Hallitus tukee konsernien globaalin minimiverosääntelyn käyttöönottoa direktiivillä

NordenBladet — Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen, jolla pyritään varmistamaan, että suuret konsernit maksavat kansainvälisesti tietyn minimimäärän veroa riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää valtioiden välistä haitallista verokilpailua.Direktiiviehdotuksen taustalla on talousjärjestö OECD:ssä käynnistetty kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, jonka yhtenä tarkoituksena on ollut torjua tuloveropohjan murenemiseen ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia sekä asettaa tietyt rajat valtioiden väliselle liialliselle verokilpailulle. Direktiiviehdotus sisältää sääntelykokonaisuuden, jolla otettaisiin käyttöön pakollinen suurten konsernien tosiasiallinen 15 prosentin minimiverotus EU:n alueella.Minimiverotus toteutettaisiin kahden erillisen verotussäännön perusteella siten, että tosiasiallinen verotaso nousisi niin sanotun täydennysveron myötä sovitulle minimitasolle. Minimitasoa arvioitaisiin valtiokohtaisesti. Lisäksi jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus säätää erillisestä kansallisesta täydennysverosta.Direktiiviehdotuksen mukaan säännöt koskisivat toimialasta riippumatta konserneja, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto olisi vähintään 750 miljoonaa euroa. Kansainvälisen meriliikenteen tulo olisi soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi sääntelyyn sisältyisi eräitä muita poikkeuksia ja rajauksia sen soveltamiseen. Komission direktiiviehdotus perustuu pääosin OECD:ssä valmisteltuihin mallisääntöihin. EU:n primäärioikeudesta, erityisesti EU:n perusvapauksista, johtuen direktiiviehdotus poikkeaa OECD-säännöistä kuitenkin siinä, että ehdotuksen mukaan tosiasiallista minimiverotusta sovellettaisiin kansainvälisten konsernien lisäksi myös kansainvälisten konsernien kotimaisiin konserniyksiköihin sekä puhtaasti kotimaisiin suuriin konserneihin. Direktiiviehdotuksella ei olisi välitöntä vaikutusta siihen, miten soveltamisalan piiriin kuuluvien toimijoiden verotettava tulos laskettaisiin kansallisen verolainsäädännön nojalla. Ehdotuksessa olisi kyse uudenlaisesta sääntelystä, joka tulisi sovellettavaksi nykyisen verojärjestelmän rinnalle ja koskisi vain osaa verovelvollisista. Ehdotetulla sääntelyllä olisi kuitenkin liittymäkohtia myös nykyiseen verojärjestelmään.Ehdotuksen mukaan uusia sääntöjä sovellettaisiin pääasiallisesti vuoden 2023 alusta. Hallitus kannattaa tosiasiallisen minimiverotuksen tavoitteitaHallitus kannattaa globaalin minimiverosääntelyn implementointia direktiivillä EU-tasolla. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan globalisoitunut talous ja tekninen kehitys uhkaavat perinteistä verotuksen päätehtävää: yhteiskuntien palveluiden ja etuuksien rahoittamista. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tulee edistää sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, jotka turvaavat ja vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla. Voidaan arvioida, että ehdotus kokonaisuudessaan vähentäisi jäsenvaltioiden välistä verokilpailua, koska sääntelyllä varmistettaisiin, että konserneja verotetaan kaikkialla tietyn minimitason mukaisesti.  Hallitus kannattaa direktiivin soveltamista kansainvälisiin konserneihin ja niiden kotimaisiin konserniyksiköihin, mutta suhtautuu tässä vaiheessa lähtökohtaisesti varauksellisemmin komission ehdotukseen minimiverotuksen soveltamisesta pelkästään kotimaassa toimiviin konserneihin. Jatkokäsittelyssä on arvioitava tarkemmin EU:n primäärioikeuden, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa turvatun sijoittautumisvapauden, suhdetta ehdotuksen tähän osaan. Hallitus pitää tässäkin asiassa kuitenkin tärkeänä, että komission ehdotuksen tavoitteiden mukaisesti sääntelyn soveltamisesta ei aiheutuisi merkittävää epävarmuutta EU:n primäärioikeuden kannalta ja että sääntely estäisi haitallista verokilpailua sekä toisaalta edistäisi reilua kilpailua sisämarkkinoilla.Direktiiviehdotuksen implementoinnin määräaika on verolainsäädännölle poikkeuksellisen lyhyt. Ottaen huomioon sääntelyn laajuus ja teknisyys, pidempääkin määräaikaa voitaisiin hallituksen mukaan pitää perusteltuna. Hallitus voi kuitenkin hyväksyä ehdotetun määräajan, sillä implementoinnin määräaika muun muassa turvaisi jäsenvaltioille ja sitä kautta myös Suomelle järjestelmästä mahdollisesti syntyvät uudet verotuotot jo käyttöönotosta lähtien.Hallitus lähetti ehdotuksesta U-kirjelmän eduskunnalle 10. helmikuuta. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi