NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä 17. ja 18. helmikuuta järjestettävään Euroopan Unionin ja Afrikan Unionin (AU) kuudenteen huippukokoukseen.Kokouksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää kumppanuutta. Huippukokouksessa päätetään yhteistyön painopistealueista lähivuosille.Huippukokouksen tavoitteena on EU:n ja Afrikan kumppanuuden vahvistaminen ja syventäminen. Esillä ovat muun muassa yhteistyö rauhan ja turvallisuuden, muuttoliikkeen ja liikkuvuuden sekä koulutuksen, terveyden, digitalisaatio ja vihreän siirtymän suhteen.  Huippukokouksessa on tarkoitus hyväksyä yhteinen julkilausuma, joka määrittää painopisteitä EU:n ja Afrikan unionin tulevalle yhteistyölle. Tavoitteiden toimeenpanon tueksi valmistellaan investointipakettia, jolla pyritään muun muassa vauhdittamaan vihreää siirtymää, digitalisaatiota, kasvua ja työpaikkojen syntymistä.Huippukokouksen aikana päämiehet käyvät useita keskusteluita pienemmissä ryhmissä. Pääministeri Marin toimii yhtenä puheenjohtajista. Hänen johtamansa keskustelut käsittelevät yksityistä sektoria ja taloudellista integraatiota. Pääministeri Marin osallistuu myös ryhmäkeskusteluun, jonka aiheena on opetus, kulttuuri, ammattikoulutus, maahanmuutto ja liikkuvuus.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yritysten kiinnostus palkata uusia työntekijöitä ulkomailta on lisääntynyt, kun työvoimapula on pahentunut. Kokka kohti Suomea -hanke (Euroopan sosiaalirahaston ESR-rahoitus) käynnistää uuden palvelupilotin, jonka tarkoitus on helpottaa kansainvälisiä rekrytointeja. Kasvua kansainvälisistä osaajista -palvelu tarjoaa pk-yrityksille apua ja rahoitusta asettautumista tukevien palveluiden hankkimiseen, jotta ulkomaisten osaajien on helpompi muuttaa Suomeen. Kasvua kansainvälisistä osaajista -asettautumispalvelun tavoite on sujuvoittaa osaajien maahanmuuttoa helpolla ja nopealla palvelulla, joka auttaa asettautumisessa Suomeen ja viranomaisten kanssa asioimisessa. Palvelupilotti kannustaa yrityksiä rekrytoimaan osaavaa työvoimaa ulkomailta ja tarjoaa yrityksille työkaluja uuden työntekijän vastaanottamiseksi. ”Hallitus pyrkii lisäämään työvoiman maahanmuuttoa merkittävästi. Osaajista käydään maailmalla kuitenkin kovaa kisaa. Sujuvat maahantulopalvelut parantavat Suomen veto- ja pitovoimaa ja helpottavat koko perheen juurtumista Suomeen”, sanoo erityisasiantuntija Satu Salonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Palvelu on tarjolla yrityksille koko SuomessaKasvua kansainvälisistä osaajista -palvelu tarjoaa yrityksille ja osaajille maahantulon ensivaiheen palveluita, kuten asunnon löytämistä ja puolisoille tarkoitettua mentorointia. Helmikuun puolivälissä käynnistyvä pilotti on osa osaajien maahanmuuttoa edistävää Talent Boost -ohjelmaa, jota työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä koordinoivat. Uuden palvelun kautta pk-yritykset voivat saada tukea relokaatiopalveluiden hankintaan jopa 80 prosenttia palvelun hinnasta. Asettautumista tukevat palvelut toteuttaa alalla pitkään toiminut Oy Finland Relocation Services Ab Ltd. Palvelupilotti käynnistyy 15.2.2022, ja se on tarjolla koko maassa. Perheiden tarpeet pitää myös muistaa”Rekrytointiprosessit vievät jo itsessään usein paljon aikaa, joten monesti käy niin, että yrityksen henkilöstö ei ehdi tukea saapujaa yhtä intensiivisesti kuin olisi tarvetta. Erityisesti perheellisillä työntekijöillä saattaa olla paljonkin kysymyksiä muuttaessaan töihin uuteen maahan”, kertoo projektipäällikkö Heidi Popova Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta pilotin taustasta.Kasvua kansainvälisistä osaajista palvelupilotti on osa Kokka kohti Suomea -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja jota koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastustoimen alueellisen valmistelun yhteistutkimus- ja kehittämishankkeiden 25 loppuraporttia on julkaistu Valtioneuvoston julkaisuarkistossa Valtossa. Hankkeiden tavoitteena oli edistää hyvinvointialueilla tapahtuvaa pelastustoimen uudistustyötä. Hankkeissa pyrittiin tuottamaan uutta tietoa ja vahvistamaan uusien menettelytapojen sekä sovellusten käyttöönottoa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hankkeissa tuotetut aineistot vastaavat pelastustoimen valtakunnallisen johtamisjärjestelmän sekä palvelutuotannon ohjaamisen kehittämistarpeisiin.Hankkeissa kehitetyillä toimintamalleilla parannetaan muun muassa henkilöstön turvallisuutta ja luodaan käytännön ratkaisuja pelastuslaitosten väliselle yhteistyölle. Lisäksi pilotoitiin moniammatillisen yksikön toimintaa harvaan asutuilla alueilla sekä kehitettiin uudentyyppinen erityisresurssi maastopalojen sammuttamiseen. Yksi laaja hankekokonaisuus käsitteli johto- ja tilannekeskuksien kehittämistä. Koulutusaineistoja tuotettiin muun muassa CBRNE-toimintaan, kansainvälisen avun vastaanottamiseen (Host National Support), miehittämättömään ilma-alustoimintaan (UAS) sekä alusten koneenhoitajille. Lisäksi tuotettiin muun muassa materiaalihallinnan tietojärjestelmää koskeva esiselvitys, aineistoa väestösuojelun tueksi sekä pohja omavalvontaohjelmalle.Hankkeiden taustaa Hyvinvointialueuudistuksessa pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tätä pelastustoimen hallintouudistusta on tuettu alueellisen valmistelun kehittämisrahoituksella, joka kohdennettiin pelastuslaitoksille vuosina 2020 ja 2021 toteutetuilla sisäministeriön hankehauilla.Hankkeiden teemat perustuvat pelastustoimen uudistamisen tavoitteisiin sekä pelastustoimen uudistushankkeen (2015–2019) työryhmien loppuraporteissa esittämiin kehittämisehdotuksiin. Lisäksi pelastuslaitoksille ja Pelastustoimen kumppanuusverkostolle toteutettiin syyskuussa 2020 kysely, jossa pyydettiin esityksiä hanketeemoiksi. Tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutettiin sisäministeriön ja alueellisten pelastuslaitosten yhteistyönä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toinen pandemiavuosi oli ulkoministeriön ja Suomen ulkomaan edustustojen konsuliavustamisessa kiireinen ja asiakasmäärät kasvoivat edelleen. Vuonna 2021 ulkoministeriö ja edustustot antoivat konsulipalveluita yhteensä noin 255 000 asiakkaalle. Vuoden suurin yksittäinen kriisitilanne oli Afganistanin kriisi.  Elo-syyskuun 2021 aikana ulkoministeriö auttoi maasta turvaan yli 400 henkilöä.  Kuva: UlkoministeriöAsiakasmäärä jatkoi kasvuaan ja oli lähes neljänneksen suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti kasvoi neuvontapalveluiden kysyntä. Avustustapauksia oli edellisten vuosien tapaan eniten niissä maissa, joihin suomalaiset mieluiten matkustavat, eli Espanjassa, Saksassa, Virossa, Ruotsissa ja Thaimaassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vieraili Pariisissa 14.–15. helmikuuta ja tapasi kollegansa, Ranskan eurooppaministeri Clément Beaunen, muutos- ja julkishallinnon ministeri Amélie de Montchalinin sekä budjettiministeri Olivier Dussoptin. Keskusteluissa painottui tarve rakentaa vahvempaa EU:ta, joka kykenee toimimaan tehokkaasti kaikissa olosuhteissa. Tämä rakennustyö tulee tehdä unionin kansalaisten ääntä kuunnellen.Eurooppaministerien Tuppurainen ja Beaune kävivät kattavan keskustelun meneillään olevan Ranskan EU-puheenjohtajuuden tavoitteista sekä muista ajankohtaisista EU-kysymyksistä. Keskusteluissa nousi esiin Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne ja Venäjän epävakauttavat toimet Ukrainassa. Ministeri Tuppurainen painotti, että vuoropuhelun ja diplomatian jatkaminen ovat avainroolissa. Euroopan turvallisuuden perusperiaatteista tulee pitää kiinni. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella maalla on oikeus päättää omista turvallisuusratkaisuistaan eikä etupiiriajattelu hyväksyttävää. EU on tarvittaessa valmis vastaamaan Venäjän toimiin kovilla pakotteilla.Suomella ja Ranskalla on yhteinen intressi EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön vahvistamisessa. Viimeaikainen kehitys Euroopan turvallisuustilanteessa korostaa entisestään niin sanotun strategisen kompassin merkitystä. Kompassissa on kyse EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämisestä ja tavoitteiden kirkastamisesta seuraavan 5–10 vuoden aikana.Suomi tukee sitä, että Ranska jatkaa määrätietoisesti työtä EU:n oikeusvaltioperiaatteen turvaamisen parissa. Ministeri Tuppurainen totesi, että on hyvin tärkeää pitää kiinni EU:n yhteisistä arvoista sekä vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta eri keinoin.Ministerit kävivät keskustelun heinäkuussa julkaistusta EU:n ilmastopaketista, joka tulisi saada mahdollisimman nopeasti toimeenpanoon. Tämän niin sanotun Fit-for-55-paketin tavoitteena on laskea EU:n hiilidioksidipäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä. Ministeri toi esille myös huolen Suomelle tärkeän talvimerenkulun edellytysten turvaamisesta.Ministerit Tuppurainen ja Beaune keskustelivat myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin annista sekä jatkotoimista. Tulevaisuuskonferenssin tavoitteena on ollut kuulla millaista EU:ta kansalaiset haluavat olla rakentamassa.Suomessa järjestettiin syksyn ja alkuvuoden aikana Eurooppa olemme me –tapahtumasarja osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Ministeri Tuppurainen painotti keskusteluissa kollegansa kanssa, että suomalaiset odottavat EU:lta konkreettisia toimia esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, EU:n vahvempaa roolia turvallisuuden takaajana, demokratian, oikeusvaltion ja arvojen puolustajana sekä EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämistä. Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportti on valmistumassa keväällä Ranskan toimiessa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana.Ministerien Tuppurainen ja de Montchalin keskusteluissa korostui myös EU:n yhtenäisyyden ja vahvistamisen tarve etenkin nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa. Ministerit keskustelivat muun muassa digitalisaation ja julkisen hallinnon kehittämisen merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle.Vierailun päätteeksi Ministeri Tuppurainen ja Ranskan budjettiministeri Olivier Dussopt kävivät keskustelun maiden valtio-omisteisten yhtiöiden omistusohjauspolitiikasta. Keskusteluissa oli esillä etenkin vastuullisuuden rooli omistajaohjauksessa.Lisäksi matkan ohjelmassa oli useita tapaamisia muiden Ranskan hallinnon edustajien sekä suomalaisten yritysten edustajien kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen metsästrategia uudistetaan vuoden 2022 aikana. Uusi strategia ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa ja julkisen vallan metsätoimia vuoteen 2035 saakka. Strategian uudistamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta mukana on laaja joukko sidosryhmiä. Strategian materiaaleja työstää virkamiesvalmistelijoiden ja kansallisen metsäneuvoston tukena työvaliokunta. Lisäksi strategian tavoitteita hiotaan keväällä teematyöpajoissa ja kesällä alueellisissa työpajoissa. – Strategiatyö edellyttää paljon keskustelua, ja lopulta myös kompromisseja ja valintoja. Metsät tarjoavat suomalaisille monenlaista hyvinvointia kuten raaka-ainetta, työtä, tuloja, luontoarvoja, hiilensidontaa ja virkistystä. Strategian avulla pyritään sovittamaan yhteen nämä eri näkökulmat ja tavoitteena on kestävä metsien käyttö, kertoo osastopäällikkö Tuula Packalen maa- ja metsätalousministeriöstä. Kyselyitä ja paneeleita metsäteemoistaMyös kansalaisia kuullaan strategiatyön aikana jo ennen kuin strategia lähtee lausunnoille. Tarkoituksena on järjestää Otakantaa.fi-kysely strategiatyön tueksi. Kevään aikana järjestetään avoimien paneelien sarja, jossa pureudutaan metsiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin eri näkökulmista. Ensimmäinen paneeli järjestetään perjantaina 18.2., jolloin keskitytään tulevaisuuden näkymiin ja erilaisiin skenaarioihin. Jokainen keskustelija tuo mukaan oman näkökulmansa. Mukana on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert, Deloitten strategiayksikön maajohtaja Tuomo Saari, metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopistosta sekä valtioneuvoston EU-politiikkayksikön päällikkö Lotta Nymann-Lindegren. Edellinen metsästrategia hyväksyttiin vuonna 2015 ja päivitettiin vuonna 2019. Nykyisen metsästrategian (KMS 2025) juuri valmistunut arviointi tukee strategiavalmistelua.Uuden metsästrategian visio ja päämäärät asetetaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että valmis strategia esitellään kansalliselle metsäneuvostolle tämän vuoden joulukuussa.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Satu Rantala, p. 02951 62045, satu.rantala(at)gov.fi
osastopäällikkö Tuula Packalen, p. 02951 62131, tuula.packalen(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruoka-alan keskustelufoorumi kuuli vuoden 2022 ensimmäisessä kokouksessaan elintarvikevientiselvityksen välikatsauksen. Selvitys elintarvikeviennin kolminkertaistamiseksi julkaistaan 15. maaliskuuta. Julkistustilaisuudessa kuullaan kolmen ministerin puheenvuorot.Yhteinen ruokapöytä keskustelufoorumi kuuli perjantaina 11. helmikuuta selvityshenkilö Anne Bernerin välikatsauksen joulukuussa 2021 käynnistetyn elintarvikeviennin kolminkertaistamiseen tähtäävästä selvitystyöstä. Selvitys perustuu hyvin laajaan haastattelukierrokseen, jolla on haastateltu alan johtavia toimijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.– Elintarvikeviennin kasvattamiseen tähtäävät toimet ovat yhteisen ruokapöydän toiminnan ydintä. Jo saamamme perustoimeksianto nosti aikanaan viennin kasvattamisen omaksi erillistehtäväksemme. Myös keskustelufoorumimme perimmäinen tarkoitus eli yhteistyön lisääminen ruokajärjestelmän sisällä ja lisäeurojen saaminen järjestelmään puoltavat panostustamme juuri viennin kehittämiseen. Pienen maan on löydettävä vahvuutensa juuri keskinäisestä yhteistyöstä, painottaa keskustelufoorumin puheenjohtaja Reijo Karhinen.-Anne Bernerin antama välikatsaus oli hyvin lupaava. Tarvitsemme tuoreita näkemyksiä ja toimintamalleja. Yhteisessä ruokapöydässä mukana olevat ruokajärjestelmän eri osapuolet halusivat hyvin yksimielisesti kannustaa Anne Berneriä jatkamaan työtään kuulemaltaan pohjalta, jatkaa Karhinen.Valmistuva selvitys julkaistaan 15. maaliskuuta klo 12 alkavassa tilaisuudessa, jossa Anne Bernerin lisäksi puhuvat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Tilaisuutta voi seurata suorana valtioneuvoston live-kanavalta: https://valtioneuvosto.fi/live

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 15. helmikuuta Ukrainan tilanteesta, Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyys-, sosiaali-, terveys ja kuluttajasuoja-asioista (TSTK) vastaavien ministerien epävirallinen kokous järjestetään Ranskan Bordeaux’ssa 15.2.2022. Kokouksen aiheena on digitaalisen ja vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoilla. Epävirallisessa TSTK-neuvoston kokouksessa pohditaan vihreän siirtymän ja digitalisaation vaikutuksia työelämän tulevaisuuteen. Suomi korostaa ennakoinnin merkitystä muutoksiin valmistautumisessa sekä työmarkkinaosapuolien ja muiden sidosryhmien sitouttamista ja osallistamista ilmastotoimien suunnitteluun ja arviointiin. Suomea kokouksessa edustaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.”On tärkeää, että työntekijöitä kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan hyvissä ajoin ilmastotoimista aiheutuvista työpaikan muutoksista. Työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen yhdessä TKI-panostusten kanssa ovat uusien laadukkaiden työpaikkojen ja työtehtävien rakennusaineita”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.  Tutkimus- ja innovaatiotoimenpiteet luovat myös uusia työpaikkojaSuomi korostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimien merkitystä digitaalisen ja vihreän siirtymän mahdollistajina. TKI-toiminta myös luo uusia työpaikkoja ja työtehtäviä. Yleisen keskustelun lisäksi ministerit keskustelevat ryhmissä kolmesta ajankohtaisesta teemasta: koulutuksen vastaaminen työelämän muuttuviin tarpeisiin, ammatillisten siirtymien tukeminen sekä sosiaalisen vuoropuhelun rooli työelämän sopeutumisessa digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Alivaltiosihteeri Pylkkänen osallistuu keskusteluun ammatillisten siirtymien tukemisesta.Epävirallisissa kokouksissa ministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista, mutta kokouksissa ei tehdä virallisia päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on kutsunut järvenpääläisen valtiotieteiden kandidaatin Sofia Nevalaisen erityisavustajakseen. Kuntaministerin esikunnassa Nevalainen vastaa mediasuhteista. Nevalainen aloitti tehtävässään 14. helmikuuta.Nevalainen on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Demarinuorten pääsihteerinä ja poliittisena avustajana eduskunnassa. Lisäksi loviisalaistaustainen Nevalainen on toiminut aiemmin Loviisan kaupunginvaltuutettuna.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi