NordenBladet —Ruoka-alan keskustelufoorumi kuuli vuoden 2022 ensimmäisessä kokouksessaan elintarvikevientiselvityksen välikatsauksen. Selvitys elintarvikeviennin kolminkertaistamiseksi julkaistaan 15. maaliskuuta. Julkistustilaisuudessa kuullaan kolmen ministerin puheenvuorot.Yhteinen ruokapöytä keskustelufoorumi kuuli perjantaina 11. helmikuuta selvityshenkilö Anne Bernerin välikatsauksen joulukuussa 2021 käynnistetyn elintarvikeviennin kolminkertaistamiseen tähtäävästä selvitystyöstä. Selvitys perustuu hyvin laajaan haastattelukierrokseen, jolla on haastateltu alan johtavia toimijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.– Elintarvikeviennin kasvattamiseen tähtäävät toimet ovat yhteisen ruokapöydän toiminnan ydintä. Jo saamamme perustoimeksianto nosti aikanaan viennin kasvattamisen omaksi erillistehtäväksemme. Myös keskustelufoorumimme perimmäinen tarkoitus eli yhteistyön lisääminen ruokajärjestelmän sisällä ja lisäeurojen saaminen järjestelmään puoltavat panostustamme juuri viennin kehittämiseen. Pienen maan on löydettävä vahvuutensa juuri keskinäisestä yhteistyöstä, painottaa keskustelufoorumin puheenjohtaja Reijo Karhinen.-Anne Bernerin antama välikatsaus oli hyvin lupaava. Tarvitsemme tuoreita näkemyksiä ja toimintamalleja. Yhteisessä ruokapöydässä mukana olevat ruokajärjestelmän eri osapuolet halusivat hyvin yksimielisesti kannustaa Anne Berneriä jatkamaan työtään kuulemaltaan pohjalta, jatkaa Karhinen.Valmistuva selvitys julkaistaan 15. maaliskuuta klo 12 alkavassa tilaisuudessa, jossa Anne Bernerin lisäksi puhuvat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Tilaisuutta voi seurata suorana valtioneuvoston live-kanavalta: https://valtioneuvosto.fi/live
NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 15. helmikuuta Ukrainan tilanteesta, Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta.
NordenBladet —Työllisyys-, sosiaali-, terveys ja kuluttajasuoja-asioista (TSTK) vastaavien ministerien epävirallinen kokous järjestetään Ranskan Bordeaux’ssa 15.2.2022. Kokouksen aiheena on digitaalisen ja vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoilla. Epävirallisessa TSTK-neuvoston kokouksessa pohditaan vihreän siirtymän ja digitalisaation vaikutuksia työelämän tulevaisuuteen. Suomi korostaa ennakoinnin merkitystä muutoksiin valmistautumisessa sekä työmarkkinaosapuolien ja muiden sidosryhmien sitouttamista ja osallistamista ilmastotoimien suunnitteluun ja arviointiin. Suomea kokouksessa edustaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.”On tärkeää, että työntekijöitä kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan hyvissä ajoin ilmastotoimista aiheutuvista työpaikan muutoksista. Työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen yhdessä TKI-panostusten kanssa ovat uusien laadukkaiden työpaikkojen ja työtehtävien rakennusaineita”, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Tutkimus- ja innovaatiotoimenpiteet luovat myös uusia työpaikkojaSuomi korostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimien merkitystä digitaalisen ja vihreän siirtymän mahdollistajina. TKI-toiminta myös luo uusia työpaikkoja ja työtehtäviä. Yleisen keskustelun lisäksi ministerit keskustelevat ryhmissä kolmesta ajankohtaisesta teemasta: koulutuksen vastaaminen työelämän muuttuviin tarpeisiin, ammatillisten siirtymien tukeminen sekä sosiaalisen vuoropuhelun rooli työelämän sopeutumisessa digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Alivaltiosihteeri Pylkkänen osallistuu keskusteluun ammatillisten siirtymien tukemisesta.Epävirallisissa kokouksissa ministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista, mutta kokouksissa ei tehdä virallisia päätöksiä.
NordenBladet —Kuntaministeri Sirpa Paatero on kutsunut järvenpääläisen valtiotieteiden kandidaatin Sofia Nevalaisen erityisavustajakseen. Kuntaministerin esikunnassa Nevalainen vastaa mediasuhteista. Nevalainen aloitti tehtävässään 14. helmikuuta.Nevalainen on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Demarinuorten pääsihteerinä ja poliittisena avustajana eduskunnassa. Lisäksi loviisalaistaustainen Nevalainen on toiminut aiemmin Loviisan kaupunginvaltuutettuna.
NordenBladet —Ministerit keskustelevat Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä suhteista, Euroopan turvallisuudesta sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista. Mediatilaisuus on katsottavissa suorana verkkolähetyksenä noin kello 14.45 alkaen.Ulkoministeri Haavisto tapaa Kreikan ulkoministerin Nikos Dendiasin Helsingissä 15. helmikuuta. Ministerit keskustelevat Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä suhteista, Euroopan turvallisuudesta sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista. Katso mediatilaisuus suorana verkkolähetyksenä noin kello 14.45 alkaen: https://www.mediaserver.fi/live/formin.
NordenBladet —Avaruusasioista vastaavat ministerit tapaavat Ranskan Toulousessa 16.2.2022. Samana päivänä järjestetään kilpailukykyministerien epävirallinen kokous ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n epävirallinen ministerikokous. Suomea kokouksissa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministerien agendalla on muun muassa Euroopan komission avaruusliikenteen hallintaa koskeva strategiaehdotus ja turvallista satelliittilaajakaistaa koskeva aloite. Keskustelu avaruusliikenteen hallinnan kehittämisestä tukee eurooppalaisen avaruusstrategian tavoitteita.”Eurooppalaisella avaruuspolitiikalla voidaan edistää eri alojen kestävää kasvua sekä vihreää ja digitaalista siirtymää esimerkiksi avaruusteknologian, -datan ja -palvelujen avulla. Suomella on erinomaista osaamista näissä asioissa. On tärkeää, että avaruuteen liittyviä laajoja ja paljon resursseja vaativia kokonaisuuksia kehitetään EU:n ja ESA:n yhteistyöllä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Kestävän kasvun näkökulman lisäksi Suomi haluaa edistää siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden yhteistyötä. On tärkeää, että erilaisten toimijoiden, kuten pienten ja keskisuurten yritysten, on mahdollista päästä mukaan avaruustoimialalle. Ranskan presidentti Emmanuel Macron pitää kokouksessa loppupuheenvuoron. Epävirallisissa kokouksissa ministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista, mutta niissä ei tehdä virallisia päätöksiä. Lehdistötilaisuus EU:n avaruuspolitiikan ajankohtaisista teemoista Toimittajat voivat seurata etänä ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacherin ja Euroopan sisämarkkinoista vastaavan komissaari Thierry Bretonin puheita.Euroopan avaruusjärjestö ESA, Euroopan unioni ja EU-puheenjohtajamaa Ranska järjestävät tapaamisten jälkeen lehdistötilaisuuden Suomen aikaa kello 19−19.45. Lehdistötilaisuuteen voi osallistua ja kysymyksiä voi esittää etäyhteyksien välityksellä.
NordenBladet —Suomessa tarvitaan edelleen virkamiehiin henkilökohtaisesti kohdentuvaa virkavastuuta. Täsmällisempiä toimintavelvoitteita kehittämällä virkavastuu saadaan pitkälti vastaamaan myös automatisoituvan ja monitoimijaisen modernin hallinnon haasteisiin. Tämän lisäksi 15. helmikuuta julkaistu tutkimus korostaa yhtä tärkeänä julkisyhteisön vastuun kehittämistä. Ilman näitä molempia vastuu-ulottuvuuksia kansalaisten luottamusta julkishallintoon ei voida turvata tehokkaasti.Julkishallinnon toimintaympäristö muuttuu ja vaikuttaa myös vastuukysymyksiinVirkavastuu vahvistaa kansalaisten luottamusta julkishallintoon, julkisen vallan käyttöön ja hallinnon lainalaisuuteen. Tästä syystä vastuun tehokkuus ja vastuullisen tahon osoittaminen on tärkeää, jos julkishallinnossa toimitaan lainvastaisesti tai tehdään virheitä.Modernissa julkishallinnossa virkamiehen tulisi kuitenkin olla vastuussa vain niistä virheistä ja lainvastaisuuksista, joihin hän pystyy vaikuttamaan. Tulevaisuuden muutokset voivat haastaa tämän lähtökohdan. Julkishallinnon toimintaympäristö muuttuu älykkään automaation, yksityistämisen ja ulkoistamisen sekä kansainvälistymisen myötä. Lisäksi resurssiniukkuus on pysyvä julkishallinnon haaste.Lainmukaista toimintaa tukeva toimintaympäristö, täsmälliset toimintavelvoitteet ja asiakasnäkökulma ovat modernin vastuujärjestelmän avaimiaJulkishallinnon vastuujärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, jossa virkamiesten henkilökohtaisen virkavastuun rinnalla kehitetään julkisyhteisön vastuuta. Näin voidaan toteuttaa järjestelmä, joka on oikeudenmukainen virkamiesten näkökulmasta, mutta joka samalla huomioi myös asiakasnäkökulman viranomaistoiminnassa.Julkisyhteisön vastuun tehostamisessa on kyse esimerkiksi yhteisösakon soveltamisalan laajentamisesta tai julkisyhteisölle kohdennettujen hallinnollisten seuraamusten kehittämisestä.Virkamiehiin henkilökohtaisesti kohdentuvan virkavastuun osalta moderni julkishallinto näyttäisi edellyttävän täsmällisempiä ja siten ennakoitavampia toimintavelvoitteita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vastuun kohdentamisen automaatiossa.Myös toimintaympäristön puutteet voivat lisätä virkamiesten virheitä. Riittävistä resursseista ja täydennyskoulutuksesta olisi huolehdittava, jotta virheet voidaan välttää. Organisaation johdon ja esimiesasemassa toimivien vastuun täsmentämisellä voitaisiin edistää organisaatiokulttuuria, jossa lainvastaisuuksiin reagoidaan tehokkaasti.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —Suomen Kiovan-suurlähetystö on tehostetussa valmiudessa ja jatkaa toimintaansa. Suurlähetystö on sopeuttanut toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla ja osa henkilöstöstä on kotiutettu Suomeen.Ulkoministeriö on 11. helmikuuta päivittänyt Ukrainan matkustustiedotteen ”poistu välittömästi maasta” -tasolle. Matkustustiedotteen tason muutos tehtiin Pohjoismaiden kanssa koordinoiden ja yhteisen tilanneanalyysin pohjalta. Kehotus poistua maasta on edelleen voimassa ja poistumista suositellaan kiireellisesti. Tällä hetkellä kaupalliset yhteydet sekä maateitse että lentäen toimivat Ukrainassa edelleen ja niitä tulisi hyödyntää. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Kriisitilanteessa ulkoministeriön mahdollisuudet avustaa ovat aina rajalliset.Matkustusilmoituksen Ukrainaan on tehnyt 120 henkilöä. Maassa arvioidaan kuitenkin olevan enemmän suomalaisia. Ulkoministeriö on ollut matkustusilmoituksen tehneisiin yhteydessä matkustustiedotteen tason noston jälkeen viestein ja puhelimitse.Jos olet Ukrainassa etkä vielä ole tehnyt matkustusilmoitusta, tee se nyt osoitteessa www.matkustusilmoitus.fi. Seuraa myös Ukrainan viranomaisten tiedotteita sekä Suomen suurlähetystön Facebook-sivua.Hätätapauksessa ota yhteyttä ulkoministeriön päivystykseen, joka toimii 24/7. Yhteyden saa puhelimitse +358 9160 55555 ja sähköpostitse [email protected].
NordenBladet —Suomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä hyväksyi kokouksessaan 14.2.2022 Suomen digitaalisen vision vuodelle 2030 ja linjasi kansallisen digikompassin tavoitteista jatkovalmistelun pohjaksi.Ministerityöryhmän hyväksymä Suomen digitaalinen visio vuodelle 2030 on ”Rakennamme houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa digitaalisesti kyvykästä Suomea”.Suomen digikompassin valmistelussa on otettu huomioon aikaisemmin eri hallinnonaloilla tehty työ kompassin jokaisen kärjen osalta. Kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Aikaisemman valmistelun ja tilannekuvan pohjalta on myös tunnistettu tärkeimmät tavoitteet ministeriöissä ja digitoimistossa.”Olen hyvin iloinen siitä, miten monet tahot ovat innolla osallistuneet. On tärkeää, että me kaikki tunnistamme hyödyt, joita nyt asetettavilla Suomen digitaalisen tulevaisuuden tavoitteilla saavutamme – yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Suomen digikompassia on valmisteltu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmät ovat saaneet antaa palautetta kompassin tavoitteista muun muassa avoimissa osallistavissa työpajoissa. Sidosryhmillä on lisäksi ollut mahdollisuus esittää omia ehdotuksiaan ja kommentoida digikompassin visiota.Uudet linjaukset vahvistavat valtion palveluita alueilla, monipaikkaista työntekoa sekä tiedon hyödyntämistä ja avaamistaMinisteriryhmä hyväksyi, että valtioneuvoston periaatepäätöksenä annettavan valtion alueellisen läsnäolon suunnitelman valmistelua jatketaan työryhmän esitysten pohjalta. Esitykset koskevat valtion viranomaisten läsnäoloa ja palveluiden saatavuutta alueilla. Valtiovarainministeriön työryhmä on valmistellut ensimmäisen uuteen, vuoden 2022 alusta voimaan tulleeseen lakiin perustuvan suunnitelman hallituksen loppukaudelle.Tarkoituksena on turvata yhdenvertaiset ja monikanavaiset palvelut asiakkaille ja samalla lisätä alueiden elinvoimaisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana. Kevään aikana valmistellaan varsinainen valtioneuvoston periaatepäätös, jonka pohjana ovat työryhmän ehdotukset toimista, joilla vahvistetaan mahdollisuuksia joustavaan ja monipaikkaiseen työskentelyyn, opiskeluun ja asumiseen.Lisäksi ministeriryhmä hyväksyi valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksen, joka kuvaa strategiset tavoitteet tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi. Periaatepäätöksellä ja sen toimeenpanolla tavoitellaan tilannetta, jossa valtionhallinnolla ja koko julkisella hallinnolla olisi paremmat mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen. Ministerit kuulivat myös katsauksen digitalisaatio- ja datataloushankkeista julkisen talouden suunnitelmassa.”Tiedon avaaminen ja hyödyntäminen antaa paljon mahdollisuuksia parempien palvelujen kehittämiseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Se edellyttää kuitenkin yhteisiä pelisääntöjä, jotta tietoa saadaan hyödynnettyä turvallisesti ja tehokkaasti. Tähän uusilla linjauksilla ja niihin liittyvillä toimilla pyritään”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.Mitä seuraavaksi?Luonnos Suomen kansalliseksi digikompassiksi on tarkoitus lähettää lausunnoille keväällä 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi käsitellään seuraavaksi valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtion viranomaisten alueellisen läsnäolon suunnitelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös monipaikkaisen työn, opiskelun ja asumisen tukemiseksi käsitellään seuraavaksi kuulemistilaisuudessa sidosryhmien kanssa ja sen jälkeen ministeriryhmässä.
NordenBladet —Uuden suunnitelman tavoitteina on muun muassa kehittää syrjinnän kysymyksiä koskevaa osaamista sisäministeriössä, lisätä syrjinnän vaarassa olevien ryhmien osallisuutta asioiden valmistelussa sekä vahvistaa hankkeiden ihmisvaikutuksia koskevia arviointeja.Yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyö osaksi jokapäiväistä työtäSuunnitelmassa on keskitytty rakenteiden luomiseen pitkäjänteiselle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyölle. Tavoitteena on erityisesti lisätä monipuolista eri väestöryhmiä ja syrjinnän kysymyksiä koskevaa osaamista ja siihen liittyvää johtamista. Osaamisen kasvattaminen edesauttaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymysten tunnistamista osana ministeriön jokapäiväistä toimintaa.Tavoitteet koskevat kahdeksaa ministeriön toiminnan osa-aluetta: Johtaminen ja ohjausKoulutusTutkimusOsallisuus ja osallistaminenVaikutusarvioinnitKielelliset oikeudetViestintäEsteettömyys ja saavutettavuusSuunnitelmaan on kirjattu yhteensä 31 toimenpidettä, ja ne on tarkoitus toteuttaa vuosien 2022–2025 aikana. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevan osaamisen ja johtamisen kehittäminen tukevat myös suunnitelman muita tavoitteita. Tavoitteena esimerkiksi on, että jatkossa jokaisessa hankkeessa laaditaan osallistamissuunnitelma ja laillisuusvalvonnan teemoiksi valitaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevia kysymyksiä. Sisäministeriön hallinnonalan tulosohjauksessa painotetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Toiminnan ohjauksessa puolestaan huomioidaan monikanavaisen asioinnin säilyttäminen, palvelujen saatavuus, esteettömyys ja saavutettavuus. Ministeriön viestinnässä tuotetaan enemmän selkokielistä ja viittomakielistä materiaalia molemmilla kansalliskielillä. Lisäksi sisäministeriön toiminnan kuvittamisessa käytetään entistä moninaisempaa kuvastoa.Suunnitelma nojaa tutkimusten ja osallistamisen kautta saatuihin tietoihinSisäministeriössä käynnistettiin vuoden 2021 alussa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien päivitystyö. Vuoden aikana ministeriössä järjestettiin suunnittelutyöpajoja ja koulutusta henkilöstölle sekä suoritettiin ministeriön toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutusten arviointi. Arviointia tehtiin sekä kaikissa ministeriön osastoissa ja yksiköissä oman työn arviointina että syrjinnän vaarassa olevien ryhmien edunvalvontajärjestöjä kuulemalla. Lisäksi arviointiin sisällytettiin tutkimustietoa syrjinnästä, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä sivuavia laillisuusvalvonnan huomioita ja kansainvälisten ihmisoikeussopimuselinten teemaa koskevia suosituksia. Arviointiin koostettiin myös katsaus muista valtioneuvoston toimintaohjelmista tai strategioista, jotka sisältävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Arvioinnista tehty laaja raportti on suunnitelman liitteenä.
