko maassa, hyvinvointialueilla, kunnissa ja äänestysalueilla. Ehdokaskohtaisia äänimääriä julkaistaan sitä mukaa, kun ääntenlaskenta valmistuu kullakin äänestysalueella. Valituksi tulleet henkilöt julkaistaan alustavan laskennan valmistuttua kullakin hyvinvointialueella.Tulokset julkaistaan laskennan valmistuttua myös ladattavina tiedostoina. Aluevaalilautakunnat vahvistavat vaalien tuloksen keskiviikkona 26.1. viimeistään klo 18 aloitettavissa kokouksissaan, minkä jälkeen vahvistetut tulokset päivitetään tulospalveluun.Aluevaalien tulospalvelu verkossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja energiaministerien epäviralliset kokoukset järjestetään 20.-22.1.2022 Ranskan Amiensissa. Ranskan isännöimiin kokouksiin osallistuvat Suomen edustajina ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sekä elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus.Torstaina ympäristöministerit keskustelevat mm. EU:n kemikaalistrategiasta, torjunta-aineista sekä metsäkadosta.Perjantaina 21.1. ympäristö- ja energiaministereillä on yhteiskokous, jonka teemoina ovat oikeudenmukainen siirtymä sekä metsien rooli ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikassa. Ministerit keskustelevat siitä, miten 55-valmiuspaketti edesauttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ilmastotoimien hyväksyttävyyttä ja onnistuu samalla varmistamaan riittävät päästövähennykset. Ministerit keskustelevat myös siitä, millä sektoreilla 55-paketti tuottaisi eniten kasvu- ja työllistymismahdollisuuksia.Ympäristö- ja energiaministerit keskustelevat myös keinoista, joilla puunkäyttöä voidaan ohjata pitkäikäisiin tuotteisiin, sekä mahdollisuuksista hiilinielujen lisäämiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden, komission ja EU-virastojen edustajia kokoontuu Liettuan Vilnaan 20.-21.1. Itävallan, Kreikan, Liettuan ja Puolan järjestämään konferenssiin, jossa keskustellaan rajavalvonnasta. Konferenssin tavoitteena on toimia foorumina, jossa jäsenmaat voivat yhdessä pohtia, miten EU:n ulkorajavalvontaa tulisi kehittää, jotta nykyisiin ja tuleviin haasteisiin voidaan vastata entistä paremmin. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Akseli Koskela.-Suomen ja Venäjän välinen 1 340 kilometriä pitkä raja on myös Schengenin ulkoraja. Toimiva rajavalvonta on meille ensiarvoisen tärkeä asia ja on hyvä päästä keskustelemaan aiheesta muiden EU-maiden kanssa, sanoo Koskela.Jännitteinen tilanne Valko-Venäjän vastaisilla ulkorajoilla ja pyrkimykset muuttoliikkeen välineellistämiseen ovat lisänneet painetta löytää EU:n yhteisiä ratkaisuja näihin tilaisiin vastaamiseksi. Kokonaisuuteen kuuluvat myös vaatimukset ulkorajavalvonnan kehittämiseksi fyysisten esteiden avulla eli raja-aitojen rakentamisella.Tarvitaan tehokkaampia ja joustavampia keinoja, jotta voidaan vastata muuttuviin tilanteisiin ulkorajoillaSuomi pitää tärkeänä, että Schengenin rajasäännöstöä kehitetään niin, että jäsenmailla on käytössään tehokkaat, oikeasuhtaiset ja nykyistä joustavammat keinot vastata muuttuviin tilanteisiin sekä ulko- että sisärajoilla perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Suomi kannattaa myös sitä, että jäsenvaltioilla on jatkossakin mahdollisuus palauttaa, tarvittaessa hyvinkin nopeasti, rajavalvonta sisärajoilleen.Komissio antoi joulukuussa osana Schengen-pakettia esityksen Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on kehittää sisärajavalvonnan palauttamiseen liittyvää sääntelyä sekä erilaisia koordinaatiomekanismeja häiriö- ja kriisitilanteisiin sisä- ja ulkorajoilla. Komissio on myös antanut muutosehdotuksensa Schengenin arviointimekanismista, jolla parannetaan entisestään arviointeja Schengen-säännöstön täytäntöönpanosta jäsenmaissa.Lisäksi komissio antoi joulukuun alussa ehdotuksen tilapäisistä toimista, joilla Valko-Venäjän toimien kohteen olevien jäsenmaiden toimintaedellytyksiä parannetaan akuutissa tilanteessa. Poikkeuksilla mahdollistetaan muun muassa pidempi turvapaikkahakemusten rekisteröintiaika, laajasti sovellettu nopeutettu turvapaikkamenettely ulkorajalla ja vastaanotto-olosuhteiden rajaaminen perustarpeisiin. Vastaavia poikkeuksia esitetään myös yleisesti sovellettavaksi pysyväksi lainsäädännöksi myöhemmin joulukuussa annetulla asetusehdotuksella.EU tarvitsee kokonaisvaltaisesti toimivan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikanEuroopan komissio antoi syyskuussa 2020 kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta ja sen liitteenä säädösehdotuksia. Poliittisesti painavin elementti on ratkaisun hakeminen yhteisen turvapaikkajärjestelmän ongelmakohtiin, mukaan lukien toiminta kriisitilanteissa.Suomi on katsonut, että kokonaisvaltaisesti toimiva maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä, jota uudistuksella pyritään rakentamaan, on olennainen tapa tehdä EU vähemmän haavoittuvaksi myös välineellistämispyrkimyksille. Näin ollen uudistustyön jatkaminen neuvoston puheenjohtajamaan johdolla on kevään keskeinen tavoite.Yhteiset toimintamallit hybridiuhkien tunnistamiseen ja niiden torjuntaanSuomi ajaa vahvasti yhteisiä EU:n toimintamalleja hybridiuhkien tehokkaaksi tunnistamiseksi ja niiden torjumiseksi. Keskeinen kokonaisuus tässä on niin sanotun Strategisen kompassin puitteissa neuvoston työryhmissä keväällä 2022 valmisteltava ”hybrid tool box”. EU:n puheenjohtajamaa Ranskan tavoitteena on luoda konkreettisia, helposti toimeenpantavia järjestelyjä, joilla yhtä tai useampaa maata vastaan suunnattu hybridivaikuttaminen voitaisiin torjua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) ensimmäisen vaiheen työn tuloksena syntyneet väliraportit on julkaistu. Tilannekuvaa sekä osaamis- ja työelämätarpeita kartoittavat raportit toimivat pohjana kehittämissuositusten laadinnassa.Raportit esitellään opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä tilaisuudessa 20. tammikuuta. Raportit ovat:Kuntoutuksen tulevaisuuden osaamis- ja työelämätarpeetKuntoutuksen koulutuksen tilannekuvaKuntoutuksen tutkimuksen tilannekuvaKuntoutuksen koulutuksen tutkimuksen nykytilaKunFon toiminta käynnistyi toukokuussa 2021 ja heti alussa pidettiin erittäin tärkeänä saavuttaa foorumin jäsenten kesken yhteinen käsitys kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä tulevista kuntoutusalan työvoimatarpeista ja muutostrendeistä.Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin tehtävänä on ennakoida ja kuvata kuntoutuksen osaamistarpeita sekä tehdä ehdotus siitä, miten koulutus- ja tutkimusjärjestelmää tulee kehittää vastaamaan kuntoutusalan tulevaisuuden tarpeita.Foorumi laatii suunnitelman kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024–2030. Suunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2023. Vuoden 2022 aikana foorumissa keskitytään kuntoutuksen koulutusta ja tutkimusta koskeviin kehittämissuosituksiin.Foorumin työskentelystä ja sen jäsenistä löytyy tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Työskentelyä voi seurata myös Twitterissä tunnisteella #KunFo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on tänään 19.1. lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset lakimuutoksista, jotka tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Kyseessä on jatkoa hallituksen esitykselle, jolla viime vuonna muutettiin vastaanottolakia. Muutosten tarve on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen.Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä avustamaan ohjaus- ja valvontatehtävissä. Näin myös säilöönottokapasiteettia voitaisiin kasvattaa nykyistä nopeammin, jos sille laajamittaisen maahantulon tilanteessa ilmenisi tarvetta.Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tukeen turvautumisesta. Uusi turvapaikkavirasto korvaa nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), ja sitä koskeva EU-asetus tulee voimaan tänään 19.1. Virastoa voitaisiin tarvittaessa pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuisivat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä. Pyynnön esittämisestä päätettäisiin valtioneuvoston yleisistunnossa.Ulkomaalaislakia ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutettaisiin niin, että tukiryhmien jäsenillä olisi toimivalta ja tosiasialliset mahdollisuudet auttaa Maahanmuuttovirastoa turvapaikkatutkinnassa.  Lausuntokierros päättyy 17.2. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.Hankkeessa on valmisteltu kaksi hallituksen esitystäSisäministeriö käynnisti elokuussa 2020 hankkeen valmistellakseen lainsäädännön muutoksia, jotka osaltaan tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon.Kaikki laajamittaiseen maahantuloon varautumista tukevat lakiluonnokset olivat kesällä 2021 yhdessä lausuntokierroksella. Lausuntojen perusteella ilmeni tarve vielä osin täsmentää sääntelyä ja ratkaisuja. Lisäksi lausuntokierroksen aikana EU:ssa päästiin yhteisymmärrykseen uuden turvapaikkavirastoa koskevan asetuksen valmistelusta. Tämä viivästytti kansallisen lakimuutoksen valmistelua: pohjana oli käytetty aiempaa asetusta, jonka nyt tiedettiin pian kumoutuvan.Hankkeen lainsäädäntökokonaisuus erotettiin kahdeksi erilliseksi hallituksen esitykseksi, jotta eduskunta ehti käsitellä esitystä vastaanottolain muutoksesta jo valtion vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Vastaanottolain muutos tuli voimaan 1.1.2022. Maahanmuuttovirastolle on nyt keskitetty vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa.Myös muita varautumista tukevia lakimuutoksia selvitetäänMarraskuussa 2021 sisäministeriö käynnisti myös hankkeen arvioimaan lainsäädäntöä, jolla varaudutaan muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen. Hankkeessa arvioidaan sekä voimassa olevan lainsäädännön keinoja, joilla tällaiseen hybridivaikuttamiseen voidaan varautua ja vastata, että mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita sisäministeriön hallinnonalalla. Hankkeen toimikautta on jatkettu helmikuuhun 2022.Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä ja kapasiteettia on edelleen laajennettava, koska maahantulijoita saapuu jatkuvasti lisää. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta, eivätkä esimerkiksi Valko-Venäjän toimet ole heijastuneet Suomen ulkorajoille. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015. Vuonna 2021 uusien turvapaikkahakemusten määrä oli edelleen alhainen.Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti. Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, erityisasiantuntija p.0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöPekka Timonen, kansliapäällikkö p. 09 160 67502
– Oikeusministeriön virkamiehen asettaminen valtioneuvoston käytettäväksiSusanna Siitonen, lainsäädäntöjohtaja, yksikönpäällikkö p. 0295 150 083
– Eduskunnan kirjelmä valtakunnansyyttäjän syyttämislupaa koskevasta pyynnöstä asettaa kansanedustaja syytteeseen (EK 31/2020 vp; M 5/2019 vp)Pekka Pulkkinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 224
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Maatalous-, rakennus- ja kaivoskalustoon kohdistuvia vakuusoikeuksia koskevan pöytäkirjan allekirjoittaminen Euroopan unionin puolesta)Mari Aalto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 502
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksiJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– Muutos Ahvenanmaan valtuuskunnan kokoonpanossaJanne Kanerva, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 176
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission tiedonannosta (Osallistavampi ja suojelevampi Eurooppa: EU-rikosten luettelon laajentaminen kattamaan vihapuheen ja viharikokset) ja sen liitteenä olevasta luonnoksesta neuvoston päätökseksiLauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan allekirjoittamista ja ratifioimista koskeviksi neuvoston päätöksiksi (toisen lisäpöytäkirjan valtuutuspäätökset)Joni Korpinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 012
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista asetuksen 2018/1727/EU ja neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta koskien digitaalista tietojenvaihtoa terrorismitapauksissaPuolustusministeriöAnna Gau, hallitussihteeri p. 0295 140 085
– Kutsunta-asiain keskuslautakunnan asettaminen toimikaudelle 1.2.2022 – 31.1.2026ValtiovarainministeriöIsmo Mäenpää, hallitusneuvos p. 0295 530 231
– Valtioneuvoston asetus salaisista pakkokeinoista ja salaisista tiedonhankintakeinoista Tullissa annetun valtioneuvoston asetuksen 21 §:n muuttamisestaPaula Kirppu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 552
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 600/2014 muuttamisesta ja direktiiviksi direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta (MiFIR)Tiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/760 muuttamisesta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten soveltamisalan, sijoitussalkun koostumusta ja hajauttamista koskevien vaatimusten, rahan lainaksi ottamisen ja muiden rahastosääntöjen sekä toimilupaa, sijoituspolitiikkaa ja toimintaolosuhteita koskevien vaatimusten osalta (ELTIF)Toni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411
– Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen viran täyttäminen
– Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorin viran täyttäminenJonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista yhtenäiseksi eurooppalaiseksi yhteyspisteeksi (ESAP)Maa- ja metsätalousministeriöSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus perustukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523
– Valtioneuvoston suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaanKari Kainulainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 950
– Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen ja työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuuden jako sekä palkkatuettuun työhön ja starttirahaan varattujen työttömyysetuusmäärärahojen jako vuonna 2022Timo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084
– Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaiseksi järjestämiseksiSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Katajamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 329
– Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista annetun asetuksen 7 §:n muuttamisestaAuli Valli-Lintu, hallitusneuvos p. 0295 163 463
– Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueistaJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakiehdotusta on valmistelu huolellisesti ja olennaiset vaikutuslajit on tunnistettu. Vaikutusarviointeja tulee vielä täsmentää.Lakiehdotus liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia sekä terveydenhuoltolakia esitetään muutettavaksi niin, että eräitä säännöksiä täsmennetään vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.Muutoksilla pyritään varmistamaan kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Hyvinvointialueen olisi esityksen mukaan muodostettava alueellinen yhteistyöryhmä alueensa koulutuksen järjestäjien kanssa. Lisäksi sekä koulutuksen järjestäjillä että hyvinvointialueella tulisi olla opiskeluhuoltosuunnitelmat. Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotuksessa tulisi mahdollisuuksien mukaan kuvata kustannuksien lisäksi hyötyjen suuruusluokkaa. Lisäksi taloudellisia vaikutuksia tulisi täsmentää erilaisten kuntien näkökulmasta ja selkeyttää tietojärjestelmien muutoksista aiheutuvia kustannuksia. Taloudellisten vaikutusten esittäminen taulukossa selkeyttäisi vaikutusten hahmottamista. Vaikutuksia oppilaan ja opiskelijan edun näkökulmasta tulisi vielä kirkastaa. Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tiiviisti, miten ehdotetut muutokset parantavat oppilaan ja opiskelijan asemaa suhteessa nykytilanteeseen. Nykytilanteessa tulisi huomioida myös COVID-19-epidemian vaikutus oppilaan ja opiskelijan hyvinvointiin ja oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen saatavuuteen.Esitysluonnoksesta ei riittävästi selviä, miten esitetyt muutokset konkreettisesti vaikuttavat oppilaan ja opiskelijan arjen sujumiseen tai ratkaiseeko muutos jonkin nykyisen ongelman. Lisäksi esitysluonnoksesta jää hieman epäselväksi, miten esitysluonnoksen on arvioitu vaikuttavan pidemmällä aikavälillä oppilaan ja opiskelijan terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä eräisen siihen liittyvien lakien muuttamisesta annettuun hallituksen esitysluonnokseen (sosiaali- ja terveysministeriön hanke STM137:00/2020).Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hätäkeskustoiminnan linjaukset vuoteen 2025 ovat valmistuneet. Hätäkeskustoimintaa kehitetään entistä modernimpaan suuntaan, jotta voidaan vastata tulevaisuuden toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Tavoitteena on kehittää eri viranomaisten välistä yhteistyötä niin, että hätätilanteiden ennakointi ja hoitaminen olisi entistä tehokkaampaa.Hätäkeskustoiminnan linjaukset valmisteli strategiatyöryhmä, joka koostui hätäkeskustoimintaan liittyvien eri alojen asiantuntijoista.Hätäkeskustoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä tulee kehittää strategisten linjausten mukaiseksi. Työssä on otettava huomioon eri viranomaisten tarpeet ja johtamisjärjestelmät, joille tietoja luovutetaan tai joissa tietoja hyödynnetään. Tavoitteena on myös turvata riittävät henkilöresurssit ja hätäkeskuspäivystäjien ajantasainen osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä koulutusuudistuksen kautta.– Henkilöstövoimavarojen kehittämisessä olemme päässeet jo eteenpäin. Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeeseen kuuluu myös hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen uudistaminen. Lisäksi syksyllä 2021 alkoi ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi, joka tuo meidän henkilöstötilanteeseemme helpotuksia vuoden 2023 alusta lukien. Olemme myös ottaneet uusia palveluja käyttöön, josta hyvänä esimerkkinä on viittomakielinen tulkkauspalvelukokeilu, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio toteaa.Linjaukset valmistellut strategiaryhmä on myös linjannut, että viranomaisten yhteisiä toimintamalleja häiriötilanteiden hallintaan kehitetään muun muassa järjestämällä säännöllisiä harjoituksia.Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat hätäkeskustoimintaanUusissa linjauksissa on tunnistettu hätäkeskustoimintaan vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia. Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa, myös hätäkeskustoimintaan. Viranomaisten on yhdessä keksittävä ratkaisuja erilaisten sääilmiöiden aiheuttamiin vahingontorjuntatehtäviä koskeviin puheluruuhkiin.Hätäkeskustoimintaan vaikuttaa myös Suomen sisäisen turvallisuuden muuttuva toimintaympäristö. Kansainväliset ja yhteiskunnalliset kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä monimuotoisemmiksi ja osa pitkäkestoisiksi. Useimmissa häiriötilanteissa Hätäkeskuslaitos saa tiedon ensimmäisten joukossa.Teknologista kehitystä hyödynnetään hätäkeskustoiminnassaYksi muutoksista koskee teknologisen kehityksen jatkumista ja sen nopeuden kiihtymistä. Samalla kun teknologiaa hyödynnetään yhä laajemmin, luonnononnettomuuksista ja tahallisesta toiminnasta johtuvat haavoittuvuudet teknisessä infrastruktuurissa kasvavat.Teknologian kehitys avaa myös ovia hätäkeskustoiminnan kehittämiseen. Hätäkeskuspalveluiden tuottamisessa on jo kyetty ottamaan hallitusti käyttöön uutta teknologiaa. Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistun 112 Suomi -sovelluksen on ladannut jo yli 1,8 miljoona suomalaista matkapuhelimeensa.Tulevaisuudessa tavoitteena on luoda hätäkeskustoimintaa koskeva korkean varautumisen tietojärjestelmäkokonaisuus, jossa osallisena ovat kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset. Tavoitetta edistetään kehittämällä eri järjestelmien kokonaisuutta (mm. ERICA, KEJO, VIRVE, MEPE) viranomaisten yhteistyönä. Tarkoituksena on myös hyödyntää hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) ja muun nykyaikaisen teknologian mahdollisuuksia uusien palvelumuotojen käyttöönotossa. Tavoitteena määrittää hätäkeskustoiminnan tehtävät ja laajuus vuoteen 2025 astiHätäkeskustoimen strategiatyöryhmän tehtävänä oli määrittää hätäkeskustoiminnan tehtävät ja laajuus vuoteen 2025 asti, määrittää hätäkeskustoiminnan ohjaukseen liittyvät mahdolliset muutostarpeet sekä kartoittaa lainsäädännön kehittämistarpeet. Lisäksi ryhmä linjasi hätäkeskustoimintaan kohdennetuista henkilöstöresursseista ja niiden kehittämisestä, toimintamallien yhdenmukaisuustarpeista ja yhteiskäyttöisistä järjestelmäratkaisuista sekä palvelutuotannon kehittämisestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi