NordenBladet — Liikenne – ja viestintäministeriö julkaisi 22.2.2022 liukastumis- ja kaatumistapaturmien yleisyyttä, taustaa ja ehkäisytyötä toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta selvittäneen tutkimuksen tulokset.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös talvikunnossapidon ja jalankulkusääpalveluiden merkitystä liukastumistapaturmien ehkäisytyössä ja kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tutkimuksen ministeriölle toteutti VTT Oy.Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Liukkaiden kelien yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.Nuoret liukastuvat useammin, ikäihmiset kärsivät vakavimmat seurauksetTutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 125 000 liukastumis- ja kaatumistapaturmaa. Hieman yli puolet näistä tapaturmista tapahtuu naisille (56 %) ja pääasiassa työikäiselle väestölle (66 % 20-54-vuotiaille, 28 % 55-74-vuotiaille ja 7 % yli 75-vuotiaille). Liukastumis- ja kaatumistapaturmissa tilastot eroavat yleisestä liikenneonnettomuuksia koskevasta tilastosta, jossa miesten loukkaantumisriski kaikilla kulkutavoilla on naisia korkeampi.Liukastumis- ja kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa. Näistä lähes puolet (46 %) on lieviä loukkaantumisia ja noin neljä prosenttia vakavia loukkaantumisia.Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.Väestön liikkumista tukevat toimet hyödyttävät koko yhteiskuntaaTutkimuksen tulokset osoittavat, että kävelyn turvallisuus talviolosuhteissa on yhä huono, vaikka ongelma on tunnistettu jo vuosituhannen vaihteessa tehdyissä selvityksissä. Jalankulkuväylien talvikunnossapidon laadulla on merkitystä myös yhteiskunnan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska talviset jalankulkuolosuhteet koettelevat eri väestöryhmiä eri tavoin. Tutkimuksesta ilmeneekin, että ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset pitivät talvikunnossapidon toimenpiteitä tärkeämpinä kuin muut vastaajat.Kaupunkien ja kuntien väylien talvikunnossapidon toteutustavat vaihtelevat, eikä arviointeja talvikunnossapidon vaikutuksesta liukastumistapaturmien ehkäisyyn ole tehty kuin muutamia. Usein toistuva löydös kuitenkin on, että talvikunnossapidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin liukastumistapaturmien seuraamuksista aiheutuneet kustannukset.Huomionarvoinen tutkimustulos on myös se, että suuri osa liikkumisympäristössä tapahtuvista loukkaantumisista jää liikenneturvallisuustyön ulkopuolelle, sillä liukastumis- ja kaatumistapaturmat eivät sisälly liikenneturvallisuustoimenpiteiden piiriin. Tutkimuksessa kannustetaankin liikenneturvallisuustyön laajentamista tältä osin ja tapaturmien tehokkaampaa tilastointia sisällyttämällä liikenneympäristössä tapahtuvat liukastumis- ja kaatumistapaturmat viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Tapaturmien parempi huomiointi liikenneturvallisuustyössä voisi johtaa tehokkaampiin toimenpiteisiin. Tutkimuksessa ehdotetaan lisäksi terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin avointa saatavuutta tutkimuskäyttöön ja päätöksenteon tueksi.Tutkimuksessa suositellaan kansalaisten tilannetietoisuuden lisäämistä nostamalla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen jalankulkusään näkyvyyttä medioissa. Jalankulkijoille erikseen suunnatut säätietopalvelut ovat hyödyllisiä siksi, että autoilun kannalta liukkaat olosuhteet eivät ole aina kävelyn kannalta haasteellisia. Noin kolmannes tutkimuksen vastaajista mainitsi jalankulkusäätiedon vaikuttaneen kävelyreitin valintaansa tai kenkien liukuesteiden käyttöön. Toisaalta liukastumisen kokeneista vastaajista noin kymmenes kertoi, ettei liukastumisen koettuaan lähde liukkaalla kelillä mielellään ulos.– Vaikka liukastumistapaturmista aiheutuu kustannuksia, on hyvä pitää mielessä, että myös liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on suomalaisen ja yleensä länsimaisen yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita. Koko yhteiskunnan kokema hyöty kasvaa, jos liukastumistapaturmien ehkäisyllä voidaan lisätä ihmisten liikkumista, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla. Tutkimus on osa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta vuosille 2019-2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — KTI Kiinteistötieto Oy on arvioinut valtiovarainministeriön toimeksiannosta valtion vuokrajärjestelmän ja Senaatti-konsernin toimintaa. Tutkimus kuvaa valtioasiakkaiden, näitä ohjaavien ministeriöiden sekä Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen edustajien näkemyksiä valtion vuokrajärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Asiakkaat pitävät nykyistä vuokramallia selkeänä ja läpinäkyvänä sekä nykyisiä vuokratasoja pääosin kohtuullisina.Valtiolla on omistuksessaan arvoltaan noin 4,2 miljardin euron rakennettu kiinteistöomaisuus, johon kuuluu noin 9000 rakennusta. Valtiolla on käytössä sisäisten vuokrien järjestelmä, jossa Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen vuokralaisena olevien valtion virastojen ja laitosten vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen pohjalta. Senaatti-konserni ei siis tavoittele voittoa toiminnallaan. Valtion nykyinen vuokrajärjestelmä tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Senaatti-kiinteistöt toimii valtion tilanhankintayksikkönä, jonka kautta tiloja voidaan vuokrata joko valtion tai ulkopuolisen vuokranantajan tiloista. Puolustuskiinteistöt toimii tilanhankintayksikkönä Puolustusvoimille. Vuokria pidetään pääosin kohtuullisinaVuokrataso nähdään hyvinkin kilpailukykyisenä ja edullisena markkinatoimijoihin nähden. Senaatti-kiinteistöt vertaa vuokratasojaan jatkuvasti markkinavuokriin. Senaatti-konserni arvioi myös erityiskiinteistöjen, kuten vankiloiden ja tutkimuslaitosten, vuokrien olevan edullisia, vaikka ulkoista vertailuhintaa ei tällaisille kohteille ole suoraan osoitettavissa. Osa asiakkaista toivoo kuitenkin lisää läpinäkyvyyttä sekä vuokrien ja kustannusten avoimempaa markkinavertailua, jolla voitaisiin parhaiten arvioida Senaatti-konsernin toiminnan tehokkuutta.  Erityisesti kiitosta nykyinen järjestelmä saa vuokrasopimuksissa sovelletusta 12 kuukauden irtisanomisajasta, joka tarjoaa valtioasiakkaille entistä suurempaa joustavuutta tilatarpeiden muuttuessa. Keskitetty kiinteistöomistamisen malli, sisäinen vuokrajärjestelmä sekä yhtenäiset toimintatavat vastaavat hyvin valtion uuden kiinteistöstrategian ja toimitilastrategian tarpeisiin. Toimitilastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisääntyvää ja entistä toimivampaa yhteistyötä Senaatti-konsernin liikelaitosten, ohjaavien ministeriöiden ja tilojen käyttäjien välillä. Senaatti-konsernin ammattitaitoa arvostetaan ja sen arvioidaan tuottavan lisäarvoa sekä kokonaisuudelle että etenkin pienemmille asiakkaille, joilla ei ole omia toimitilajohtamisen resursseja tai osaamista.Korjausinvestointien budjetit voivat ylittyä monesta syystäEniten keskustelua Senaatti-konsernin ja valtioasiakkaiden välillä aiheuttavat selvityksen perusteella toimitiloihin tehtävät korjausinvestoinnit. Rajanveto Senaatti-konsernille kuuluvien ja vuokraan vaikuttavien investointien välillä kaipaa lisää selkeyttä. Kustannusten ohjaaminen ja toteutuminen ovat Senaatti-konsernin ohjausvallassa, mikä voi aiheuttaa haasteita, jos budjetti ylittyy. Budjetit voivat ylittyä myös asiakkaan takia, jos investointihankkeen sisältöä muutetaan hankkeen aikana. Myös hankkeiden pitkät toteutusajat johtavat joskus tilanteisiin, joissa määrärahapäätökset eivät vastaa hankkeiden toteutuneita kustannuksia, kun kustannukset nousevat. Erityisen haasteellisena koetaan yllättävät, esimerkiksi sisäilmaongelmista johtuvat investoinnit. Osalle asiakkaista vuokrajärjestelmä soveltuu paremmin kuin toisilleErot erityistilojen, kuten vankiloiden ja Puolustusvoimien käytössä olevien tilojen, ja yleiskäyttöisempien toimistotilojen välillä ovat suuria. Asiakkaat, joiden tiloille ei ole löydettävissä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tai korvaavaa käyttöä, kokevat mallin osin joustamattomana, ja toivovat lisää läpinäkyvyyttä sekä asiakaskohtaisten tarpeiden huomioon ottamista. Vuokrasopimuksen irtisanomistilanteessa asiakkaalle mahdollisesti realisoituva jäännösarvovastuu kohteeseen tehdyistä investoinneista on yksi nykyisen vuokrajärjestelmän keskustelluimmista yksityiskohdista. Tähän mennessä merkittäviä vastuita ei ole asiakkaille realisoitunut. Korvaavan käytön löytäminen erityiskohteille on käytännössä vaikeaa, mikä lisää jäännösarvovastuun realisoitumisen riskiä tietyille asiakkaille. Jäännösarvovastuuta on hyvä avata ja sopia jo neuvotteluvaiheessa.Selvityksessä saatuja tietoja käytetään tukena Senaatti-konsernia koskevan valtioneuvoston selonteon valmistelussa sekä järjestelmän jatkokehittämisessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut varhaiskasvatuksen järjestäjille valtionavustushaun, jolla vahvistetaan varhaiskasvatuksen tukea vuosina 2022-2023. Avustusta on haettavissa yhteensä 35 miljoonaa euroa.Varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen oikeus tukeen vahvistuu elokuun alusta lähtien. Lain myötä varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.– Lapsen oikeus tukeen vahvistuu uuden lain myötä. Laadukas varhaiskasvatus on tärkeää lapsen koko myöhemmälle oppimiselle, ja lapsella on oltava oikeus oikea-aikaiseen tarvitsemaansa tukeen heti ensimmäisistä oppimisvuosista lähtien, opetusministeri Li Andersson sanoo.Varhaiskasvatuksessa annettavan tuen muodot ovat pedagoginen, hoidollinen ja rakenteellinen tuki. Lapsen oikeusturvaa tuen saamisessa vahvistaa myös lakiin kirjattu hallintopäätöksen tekeminen tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä tukipalveluista yleisen tuen tasolla.Uudistuksen toimeenpanoa tuetaan nyt avautuvalla avustuksella. Avustuksen avulla kehitetään pysyviä toimintamalleja, rakenteita ja toimintakulttuuria sekä tuetaan varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata varhaiskasvatuksen henkilöstöä varhaiskasvatuksen tuen lainmukaiseen, laadukkaaseen toteuttamiseen.Avustusta voidaan käyttää varhaiskasvatushenkilöstön, erityisesti erityisopettajien ja opettajien palkkaamiseen, varhaiskasvatushenkilöstön tukeen liittyvän koulutuksen hankkimiseen ja monialaisen ja –ammatillisen yhteistyön kehittämiseen.Valtionavustus on osa varhaiskasvatuksen Oikeus oppia -laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa ja sen toimeenpanoa.Hakuaika päättyy 30.3.2022.Hakuilmoituksessa on ohjeet avustuksen hakemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 24.2.2022 sisämarkkinat ja teollisuuspolitiikka -kokoonpanolla. Yritysten kestävyysraportoinnin lisäksi ministerien tapaamisen aiheina ovat muun muassa sisämarkkinoita vääristävät ulkomaiset tuet ja vihreän siirtymän vaikutus liikennesektorin tulevaisuuteen.Suomea kilpailukykyneuvoston kokouksessa edustaa työministerin valtiosihteeri Ville Kopra. Neuvoston tavoitteena on muodostaa yleisnäkemys ehdotuksesta, joka käsittelee yritysten vastuullisuusraportointia koskevien tietojen julkaisemista (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Ehdotuksen mukaan suurien yritysten ja pörssiyritysten tulisi raportoida vastuullisuusteemoista toimintakertomuksissaan. Tavoitteena on, että yritysten kestävyysraportointi olisi samassa asemassa taloudellisen raportoinnin kanssa.Säädös kestävyysraportoinnista astuisi voimaan isoilla yrityksillä vuonna 2023, pienillä ja keskikokoisilla kolme vuotta myöhemmin. Uudet raportointivelvoitteet koskisivat noin 600-800 suomalaista yritystä. Suomi kannattaa komission ehdotusta ja pitää tärkeänä, että asiaa tarkastellaan kokonaisuutena yhdessä muiden käynnissä olevien komission ehdotusten, kuten EU:n yritysvastuulainsäädännön, kanssa.EU haluaa puuttua nykyistä tehokkaammin sisämarkkinoita vääristäviin ulkomaisiin tukiinEU:lla ei tällä hetkellä ole olemassa tehokkaita keinoja puuttua EU:n ulkopuolisten maiden tukien aiheuttamiin kilpailun vääristymiin sisämarkkinoilla. Ulkomaiset tuet voivat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla esimerkiksi yritysostojen ja julkisten hankintojen yhteydessä. Komissio ehdottaa nyt kolmea uutta työkalua, joilla asiaan voitaisiin jatkossa puuttua.EU:n markkinoiden tulee säilyä avoimina ja kilpailullisina ja kaikilla toimijoilla tulee olla tasavertaiset toimintamahdollisuudet sisämarkkinoilla. Suomelle on tärkeää, että säännöt ovat riittävän selkeitä ja ennustettavia, eikä asetus estä tai vaikeuta perusteetta ulkomaisia investointeja EU-alueella.Neuvostossa keskustellaan myös vihreän siirtymän vaikutuksista liikennesektorin teollisen ekosysteemin tulevaisuuteen ja toimista, joilla muutosta voidaan vauhdittaa. Suomelle on tärkeää, että vihreässä siirtymässä kiinnitetään huomiota poikkileikkaaviin teknologioihin, kuten tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen, ja niiden merkitykseen teollisuuden uudistumiselle. Siirtymä ilmastoneutraaliin teollisuuteen luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.Lisäksi neuvostossa kuullaan radiolaitedirektiivin muutosehdotuksista, mikrosiruasetuksesta, EU:n yritysvastuulainsäädännöstä sekä standardisointistrategiasta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 19.2.2021 parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella Kelan hallintoon ja ohjaukseen liittyviä muutoksia. Työryhmän työskentely on päättynyt ja loppuraportti valmistunut.Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka valvonta kuuluu eduskunnan valitsemille valtuutetuille. Kelan erityisen perustuslaillisen aseman vuoksi Kelaa koskevia muutoksia on valmisteltu parlamentaarisessa työryhmässä.Asettamispäätöksen mukaan työryhmän tavoitteena oli selvittää Kelaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä kokoontui yhteensä 11 kertaa ja pyysi 4 selvitystä työnsä tueksi. Lisäksi työryhmä kuuli asiantuntijoita.Työryhmän kannanotot koskevat avustavien tehtävien siirtoa, tilitietojen saamista rahalaitoksilta, Kelan hallintoa, ohjauksen kehittämistä sekä valvontaa ja tarkastusta. Erityisesti Kelan hallintoa koskien työryhmä ehdottaa useita muutoksia. Työryhmä ehdottaa muun muassa, että jatkossa Kelan valtuutetut valitsisivat pääjohtajan Kelan hallituksen esityksestä. Lisäksi pääjohtajan ja johtajien virkojen ehdotetaan olevan määräaikaisia.Kanta-palveluiden ohjausta työryhmä ehdottaa kehitettäväksi nykymallin pohjalta eri toimijoiden välistä luottamusta parantaen. Kelan toimintojen tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden tarkastusta työryhmä ehdottaa tehostettavaksi antamalla Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) oikeuden suorittaa Kelaan kohdistuvaa ulkoista ja riippumatonta tarkastusta.Kelan valtiosääntöoikeudellista asemaa koskevan sääntelyn tarkistamistarpeiden arvioimiseksi ja mahdollisten muutosehdotusten tekemiseksi työryhmä ehdottaa oman parlamentaarisen työryhmän perustamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin liikenneministerit kokoontuivat 21.-22.2.2022 Ranskan Le Bourgetissa. Suomea epävirallisessa liikenneministerien kokouksessa edustivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja korkean tason edustaja Mikael Nyberg.Ministerit keskustelivat Euroopan laajuisesta liikenneverkosta eli TEN-T-verkosta (Trans-European Transport Network). Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi TEN-T-verkkoa koskevaksi asetukseksi joulukuussa 2021.Suomi nosti esille näkemyksiään TEN-T-uudistuksesta. Uusi asetus vaikuttaa siihen, miten väyliä ja liikenteen solmukohtia kehitetään vuoteen 2050 mennessä.– Olemme tuoneet keskusteluissa esiin Suomen kansallisia erityisolosuhteita, kuten muuhun Eurooppaan nähden vähäisiä liikennemääriä ja pitkiä etäisyyksiä. Meidän on pidettävä huoli siitä, että EU-sääntelyn kautta Suomelle ei tule kohtuuttomia vaatimuksia. Esimerkiksi vientiä mahdollistavat infrastruktuurit, kuten satamat, ovat poikkeuksellisen tärkeitä Suomelle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Suomi kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja TEN-T-verkon kehittämistä. On tärkeää, että asetus mahdollistaa Suomen erityispiirteiden huomioimisen, erityisesti vähäiset liikennemäärät. Suomen kaltaiselle maalle viennin mahdollistavat satamat ovat elintärkeitä. Onkin keskeistä, että Suomen nykyiset kattavaan verkon satamat säilyttävät asemansa ja että ydin- ja kattavaa verkkoa voitaisiin laajentaa Suomessa. Lisäksi on otettava huomioon pitkistä matkoista, merenkulun talviolosuhteista ja harvasta asetuksesta johtuvat erityispiirteet. EU:n puheenjohtajamaa Ranskan tavoitteena on saavuttaa ehdotuksesta yleisnäkemys kesäkuussa 2022. Uusi asetus korvaa nykyisen asetuksen arviolta vuonna 2024.Lisäksi ministerit keskustelivat liikenteen päästöjen vähentämisestä, liikennesektorin houkuttelevuudesta työntekijöille ja liikenteen innovaatioista. Suomea epävirallisessa liikenneministerien kokouksessa edusti ministeri Timo Harakka 21.2. ja korkean tason edustaja Mikael Nyberg 22.2.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa hyvinvointialueille. Kahteen lakiin esitetään tämän takia pääosin teknisluonteisia muutoksia. Lausuntokierrokselle lähtevät esitykset mahdollistaisivat myös kotoutumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisen hyvinvointialueille ja määrittelisivät ilman huoltajaa tulleiden lasten asumisen järjestämisvastuun.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettuun lakiin (TYP-laki) ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (jatkossa kotoutumislaki) täytyy tämän vuoksi tehdä muutoksia. TYP-laissa säädetään yhteistoimintamallista, jonka toimijoita ovat työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos. Yhteistoimintamallissa mukana olevat toimijat yhteensovittavat niiden järjestämisvastuulla olevia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja työttömän palvelutarpeen mukaisesti. Kunta on työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava viranomainen. Esityksen mukaan TYP-lakia muutettaisiin järjestämisvastuun siirtyessä siten, että hyvinvointialueesta tulee yhteistoimintamallissa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava taho. Kunnat nimeäisivät jatkossakin monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavat henkilöt. Myös kotoutumislakiin esitetään hyvinvointialueiden roolia selkeyttäviä teknisiä muutoksia.Kotoutumisen korvauksia kuntien lisäksi hyvinvointialueilleKotoutumislain mukaan valtio korvaa kunnalle laissa määriteltyjä kotoutumisen edistämisestä aiheutuneita kustannuksia. Kustannuksia syntyy kunnalle muun muassa kunnan järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Esityksessä ehdotetaan kotoutumisen edistämistä annetun lain muuttamista siten, että hyvinvointialueille mahdollistettaisiin lain kuudennessa luvussa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten korvauksien hakeminen vuodesta 2023 alkaen. Kunnat voisivat kuitenkin hakea korvauksia vuoden 2022 loppuun mennessä niille syntyneitä sote-kustannuksista takautuvasti vielä vuoden 2023 ja 2024 aikana, siten kuin laissa säädettäisiin. Lisäksi kunnat voisivat jatkossakin saada korvauksia niistä laissa määritellyistä kustannuksista, joita niille syntyisi kotoutumisen edistämisestä.Hyvinvointialueille uusi tehtävä perheryhmäkotitoiminnan järjestämisestäKotoutumislain mukaan ilman huoltajaa maahan muuttaneen lapsen tai nuoren hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa, tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi laissa säädetään ilman huoltajaa maahan muuttaneen alaikäisen edustajan määräämisestä. Perheryhmäkotien toiminta perustuu kotoutumislakiin eikä siten nykyisellään ole sosiaalihuoltoa. Sisällöltään perheryhmäkotitoiminta on kuitenkin varsin lähellä sosiaalihuoltoa. Lakiehdotuksessa esitetäänkin, että vastuu alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleen lapsen ja nuoren tuesta sekä asumisen järjestämisestä esimerkiksi perheryhmäkodeista siirrettäisiin kunnilta hyvinvointialueille. Perheryhmäkoteja on tällä hetkellä noin kymmenessä kunnassa, joten tehtävän ei arvioida lisäävän merkittävästi hyvinvointialueiden tehtäviä. Hyvinvointialue saisi täysimääräisen korvauksen valtiolta sille näistä tehtävistä aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi laissa säädettäisiin tiedonsaantioikeuksista sekä sopimusten ja henkilöstön siirtymisestä. Muutosesitykset lähtevät lausuntokierrokselleLausuntoja esitetyistä lakimuutoksista voi antaa 5.4.2022 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2022. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Valmisteilla on samanaikaisesti myös molempien lakien kokonaisuudistukset, joiden on tarkoitus tulla lausuntokierrokselle myöhemmin keväällä 2022. Nämä lait on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 2024.Lisätietoja näistä uudistuksista löytyy Hankeikkunasta tunnisteilla TEM075:00/2021 ja TEM100:00/2019.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin maiden ulkoministerit keskustelevat muun muassa Venäjälle asetettavista pakotteista sen tunnustettua Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden.EU:n ulkoministerit kokoontuvat Pariisiin ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Suomi tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustaminen rikkoo vakavasti Minskin sopimuksia. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. EU on lausunnossaan tuominnut Venäjän tekemän tunnustamispäätöksen ja todennut EU:n reagoivan pakotteilla. Ylimääräisestä kokouksesta johtuen ulkoministeri Haaviston aiemmin ilmoitettu tapaaminen Ison-Britannian ulkoministeri Liz Trussin kanssa peruuntui.Lisätietoa:Ulkoministerin diplomaattiavustaja Sampo Saarinen p. +358 295 350 404Osastopäällikkö, poliittinen osasto Piritta Asunmaa p. +358 295 350 353Ulkoministeriön sähköpostit ovat muotoa [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen koronaministerityöryhmä sai 22. helmikuuta katsauksen tautitilanteesta. Ministerityö-ryhmä esittää muutoksia ravintolarajoituksiin ja sairausvakuutuslain muutosten jatkamista. Esitys työelämän koronaturvallisuutta parantavista toimista lähetetään lausunnolle.Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama koronaepidemia on Euroopassa laskusuunnassa. Suomessa koronatapausten kokonaismäärän lasku on jatkunut, mutta alueellinen epidemiatilanne vaihtelee edelleen huomattavasti. Sairaalahoidon tarve on pysynyt monilla alueilla edelleen korkealla tasolla, mutta tehohoidon kuormitus on alhaisempi kuin aiempien epidemiahuippujen yhteydessä.Suomessa rokotuskattavuus on hyvällä tasolla erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Rokotus-kattavuuden kasvu on kuitenkin viime aikoina hidastunut selvästi. Koronarokotukset suojaavat vakavalta koronataudilta edelleen hyvin ja vähentävät selvästi riskiä joutua sairaalahoitoon sekä menehtyä koronavirustautiin.Ministerityöryhmä korostaa, että koronaturvallisen elämäntavan merkitys korostuu yhteiskunnan avautuessa. Rokotteiden ottaminen vallitsevassa tautitilanteessa on tärkeää.Ravintolarajoitukset poistuisivat, hygieniavelvoitteet jäisivät voimaan Ministerityöryhmä esittää, että ravitsemisliikkeiden anniskelua, aukioloa, asiakasmääriä ja istumapaikkaa koskevat vaatimukset poistuisivat 1. maaliskuuta alkaen.Ravitsemisliikkeitä koskevat yleiset hygieniavelvoitteet olisivat voimassa kaikilla alueilla 31. maaliskuuta asti.Mikäli sairaalakuormitus nousee olennaisesti, tulisi tehdä ravitsemisliikkeitä koskevien rajoitteiden uudelleenharkintaa.Esitys työelämän koronaturvallisuutta parantavista toimista lausuntokierrokselle Ministerityöryhmä esittää, että kolmikantaisen työryhmän esitys työturvallisuuslain väliaikaisesta muuttamisesta lähetetään lausuntokierrokselle.Työryhmän esitys koskee laajasti työelämää, joten ministerityöryhmä arvioi lausuntokierroksen tarpeelliseksi. Kun esityksessä on kyse henkilötietojen käsittelystä, on ennen mahdollista hallituksen esityksen antamista kuultava myös tietosuojavaltuutettua.Hallituksen esityksen mahdollinen antaminen sekä voimassaoloaika arvioidaan lausuntokierroksen jälkeen ottaen huomioon silloin vallitseva epidemiatilanne. Sairausvakuutuslain muutokset pidetään edelleen voimassa Ministerityöryhmä esittää, että koronaepidemian vuoksi tehdyt väliaikaiset muutokset sairaus-vakuutuslakiin pidettäisiin voimassa 30. kesäkuuta 2022 saakka. Väliaikaiset työttömyysturvalakiin tehdyt poikkeukset olisivat voimassa 28. helmikuuta saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Vaikutusten arvioinnissa on kerrottu yleisellä tasolla arviointiin vaikuttaneet haasteet ja epävarmuudet, mutta niitä ei ole otettu riittävästi huomioon yksityiskohtaisemmassa arvioinnissa.Terveydenhuoltolakia eli hoitotakuuta koskevan lakiehdotuksen tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Lakiehdotuksen tavoitteena on parantaa kiireettömään hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa siten, että perusterveydenhuollossa kiireettömässä sairaanhoidossa hoitoon pääsee seitsemän vuorokauden sisällä, kun on tehty yksilöllinen arvio hoidon tarpeesta. Lisäksi tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä suun terveydenhuollossa siten, että hoitoon pääsyn määräaika lyhennettäisiin kolmeen kuukauteen. Lakiehdotuksen mukaan hoitoon pääsyssä on eroja hyvinvointialueiden välillä. Syitä on lakiehdotuksen mukaan monia, kuten esimerkiksi alueellinen lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuus, terveyskeskuksissa olevat toimintamallit sekä avosairaanhoidon ja suun terveyden huollon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Lakiehdotuksesta ei selviä riittävällä tavalla, miten esitysluonnos vaikuttaa eri hyvinvointialueisiin. Lakiehdotuksesta ja lausuntopalautteesta saa käsityksen, että henkilöstön saatavuushaasteet perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa muodostavat suurimman riskin onnistuneelle toimeenpanolle. Lakiehdotuksessa tulisi arvioida tarkemmin henkilöstön saatavuuden aiheuttamia riskejä hyvinvointialueiden toimintaan. Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotuksesta on vaikea saada selkoa, miten hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon on tosiasiallisesti mahdollista suoriutua velvoitteista tai mitä kielteisiä muita seurauksia esitettyjen velvoitteiden täyttämisestä voisi koitua. Esitysluonnoksessa tulisi arvioida tarkemmin riskejä ja odottamattomia vaikutuksia. Vaikutusarvioissa tulee esittää myös kielteisiä vaikutuksia ja miten niitä torjutaan. Lakiehdotuksesta ei selviä vertailukelpoisella tavalla, mikä olisi nykytilanteen haasteet huomioiden tehokkain ja toteutuskelpoisin keino vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Arviointineuvosto katsoo, että hallitusohjelman kirjaus hoitotakuun tiukentamisesta keinona tavoitteiden saavuttamiseksi on heikentänyt virkavalmistelun mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy terveydenhuoltolain sekä eräiden muiden lakien muuttamista koskevaan hallituksen esitysluonnokseen (hankenumero STM074:00/2019.)Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi