NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Valtioneuvoston kanslian hallitusneuvoksen viran täyttäminenArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksistaPäivi Pietarinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 354
– Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön 17 §:n muuttamisestaUlkoministeriöPasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisestaTarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292
– Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 66. istunto 14.3.-25.3.2022 New YorkissaKatja Fokin, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 176
– Hallituksen esitys eduskunnalle diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä Namibian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiOikeusministeriöAntti Leinonen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 150 264
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta asetukseksi oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojan saatavuudesta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen oikeudellista yhteistyötä koskevien säädösten muuttamisesta sekä direktiiviksi tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnin osaltaSami Kiriakos, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 054
– Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksiMarja Luukkonen Yli-Rahnasto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 015
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksiLeena Mäkipää, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 082
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja direktiivin 2008/99/EY korvaamisestaTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön määräaikaisen neuvottelevan virkamiehen virkasuhteen täyttäminenSisäministeriöKukka Krüger, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 270
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksiSanna Leinonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 458
– Valtioneuvoston asetus matkustusoikeuden osoittamisesta eräissä tapauksissaValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223
– Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisestaAntero Toivainen, hallitusneuvos p. 0295 530 098
– Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden Guernseyn kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten muuttamisesta tehtyjen pöytäkirjojen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
– Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden Mansaaren kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten muuttamisesta tehtyjen pöytäkirjojen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiPäivi Rissanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 305
– Valtioneuvoston periaatepäätös etätyön käyttöä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen kumoamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöLeo Liukkonen, hallitusneuvos p. 0295 330 388
– Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenMaa- ja metsätalousministeriöOrian Bondestam, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 494
– Valtioneuvoston periaatepäätös Manner-Suomen vesiviljelystrategiasta 2030Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmaehdotuksen 2021–2027 hyväksyminen ja ohjelman EU-rahoitusosuuksien jako Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan keskenSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 2 muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöMinna Laatikainen, henkilöstöpäällikkö, esittelijä p. 0295 342 132
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTyö- ja elinkeinoministeriöArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (kaasumarkkina-asetus)
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (kaasumarkkinadirektiivi)Mikko Härkönen, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 889
– Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän varapuheenjohtajan määrääminenMaria Kekki, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 108
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta metaanipäästöjen vähentämisestä energiasektorillaJuha Keski-Koukkari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 206
– Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksiSosiaali- ja terveysministeriöJoni Komulainen, hallitusneuvos p. 0295 163 453
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksiArja Ruponen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 169
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksiKaisa Lähdepuro, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 163 419
– YK:n huumausainetoimikunnan (CND) 65. istunto 14.-18.3.2022YmpäristöministeriöCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364
– Valtuuskunnan asettaminen Itämeren suojelukomission (HELCOM) 43. vuosikokoukseen 3.–4.3 2022Milla Reinilä, kehittämispäällikkö p. 0295 250 110
– Virkavapauden myöntäminen ympäristöministeriön kansainvälisten asiain neuvoksen virasta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yritykset ovat antaneet kiitettävän arvosanan Team Finland -vienninedistämispalveluista Suomen edustustoissa maailmalla ja ulkoministeriössä Helsingissä. Tämä ilmenee yrityksille suunnatusta kyselystä, jossa yritykset arvioivat Team Finland -palveluiden hyödyllisyyttä ja tuen saamista.Kyselyyn vastasi 394 yritystä, joiden antamien arvosanojen keskiarvo oli kiitettävä 4,3. Vastaukset annettiin asteikolla 1–5, joista 5 oli paras arvosana. Tulos on erittäin hyvä, sillä myös vuonna 2021 Team Finland -työtä tehtiin maailmalla ja ministeriössä jatkuvasti muuttuvassa koronapandemiatilanteessa.Kyselyllä selvitettiin myös ohjausta muiden Team Finland -verkoston organisaatioiden palvelujen pariin ja oliko vastaajille tästä ohjauksesta hyötyä. Lisäksi kysyttiin TF-verkoston tuottamasta liiketoimintahyödystä. Kysymykseen vastanneiden antama keskiarvo oli 3,9.Kysely toimii tärkeänä työkaluna TF-verkoston vienninedistämispalvelujen kehittämisessä. Kysely tehdään myös kuluvan vuoden aikana. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkisen johtamisen päivä kokoaa kerran vuodessa julkishallinnon johtajia yhteen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Tämän vuotisen verkkotilaisuuden teemana oli Julkisen johtamisen identiteetti uudella aikakaudella. Suomalainen julkinen hallinto on demokratian ja kestävän kehityksen peruskiviTilaisuuteen valtioneuvoston tervehdyksen toi kuntaministeri Sirpa Paatero.”Julkisen hallinnon johtajien rooli on keskeinen, jotta demokratia voi toteutua ja pystymme vastaamaan yhteiskunnan suurimpiin haasteisiin. Oli kyse sitten koronaepidemian hallinnasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta, eriarvoisuuden hillinnästä tai kestävästä taloudesta – ratkaisuja ovat tekemässä hallinnon työntekijät.”, rohkaisi kuntaministeri Sirpa Paatero tilaisuuden lähes neljääsataa osallistujaa.  ”Julkisen hallinnon pitää olla esimerkki työelämän kehittämisessä ja pelisääntöjen noudattamisessa. Vastavuoroinen luottamus on julkisen hallinnon työssä yhä keskeisemmässä roolissa. Tätä olemme pyrkineet edistämään myös lainsäädännössä, kun esimerkiksi korona-aikana hyviksi todetut helpotukset sairauspoissaolojen ilmoittamiseen on tarkoitus saattaa pysyviksi”, totesi ministeri Paatero.Julkisen johtamisen yhteistyöryhmän keskustelualoite johtamisen kehittämiseksi julkisessa hallinnossa 2020-luvullaValtiovarainministeriössä kahdessa käynnissä olevissa johtamisen kehittämishankkeissa pureudutaan julkisen johtamisen ammattimaisuuteen, urapolkuun, tukeen ja arvoihin. Julkisen johtamisen yhteistyöryhmä esitteli puheenjohtajansa Päivi Nergin johdolla tähän astisen työnsä tuloksista tilaisuudessa keskustelualoitteen. Johtamisen kehittämisen hanke kehittää valtionhallinnon johtamis- ja palvelussuhdejärjestelmiä, liikkuvuutta ja yhteistä johtamisvalmennusta koko julkiselle sektorille. Ylijohtaja Juha Sarkion puheenjohtama ryhmä esittää tarkennuksia muun muassa nimitysprosessien sisältöön ja johtamisen arviointiin. Työryhmä jättää raporttinsa maaliskuussa.Kestävän julkisen hallinnon rakentaminen kysyy rohkeaa johtajuutta ja suunnitelmallista tukea”Olemme julkishallinnossa yhdessä laatineet julkisen hallinnon strategian, joka luo yhteisen suunnan hallinnon uudistamiselle 2020-luvulla. Lupauksemme strategiassa on: Julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. Jokainen johtaja, niin poliittinen päätöksentekijä kuin virkajohtajakin, vaikuttaa siihen, että julkinen hallinto kokonaisuudessaan toimii ja turvaa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin. Niin hyvä hallinto, kuin jokainen hyvä johtajakin tarvitsee syvää itseymmärrystä, miten vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta kannetaan. Tänään koolla oleva joukko luotsaa suomalaista yhteiskuntaa ja hallintoa kohti 2030-lukua kovien odotusten, epävakaan maailmantilanteen ja kovien kustannuspaineiden ristiaallokossa”, pohti alivaltiosihteeri Päivi Nerg puheenvuorossaan.Julkisella johtamisella on vankka perusta ja identiteetti, vaikkakin johtamistehtävät ovat moninaisia: johtajat eri puolilla julkishallintoa kokevat laajasti työnsä merkityksellisenä työnä yleisen edun ja demokratian palveluksessa.Poliittisten päätöksentekijöiden ja ammattijohtajien välinen työnjako ja suhde on jokseenkin toimiva, mutta ei ongelmaton. Julkisten työnantajien on määrätietoisesti lisättävä ammattimaista johtamisen kehittämistä ja johtajien tukea.Tarve ihmiskeskeiseen johtamiseen korostuu toimintaympäristön monimutkaisuuden ja nopean muutoksen sekä uusien toimintatapojen myötä.Johtajuuskyselyn tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan 22.2.2022. Julkisen johtamisen päivän verkkotilaisuuteen kokoontui 16.2.2022 lähes neljäsataa julkishallinnon johtajaa kunnista, valtionhallinnosta sekä poliittisia päättäjiä. Tilaisuuden juonsi Pauli Aalto-Setälä ja päivän aikana puheenvuoroja käyttivät mm. oikeuskansleri Tuomas Pöysti, akatemiatutkija Timo Miettinen, Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Prisoners of Ice on historiallinen sarjakuva tutkimusmatkailija Willem Barentsista, joka eli 1500-luvulla. Sarjakuva on 42-sivuinen jatkokertomus, josta ilmestyy kaksi sivua kuukaudessa aina lokakuuhun 2023 saakka.Prisoners of Ice on historiallinen sarjakuva tutkimusmatkailija Willem Barentsista, joka eli noin vuosina 1550–1597. Sarjakuva on 42-sivuinen jatkokertomus, josta ilmestyy kaksi sivua kuukaudessa helmikuusta 2022 lähtien lokakuuhun 2023 saakka kansainvälisen Barents-sihteeristön (IBS) Flickr-kuvapalvelussa. Lopputuotteena on kokonainen sarjakuva-albumi lokakuussa 2023. Sarjakuvan julkaisukieli on englanti.Sarjakuva kertoo Willem Barentsin pohjoisille merialueille vuosina 1596–1597 suuntautuneesta kolmannesta tutkimusmatkasta, jolla hänen retkikuntansa lähti etsimään Koillisväylää, löysi Karhusaaren ja Huippuvuoret ja joutui viettämään talven 1597 Novaja Zemljalla aluksen juututtua jäihin. Barentsin ja hänen retkikuntansa tarinan kautta käsitellään arktista luontoa sekä Barents-yhteistyöhön ja Suomen Euroarktisen neuvoston puheenjohtajuusohjelmaan liittyviä tärkeitä teemoja.Jatka lukemista Flickrissä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu torstaina 17.2.2022 Naton puolustusministerikokouksen toisen kokouspäivän työistuntoon, jonka aiheina ovat EU-NATO -yhteistyö ja ajankohtainen turvallisuustilanne Ukrainassa ja sen ympärillä.
Nato-maiden lisäksi kokoukseen on kutsuttu Suomen ja Ruotsin puolustusministerit sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell. Kokous järjestetään Naton päämajassa Brysselissä.
Brysselistä puolustusministeri Kaikkonen jatkaa Müncheniin, jossa ministeri osallistuu 18.-19.2. kansainväliseen korkeantason MSC (Munich Security Conference) turvallisuuskonferenssiin. Münchenissä keskustelujen aiheina ovat mm. transatlanttinen yhteistyö, Itä-Euroopan lisääntyneet jännitteet sekä muiden konfliktialueiden tilanne. Turvallisuuskonferenssin viimeisenä päivänä keskustellaan Euroopan unionin roolista näihin haasteisiin vastaamisessa.
Münchenissä puolustusministeri Kaikkosella on lisäksi kahdenväliset tapaamiset usean eri maan puolustusministerin kanssa. Näiden lisäksi ministeri osallistuu Saksan puolustusministeri Christine Lambrechtin järjestämälle työlounaalle.
”Ajankohtaisista turvallisuuspoliittisista aiheista keskusteleminen on Suomelle tärkeää. Kiristyneessä turvallisuustilanteessa on hyvä, että Münchenin turvallisuuskonferenssi pystytään pandemian rajoissa järjestämään. Konferenssi antaa mahdollisuuden eri maiden väliseen vuoropuheluun”, sanoo puolustusministeri Kaikkonen.
21.-22.2.2022 puolustusministeri Kaikkonen osallistuu Joint Expeditionary Forcen (JEF) ministerikokoukseen Granthamissa, Isossa-Britanniassa. Kokouksessa ministerit keskustelevat Euroopan tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta sekä JEF-yhteistyön kehittämisestä.
Lisätietoa Nato-kokouksen agendasta antaa erityisasiantuntija Outi Nieminen, puh. +358 295 140 079 sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140 123. Lisätietoa MSC-konferenssista antaa ministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela, puh. +358 295 140 300. JEF-kokouksesta lisätietoa antaa erityisasiantuntija Samuli Puhakka, puh. +358 295 140 089.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viisi suomalais-kiinalaista hanketta on valittu jatkoon ehdokkaina maiden uusiksi yhteisiksi energia-alan demonstraatiohankkeiksi. Tänä vuonna ehdolla olevat hankkeet ovat jatkoa pitkäjänteiselle maiden välisen yhteistyön rakentamiselle.Suomi on pitkäjänteisesti rakentanut yhteistyötä Kiinaan kestävän energiatalouden siivittämiseksi. Yhteishankkeita on toteutettu jo vuodesta 2018 alkaen. Yhteisten hankkeiden toteuttaminen perustuu Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan kansallisen energiahallinnon väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan (Memorandum of Understanding, MoU). ”Suomen ja Kiinan energiahallintojen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan käytännön toimeenpano perustuu konkreettisten hankkeiden edistämiseen. Viiden uuden hankkeen valinta ehdolle demonstraatiohankkeiksi on tärkeä askel tässä työssä”, työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Juho Korteniemi sanoo.Suomalaisten ja kiinalaisten energia-alan yritysten ja toimijoiden suunnitellut hankkeet keskittyvät muun muassa uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiatuotantoon sekä alan uusiin innovaatioihin. Yritystason yhteistyötä koordinoivat Business Finland ja kiinalainen energia-alan instituutti EPPEI. Ehdolla olevat hankkeet saavat Kiinassa niin sanotun demo-projektin statuksen, kun ne etenevät toteutusvaiheeseen.”Seuraamme tiiviisti hankkeiden etenemistä tänä vuonna. Tämän kaltaiset laajat yhteistyömahdollisuudet vaativat toteutuakseen valtavasti ponnisteluja mukana olevilta yrityksiltä. Työ on kannattavaa, sillä Kiinassa on kasvavaa potentiaalia tällä sektorilla. Yritykset hyötyvät tällaisista projekteista, sillä niillä on kahden maan tuki taustalla”, Maria Ala-Kaila Business Finlandilta sanoo.Ehdokkaat demonstraatiohankkeiksi valitsi suomalais-kiinalainen energiayhteistyöryhmä, jonka työhön osallistuu suomalaisia ja kiinalaisia virkamiehiä ja energia-alan asiantuntijoita.Demonstraatiohankkeiksi ovat ehdolla seuraavat hankkeet:
•    Huippu- ja säätövoimantuotantoa ja hukkalämmön talteenottoa koskeva hanke Jiangsussa
•    Sähkön ja vedyn tuotantoon, varastointiin ja käyttöön liittyvä vähähiilinen energiatuotanto Guangzhoun alueella
•    Hajautetun energiatuotannonerilaisia toteutustapoja tutkiva hanke Tianjinissa
•    Energian talteenotto jätevedestä Zhejiangissa
•    Energiantuotanto maatalousbiomassoista kuivamädätyslaitoksella Jiangsussa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 16. helmikuuta oli esillä EU:n Afrikka-politiikkaa ja korkeakoulustrategiaa. Ministerivaliokunta linjaisi myös Suomen toimintalinjauksia ensi viikon neuvostokokouksiin.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Brysselissä 17. ja 18. helmikuuta järjestettävään Euroopan unionin ja Afrikan unionin kuudenteen päämiestason huippukokoukseen. Kokouksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää kumppanuutta. Suomen mielestä geopoliittinen tilanne ja koronapandemia ovat entisestään korostaneet kumppanuuden merkitystä. Suomi katsoo, että EU:n on tuettava Afrikkaa koronatilanteessa, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksessä, sekä rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Afrikan koulutus- ja työmahdollisuuteen etenkin nuorille on panostettava. Naisten ja tyttöjen mahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suomi tukee tuntuvia EU:n investointeja vihreään siirtymään, digitalisaatioon sekä kestävään kehitykseen ja yhteyksiin. Suomen tavoitteena on myös kattavat ja tasapainoiset muuttoliikekumppanuudet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uutta lainsäädäntöä edustajakannemenettelyn luomiseksi. Menettelyllä pyritään parantamaan kuluttajien mahdollisuuksia saada hyvitystä, jos kuluttajanoikeuksia on rikottu. Uudistuksella on tarkoitus panna täytäntöön EU:n edustajakannedirektiivi.Edustajakanteella voidaan vaatia elinkeinonharjoittajan toimintatavan kieltämistä sekä hyvitystä menetyksestä tai vahingosta, joka kuluttajille on aiheutunut. Edustajakanteita olisivat työryhmän mukaan hyvitysvaatimuksia koskevat ryhmäkanteet sekä kieltotoimenpiteitä koskevat edustajakanteet. Tarkoituksena on parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada hyvitystä kärsimistään menetyksistä silloin, kun elinkeinonharjoittaja on rikkonut kuluttajan oikeuksia suojaavaa lainsäädäntöä.Työryhmän ehdotuksen mukaan niin sanottu oikeutettu yksikkö voi panna vireille kanteen kuluttajien puolesta. Oikeutettu yksikkö voi olla joko kuluttajajärjestö tai viranomainen, joka voi nostaa kanteen kuluttajaryhmän puolesta. Tällöin yksittäiset kuluttajat eivät joudu toimimaan asiassa yksin. Työryhmän ehdotuksen mukaan järjestöille tulee mahdollisuus hankkia ulkopuolista rahoitusta ryhmäkanteiden rahoittamiseksi, jolloin niillä olisi paremmat mahdollisuudet kanteiden nostamiseen ja kuluttajansuojan edistämiseen.Edustajakanteella laaja soveltamisalaDirektiivin mukaisesti edustajakanne voidaan nostaa kuluttajakaupan lisäksi muun muassa rahoituspalveluja, matkustusta ja matkailua, energia- ja ympäristöalaa, televiestintää sekä tietosuojaa koskevissa asioissa. Soveltamisala on näin ollen laajempi kuin nykyisellä ryhmäkanteella.Työryhmän ehdotuksen mukaan ryhmäkanteet on tarkoitus käsitellä nykyiseen tapaan yleisissä tuomioistuimissa. Kieltotoimenpiteitä koskevia edustajakanteita taas käsittelisi markkinaoikeus.Esitykseen sisältyy Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Kuluttajaliiton sekä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien eriävät mielipiteet.Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden kesäkuussa. Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.3.2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rakentaminen on hyvin materiaali-intensiivinen sektori ja kiertotalouden edistämisen avainalueita. Purkumateriaaleissa arvioidaan olevan huomattavaa määrällistä ja laadullista lisähyödyntämispotentiaalia. 16. helmikuuta julkaistu selvitys osoittaa, etteivät betonielementit, tiili, teräs ja käsittelemätön sahatavara ole nykytiedon pohjalta uudelleenkäytön kannalta erityisen ongelmallisia raaka-aineita.Betonin, tiilen, teräksen ja käsittelemättömän sahatavaran uudelleenkäyttö voi olla mahdollista turvallisuuden tai terveellisyyden näkökulmasta. Purettujen rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyy tällä hetkellä kuitenkin isoja haasteita niiden kelpoisuuden osoittamisen menettelyn epäselvyydestä johtuen. Purkumateriaalien käyttö jopa pilottikohteissa on estynyt CE-merkinnän puutteeseen.Raportin suosituksissa otetaan kantaa lyhyen ja pitkän aikavälin sääntelyn kehitystarpeisiin, tietopohjan vahvistamiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä markkinoiden kehittämiseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön.Nykyisen sääntelyn selkeyttäminen auttaa nopeastiNykyisen sääntelyn selkeyttämisellä ja viranomaisten tulkintojen kehittämisellä voidaan parantaa tilannetta ja sujuvoittaa uudelleenkäytettävien purkumateriaalien tuotehyväksynnän prosesseja. Hyväksyttämisprosessia varten tarvitaan jatkossa kansalliset yhtenäiset ohjeet rakenteelliselle kuntotutkimukselle, uudelleenkäytettävien purkumateriaalien haitta-aineiden ja epäpuhtauksien tutkimukselle sekä tutkimustulosten tulkitsemiselle. EU:ssa säädeltyjen aineiden kohdalla asia vaatii EU-tasolla tehtävää tarkastelua.EU:n sääntelyllä pitkäaikaisia vaikutuksia tuotteiden hyväksyntäänEU:n rakennustuoteasetuksen uudistuksen tulee mahdollistaa myös uudelleenkäytettävien rakennusosien tuotehyväksynnän ja kelpoistamisen periaatteiden luomisen. Näiden pohjalta voitaisiin kehittää tuotekohtaiset tekniset hyväksyntäkriteerit. Sen lisäksi tulisi mahdollistaa uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö myös muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Tämä luo tilaa innovaatioille ja on siksi kannustettavaa.Sääntelyn kehitystoimenpiteet vaativat lisää tutkimuksia, nykyistä vahvempaa tietopohjaa ja osaamisen kehittämistä koko arvoketjun toimijoille. Yksityisen- ja julkisen sektorin toimijoiden aktiivisen vuoropuhelu on keskeinen keino tunnistaa sääntelyn kipupisteitä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä sääntelyn kehitystarpeista ja purkumateriaalien kiertotalousmarkkinoiden mahdollisuuksista.  Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Purkumateriaalien kelpoisuus (Purater) -hanke toteutettiin Ramboll Finland Oy:n asiantuntijoiden johdolla yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on liittynyt vuodesta 2022 alkaen Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankin IDB:n ilmastorahastoon. ACL-rahasto, koko nimeltään NDC Pipeline Accelerator Multi-Donor Trust Fund, on yksi IDB:n pääasiallisista ilmastorahoitusinstrumenteista. Suomen panos on viisi miljoonaa euroa.Karibian ja Keski-Amerikan valtiot ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle ja sen mukanaan tuomille luonnon ääri-ilmiöille. Alueella on myös toistuvasti tuhoisia maanjäristyksiä. Äärimmäisten sääilmiöiden seuraukset voivat Karibian pienillä saarilla helposti lamauttaa koko talouden pohjan ja aiheuttaa toistuvaa jälleenrakennusta. Keski-Amerikassa tärkeä maatalouselinkeino kärsii yhtäältä kuivuudesta ja toisaalta hurrikaanituhoista tulvineen. Lisäksi koronapandemia on heikentänyt maiden kestävyyttä ja taloutta entisestään.“Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankki on suurin ilmastorahoitustoimija alueella ja Suomi pyrkii panoksellaan auttamaan erityisesti haavoittuvia maita sopeutumaan ja hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Viemme alueelle myös suomalaisia ratkaisuja, esimerkiksi meteorologian osaamisemme on maailman huippuluokkaa”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Rahasto tukee alueen maiden omia kansallisia ilmastositoumuksia ja auttaa suunnittelemaan investointeja infrastruktuuriin, maatalouteen ja maankäytön hallintaan. Tavoitteita ei voida saavuttaa yksin julkisella rahalla, joten ACL tukee sekä julkisen että yksityisen sektorin investointeja. Vivuttamisesta on saatu hyviä kokemuksia, kun yhdellä rahaston hankkeisiin sijoitetulla dollarilla on saatu 74 dollaria yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.ACL-rahaston avulla laitettiin esimerkiksi Chilessä liikkeelle ensimmäiset Latinalaisen Amerikan ja Karibian vihreät velkakirjat, yhteensä yli 12 miljardin dollarin arvosta.Kaiken kaikkiaan ACL-hankkeita on käynnissä yli 20 maassa, esimerkkeinä Bahaman sähköverkon parantaminen, kolumbialaisen Medellinin kaupungin julkisen liikenteen sähköistäminen sekä Perun biotalouden kehittäminen. Hyviä käytänteitä on tarkoitus skaalata muissa maissa, varsinkin köyhimmissä, joilla ei tässä vaiheessa ole edellytyksiä toimia edelläkävijöinä.Rahaston profiili on vahvasti pohjoismainen. ACL-rahasto perustettiin 2017 Pohjoismaiden kehitysrahaston NDF:n aloitteesta. Muita rahoittajia ovat mm. Ruotsi, Itävalta ja Hollanti. Suomi on vuodesta 2022 rahaston toiseksi suurin rahoittaja NDF:n jälkeen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi