NordenBladet — Euroopan komissio haluaa yhdenmukaistaa jäsenmaiden toimenpiteitä EU:n ulkorajoilla erilaisissa kriisitilanteissa. Komissio antoi joulukuussa ehdotuksen Schengenin rajasäännöstön muuttamiseksi. Tavoitteena on kehittää jäsenmaiden yhteisiä toimia ulko- sekä sisärajoilla ja vapaan liikkuvuuden alueella. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 10.2.Yhteistä lähestymistapaa vahvistetaan pandemiatilanteessaKomission nyt antama ehdotus on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kehittämään Schengenin toimivuutta. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä lähestymistapaa ulkorajoilla esimerkiksi pandemiatilanteessa, jolloin pyritään rajoittamaan erittäin tarttuvan taudin leviämistä. Säädökset velvoittaisivat jäsenmaita aiempaa enemmän ja niillä turvattaisiin vapaan liikkuvuuden aluetta sekä sisämarkkinoita.Välineellistämisen haasteisiin pyritään vastaamaanKomissio esittää myös uutta sääntelyä muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi ulkorajoilla. Välineellistämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tilannetta, joissa kolmasmaa yllyttää siirtolaisia unionin alueelle aktiivisesti rohkaisten tai järjestäen tätä liikehdintää oman alueensa kautta ulkorajalle. Tavoitteena on muun muassa aiheuttaa epävakautta unionissa tai jäsenmaassa.Ehdotuksessa määritellään mitä muuttoliikkeen välineellistämisellä tarkoitetaan ja mihin toimiin jäsenmaan tulisi näissä tilanteissa ryhtyä. Lisäksi uusi sääntely pyrkii selkeyttämään jäsenmaiden vastuuta ulkorajojen valvonnasta ja vastaamaan välineellistämisen haasteisiin.Komissio esittää, että jäsenmaalla olisi mahdollista tilanteen niin vaatiessa rajoittaa rajanylityspaikkojen aukioloa tai tarvittaessa sulkea rajanylityspaikka kokonaan. Tällaisiin toimiin turvauduttaessa tulisi kuitenkin huomioida Euroopan unionin kansalaisten pääsy maahan sekä turvata oikeus hakea kansainvälistä suojelua.Uutta sääntelyä myös sisärajavalvonnan palauttamiseen ja sen vaihtoehtoihin liittyenKomissio esittää myös uutta mekanismia, jolla EU:n jäsenmaa voisi palauttaa sisärajavalvonnan koordinoidusti tilanteissa, jotka vaarantavat yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden suuressa osassa jäsenmaista. Samassa yhteydessä esitetään lisäyksiä liittyen toimiin, joiden avulla voidaan minimoida sisärajavalvonnan aiheuttamat vaikutukset rajayhteisöille ja laajemmin sisämarkkinoille.Ehdotus täsmentää niitä toimenpiteitä, joita jäsenmaa voi jo nyt tehdä sisärajavalvonnan tilapäisen palauttamisen sijaan. Tavoitteena on antaa jäsenmaille kansalliseen lainsäädäntöön perustuva riittävä liikkumavara, jonka puitteissa eri viranomaiset voisivat toimia sisärajalla tai sen läheisyydessä kyseisen säädöksen tavoitteiden mukaisesti.Komissio pyrkii ehdotuksellaan antamaan jäsenmaille paremmat mahdollisuudet puuttua kolmansien maiden kansalaisten luvattomaan edelleen liikkumiseen sekä terveysturvallisuusuhkiin vastaamiseksi ilman, että jäsenmaan tarvitsee palauttaa sisärajavalvontaa. Sääntelyllä pyritään myös selventämään jäsenmaiden mahdollisuutta hyödyntää valvontateknologian käyttöä sekä matkustajista saatavaa ennakkotietoa sisärajoja ylitettäessä.Schengen ja vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisimpiä saavutuksiaSchengen-aluetta ja vapaata liikkuvuutta pidetään EU:n keskeisimpinä saavutuksina.  Viimeisten vuosien aikana vapaan liikkuvuuden alue on kohdannut ennen näkemättömiä haasteita. Vuoden 2015 muuttoliikekriisi osoitti Schengenin haavoittuvuuden ja tätä käsitystä vahvistivat vähän myöhemmin tapahtuneet terrori-iskut. Viimeisimpänä globaali koronapandemia sekä muuttoliikkeen välineellistäminen ovat osoittaneet, että Schengeniä tulee kehittää vastaamaan tämän päivän haasteisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisäasioiden rahastojen toimeenpanoa ohjelmakaudella 2021-2027 pyritään tehostamaan ottamalla käyttöön uusia yksinkertaistettuja avustusmuotoja, joiden avulla avustuksia on helpompi hakea ja myös rahastojen hallintoviranomaisen eli sisäministeriön työmäärä vähenee. Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 10.2. ja se tulee voimaan 15.2.2022.Asetuksessa säädetään sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021—2027 annetussa laissa tarkoitettujen Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien kansallisesta valmistelusta, yhteensovittamisesta, hallinnoinnista ja valvonnasta. 
Asetuksessa säädetään myös rahastoista myönnettävästä avustuksesta sekä määrärahojen hallinnoinnista.Ohjelmakaudelle 2021-2027 sisäasioiden alalle perustetaan kolme rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.Enemmän aikaa hankkeiden sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseenOhjelmakaudella 2021—2027 rahastojen toimeenpanoon otetaan käyttöön uusia yksinkertaistettuja avustusmuotoja. Hankkeissa pitää käyttää näitä yksinkertaistettuja avustusmuotoja joko kokonaan tai ainakin osittain.Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hankkeiden talouden hallinnointi yksinkertaistuu. Kun hallinnointiin tarvittavien resurssien määrä vähenee, niin avustuksen saajat voivat keskittyä enemmän hankkeiden sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseen.Tavoitteena on vähentää sekä avustuksen saajien että rahastojen hallintoviranomaisen eli sisäministeriön hallinnollista taakkaa. Yksinkertaistettujen avustusmuotojen käyttöönoton odotetaan myös madaltavan kynnystä avustuksen hakemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 10.2.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että hyvinvointialueiden henkilöstön palkkatiedot ovat julkisia. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 10.2.2022.Hallituksen esityksen mukaan palkkatietojen julkisuus hyvinvointialueilla ja -yhtymissä vastaisi kunnissa ja kuntayhtymissä sekä valtion virastoissa ja laitoksissa nykyisin voimassa olevaa käytäntöä.Nimikirjalain mukaan julkisia ovat valtion virkamiehilleen ja työntekijöilleen, eduskunnan virkamiehilleen, Suomen Pankin viran- ja toimenhaltijoilleen sekä kunnan ja kuntayhtymän viranhaltijoilleen ja työntekijöilleen maksamaa palkkaa tai sen osaa koskevat tiedot. Säännös on ollut voimassa vuodesta 1999. Tietopyynnöt käsitellään julkisuuslain mukaisesti.Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia jatkuu edelleen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi ulkorajaliikenteen maahantulon rajoituksia jatketaan 13.3. asti. Rajoituksiin tehdään kuitenkin joitakin helpotuksia. Valtioneuvosto päätti muutoksista istunnossaan 10.2. ja ne tulevat voimaan 15.2. Rajoituksia muutetaan niin, että EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta ei enää täyden rokotussarjan lisäksi edellytetä negatiivista koronatestitulosta. Voimassa oleva todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta koronataudista vaaditaan kuitenkin edelleen maahantulon edellytyksenä eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaatimus koskee vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.Rajavartiolaitos ei vaadi edellä mainittuja todistuksia maahantulon edellytyksenä kolmannesta maasta saapuvilta Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt.Maahantulo on myös jatkossa sallittua ilman rajoituksia EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkaille. Vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle.Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen palautettu sisärajavalvonta päättyi 31.1. Myös Schengen-alueen ulkopuolisia EU-maita koskevat maahantulon rajoitukset poistuivat kokonaan 1.2. alkaen sisärajavalvonnan päättymisen vuoksi.Tartuntatautilain mukaiset vaatimukset koskevat kaikkia matkustajiaKaikkia Suomeen saapuvia matkustajia koskevat kuitenkin aluehallintovirastojen tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista ja tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä.Jokaisella Suomeen saapuvalla matkustajalla pitää olla jokin näistä kolmesta todistuksesta: rokotustodistus tai todistus sairastetusta koronataudista tai negatiivinen testitodistus (alle 72 tuntia). Jos matkustajalla ei ole mitään edellä mainituista todistuksista, hänet voidaan ohjata koronatestiin.Vaatimukset koskevat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä henkilöitä.Suomalaisten matkailijoiden tulee myös huomioida, että vaikka Suomeen pääsee ilman testiä, muilla mailla ja lentoyhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen Akatemian pääjohtajaksi professori Paula Eerolan. Pääjohtajan viisivuotinen virkakausi alkaa 1. maaliskuuta 2022.Paula Eerola on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 2018 alkaen vararehtorina. Hänet nimitettiin vuonna 2008 kokeellisen hiukkasfysiikan professoriksi. Eerola on toiminut Helsingin yliopistossa myös luonnontieteen tutkijakoulun johtajana, fysiikan tutkimuslaitoksen johtajana sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina.Vuosien 1998–2008 aikana Eerola toimi Lundin yliopistossa hiukkasfysiikan erikoistutkijana, hiukkasfysiikan professorina ja hiukkasfysiikan osaston johtajana. Sitä ennen Eerola on työskennellyt muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä. Eerola on väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1990.Eerola on Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Teknillisten Tieteiden Akatemian ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Vuosina 2013–2017 hän toimi Suomen Akatemian luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana. Eerola on toiminut myös Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitean ja sen työvaliokunnan jäsenenä sekä Akatemian hallituksen ja yleisjaoston jäsenenä.Suomen Akatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaorganisaatio. Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa.Pääjohtaja johtaa Suomen Akatemian toimintaa. Pääjohtajan virkaa haki 16 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustuesta ja sulkemiskorvauksesta järjestetään uusi hakukierros. Hallitus antoi esityksen eduskunnan käsittelyyn 10.2.2022. Sulkemiskorvauksen tukikausi olisi 21.12.2021-28.2.2022 ja kustannustuen tukikausi 1.12.2021-28.2.2022. Tukea haetaan Valtiokonttorista. Sulkemiskorvauksen osalta tukikelpoisia olisivat yritykset, joiden tilat on kokonaan tai osin suljettu tai joiden järjestämä yleisötilaisuus on kielletty pandemian hallintaan liittyvän lain säädöksen tai viranomaismääräyksen johdosta. Viranomaisen antama lievempi rajoitus tai suositus ei olisi tässä lainkohdassa tarkoitettu sulkemistoimi. Korvauksen piiriin eivät kuuluisi tilaisuudet, joiden osalta koronapassin käyttö olisi sallittu. Sulkemiskorvauksen tukikausi olisi 21.12.2021-28.2.2022. Korvauksiin oikeuttavat varsinaiset sulkemispäivät tukikaudelta.Sulkemiskorvaus koskee alle 50 hengen yrityksiä. Suurten yritysten osalta on käynnissä erillinen valmistelu. Isojen yritysten tuki vaatii EU-notifioinnin. Kustannustukea ei ole rajattu yrityksen koon perusteella.Kustannustuen omavastuu laskee 30 prosentista 25 prosenttiinKustannustuki kompensoi lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimi-aloille ja yrityksille. Kustannustuen määräykset muutetaan vastaamaan uusien ja jatkettujen lievempien rajoitusten aiheuttamaa kompensaatiotarvetta. Tuen aikamääreet muutettaisiin uutta tilannetta vastaaviksi, tukikausi 1.12.2021-28.2.2022 ja vertailukauden kuukaudet vuodelta 2019, uusien yritysten osalta marraskuulta 2021.  Omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 25 prosenttiin. Laki vastaisi muutoin pääosin voimassaolevan lain sisältöä. Tukien suuruudet vastaisivat määrältään ja menettelyltään pitkälle nykyisiä säännöksiä. Koska tuki- ja vertailukaudet määriteltäisiin uudestaan, maksettavien tukien määrät voivat poiketa aiemmista. Vertailukausien tuominen lähemmäs tukikautta tuo myös myöhemmin perustettuja yrityksiä tukien piiriin, mikäli niillä on ollut toimintaa viimeistään 1.11.2021 alkaen. Korvausten yhteenlaskettu konsernikohtainen maksimi olisi 2,3 miljoonaa euroa.Kaikkiin koronatukiin vaikuttaa EU:n valtiontukipoikkeusten kesto, jotka päättyvät 30.6.2022. Eräät opetus- ja kulttuuriministeriön–hallinnonalan toimijat ja mm. kulttuurilaitokset eivät ole EU-yritystukilainsäädännössä tarkoitettu taloudellista toimintaa ja näiden tukien ulkopuolella siltä osin. Näitä varten on valmisteilla OKM:n tukipaketti.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen, jolla pyritään varmistamaan, että suuret konsernit maksavat kansainvälisesti tietyn minimimäärän veroa riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää valtioiden välistä haitallista verokilpailua.Direktiiviehdotuksen taustalla on talousjärjestö OECD:ssä käynnistetty kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, jonka yhtenä tarkoituksena on ollut torjua tuloveropohjan murenemiseen ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia sekä asettaa tietyt rajat valtioiden väliselle liialliselle verokilpailulle. Direktiiviehdotus sisältää sääntelykokonaisuuden, jolla otettaisiin käyttöön pakollinen suurten konsernien tosiasiallinen 15 prosentin minimiverotus EU:n alueella.Minimiverotus toteutettaisiin kahden erillisen verotussäännön perusteella siten, että tosiasiallinen verotaso nousisi niin sanotun täydennysveron myötä sovitulle minimitasolle. Minimitasoa arvioitaisiin valtiokohtaisesti. Lisäksi jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus säätää erillisestä kansallisesta täydennysverosta.Direktiiviehdotuksen mukaan säännöt koskisivat toimialasta riippumatta konserneja, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto olisi vähintään 750 miljoonaa euroa. Kansainvälisen meriliikenteen tulo olisi soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi sääntelyyn sisältyisi eräitä muita poikkeuksia ja rajauksia sen soveltamiseen. Komission direktiiviehdotus perustuu pääosin OECD:ssä valmisteltuihin mallisääntöihin. EU:n primäärioikeudesta, erityisesti EU:n perusvapauksista, johtuen direktiiviehdotus poikkeaa OECD-säännöistä kuitenkin siinä, että ehdotuksen mukaan tosiasiallista minimiverotusta sovellettaisiin kansainvälisten konsernien lisäksi myös kansainvälisten konsernien kotimaisiin konserniyksiköihin sekä puhtaasti kotimaisiin suuriin konserneihin. Direktiiviehdotuksella ei olisi välitöntä vaikutusta siihen, miten soveltamisalan piiriin kuuluvien toimijoiden verotettava tulos laskettaisiin kansallisen verolainsäädännön nojalla. Ehdotuksessa olisi kyse uudenlaisesta sääntelystä, joka tulisi sovellettavaksi nykyisen verojärjestelmän rinnalle ja koskisi vain osaa verovelvollisista. Ehdotetulla sääntelyllä olisi kuitenkin liittymäkohtia myös nykyiseen verojärjestelmään.Ehdotuksen mukaan uusia sääntöjä sovellettaisiin pääasiallisesti vuoden 2023 alusta. Hallitus kannattaa tosiasiallisen minimiverotuksen tavoitteitaHallitus kannattaa globaalin minimiverosääntelyn implementointia direktiivillä EU-tasolla. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan globalisoitunut talous ja tekninen kehitys uhkaavat perinteistä verotuksen päätehtävää: yhteiskuntien palveluiden ja etuuksien rahoittamista. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tulee edistää sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, jotka turvaavat ja vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla. Voidaan arvioida, että ehdotus kokonaisuudessaan vähentäisi jäsenvaltioiden välistä verokilpailua, koska sääntelyllä varmistettaisiin, että konserneja verotetaan kaikkialla tietyn minimitason mukaisesti.  Hallitus kannattaa direktiivin soveltamista kansainvälisiin konserneihin ja niiden kotimaisiin konserniyksiköihin, mutta suhtautuu tässä vaiheessa lähtökohtaisesti varauksellisemmin komission ehdotukseen minimiverotuksen soveltamisesta pelkästään kotimaassa toimiviin konserneihin. Jatkokäsittelyssä on arvioitava tarkemmin EU:n primäärioikeuden, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa turvatun sijoittautumisvapauden, suhdetta ehdotuksen tähän osaan. Hallitus pitää tässäkin asiassa kuitenkin tärkeänä, että komission ehdotuksen tavoitteiden mukaisesti sääntelyn soveltamisesta ei aiheutuisi merkittävää epävarmuutta EU:n primäärioikeuden kannalta ja että sääntely estäisi haitallista verokilpailua sekä toisaalta edistäisi reilua kilpailua sisämarkkinoilla.Direktiiviehdotuksen implementoinnin määräaika on verolainsäädännölle poikkeuksellisen lyhyt. Ottaen huomioon sääntelyn laajuus ja teknisyys, pidempääkin määräaikaa voitaisiin hallituksen mukaan pitää perusteltuna. Hallitus voi kuitenkin hyväksyä ehdotetun määräajan, sillä implementoinnin määräaika muun muassa turvaisi jäsenvaltioille ja sitä kautta myös Suomelle järjestelmästä mahdollisesti syntyvät uudet verotuotot jo käyttöönotosta lähtien.Hallitus lähetti ehdotuksesta U-kirjelmän eduskunnalle 10. helmikuuta. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaliskuusta 2017 Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajana toiminut Antti Riivari jatkaa tehtävässä. Nimityksestä 1.3. alkavalle viisivuotiskaudelle päätti valtioneuvosto 10.2.2022.Antti Riivarilla on 30 vuoden työkokemus valtionhallinnosta. Ennen Patentti- ja rekisterihallitukseen siirtymistään hän työskenteli kauppa- ja teollisuusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on toiminut myös ulkoministeriön palveluksessa erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä.Riivari on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajaksi haki viisi henkilöä. Patentti- ja rekisterihallitus edistää teknistä ja taloudellista kehitystä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallitus toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Zoonooseista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (316/2021) muuttuu 10. helmikuuta määräajaksi vuoden 2023 loppuun asti. Väliaikaisen muutoksen myötä Ruokavirastolla on mahdollisuus määrätä sikoja lopetettaviksi niiden omistajan hakemuksen perusteella, jos sioilla on todettu salmonellatartunta. Eläinten omistaja voi saada sioista osittaista korvausta valtion varoista.Asetusmuutoksen myötä Ruokavirasto voi tehdä harkinnanvaraisen sikojen lopetuspäätöksen. Lopetuspäätös voidaan tehdä vain silloin, kun pitopaikkaan kohdistettu salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehty päätös huomattavasti vaikeuttaa sikojen pitoa taloudellisista tai sikojen hyvinvointiin liittyvistä syistä, ja eläinten lopettaminen on välttämätöntä salmonellatartunnan hävittämiseksi. Lopetuspäätöksen tekemisen edellytyksenä on myös eläinten omistajan sitoutuminen pitopaikan puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteisiin.Omistaja vastaa sikojen lopetuksesta, mutta lopetuksessa on noudatettava aluehallintoviraston laatimaa toimintasuunnitelmaa. Omistaja voi hakea Ruokavirastolta osittaista korvausta lopetetuista sioista. Korvauksen määrä on enintään kolme neljäsosaa eläinten käyvästä arvosta tai vakiokorvauksesta, josta on vähennetty eläinten jäännöskäyttöarvo.Suomen elintarvikeketju on torjunut salmonellaa vuosikymmenien ajan, ja esiintyvyys on poikkeuksellisen matala muuhun Eurooppaan ja muuhun maailmaan verrattuna. Suomen salmonellavalvontaohjelma on Euroopan komission hyväksymä. Kattavan salmonellavalvontaohjelman ja salmonellan matalan esiintyvyyden ansiosta Suomelle on myönnetty salmonellaerityistakuut. Suomeen tuotavalta naudan-, sian- ja siipikarjanlihalta sekä kananmunilta voidaan edellyttää salmonellavapautta.Sikojen salmonellavalvontaohjelma sisältää näytteenottoa eläinten pitopaikoissa, sikoja teurastavissa teurastamoissa ja sianlihaa leikkaavissa leikkaamoissa. Jos pitopaikassa epäillään tai varmistetaan salmonellatartunta, viranomaistoimenpiteet käynnistyvät. Salmonellatartunnan leviäminen estetään rajoittamalla pitopaikan toimintaa ja eläinliikennettä, kunnes tartunta on hävitetty. Sikojen omistaja ja vakuutusyhtiö ovat pääosin vastanneet salmonellatartunnasta aiheutuneista kustannuksista.Asetusmuutoksen tarkoituksena on turvata jatko salmonellavalvontaohjelmalle, joka tähtää matalaan salmonellan esiintyvyyteen ja elintarviketurvallisuuden korkeaan tasoon. Asetusmuutos tulee voimaan 10.2.2022. Maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään parhaillaan pitkäaikaista ratkaisua salmonellariskinhallintaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi