NordenBladet — Kesäkuussa voimaan astuva lakimuutos mahdollistaa pitkäaikaisen viisumin käyttöön ottamisen. Pitkäaikainen viisumi liittyy työperäiseen maahanmuuttoon ja maahantuloa nopeuttavaan pikakaistaan. Ensimmäisessä vaiheessa pitkäaikainen viisumi voidaan myöntää erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen.Valtioneuvosto esitti 10.2.2022, että tasavallan presidentti vahvistaisi asiaa koskevat lakimuutokset. Presidentin on tarkoitus vahvistaa ne perjantaina 11.2.2022. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2022. Suomi pyrkii lisäämään merkittävästi osaajien maahanmuuttoa. Tämän vuoksi Suomeen töihin ja opiskelemaan tulevien maahantuloa helpotetaan lainsäädäntöä uudistamalla. Lakimuutoksella luodaan oikeudellinen pohja pitkäaikaisen viisumin käytölle Suomessa.  Jatkossa käyttöä voidaan laajentaa lainmuutoksin muihinkin henkilöryhmiin. Sisäministeriö valmistelee hallituksen esitystä pitkäaikaisen viisumin käytön laajentamisesta tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä.Pitkäaikainen viisumi edistää pikakaistan toteutumistaPitkäaikaisen viisumin käyttöönotto edistää osaltaan erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen luotavan pikakaistan toteutumista. Pikakaistassa on kyse nopean oleskeluluvan reitistä. Se valmistuu kesäkuussa 2022 samanaikaisesti, kun pitkäaikainen viisumi otetaan käyttöön.Pitkäaikainen viisumi tukee pikakaistan 14 vuorokauden palvelulupauksen toteutumista siten, että erityisasiantuntijat ja kasvuyrittäjät sekä heidän perheenjäsenensä voivat matkustaa Suomeen heti sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty. Heidän ei siis tarvitse jatkossa odottaa oleskelulupakorttia ulkomailla. Muutos astuu voimaan kesäkuun alussaPitkäaikaista viisumia koskeva lainvalmistelu on tehty ulkoministeriössä yhteistyössä sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Maahanmuuttoviraston sekä useiden muiden viranomaistahojen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä kokoontui 10.2.2022. Kokouksen pääaiheena oli hallituksen esityksen nykytilanne ja valmisteilla oleva intressivertailu.Kaivoslain uudistamista koskevasta hallituksen esityksestä käydyt poliittiset neuvottelut hallitusryhmien kesken jatkuvat. Erityisesti on keskusteltu hallitusohjelman tavoitteesta ”parannetaan kaivosten ympäristönsuojelua” Hallituksen esityksen antaminen siirtyy myöhemmälle keväälle 2022 (arvioitu esittelyviikko 16).Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut kaivoslain uudistamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta käytiin marras-joulukuussa 2021. Yhteisymmärrykseen päästiin saamelaisvaikutusten selvittämistä koskevan säännöksen tarkentamisesta niin, että selvitysvelvollisuus on nykyistä vahvemmin luvan hakijalla. Yhteisymmärrykseen ei päästy saamelaiskäräjien esittämistä muutoksista 50 §:ään (Luvan myöntämisen esteet saamelaisten kotiseutualueella, koltta-alueella ja erityisellä poronhoitoalueella), koska saamelaisille aiheutuvan haitan asteen alentaminen käsitellään yhdessä muiden valmisteilla olevien HE-luonnosten kanssa poliittisessa neuvottelussa.Intressivertailuselvityksen nykytilanneValtioneuvoston kanslian tilaaman ja kaivoslain uudistuksesta erillisenä valmisteltu kaivoslain intressivertailu, jonka toteuttaa Ramboll Group. Selvityksen toimeksianto koski vain kaivoslain soveltamisalaa. Työryhmä ei puolla intressien vertailua, koska:Vertailu ei tällä toimeksiannolla sisältäisi päästöjä, vesiensuojelua, kaivannaisjätteitä jne. – jos sisältäisi, olisi se päällekkäinen muiden lakien kanssaYleishyväksyttävyys – ei sisältäisi kansalaisten esittämiä seikkojaKaavoitus edeltää kaivoksen lupamenettelyä jo nyt – intressejä arvioitu kunnan mittakaavassa (päällekkäisyys)Lailla ei voi luetella intressejä tyhjentävästi – harkintavallan rajatIntressivertailu julkaistaan maaliskuussa. Kaivoslakiuudistus
Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut periaatepäätöksen koronanhoidon hybridistrategian uudistamisesta. Sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtioneuvoston puoltamana päätöksen koronaepidemian hillinnän strategisista linjauksista vuonna 2022. Samalla hallitus kumosi periaatepäätöksen hätäjarrun käyttöönotosta.Uuden hybridistrategian tavoitteena vuonna 2022 on vakauttaa yhteiskunta mahdollisimman avoimeksi, tukea jälkihoitoa ja jälleenrakennusta sekä varautua globaalin pandemian jatkumiseen. Epidemiantorjunta perustuu jatkossa ensisijaisesti ihmisten omaehtoisen terveysturvallisen toimintatavan tukemiseen, tartuntojen vakavien seurausten ehkäisemiseen rokotuksin ja vain välttämättömiltä ja rajatuilta osin tilapäiseen sääntelyyn.Koronaturvallisessa arkielämässä korostuvat kattavat rokotukset, kotitestauksen edistäminen ja selkeä kansalaisviestintä kunkin alueen tilanteesta ja toimista.Alueelliset viranomaiset tekevät tarvittaessa päätöksiä torjuntatoimista Tarkoitus on luopua laajamittaisista toimista. Erityisesti riskiryhmien altistumis- ja tartuntarypäät rajataan tartuntatautilain mukaisin perustoimivaltuuksin paikallisten viranomaisten toimesta nopeasti, kohdennetusti ja tehokkaasti. Siten suojataan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia.Mahdollisten rajoitusten on oltava mahdollisimman rajattuja niin kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan kuin alueeltaan, ja niiden tulisi kohdella eri aloja tartuntojen vaikeasti hallittavan leviämisen ja vakavien seuraamusten riskiin nähden mahdollisimman yhdenvertaisesti.Päätöksenteossa otetaan edelleen huomioon lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Pandemian jatkuessa on varauduttava siihen, että syntyy uusi virusmuunnos, joka kykenee väistämään rokotussuojaa ja aiheuttamaan merkittävän epidemian uudelleen pahenemisen myös Suomessa. Jos epidemiatilanne äkillisesti heikkenee, siihen on pystyttävä vastaamaan tarkoituksenmukaisin keinoin.Uudet linjaukset tulevat voimaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä ja ovat voimassa toistaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueiden viranomaisia erikseen strategisten linjausten toimeenpanossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 10.2.2022 Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman vuoden 2022 rakennerahastovaltuuksien jaosta välittäville toimielimille. Valtioneuvosto päätti samalla myös kauden 2021–2027 Interreg-ohjelmien ja kauden 2014–2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelman vuoden 2022 varojen jaosta.Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman varoja jaettiin yhteensä noin 520,4 miljoonaa euroaValtioneuvosto jakoi ensimmäistä kertaa ohjelmakauden 2021–2027 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) myöntämisvaltuutta yhteensä noin 520,4 miljoonaa euroa välittäville toimielimille. Välittävät toimijat, eli ELY-keskukset, maakuntien liitot ja Ruokavirasto, ohjaavat rahoituksen käytettäväksi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja ohjelmakauden 2021–2027 Interreg-ohjelmien toteutukseen.Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmasta rahoitetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kiertotaloutta. Ohjelmasta rahoitettavat hankkeet tukevat myös työllistymistä, kouluttautumista sekä syrjäytymisen ehkäisyä.Ohjelmakauden 2014–2020 varoja jaettiin yhteensä noin 26,9 miljoonaa euroaValtioneuvosto jakoi yhteensä noin 26,7 miljoonaa euroa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman varoja Itä- ja Pohjois-Suomen alueen välittävän toimielimen tehtäviä hoitaville ELY-keskuksille ja maakuntien liitoille. Lisäksi valtioneuvosto myönsi Pohjois-Pohjanmaan liitolle 240 000 euroa Eurooppalaisen naapuruusvälineen rajayhteistyötä 2014–2020 toteuttavaan Karelia ENI CBC -ohjelman toteutukseen. Edeltävän ohjelmakauden varojen jaossa on kyse purkautuneiden myöntämisvaltuuksien uudelleenbudjetoinnista. Menettelyn tavoitteena on varmistaa, että ohjelmakauden rahoitus tulee käytettyä alueilla täysimääräisesti.Jäljellä oleva Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus kohdistetaan erityisesti tki-toimintaa ja vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa tulee tehostaa toimenpiteitä, joilla vastataan osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin. Rahoitusta välittävät toimielimet ilmoittavat hankehakujen avautumisesta EURA 2021 -portaalissa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudet lait parantavat jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutapahtumien turvallisuutta. Valtioneuvosto antoi asetuksen, jolla Tasavallan presidentin 16.12.2021 vahvistamat lait Euroopan neuvoston yleissopimuksesta katsomoturvallisuuden tehostamiseksi sekä muutoksista kokoontumislakiin saatetaan voimaan 1.3.2022.Euroopan neuvoston yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. Edellinen yleissopimus vuodelta 1985 on irtisanottu 4.1.2022, ja irtisanominen tulee voimaan 1.8.2022.– Urheilutapahtumien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, tapahtuman häiriötön sujuminen ja mukavan tunnelman luominen. Tähän päästään muun muassa ajantasaistamalla määräyksiä, jotka koskevat tapahtumien turvatoimia ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoo neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki sisäministeriöstä.Yleissopimuksen mukaan tapahtumajärjestelyihin liittyvät eri sidosryhmät otetaan aiempaa laajemmin mukaan takaamaan katsojien turvallisuus. Lisäksi kokoontumislakia muutetaan siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä on huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 10.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio haluaa yhdenmukaistaa jäsenmaiden toimenpiteitä EU:n ulkorajoilla erilaisissa kriisitilanteissa. Komissio antoi joulukuussa ehdotuksen Schengenin rajasäännöstön muuttamiseksi. Tavoitteena on kehittää jäsenmaiden yhteisiä toimia ulko- sekä sisärajoilla ja vapaan liikkuvuuden alueella. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 10.2.Yhteistä lähestymistapaa vahvistetaan pandemiatilanteessaKomission nyt antama ehdotus on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kehittämään Schengenin toimivuutta. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä lähestymistapaa ulkorajoilla esimerkiksi pandemiatilanteessa, jolloin pyritään rajoittamaan erittäin tarttuvan taudin leviämistä. Säädökset velvoittaisivat jäsenmaita aiempaa enemmän ja niillä turvattaisiin vapaan liikkuvuuden aluetta sekä sisämarkkinoita.Välineellistämisen haasteisiin pyritään vastaamaanKomissio esittää myös uutta sääntelyä muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi ulkorajoilla. Välineellistämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tilannetta, joissa kolmasmaa yllyttää siirtolaisia unionin alueelle aktiivisesti rohkaisten tai järjestäen tätä liikehdintää oman alueensa kautta ulkorajalle. Tavoitteena on muun muassa aiheuttaa epävakautta unionissa tai jäsenmaassa.Ehdotuksessa määritellään mitä muuttoliikkeen välineellistämisellä tarkoitetaan ja mihin toimiin jäsenmaan tulisi näissä tilanteissa ryhtyä. Lisäksi uusi sääntely pyrkii selkeyttämään jäsenmaiden vastuuta ulkorajojen valvonnasta ja vastaamaan välineellistämisen haasteisiin.Komissio esittää, että jäsenmaalla olisi mahdollista tilanteen niin vaatiessa rajoittaa rajanylityspaikkojen aukioloa tai tarvittaessa sulkea rajanylityspaikka kokonaan. Tällaisiin toimiin turvauduttaessa tulisi kuitenkin huomioida Euroopan unionin kansalaisten pääsy maahan sekä turvata oikeus hakea kansainvälistä suojelua.Uutta sääntelyä myös sisärajavalvonnan palauttamiseen ja sen vaihtoehtoihin liittyenKomissio esittää myös uutta mekanismia, jolla EU:n jäsenmaa voisi palauttaa sisärajavalvonnan koordinoidusti tilanteissa, jotka vaarantavat yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden suuressa osassa jäsenmaista. Samassa yhteydessä esitetään lisäyksiä liittyen toimiin, joiden avulla voidaan minimoida sisärajavalvonnan aiheuttamat vaikutukset rajayhteisöille ja laajemmin sisämarkkinoille.Ehdotus täsmentää niitä toimenpiteitä, joita jäsenmaa voi jo nyt tehdä sisärajavalvonnan tilapäisen palauttamisen sijaan. Tavoitteena on antaa jäsenmaille kansalliseen lainsäädäntöön perustuva riittävä liikkumavara, jonka puitteissa eri viranomaiset voisivat toimia sisärajalla tai sen läheisyydessä kyseisen säädöksen tavoitteiden mukaisesti.Komissio pyrkii ehdotuksellaan antamaan jäsenmaille paremmat mahdollisuudet puuttua kolmansien maiden kansalaisten luvattomaan edelleen liikkumiseen sekä terveysturvallisuusuhkiin vastaamiseksi ilman, että jäsenmaan tarvitsee palauttaa sisärajavalvontaa. Sääntelyllä pyritään myös selventämään jäsenmaiden mahdollisuutta hyödyntää valvontateknologian käyttöä sekä matkustajista saatavaa ennakkotietoa sisärajoja ylitettäessä.Schengen ja vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisimpiä saavutuksiaSchengen-aluetta ja vapaata liikkuvuutta pidetään EU:n keskeisimpinä saavutuksina.  Viimeisten vuosien aikana vapaan liikkuvuuden alue on kohdannut ennen näkemättömiä haasteita. Vuoden 2015 muuttoliikekriisi osoitti Schengenin haavoittuvuuden ja tätä käsitystä vahvistivat vähän myöhemmin tapahtuneet terrori-iskut. Viimeisimpänä globaali koronapandemia sekä muuttoliikkeen välineellistäminen ovat osoittaneet, että Schengeniä tulee kehittää vastaamaan tämän päivän haasteisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisäasioiden rahastojen toimeenpanoa ohjelmakaudella 2021-2027 pyritään tehostamaan ottamalla käyttöön uusia yksinkertaistettuja avustusmuotoja, joiden avulla avustuksia on helpompi hakea ja myös rahastojen hallintoviranomaisen eli sisäministeriön työmäärä vähenee. Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 10.2. ja se tulee voimaan 15.2.2022.Asetuksessa säädetään sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021—2027 annetussa laissa tarkoitettujen Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien kansallisesta valmistelusta, yhteensovittamisesta, hallinnoinnista ja valvonnasta. 
Asetuksessa säädetään myös rahastoista myönnettävästä avustuksesta sekä määrärahojen hallinnoinnista.Ohjelmakaudelle 2021-2027 sisäasioiden alalle perustetaan kolme rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.Enemmän aikaa hankkeiden sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseenOhjelmakaudella 2021—2027 rahastojen toimeenpanoon otetaan käyttöön uusia yksinkertaistettuja avustusmuotoja. Hankkeissa pitää käyttää näitä yksinkertaistettuja avustusmuotoja joko kokonaan tai ainakin osittain.Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hankkeiden talouden hallinnointi yksinkertaistuu. Kun hallinnointiin tarvittavien resurssien määrä vähenee, niin avustuksen saajat voivat keskittyä enemmän hankkeiden sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseen.Tavoitteena on vähentää sekä avustuksen saajien että rahastojen hallintoviranomaisen eli sisäministeriön hallinnollista taakkaa. Yksinkertaistettujen avustusmuotojen käyttöönoton odotetaan myös madaltavan kynnystä avustuksen hakemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 10.2.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että hyvinvointialueiden henkilöstön palkkatiedot ovat julkisia. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 10.2.2022.Hallituksen esityksen mukaan palkkatietojen julkisuus hyvinvointialueilla ja -yhtymissä vastaisi kunnissa ja kuntayhtymissä sekä valtion virastoissa ja laitoksissa nykyisin voimassa olevaa käytäntöä.Nimikirjalain mukaan julkisia ovat valtion virkamiehilleen ja työntekijöilleen, eduskunnan virkamiehilleen, Suomen Pankin viran- ja toimenhaltijoilleen sekä kunnan ja kuntayhtymän viranhaltijoilleen ja työntekijöilleen maksamaa palkkaa tai sen osaa koskevat tiedot. Säännös on ollut voimassa vuodesta 1999. Tietopyynnöt käsitellään julkisuuslain mukaisesti.Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi