NordenBladet —Koronapandemia jatkuu edelleen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi ulkorajaliikenteen maahantulon rajoituksia jatketaan 13.3. asti. Rajoituksiin tehdään kuitenkin joitakin helpotuksia. Valtioneuvosto päätti muutoksista istunnossaan 10.2. ja ne tulevat voimaan 15.2. Rajoituksia muutetaan niin, että EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta ei enää täyden rokotussarjan lisäksi edellytetä negatiivista koronatestitulosta. Voimassa oleva todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta koronataudista vaaditaan kuitenkin edelleen maahantulon edellytyksenä eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaatimus koskee vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.Rajavartiolaitos ei vaadi edellä mainittuja todistuksia maahantulon edellytyksenä kolmannesta maasta saapuvilta Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt.Maahantulo on myös jatkossa sallittua ilman rajoituksia EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkaille. Vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle.Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen palautettu sisärajavalvonta päättyi 31.1. Myös Schengen-alueen ulkopuolisia EU-maita koskevat maahantulon rajoitukset poistuivat kokonaan 1.2. alkaen sisärajavalvonnan päättymisen vuoksi.Tartuntatautilain mukaiset vaatimukset koskevat kaikkia matkustajiaKaikkia Suomeen saapuvia matkustajia koskevat kuitenkin aluehallintovirastojen tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista ja tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä.Jokaisella Suomeen saapuvalla matkustajalla pitää olla jokin näistä kolmesta todistuksesta: rokotustodistus tai todistus sairastetusta koronataudista tai negatiivinen testitodistus (alle 72 tuntia). Jos matkustajalla ei ole mitään edellä mainituista todistuksista, hänet voidaan ohjata koronatestiin.Vaatimukset koskevat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä henkilöitä.Suomalaisten matkailijoiden tulee myös huomioida, että vaikka Suomeen pääsee ilman testiä, muilla mailla ja lentoyhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia.
NordenBladet —Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen Akatemian pääjohtajaksi professori Paula Eerolan. Pääjohtajan viisivuotinen virkakausi alkaa 1. maaliskuuta 2022.Paula Eerola on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 2018 alkaen vararehtorina. Hänet nimitettiin vuonna 2008 kokeellisen hiukkasfysiikan professoriksi. Eerola on toiminut Helsingin yliopistossa myös luonnontieteen tutkijakoulun johtajana, fysiikan tutkimuslaitoksen johtajana sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina.Vuosien 1998–2008 aikana Eerola toimi Lundin yliopistossa hiukkasfysiikan erikoistutkijana, hiukkasfysiikan professorina ja hiukkasfysiikan osaston johtajana. Sitä ennen Eerola on työskennellyt muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä. Eerola on väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1990.Eerola on Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Teknillisten Tieteiden Akatemian ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Vuosina 2013–2017 hän toimi Suomen Akatemian luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana. Eerola on toiminut myös Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitean ja sen työvaliokunnan jäsenenä sekä Akatemian hallituksen ja yleisjaoston jäsenenä.Suomen Akatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaorganisaatio. Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa.Pääjohtaja johtaa Suomen Akatemian toimintaa. Pääjohtajan virkaa haki 16 henkilöä.
NordenBladet —Kustannustuesta ja sulkemiskorvauksesta järjestetään uusi hakukierros. Hallitus antoi esityksen eduskunnan käsittelyyn 10.2.2022. Sulkemiskorvauksen tukikausi olisi 21.12.2021-28.2.2022 ja kustannustuen tukikausi 1.12.2021-28.2.2022. Tukea haetaan Valtiokonttorista. Sulkemiskorvauksen osalta tukikelpoisia olisivat yritykset, joiden tilat on kokonaan tai osin suljettu tai joiden järjestämä yleisötilaisuus on kielletty pandemian hallintaan liittyvän lain säädöksen tai viranomaismääräyksen johdosta. Viranomaisen antama lievempi rajoitus tai suositus ei olisi tässä lainkohdassa tarkoitettu sulkemistoimi. Korvauksen piiriin eivät kuuluisi tilaisuudet, joiden osalta koronapassin käyttö olisi sallittu. Sulkemiskorvauksen tukikausi olisi 21.12.2021-28.2.2022. Korvauksiin oikeuttavat varsinaiset sulkemispäivät tukikaudelta.Sulkemiskorvaus koskee alle 50 hengen yrityksiä. Suurten yritysten osalta on käynnissä erillinen valmistelu. Isojen yritysten tuki vaatii EU-notifioinnin. Kustannustukea ei ole rajattu yrityksen koon perusteella.Kustannustuen omavastuu laskee 30 prosentista 25 prosenttiinKustannustuki kompensoi lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimi-aloille ja yrityksille. Kustannustuen määräykset muutetaan vastaamaan uusien ja jatkettujen lievempien rajoitusten aiheuttamaa kompensaatiotarvetta. Tuen aikamääreet muutettaisiin uutta tilannetta vastaaviksi, tukikausi 1.12.2021-28.2.2022 ja vertailukauden kuukaudet vuodelta 2019, uusien yritysten osalta marraskuulta 2021. Omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 25 prosenttiin. Laki vastaisi muutoin pääosin voimassaolevan lain sisältöä. Tukien suuruudet vastaisivat määrältään ja menettelyltään pitkälle nykyisiä säännöksiä. Koska tuki- ja vertailukaudet määriteltäisiin uudestaan, maksettavien tukien määrät voivat poiketa aiemmista. Vertailukausien tuominen lähemmäs tukikautta tuo myös myöhemmin perustettuja yrityksiä tukien piiriin, mikäli niillä on ollut toimintaa viimeistään 1.11.2021 alkaen. Korvausten yhteenlaskettu konsernikohtainen maksimi olisi 2,3 miljoonaa euroa.Kaikkiin koronatukiin vaikuttaa EU:n valtiontukipoikkeusten kesto, jotka päättyvät 30.6.2022. Eräät opetus- ja kulttuuriministeriön–hallinnonalan toimijat ja mm. kulttuurilaitokset eivät ole EU-yritystukilainsäädännössä tarkoitettu taloudellista toimintaa ja näiden tukien ulkopuolella siltä osin. Näitä varten on valmisteilla OKM:n tukipaketti.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2022.
NordenBladet —Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen, jolla pyritään varmistamaan, että suuret konsernit maksavat kansainvälisesti tietyn minimimäärän veroa riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää valtioiden välistä haitallista verokilpailua.Direktiiviehdotuksen taustalla on talousjärjestö OECD:ssä käynnistetty kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, jonka yhtenä tarkoituksena on ollut torjua tuloveropohjan murenemiseen ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia sekä asettaa tietyt rajat valtioiden väliselle liialliselle verokilpailulle. Direktiiviehdotus sisältää sääntelykokonaisuuden, jolla otettaisiin käyttöön pakollinen suurten konsernien tosiasiallinen 15 prosentin minimiverotus EU:n alueella.Minimiverotus toteutettaisiin kahden erillisen verotussäännön perusteella siten, että tosiasiallinen verotaso nousisi niin sanotun täydennysveron myötä sovitulle minimitasolle. Minimitasoa arvioitaisiin valtiokohtaisesti. Lisäksi jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus säätää erillisestä kansallisesta täydennysverosta.Direktiiviehdotuksen mukaan säännöt koskisivat toimialasta riippumatta konserneja, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto olisi vähintään 750 miljoonaa euroa. Kansainvälisen meriliikenteen tulo olisi soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi sääntelyyn sisältyisi eräitä muita poikkeuksia ja rajauksia sen soveltamiseen. Komission direktiiviehdotus perustuu pääosin OECD:ssä valmisteltuihin mallisääntöihin. EU:n primäärioikeudesta, erityisesti EU:n perusvapauksista, johtuen direktiiviehdotus poikkeaa OECD-säännöistä kuitenkin siinä, että ehdotuksen mukaan tosiasiallista minimiverotusta sovellettaisiin kansainvälisten konsernien lisäksi myös kansainvälisten konsernien kotimaisiin konserniyksiköihin sekä puhtaasti kotimaisiin suuriin konserneihin. Direktiiviehdotuksella ei olisi välitöntä vaikutusta siihen, miten soveltamisalan piiriin kuuluvien toimijoiden verotettava tulos laskettaisiin kansallisen verolainsäädännön nojalla. Ehdotuksessa olisi kyse uudenlaisesta sääntelystä, joka tulisi sovellettavaksi nykyisen verojärjestelmän rinnalle ja koskisi vain osaa verovelvollisista. Ehdotetulla sääntelyllä olisi kuitenkin liittymäkohtia myös nykyiseen verojärjestelmään.Ehdotuksen mukaan uusia sääntöjä sovellettaisiin pääasiallisesti vuoden 2023 alusta. Hallitus kannattaa tosiasiallisen minimiverotuksen tavoitteitaHallitus kannattaa globaalin minimiverosääntelyn implementointia direktiivillä EU-tasolla. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan globalisoitunut talous ja tekninen kehitys uhkaavat perinteistä verotuksen päätehtävää: yhteiskuntien palveluiden ja etuuksien rahoittamista. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tulee edistää sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, jotka turvaavat ja vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla. Voidaan arvioida, että ehdotus kokonaisuudessaan vähentäisi jäsenvaltioiden välistä verokilpailua, koska sääntelyllä varmistettaisiin, että konserneja verotetaan kaikkialla tietyn minimitason mukaisesti. Hallitus kannattaa direktiivin soveltamista kansainvälisiin konserneihin ja niiden kotimaisiin konserniyksiköihin, mutta suhtautuu tässä vaiheessa lähtökohtaisesti varauksellisemmin komission ehdotukseen minimiverotuksen soveltamisesta pelkästään kotimaassa toimiviin konserneihin. Jatkokäsittelyssä on arvioitava tarkemmin EU:n primäärioikeuden, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa turvatun sijoittautumisvapauden, suhdetta ehdotuksen tähän osaan. Hallitus pitää tässäkin asiassa kuitenkin tärkeänä, että komission ehdotuksen tavoitteiden mukaisesti sääntelyn soveltamisesta ei aiheutuisi merkittävää epävarmuutta EU:n primäärioikeuden kannalta ja että sääntely estäisi haitallista verokilpailua sekä toisaalta edistäisi reilua kilpailua sisämarkkinoilla.Direktiiviehdotuksen implementoinnin määräaika on verolainsäädännölle poikkeuksellisen lyhyt. Ottaen huomioon sääntelyn laajuus ja teknisyys, pidempääkin määräaikaa voitaisiin hallituksen mukaan pitää perusteltuna. Hallitus voi kuitenkin hyväksyä ehdotetun määräajan, sillä implementoinnin määräaika muun muassa turvaisi jäsenvaltioille ja sitä kautta myös Suomelle järjestelmästä mahdollisesti syntyvät uudet verotuotot jo käyttöönotosta lähtien.Hallitus lähetti ehdotuksesta U-kirjelmän eduskunnalle 10. helmikuuta. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta
NordenBladet —Maaliskuusta 2017 Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajana toiminut Antti Riivari jatkaa tehtävässä. Nimityksestä 1.3. alkavalle viisivuotiskaudelle päätti valtioneuvosto 10.2.2022.Antti Riivarilla on 30 vuoden työkokemus valtionhallinnosta. Ennen Patentti- ja rekisterihallitukseen siirtymistään hän työskenteli kauppa- ja teollisuusministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on toiminut myös ulkoministeriön palveluksessa erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä.Riivari on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajaksi haki viisi henkilöä. Patentti- ja rekisterihallitus edistää teknistä ja taloudellista kehitystä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallitus toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.
NordenBladet —Zoonooseista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (316/2021) muuttuu 10. helmikuuta määräajaksi vuoden 2023 loppuun asti. Väliaikaisen muutoksen myötä Ruokavirastolla on mahdollisuus määrätä sikoja lopetettaviksi niiden omistajan hakemuksen perusteella, jos sioilla on todettu salmonellatartunta. Eläinten omistaja voi saada sioista osittaista korvausta valtion varoista.Asetusmuutoksen myötä Ruokavirasto voi tehdä harkinnanvaraisen sikojen lopetuspäätöksen. Lopetuspäätös voidaan tehdä vain silloin, kun pitopaikkaan kohdistettu salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehty päätös huomattavasti vaikeuttaa sikojen pitoa taloudellisista tai sikojen hyvinvointiin liittyvistä syistä, ja eläinten lopettaminen on välttämätöntä salmonellatartunnan hävittämiseksi. Lopetuspäätöksen tekemisen edellytyksenä on myös eläinten omistajan sitoutuminen pitopaikan puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteisiin.Omistaja vastaa sikojen lopetuksesta, mutta lopetuksessa on noudatettava aluehallintoviraston laatimaa toimintasuunnitelmaa. Omistaja voi hakea Ruokavirastolta osittaista korvausta lopetetuista sioista. Korvauksen määrä on enintään kolme neljäsosaa eläinten käyvästä arvosta tai vakiokorvauksesta, josta on vähennetty eläinten jäännöskäyttöarvo.Suomen elintarvikeketju on torjunut salmonellaa vuosikymmenien ajan, ja esiintyvyys on poikkeuksellisen matala muuhun Eurooppaan ja muuhun maailmaan verrattuna. Suomen salmonellavalvontaohjelma on Euroopan komission hyväksymä. Kattavan salmonellavalvontaohjelman ja salmonellan matalan esiintyvyyden ansiosta Suomelle on myönnetty salmonellaerityistakuut. Suomeen tuotavalta naudan-, sian- ja siipikarjanlihalta sekä kananmunilta voidaan edellyttää salmonellavapautta.Sikojen salmonellavalvontaohjelma sisältää näytteenottoa eläinten pitopaikoissa, sikoja teurastavissa teurastamoissa ja sianlihaa leikkaavissa leikkaamoissa. Jos pitopaikassa epäillään tai varmistetaan salmonellatartunta, viranomaistoimenpiteet käynnistyvät. Salmonellatartunnan leviäminen estetään rajoittamalla pitopaikan toimintaa ja eläinliikennettä, kunnes tartunta on hävitetty. Sikojen omistaja ja vakuutusyhtiö ovat pääosin vastanneet salmonellatartunnasta aiheutuneista kustannuksista.Asetusmuutoksen tarkoituksena on turvata jatko salmonellavalvontaohjelmalle, joka tähtää matalaan salmonellan esiintyvyyteen ja elintarviketurvallisuuden korkeaan tasoon. Asetusmuutos tulee voimaan 10.2.2022. Maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään parhaillaan pitkäaikaista ratkaisua salmonellariskinhallintaan.
NordenBladet —Euroopan komissio haluaa tehostaa ja nykyaikaistaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden poliisien kesken. Komissio antoi joulukuussa 2021 kolme ehdotusta, jotka muodostavat EU:n poliisiyhteistyösäännöstön: ehdotukset tiedonvaihtodirektiiviksi, neuvoston suositukseksi poliisin operatiivisesta yhteistyöstä sekä niin kutsuttu Prüm II -ehdotus automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotuksiin eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 10.2.Tiedonvaihtodirektiivin tarkoituksena on luoda lainvalvontaviranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon päälinjat, kun taas Prüm II -asetus määrittäisi tietojenvaihdon tarkempaa sääntelyä.Tiedonvaihtodirektiivi luo raamit lainvalvontaviranomaisten tietojenvaihdolleDirektiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa toimiva ja tehokas tietojenvaihto sekä perusoikeuksien suojaa koskevien vaatimusten huomiointi lainvalvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä. Ehdotuksessa muun muassa määriteltäisiin tarkat, yhtenäiset säännöt siihen, miten viranomaisille mahdollistetaan yhtäläinen pääsy tietoon eri jäsenvaltioissa sekä selkeät määräajat kiireellisten ja kiireettömien tietopyyntöjen käsittelylle.Prüm II -asetus nykyaikaistaisi tiedonvaihtoaAsetusehdotuksella automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä (Prüm II) on tarkoitus modernisoida vuonna 2008 hyväksyttyjen Prüm-päätösten pohjalta tehtävää tiedonvaihtoa. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa ja helpottaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä ja Europolin kanssa tehtävää tiedonvaihtoa rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi.
NordenBladet —Tämä kevät on hiilineutraalin Suomen rakentamiselle keskeinen, sillä hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi sekä kaikki kolme keskeistä ilmastosuunnitelmaa valmistuvat lähikuukausina, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ilmastopolitiikkaa käsitelleessä infotilaisuudessaan.”Ilmastolain myötä hiilineutraaliudesta 2035 mennessä tulee Suomelle sitova tavoite, joka ohjaa ilmastotyötämme pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Suunnitelmat toimivat käytännön tienviittoina siihen, miten ilmastokestävää, fossiilitalouden heilahduksista riippumatonta hyvinvointivaltiota rakennetaan”, ministeri painotti.Liikennettä, maataloutta ja rakennusten erillislämmitystä koskeva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma KAISU oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa. Lausuntoyhteenveto on valmistumassa, ja lisäksi tutkimuslaitokset toimittavat perjantaina omat arvionsa siitä, ovatko suunnitelman toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioiden pohjalta ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä viimeistelee suunnitelman maaliskuun puoliväliin mennessä.Myös suurta teollisuutta ja lämmöntuotantoa eli niin sanottua päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maa- ja metsätaloutta koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma lähetetään lausunnoille lähikuukausina.”Kun vauhditamme vihreää siirtymää, lämmityksen ja liikkumisen kulut eivät karkaa”Ilmastopolitiikan suunnitelmia viimeistellään tilanteessa, jossa energian hinta maailmanmarkkinoilla on ollut kovassa nousussa.”Hallitus on tukenut puhtaan energian tuotantoa, kotien energiaremontteja ja esimerkiksi sähköautojen latausinfran laajentamista. Nämä toimet vähentävät riippuvuuttamme hintavaihteluille herkistä fossiilisista tuontipolttoaineista. Kun vauhditamme vihreää siirtymää, turvaamme kohtuulliset liikkumisen ja lämmityksen kustannukset koko maassa.”Ministeri Karin mukaan vähävaraisille kotitalouksille tulisi suunnata korvamerkittyä tukea energiaremontteihin.”Energiaremonttien avulla voidaan estää tehokkaasti ylisuuria, yllättäviä lämmityslaskuja talvipakkasilla. Monelle perheelle kertainvestointi on kuitenkin liian iso. Olemme ympäristöministeriöstä esittäneet kevään kehysriiheen erityisesti pienituloisille suunnattavaa 10 miljoonan euron uutta tukea. Lisäksi esitämme 40 miljoonan euron avustusta asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin”, ministeri sanoi.Ministeri Kari muistutti, että ilmastopolitiikassa on välttämätöntä suunnata katse aina kohti tulevaisuutta.”Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on tärkein tehtävämme seuraavina vuosikymmeninä. Ilmastotyöstä täytyy tulla uusi normaali tapa ajatella yhteiskunnan päätöksiä, aivan kuten talous ja valtion talouden kehysmenettely nyt. Valtion kaikkea rahankäyttöä ja lainsäädäntöä tulisi katsoa ilmasto- ja ympäristökestävyyden läpi, samoin kuin nyt kehysriihessä katsotaan taloutta,” ministeri sanoi.
NordenBladet —Sisäministeriö on tehnyt selvityksen lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämisen hakijalle, jolta puuttuu luvan edellytyksistä ainoastaan matkustusasiakirja. Samassa hankkeessa on selvitetty myös muita mahdollisia ratkaisuja pitkään Suomessa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen.Selvitykset ovat osa laajaa kokonaisuutta, jolla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä. Päämääränä on vähentää riskejä, joita ilman oleskeluoikeutta elämisestä aiheutuu henkilöille itselleen ja yhteiskunnalle. Taustalla on laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma, joka on hallitusohjelman mukaisesti päivitetty vuosille 2021–2024.Lähtökohtana on, että henkilö, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, poistuu maasta, ensisijaisesti vapaaehtoisesti. Selvityksissä ehdotettavat toimet eivät tuo tähän muutosta. Nykytilanteessa paluu ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisuksi, koska yhteistyö lähtömaiden kanssa ei aina toimi toivotulla tavalla.– Paperittomuus on ilmiö, joka ei katoa itsestään. Paluiden lisäksi tarvitaan myös täydentäviä ratkaisuja. Juuri niitä on sisäministeriössä nyt selvitetty, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.Matkustusasiakirjavaatimukseen lisättäisiin harkinnan varaaMuukalaispassin myöntämistä koskeva selvitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen sen edistämisestä, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.Oleskeluluvan saamisen perusedellytys on, että hakija voi todistaa henkilöllisyytensä luotettavalla matkustusasiakirjalla. Esteenä luvan saamiselle onkin joissakin tapauksissa ollut se, ettei hakijalla ole ollut esittää voimassa olevaa kansallista passia. Sen hankkiminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, jos henkilön kotimaalla ei ole edustustoa Suomessa: muuhun edustustoon tai kotimaahan ei voi matkustaa ilman tarvittavia asiakirjoja.Selvityksessä esitetään, että jos henkilö täyttää Suomessa kaikki muut oleskeluluvan edellytykset paitsi matkustusasiakirjavaatimuksen, hänelle voitaisiin myöntää oleskelulupa ja muukalaispassi. Näin henkilö voisi matkustaa hankkimaan oman maansa kansallisen passin ja todistaa henkilöllisyytensä, kun hän myöhemmin hakee Suomessa jatkolupaa.Yhdenvertaisuuden kannalta voisi olla perusteltua, ettei turvapaikkaa hakeneita ja kielteisen päätöksen saaneita asetettaisi erityisasemaan rajaamalla säännös vain heihin. Näin samassa tilanteessa olevia henkilöitä ei asetettaisi eri asemaan haettavan lupatyypin tai aiemman hakuprosessin perusteella. Samoin voisi olla perusteltua, että mahdollisuus poiketa matkustusasiakirjavaatimuksesta soveltuisi kaikkiin Suomesta käsin haettaviin oleskelulupiin, ei pelkästään työperusteisiin.Erikseen määriteltävän ryhmän oleskelu voitaisiin laillistaa kerrallaSelvitys mahdollisista ratkaisuista maassa pitkään ilman oleskeluoikeutta olevien tilanteeseen sisältää alustavaa pohdintaa. Ratkaisua on haettu nimenomaan niiden tilanteeseen, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa vuosina 2015–2016 ja olleet täällä pitkään ilman oleskeluoikeutta. Selvityksessä on tarkasteltu, millä edellytyksillä heidän oleskelunsa Suomessa voisi olla perusteltua laillistaa ja miten se tehtäisiin. Tukena ovat olleet muiden Euroopan maiden, kuten Ruotsin, Norjan, Saksan ja Irlannin ratkaisut.Nykyisiä ulkomaalaislain pykäliä on vaikeaa muuttaa siten, että ne ratkaisisivat tämän heterogeenisen kohderyhmän tilanteen ja samalla vastaisivat tulevaisuuden haasteisiin. Siksi on pohdittu erillislailla tehtävää kertaluontoista ratkaisua jollekin erikseen määriteltävälle ryhmälle.Kohderyhmä voisi olla viimeistään 31.12.2016 Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa lain tullessa voimaan. Yksi mahdollisuus voisi olla kohderyhmän rajaaminen lapsiperheisiin. Menettely olisi määräaikainen siten, että oleskelulupaa voisi hakea esimerkiksi 6 kuukauden ajan. Luvan edellytyksinä voisi olla, että henkilö on oleskellut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti turvapaikkahakemuksen tehtyään eikä ole syyllistynyt rikoksiin.Suomessa oleskelee arviolta vajaat 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty lähiaikoina viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Heistä noin 10 % on lapsia, jotka ovat maassa vanhempiensa kanssa. Hallitus päättää jatkotoimistaIlman oleskelulupaa maassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia ja joutua itsekin rikollisten hyväksikäyttämiksi, jopa ihmiskaupan uhreiksi. Selkeästi määritelty ja helposti sovellettava kertalaillistaminen voisi olla eduksi niin henkilöille itselleen kuin yhteiskunnalle.– Esimerkiksi Irlannissa on parhaillaan käynnissä laillistamisohjelma, jossa oleskelulupa voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä myöntää maassa yli kolme vuotta ilman oleskelulupaa olleille lapsiperheille ja muuten yli neljä vuotta paperittomina olleille. Tällainen kertalaillistaminen olisi inhimillinen, paperittomien haavoittuvan aseman tunnustava ratkaisu. Se olisi myös valtion ja yhteiskunnan edun mukainen vähentäessään harmaata taloutta ja työvoiman hyväksikäyttöä, ministeri Mikkonen sanoo.– Hallitus on yhdessä tunnistanut paperittomien tilanteen ongelmallisuuden. Ellei kertalaillistamiselle kuitenkaan ole riittävää kannatusta, helpotusta on etsittävä muuta kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan paperittomien terveydenhuoltoa koskevaa hallituksen esitystä. Erityisen kiireellisesti ratkaistava asia on paperittomien lasten aseman turvaaminen, ministeri toteaa.Nyt valmistuneet selvitykset on tehty sisäministeriössä virkatyönä. Niiden valmistelussa on kuultu keskeisiä viranomaisia sekä muita asiantuntijoita ja toimijoita, kuten kansalaisjärjestöjä. Hallitus päättää mahdollisesta jatkovalmistelusta.
NordenBladet —Suomi ja Marokko ovat allekirjoittaneet energia-alan yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU). Sen tavoitteena on kehittää maiden välistä teknistä ja taloudellista yhteistyötä energia-alalla sekä edistää suomalaisten yritysten pääsyä Marokon markkinoille.Asiakirjan allekirjoittivat 9.2.2022 virtuaalitilaisuudessa elinkeinoministeri Mika Lintilän puolesta Rabatissa Suomen Marokon suurlähettiläs Pekka Hyvönen ja Marokon puolelta energiasiirtymän ja kestävän kehityksen ministeri Leila Benali. Energia-alan MOU painottaa yhteistyön kehittämistä erityisesti edistettäessä uusiutuvan energian käyttöä. Yhteistyömahdollisuuksia tunnistetaan myös energiatehokkuuden, energiateknologian, vetytalouden sekä tutkimus- ja kehitysyhteistyön alalla.”Investoinnit uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja energiajärjestelmiin ovat elintärkeitä menestyvälle yhteiskunnalle. Olemme Suomessa kehittäneet vahvaa osaamista näillä alueilla, ja tervehdimme ilolla käytännön yhteistyötä Marokon kanssa”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.”Tänään allekirjoitettu energia-alan yhteistyön pöytäkirja luo hyvät puitteet kehittää maiden välistä kumppanuutta. Se on tärkeä työkalu vahvistettaessa yritysten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden välisiä verkostoja, samoin kuin rakennettaessa vahvempia kaupallisia ja investointiyhteyksiä maidemme välille”, Lintilä jatkaa.Marokko pyrkii kokonaisvaltaiseen energiamurrokseen ja pitkällä aikavälillä alueelliseksi vihreän energian suurvallaksi. Suomen kannalta Marokko on kiinnostava markkina-alue, joka toimii myös maantieteellisesti porttina koko Afrikan kasvaville markkinoille. Maiden väliset kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset ja yhteistyötä on tehty monilla aloilla, joista merkittävimmät mahdollisuudet ovat energiasektorilla. Kasvavaa kiinnostusta ja taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksia on niin vesi-, tuuli- kuin aurinkoenergiassakin. Marokon tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli 52 % sen sähköntuotantokapasiteetista perustuisi uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian ja puhtaiden energiateknologioiden lisäksi Marokkoa kiinnostavat myös tieto- ja viestintäteknologia, jätteenkäsittelylaitokset ja vedenpuhdistamot, joista Suomessa on tietotaitoa. Suomalaisyritysten kansainvälistymistä Marokkoon tukevat Marokon Team Finland -verkosto Rabatissa sekä vuonna 2019 avattu Business Finlandin toimisto Casablancassa. Yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelusta on vastannut Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ulkoministeriön tuella ja yhdessä alan teollisuuden kanssa. Suomalaisyrityksillä on suunnitelmissa vakiinnuttaa asemaansa Marokossa ja tehdä toimintaa tutuksi laajemminkin Pohjois- ja Länsi-Afrikassa.
