NordenBladet —Euroopan komissio haluaa tehostaa ja nykyaikaistaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden poliisien kesken. Komissio antoi joulukuussa 2021 kolme ehdotusta, jotka muodostavat EU:n poliisiyhteistyösäännöstön: ehdotukset tiedonvaihtodirektiiviksi, neuvoston suositukseksi poliisin operatiivisesta yhteistyöstä sekä niin kutsuttu Prüm II -ehdotus automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotuksiin eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 10.2.Tiedonvaihtodirektiivin tarkoituksena on luoda lainvalvontaviranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon päälinjat, kun taas Prüm II -asetus määrittäisi tietojenvaihdon tarkempaa sääntelyä.Tiedonvaihtodirektiivi luo raamit lainvalvontaviranomaisten tietojenvaihdolleDirektiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa toimiva ja tehokas tietojenvaihto sekä perusoikeuksien suojaa koskevien vaatimusten huomiointi lainvalvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä. Ehdotuksessa muun muassa määriteltäisiin tarkat, yhtenäiset säännöt siihen, miten viranomaisille mahdollistetaan yhtäläinen pääsy tietoon eri jäsenvaltioissa sekä selkeät määräajat kiireellisten ja kiireettömien tietopyyntöjen käsittelylle.Prüm II -asetus nykyaikaistaisi tiedonvaihtoaAsetusehdotuksella automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä (Prüm II) on tarkoitus modernisoida vuonna 2008 hyväksyttyjen Prüm-päätösten pohjalta tehtävää tiedonvaihtoa. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa ja helpottaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä ja Europolin kanssa tehtävää tiedonvaihtoa rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi.
NordenBladet —Tämä kevät on hiilineutraalin Suomen rakentamiselle keskeinen, sillä hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi sekä kaikki kolme keskeistä ilmastosuunnitelmaa valmistuvat lähikuukausina, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ilmastopolitiikkaa käsitelleessä infotilaisuudessaan.”Ilmastolain myötä hiilineutraaliudesta 2035 mennessä tulee Suomelle sitova tavoite, joka ohjaa ilmastotyötämme pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Suunnitelmat toimivat käytännön tienviittoina siihen, miten ilmastokestävää, fossiilitalouden heilahduksista riippumatonta hyvinvointivaltiota rakennetaan”, ministeri painotti.Liikennettä, maataloutta ja rakennusten erillislämmitystä koskeva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma KAISU oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa. Lausuntoyhteenveto on valmistumassa, ja lisäksi tutkimuslaitokset toimittavat perjantaina omat arvionsa siitä, ovatko suunnitelman toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioiden pohjalta ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä viimeistelee suunnitelman maaliskuun puoliväliin mennessä.Myös suurta teollisuutta ja lämmöntuotantoa eli niin sanottua päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maa- ja metsätaloutta koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma lähetetään lausunnoille lähikuukausina.”Kun vauhditamme vihreää siirtymää, lämmityksen ja liikkumisen kulut eivät karkaa”Ilmastopolitiikan suunnitelmia viimeistellään tilanteessa, jossa energian hinta maailmanmarkkinoilla on ollut kovassa nousussa.”Hallitus on tukenut puhtaan energian tuotantoa, kotien energiaremontteja ja esimerkiksi sähköautojen latausinfran laajentamista. Nämä toimet vähentävät riippuvuuttamme hintavaihteluille herkistä fossiilisista tuontipolttoaineista. Kun vauhditamme vihreää siirtymää, turvaamme kohtuulliset liikkumisen ja lämmityksen kustannukset koko maassa.”Ministeri Karin mukaan vähävaraisille kotitalouksille tulisi suunnata korvamerkittyä tukea energiaremontteihin.”Energiaremonttien avulla voidaan estää tehokkaasti ylisuuria, yllättäviä lämmityslaskuja talvipakkasilla. Monelle perheelle kertainvestointi on kuitenkin liian iso. Olemme ympäristöministeriöstä esittäneet kevään kehysriiheen erityisesti pienituloisille suunnattavaa 10 miljoonan euron uutta tukea. Lisäksi esitämme 40 miljoonan euron avustusta asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin”, ministeri sanoi.Ministeri Kari muistutti, että ilmastopolitiikassa on välttämätöntä suunnata katse aina kohti tulevaisuutta.”Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on tärkein tehtävämme seuraavina vuosikymmeninä. Ilmastotyöstä täytyy tulla uusi normaali tapa ajatella yhteiskunnan päätöksiä, aivan kuten talous ja valtion talouden kehysmenettely nyt. Valtion kaikkea rahankäyttöä ja lainsäädäntöä tulisi katsoa ilmasto- ja ympäristökestävyyden läpi, samoin kuin nyt kehysriihessä katsotaan taloutta,” ministeri sanoi.
NordenBladet —Sisäministeriö on tehnyt selvityksen lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämisen hakijalle, jolta puuttuu luvan edellytyksistä ainoastaan matkustusasiakirja. Samassa hankkeessa on selvitetty myös muita mahdollisia ratkaisuja pitkään Suomessa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen.Selvitykset ovat osa laajaa kokonaisuutta, jolla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä. Päämääränä on vähentää riskejä, joita ilman oleskeluoikeutta elämisestä aiheutuu henkilöille itselleen ja yhteiskunnalle. Taustalla on laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma, joka on hallitusohjelman mukaisesti päivitetty vuosille 2021–2024.Lähtökohtana on, että henkilö, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, poistuu maasta, ensisijaisesti vapaaehtoisesti. Selvityksissä ehdotettavat toimet eivät tuo tähän muutosta. Nykytilanteessa paluu ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisuksi, koska yhteistyö lähtömaiden kanssa ei aina toimi toivotulla tavalla.– Paperittomuus on ilmiö, joka ei katoa itsestään. Paluiden lisäksi tarvitaan myös täydentäviä ratkaisuja. Juuri niitä on sisäministeriössä nyt selvitetty, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.Matkustusasiakirjavaatimukseen lisättäisiin harkinnan varaaMuukalaispassin myöntämistä koskeva selvitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen sen edistämisestä, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.Oleskeluluvan saamisen perusedellytys on, että hakija voi todistaa henkilöllisyytensä luotettavalla matkustusasiakirjalla. Esteenä luvan saamiselle onkin joissakin tapauksissa ollut se, ettei hakijalla ole ollut esittää voimassa olevaa kansallista passia. Sen hankkiminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, jos henkilön kotimaalla ei ole edustustoa Suomessa: muuhun edustustoon tai kotimaahan ei voi matkustaa ilman tarvittavia asiakirjoja.Selvityksessä esitetään, että jos henkilö täyttää Suomessa kaikki muut oleskeluluvan edellytykset paitsi matkustusasiakirjavaatimuksen, hänelle voitaisiin myöntää oleskelulupa ja muukalaispassi. Näin henkilö voisi matkustaa hankkimaan oman maansa kansallisen passin ja todistaa henkilöllisyytensä, kun hän myöhemmin hakee Suomessa jatkolupaa.Yhdenvertaisuuden kannalta voisi olla perusteltua, ettei turvapaikkaa hakeneita ja kielteisen päätöksen saaneita asetettaisi erityisasemaan rajaamalla säännös vain heihin. Näin samassa tilanteessa olevia henkilöitä ei asetettaisi eri asemaan haettavan lupatyypin tai aiemman hakuprosessin perusteella. Samoin voisi olla perusteltua, että mahdollisuus poiketa matkustusasiakirjavaatimuksesta soveltuisi kaikkiin Suomesta käsin haettaviin oleskelulupiin, ei pelkästään työperusteisiin.Erikseen määriteltävän ryhmän oleskelu voitaisiin laillistaa kerrallaSelvitys mahdollisista ratkaisuista maassa pitkään ilman oleskeluoikeutta olevien tilanteeseen sisältää alustavaa pohdintaa. Ratkaisua on haettu nimenomaan niiden tilanteeseen, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa vuosina 2015–2016 ja olleet täällä pitkään ilman oleskeluoikeutta. Selvityksessä on tarkasteltu, millä edellytyksillä heidän oleskelunsa Suomessa voisi olla perusteltua laillistaa ja miten se tehtäisiin. Tukena ovat olleet muiden Euroopan maiden, kuten Ruotsin, Norjan, Saksan ja Irlannin ratkaisut.Nykyisiä ulkomaalaislain pykäliä on vaikeaa muuttaa siten, että ne ratkaisisivat tämän heterogeenisen kohderyhmän tilanteen ja samalla vastaisivat tulevaisuuden haasteisiin. Siksi on pohdittu erillislailla tehtävää kertaluontoista ratkaisua jollekin erikseen määriteltävälle ryhmälle.Kohderyhmä voisi olla viimeistään 31.12.2016 Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa lain tullessa voimaan. Yksi mahdollisuus voisi olla kohderyhmän rajaaminen lapsiperheisiin. Menettely olisi määräaikainen siten, että oleskelulupaa voisi hakea esimerkiksi 6 kuukauden ajan. Luvan edellytyksinä voisi olla, että henkilö on oleskellut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti turvapaikkahakemuksen tehtyään eikä ole syyllistynyt rikoksiin.Suomessa oleskelee arviolta vajaat 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty lähiaikoina viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Heistä noin 10 % on lapsia, jotka ovat maassa vanhempiensa kanssa. Hallitus päättää jatkotoimistaIlman oleskelulupaa maassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia ja joutua itsekin rikollisten hyväksikäyttämiksi, jopa ihmiskaupan uhreiksi. Selkeästi määritelty ja helposti sovellettava kertalaillistaminen voisi olla eduksi niin henkilöille itselleen kuin yhteiskunnalle.– Esimerkiksi Irlannissa on parhaillaan käynnissä laillistamisohjelma, jossa oleskelulupa voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä myöntää maassa yli kolme vuotta ilman oleskelulupaa olleille lapsiperheille ja muuten yli neljä vuotta paperittomina olleille. Tällainen kertalaillistaminen olisi inhimillinen, paperittomien haavoittuvan aseman tunnustava ratkaisu. Se olisi myös valtion ja yhteiskunnan edun mukainen vähentäessään harmaata taloutta ja työvoiman hyväksikäyttöä, ministeri Mikkonen sanoo.– Hallitus on yhdessä tunnistanut paperittomien tilanteen ongelmallisuuden. Ellei kertalaillistamiselle kuitenkaan ole riittävää kannatusta, helpotusta on etsittävä muuta kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan paperittomien terveydenhuoltoa koskevaa hallituksen esitystä. Erityisen kiireellisesti ratkaistava asia on paperittomien lasten aseman turvaaminen, ministeri toteaa.Nyt valmistuneet selvitykset on tehty sisäministeriössä virkatyönä. Niiden valmistelussa on kuultu keskeisiä viranomaisia sekä muita asiantuntijoita ja toimijoita, kuten kansalaisjärjestöjä. Hallitus päättää mahdollisesta jatkovalmistelusta.
NordenBladet —Suomi ja Marokko ovat allekirjoittaneet energia-alan yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU). Sen tavoitteena on kehittää maiden välistä teknistä ja taloudellista yhteistyötä energia-alalla sekä edistää suomalaisten yritysten pääsyä Marokon markkinoille.Asiakirjan allekirjoittivat 9.2.2022 virtuaalitilaisuudessa elinkeinoministeri Mika Lintilän puolesta Rabatissa Suomen Marokon suurlähettiläs Pekka Hyvönen ja Marokon puolelta energiasiirtymän ja kestävän kehityksen ministeri Leila Benali. Energia-alan MOU painottaa yhteistyön kehittämistä erityisesti edistettäessä uusiutuvan energian käyttöä. Yhteistyömahdollisuuksia tunnistetaan myös energiatehokkuuden, energiateknologian, vetytalouden sekä tutkimus- ja kehitysyhteistyön alalla.”Investoinnit uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja energiajärjestelmiin ovat elintärkeitä menestyvälle yhteiskunnalle. Olemme Suomessa kehittäneet vahvaa osaamista näillä alueilla, ja tervehdimme ilolla käytännön yhteistyötä Marokon kanssa”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.”Tänään allekirjoitettu energia-alan yhteistyön pöytäkirja luo hyvät puitteet kehittää maiden välistä kumppanuutta. Se on tärkeä työkalu vahvistettaessa yritysten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden välisiä verkostoja, samoin kuin rakennettaessa vahvempia kaupallisia ja investointiyhteyksiä maidemme välille”, Lintilä jatkaa.Marokko pyrkii kokonaisvaltaiseen energiamurrokseen ja pitkällä aikavälillä alueelliseksi vihreän energian suurvallaksi. Suomen kannalta Marokko on kiinnostava markkina-alue, joka toimii myös maantieteellisesti porttina koko Afrikan kasvaville markkinoille. Maiden väliset kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset ja yhteistyötä on tehty monilla aloilla, joista merkittävimmät mahdollisuudet ovat energiasektorilla. Kasvavaa kiinnostusta ja taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksia on niin vesi-, tuuli- kuin aurinkoenergiassakin. Marokon tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli 52 % sen sähköntuotantokapasiteetista perustuisi uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian ja puhtaiden energiateknologioiden lisäksi Marokkoa kiinnostavat myös tieto- ja viestintäteknologia, jätteenkäsittelylaitokset ja vedenpuhdistamot, joista Suomessa on tietotaitoa. Suomalaisyritysten kansainvälistymistä Marokkoon tukevat Marokon Team Finland -verkosto Rabatissa sekä vuonna 2019 avattu Business Finlandin toimisto Casablancassa. Yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelusta on vastannut Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ulkoministeriön tuella ja yhdessä alan teollisuuden kanssa. Suomalaisyrityksillä on suunnitelmissa vakiinnuttaa asemaansa Marokossa ja tehdä toimintaa tutuksi laajemminkin Pohjois- ja Länsi-Afrikassa.
NordenBladet —Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, erityisasiantuntija p. 0295 160270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminen – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen – Ulkoministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään tehtävään määrääminen ja valtuutus – Ulkoministeriön osastopäällikön tehtävään määrääminen – Ulkoministeriön kaupallisen neuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen (sijaisuus)Pasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 122/2021 vp; EV 209/2021 vp)Kimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061 – Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiOikeusministeriöTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenSisäministeriöJouko Huhtamäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 556 – 1) Valtioneuvoston asetus turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksesta 2) Valtioneuvoston asetus katsojien väkivaltaa ja epäsopivaa käyttäytymistä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalkapallo-otteluissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta 3) Valtioneuvoston asetus kokoontumislain 12 ja 20 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulostaJani Järäinen, rajaturvallisuusasiantuntija, komentaja p. 0295 421 134 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) muuttamisestaHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta, jolla kumotaan neuvoston puitepäätös 2006/960/YOSAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaNina Routti-Hietala, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 242 – Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021—2027Kia Vertio, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 374 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta asetukseksi automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä (Prüm II)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdos – Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosValtiovarainministeriöMarika Paavilainen, hallitusneuvos p. 0295 530 302 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nimikirjalain 1 §:n muuttamisestaJaana Mikkola, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 665 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi konsernien globaalin verotuksen vähimmäistason varmistamisesta unionissaRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisestaMeeri Karlsson, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 289 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi koskien pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäytön estämistä verotuksessaOpetus- ja kulttuuriministeriöAnita Lehikoinen, kansliapäällikkö p. 0295 330 182 – Suomen Akatemian pääjohtajan viran täyttäminenMaa- ja metsätalousministeriöTatu Torniainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 162 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionin ulkopuolelle sekä asetuksen (EU) N:o 995/2010 kumoamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöAltti Iiskola, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 076 – Suomen ja Ruotsin välillä kansainvälisestä taksiliikenteestä tiellä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988 – Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajan viran täyttäminenMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisestaHenri Backman, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 581 – Muutos Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen kokoonpanossaStiina Löytömäki, erityisasiantuntija, esittelijä p. 050 591 9646 – Valtioneuvoston asetus yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten väliaikaisesta soveltamisestaKaisa Saarinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 001 – Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman ja Eurooppalaisen naapuruusvälineen rajayhteistyöosiota (ENI CBC) 2014–2020 toteuttavan Karelia ENI CBC -ohjelman myöntämisvaltuuksien jako vuonna 2022 – Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja ohjelmakauden 2021–2027 Interreg-ohjelmien myöntämisvaltuuksien jako vuonna 2022Sosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan viran täyttäminenAuli Valli-Lintu, hallitusneuvos p. 0295 163 463 – Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
NordenBladet —Suomalaisministerit kiersivät syksyn 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana ympäri Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Keskusteluissa korostuivat konkreettiset asiat, joissa kansalaiset näkevät EU-yhteistyön tuovan lisäarvoa ja toivovat EU:lta toimia. EU:n arvo nähdään laajalti merkittävänä taloudellisena toimijana sekä arvo- ja turvallisuusyhteisönä.Suomalaiset odottavat EU:lta konkreettisia toimia esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, EU:n vahvempaa roolia turvallisuuden takaajana ja EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämistä. Eräänlaisena yhdistävänä teemana keskusteluissa esiin nousi EU:n kriisinkestävyyden (resilienssi) vahvistaminen. EU:n yhteiset arvot – kuten demokratia, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet, tasa-arvo sekä vähemmistöjen oikeudet – olivat vahvasti esillä monissa keskustelutilaisuuksissa. Keskusteluissa korostui, että EU:n tulee aktiivisesti edistää ja puolustaa arvojaan sekä unionin sisällä että ulkosuhteissa. Ajankohtaisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio, muuttoliike ja turvallisuus, on haettava EU:n yhteisten arvojen mukaisia ratkaisuja.Suomalaiset pitivät tärkeänä, että tietoisuutta EU:n osallistumis- ja vaikuttamistyökaluista tulee edistää ja osallistumiskynnystä EU-asioihin entisestään madaltaa. Keskusteluissa toivottiin myös pohdintaa siitä, missä asioissa päätöksenteon tulisi säilyä kansallisella tasolla (esimerkiksi metsäpolitiikka) ja missä asioissa on järkevää syventää EU-yhteistyötä. Erityisesti nuoret kokivat, että heillä on halua vaikuttaa ja he toivoivat lisää heille luontaisten kanavien ja osallistumistapojen hyödyntämistä. EU:n nuorille tarjoamia mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä unionin alueella pidettiin erittäin tärkeinä.Keskustelutilaisuuksien ilmapiiri oli positiivinen. Moni piti tilaisuutta osallistua keskusteluun EU:n tulevaisuudesta erittäin tervetulleena. Kansalaiskeskustelussa kuuluivat erilaiset mielipiteet ja näkökulmat. Kansalaisten tavoittamisessa ja osallistumisinnokkuudessa sekä tapahtumien luonteissa ja teemoissa oli myös jonkin verran vaihtelua. Eurooppa olemme me -tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Tapahtumasarjan puitteissa on järjestetty 19 tapahtumaa ympäri maata, Helsingistä Utsjoelle. Jokaisessa keskustelussa mukana on ollut hallituksen ministeri, ja yhteensä 12 ministeriä osallistui kiertueen tapahtumiin. Tapahtumat ovat olleet avoimia kansalaisille, ja niitä on markkinoitu niin yhteistyötahojen kautta kuin perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Tapahtumia on järjestetty yhdessä yhteistyötahojen, kuten kaupunkien, kanssa.Tavoitteena on ollut kansalaisten ja heidän näkemystensä nostaminen tapahtumien keskiöön, sekä erilaisten näkökulmien kuuleminen. Mukana tilaisuuksissa on ollut yhteensä noin 2000 suomalaista läsnä tai etäyhteyksin. Kansalaisten viestit viedään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.
NordenBladet —Maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon taloustilanne on kärjistynyt viime kuukausina, ja epävarmuus leimaa tulevan kasvukauden viljelypäätöksiä. Sokerijuurikkaan viljelyn jatkuvuudelle riskit liittyvät erityisesti erikoistuotannon kustannusten rajuun nousuun, johon sokerin jalostusketjun eri osapuolet hakevat markkinalähtöisiä ratkaisuja. Mahdollisuuksia sokerijuurikkaan viljelyn varmistamiseksi myös tukivälineillä on selvitetty hyvin nopealla aikataululla.Energian korkea hinta vaikuttaa suoraan myös huoltovarmuudelle erittäin tärkeän sokerijuurikkaan kuljetuskustannuksiin. Samalla sokerijuurikkaan viljely on turvattava sellaisella laajuudella, jolla Suomen ainoan sokeritehtaan raaka-ainetarjonta ja toiminta voidaan varmistaa.Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kertaluonteista lisäpanostusta kansalliseen sokerijuurikkaan kuljetustukeen vuoden 2022 viljelysopimuksille. Käytettävissä olevista sokerijuurikkaan kansallisista ja EU-tukivälineistä kuljetustuki on sekä tuen kohdennuksen että hallinnollisen tehokkuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisin juuri tässä tilanteessa.Kohdennetut sokerijuurikkaan tuet maksetaan vuoden 2022 toteutuneen viljelyn ja viljelysopimusten perusteella tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alkupuolella. Täysin uusia tukivälineitä ei viljelijätukien kokonaisuuteen ole tässä akuutissa tilanteessa mahdollista valmistella.Kuljetustuen perusperiaatteet pysyvät tänä vuonnakin ennallaan, mutta jatkovalmistelussa tarkastellaan poikkeustilanteen vaatimia tuen tarkennustarpeita esimerkiksi alueellisesta näkökulmasta. Kuljetustukea voidaan maksaa de minimis -tukena enintään 20 000 euroa tuensaajaa kohti kolmen vuoden jaksoissa. Kertaluonteisen lisärahoituksen kokonaismäärä mitoitetaan jatkovalmistelussa sellaiseksi, joka tuo varmuutta parhaillaan tehtäville tilatason viljelypäätöksille kasvukaudeksi 2022.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa huoltovarmuuden ja suomalaisen sokerintuotannon turvaamista kaikin keinoin ja kaikkina aikoina.”Tässä vaikeassa tilanteessa tarvitaan määrätietoisia ja tehokkaita toimia niin itse tuotantoketjussa kuin tukipolitiikassakin”, Leppä painottaa.
NordenBladet —Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 14.2.2022 työstämään selvitystä sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista, kuten perustulosta, negatiivisesta tuloverosta, perustilistä, perusturvaetuuksien yhdistämisestä ja syyperusteisesta järjestelmästä. Komitea saa myös tilannekatsauksen negatiivisen tuloveron kokeilun valmisteluun valtiovarainministeriössä.Komitea keskustelee lisäksi asumisen tuista ja asuntopolitiikasta sekä yleisen asumistuen ruokakunta-käsitteestä ja yksilöllistämisen mahdollisuuksista. Komitea saa myös tilannekatsauksen haku- ja maksuajankohtia, perhekäsitteitä ja tulokäsitteitä koskeviin selvityksiin.
NordenBladet —Valtiovarainministeriö jatkaa onnistuneen pilotointivaiheen jälkeen myös vuonna 2022 Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa asiantuntijatuen tarjoamista kunnille ja valtion virastoille. Tavoitteena on edistää kansallisia hallitusohjelman ja Digikompassin digitalisaatiotavoitteita. Valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisen ohjelma rahoittaa asiantuntijatuen, ja DVV vastaa toteutuksesta.”Haluamme vauhdittaa julkisten palvelujen ja hallinnon digitalisaatiota. Kunnat ja virastot tarvitsevat siinä tueksi asiantuntijoita, joiden saaminen ei aina ole helppoa. Tarjoamalla asiantuntijatukea haluamme auttaa erityisesti pieniä kuntia niiden digihaasteissa. Kumppanuudet palvelujen kehittämisessä mahdollistava myös hyvien ratkaisujen jakamisen”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Asiantuntijat voivat olla esimerkiksi palvelumuotoilijoita, muutosjohtamisen asiantuntijoita tai käytettävyysosaajia. Tavoitteena on parantaa nykyisten tai kehitteillä olevien digitaalisten palvelujen laatua, saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.Asiantuntijatuen vuoden 2022 hakukierroksen valmistelu on käynnissä, ja DVV järjestää hausta informaatiotilaisuuden 17.2.2022. Vuoden 2022 aikana tullaan viestimään projekteissa syntyvistä tuloksista ja yhteiskehittämisen hyvistä käytännöistä, jotta ne ovat laajasti kaikkien hyödynnettävissä.Vuoden 2021 asiantuntijatuen piloteista hyviä kokemuksiaAsiantuntijatuen toimintamallia kokeiltiin ja kehitettiin syksyllä 2021 toteutetuissa neljässä pilotissa. Piloteille asetetut tavoitteet saavutettiin, ja osallistujien sitoutuminen ja innostus projekteihin oli vahvaa. Ruokaviraston ja Ely-keskusten pilotissa pureuduttiin luomurehuviljelijöiden palvelutarpeisiin, määriteltiin tavoitteet sujuvalle sähköiselle asioinnille ja kehitettiin palvelua asiakaskeskeisemmäksi. Oikeusrekisterikeskuksen ja oikeusministeriön pilotissa sähköistä asiointia kehitettiin empatian ja asiakasymmärryksen pohjalta. Tämä kehittämistyö on jatkunut myös kokeilun päätyttyä.Sipoon ja muiden osallistujakuntien pilotissa syntyi kuvaus puolesta asioinnin toteutustavoista ja visiosta kuntien sähköisissä palveluissa. Samalla kehittäjät tunnistivat kuntien yhteisen tarpeen saada yhtenäistä ohjeistusta ja tukea digipalvelujen kehittämiseen. Kymenlaakson kaupunkien ja elinkeinoalan toimijoiden pilotissa toimijat määrittelivät Kymenlaakson alueen yrityksille suunnatun palvelutarjonnan tavoitteet ja toimet, joilla niihin päästään. Tämän myötä eri toimijat verkostoituivat aikaisempaa vahvemmin keskenään. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi tunnetaan edelläkävijänä digitalisaation ja teknisen kehityksen saralla. Tavoitteena on tukea ja kannustaa viranomaisia tuomaan palvelunsa kansalaisten ja yritysten saataville digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Asiantuntijatuki on yksi Digitalisaation edistämisen ohjelman toimenpiteistä, jolla tätä tavoitetta edistetään.
NordenBladet —Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä ulkopuolinen selitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä on valmistunut. Selvityshenkilöinä ovat toimineet maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo. Selvitys luovutettiin sisäministeri Krista Mikkoselle 9. helmikuuta.Selvityksessä on kartoitettu poliisin määrärahojen käyttöä ja kohdentumista sekä arvioitu syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Perusrahoituksen riittämättömyyttä on katettu lisäbudjeteillaPoliisille myönnetyt määrärahat ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017. Tästä huolimatta poliisin määrärahatarpeet ovat säännöllisesti ylittäneet talousarviossa poliisille osoitetut resurssit: talousarvion mukaiset määrärahat eivät ole yhtenäkään vuonna vuoden 2017 jälkeen riittäneet kattamaan poliisin menoja. Poliisin määrärahoja on toistuvasti paikattu lisäbudjetissa, ja nämä menolisäykset ovat tyypillisesti olleet määräaikaisia ja koskeneet vain yhtä vuotta.Suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenojaMäärärahaselvityksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenoja. Vuonna 2020 henkilöstömenot kattoivat 69 prosenttia poliisin määrärahoista. Henkilöstömäärän kehitys on merkittävin poliisitoimen kokonaiskustannusten kehitykseen vaikuttava tekijä. Henkilöstömenot ovat samalla lähes ainoa menoerä, joka joustaa käytettävissä olevien resurssien mukaan, koska valtaosa muista menoista on eri tavoin sidottuja, esimerkiksi eri valtion palvelukeskusten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvia maksuja.Rikostorjuntaan käytetään eniten resursseja, valvonnan resurssit pienentyneetToiminnoittain tarkasteltuna rikostorjuntaan käytetään eniten resursseja. Valvonnan resurssit ovat pienentyneet ja hälytystoiminnan menot kasvaneet. Hälytystoiminnan palvelukykyä on priorisoitu, mutta esimerkiksi rikoslakirikosten tutkinta-aika on pidentynyt ja kaikkien rikosten selvitysmäärä laskenut. Myös avoinna olevien talousrikosten määrä on kasvanut ja käsittelyaika pidentynyt.ICT-menot ja toimitilamenot kasvaneet enitenSelvityksestä käy ilmi, että nopeimmin kasvaneita menoeriä ovat toimitila- ja ICT-menot. Poliisin tilakustannukset veivät 8,8 prosenttia määrärahoista ja ICT-menot 9,5 prosenttia. Yhteensä poliisin ICT-menot kasvoivat vuosien 2010 ja 2021 välillä 42 miljoonalla eurolla. Valtaosa näistä on ostoja valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta. Poliisin maksut Valtorille ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2020 lähes 57 prosenttia. Voimakkaasta poliisin ICT-menojen kasvamisesta huolimatta sen investointivelka on huolestuttavan suuri.Lainsäädäntöuudistukset tuoneet poliisille uusia tehtäviäPoliisi on viime vuosina saanut myös uusia tehtäviä. Myös olemassa olevan lainsäädännön muutoksilla on vaikutusta poliisin määrärahatarpeeseen. Selvityshenkilöt kiinnittävätkin raportissaan huomiota lainsäädäntöuudistusten taloudellisten ja viranomaisvaikutusten arviointiin ja arvioiden läpinäkyvyyteen.Selvityshenkilöt ehdottavat poliisin talousasiain yhteistyöryhmän perustamistaSelvityshenkilöt ehdottavat johtopäätöksissään myös kehittämistoimia. Ensimmäinen ehdotus koskee poliisin rahoituksen jakamista talousarviossa nykyistä täsmällisemmin välittömiin henkilöstökuluihin (mukana koko henkilöstö), tilakustannuksiin, ICT-kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin. Nykyisin poliisin rahoitusta ohjataan lähinnä poliisihenkilöiden lukumäärän perusteella. Sen seurauksena ICT:n, toimitilojen sekä ajoneuvojen ja muu varustelu on jäänyt vähemmälle huomioille, vaikka näiden kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti.Toimeksianto: kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, SM p. 0295 488 203, [email protected] valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen, VM p. 0295 530 247, [email protected]
