Laajamittaiseen maahantuloon varautumista koskevat jatkovaiheen lakimuutokset lausunnoille
NordenBladet — Sisäministeriö on tänään 19.1. lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset lakimuutoksista, jotka tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Kyseessä on jatkoa hallituksen esitykselle, jolla viime vuonna muutettiin vastaanottolakia. Muutosten tarve on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen.Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä avustamaan ohjaus- ja valvontatehtävissä. Näin myös säilöönottokapasiteettia voitaisiin kasvattaa nykyistä nopeammin, jos sille laajamittaisen maahantulon tilanteessa ilmenisi tarvetta.Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tukeen turvautumisesta. Uusi turvapaikkavirasto korvaa nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), ja sitä koskeva EU-asetus tulee voimaan tänään 19.1. Virastoa voitaisiin tarvittaessa pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuisivat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä. Pyynnön esittämisestä päätettäisiin valtioneuvoston yleisistunnossa.Ulkomaalaislakia ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutettaisiin niin, että tukiryhmien jäsenillä olisi toimivalta ja tosiasialliset mahdollisuudet auttaa Maahanmuuttovirastoa turvapaikkatutkinnassa. Lausuntokierros päättyy 17.2. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.Hankkeessa on valmisteltu kaksi hallituksen esitystäSisäministeriö käynnisti elokuussa 2020 hankkeen valmistellakseen lainsäädännön muutoksia, jotka osaltaan tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon.Kaikki laajamittaiseen maahantuloon varautumista tukevat lakiluonnokset olivat kesällä 2021 yhdessä lausuntokierroksella. Lausuntojen perusteella ilmeni tarve vielä osin täsmentää sääntelyä ja ratkaisuja. Lisäksi lausuntokierroksen aikana EU:ssa päästiin yhteisymmärrykseen uuden turvapaikkavirastoa koskevan asetuksen valmistelusta. Tämä viivästytti kansallisen lakimuutoksen valmistelua: pohjana oli käytetty aiempaa asetusta, jonka nyt tiedettiin pian kumoutuvan.Hankkeen lainsäädäntökokonaisuus erotettiin kahdeksi erilliseksi hallituksen esitykseksi, jotta eduskunta ehti käsitellä esitystä vastaanottolain muutoksesta jo valtion vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Vastaanottolain muutos tuli voimaan 1.1.2022. Maahanmuuttovirastolle on nyt keskitetty vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa.Myös muita varautumista tukevia lakimuutoksia selvitetäänMarraskuussa 2021 sisäministeriö käynnisti myös hankkeen arvioimaan lainsäädäntöä, jolla varaudutaan muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen. Hankkeessa arvioidaan sekä voimassa olevan lainsäädännön keinoja, joilla tällaiseen hybridivaikuttamiseen voidaan varautua ja vastata, että mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita sisäministeriön hallinnonalalla. Hankkeen toimikautta on jatkettu helmikuuhun 2022.Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä ja kapasiteettia on edelleen laajennettava, koska maahantulijoita saapuu jatkuvasti lisää. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta, eivätkä esimerkiksi Valko-Venäjän toimet ole heijastuneet Suomen ulkorajoille. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015. Vuonna 2021 uusien turvapaikkahakemusten määrä oli edelleen alhainen.Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti. Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
