NordenBladet —Euroopan unionin liikenneministerit kokoontuivat 21.-22.2.2022 Ranskan Le Bourgetissa. Suomea epävirallisessa liikenneministerien kokouksessa edustivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja korkean tason edustaja Mikael Nyberg.Ministerit keskustelivat Euroopan laajuisesta liikenneverkosta eli TEN-T-verkosta (Trans-European Transport Network). Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi TEN-T-verkkoa koskevaksi asetukseksi joulukuussa 2021.Suomi nosti esille näkemyksiään TEN-T-uudistuksesta. Uusi asetus vaikuttaa siihen, miten väyliä ja liikenteen solmukohtia kehitetään vuoteen 2050 mennessä.– Olemme tuoneet keskusteluissa esiin Suomen kansallisia erityisolosuhteita, kuten muuhun Eurooppaan nähden vähäisiä liikennemääriä ja pitkiä etäisyyksiä. Meidän on pidettävä huoli siitä, että EU-sääntelyn kautta Suomelle ei tule kohtuuttomia vaatimuksia. Esimerkiksi vientiä mahdollistavat infrastruktuurit, kuten satamat, ovat poikkeuksellisen tärkeitä Suomelle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Suomi kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja TEN-T-verkon kehittämistä. On tärkeää, että asetus mahdollistaa Suomen erityispiirteiden huomioimisen, erityisesti vähäiset liikennemäärät. Suomen kaltaiselle maalle viennin mahdollistavat satamat ovat elintärkeitä. Onkin keskeistä, että Suomen nykyiset kattavaan verkon satamat säilyttävät asemansa ja että ydin- ja kattavaa verkkoa voitaisiin laajentaa Suomessa. Lisäksi on otettava huomioon pitkistä matkoista, merenkulun talviolosuhteista ja harvasta asetuksesta johtuvat erityispiirteet. EU:n puheenjohtajamaa Ranskan tavoitteena on saavuttaa ehdotuksesta yleisnäkemys kesäkuussa 2022. Uusi asetus korvaa nykyisen asetuksen arviolta vuonna 2024.Lisäksi ministerit keskustelivat liikenteen päästöjen vähentämisestä, liikennesektorin houkuttelevuudesta työntekijöille ja liikenteen innovaatioista. Suomea epävirallisessa liikenneministerien kokouksessa edusti ministeri Timo Harakka 21.2. ja korkean tason edustaja Mikael Nyberg 22.2.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa hyvinvointialueille. Kahteen lakiin esitetään tämän takia pääosin teknisluonteisia muutoksia. Lausuntokierrokselle lähtevät esitykset mahdollistaisivat myös kotoutumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisen hyvinvointialueille ja määrittelisivät ilman huoltajaa tulleiden lasten asumisen järjestämisvastuun.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettuun lakiin (TYP-laki) ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (jatkossa kotoutumislaki) täytyy tämän vuoksi tehdä muutoksia. TYP-laissa säädetään yhteistoimintamallista, jonka toimijoita ovat työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos. Yhteistoimintamallissa mukana olevat toimijat yhteensovittavat niiden järjestämisvastuulla olevia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja työttömän palvelutarpeen mukaisesti. Kunta on työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava viranomainen. Esityksen mukaan TYP-lakia muutettaisiin järjestämisvastuun siirtyessä siten, että hyvinvointialueesta tulee yhteistoimintamallissa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava taho. Kunnat nimeäisivät jatkossakin monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavat henkilöt. Myös kotoutumislakiin esitetään hyvinvointialueiden roolia selkeyttäviä teknisiä muutoksia.Kotoutumisen korvauksia kuntien lisäksi hyvinvointialueilleKotoutumislain mukaan valtio korvaa kunnalle laissa määriteltyjä kotoutumisen edistämisestä aiheutuneita kustannuksia. Kustannuksia syntyy kunnalle muun muassa kunnan järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Esityksessä ehdotetaan kotoutumisen edistämistä annetun lain muuttamista siten, että hyvinvointialueille mahdollistettaisiin lain kuudennessa luvussa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten korvauksien hakeminen vuodesta 2023 alkaen. Kunnat voisivat kuitenkin hakea korvauksia vuoden 2022 loppuun mennessä niille syntyneitä sote-kustannuksista takautuvasti vielä vuoden 2023 ja 2024 aikana, siten kuin laissa säädettäisiin. Lisäksi kunnat voisivat jatkossakin saada korvauksia niistä laissa määritellyistä kustannuksista, joita niille syntyisi kotoutumisen edistämisestä.Hyvinvointialueille uusi tehtävä perheryhmäkotitoiminnan järjestämisestäKotoutumislain mukaan ilman huoltajaa maahan muuttaneen lapsen tai nuoren hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa, tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi laissa säädetään ilman huoltajaa maahan muuttaneen alaikäisen edustajan määräämisestä. Perheryhmäkotien toiminta perustuu kotoutumislakiin eikä siten nykyisellään ole sosiaalihuoltoa. Sisällöltään perheryhmäkotitoiminta on kuitenkin varsin lähellä sosiaalihuoltoa. Lakiehdotuksessa esitetäänkin, että vastuu alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleen lapsen ja nuoren tuesta sekä asumisen järjestämisestä esimerkiksi perheryhmäkodeista siirrettäisiin kunnilta hyvinvointialueille. Perheryhmäkoteja on tällä hetkellä noin kymmenessä kunnassa, joten tehtävän ei arvioida lisäävän merkittävästi hyvinvointialueiden tehtäviä. Hyvinvointialue saisi täysimääräisen korvauksen valtiolta sille näistä tehtävistä aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi laissa säädettäisiin tiedonsaantioikeuksista sekä sopimusten ja henkilöstön siirtymisestä. Muutosesitykset lähtevät lausuntokierrokselleLausuntoja esitetyistä lakimuutoksista voi antaa 5.4.2022 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2022. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Valmisteilla on samanaikaisesti myös molempien lakien kokonaisuudistukset, joiden on tarkoitus tulla lausuntokierrokselle myöhemmin keväällä 2022. Nämä lait on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 2024.Lisätietoja näistä uudistuksista löytyy Hankeikkunasta tunnisteilla TEM075:00/2021 ja TEM100:00/2019.
NordenBladet —Euroopan unionin maiden ulkoministerit keskustelevat muun muassa Venäjälle asetettavista pakotteista sen tunnustettua Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden.EU:n ulkoministerit kokoontuvat Pariisiin ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Suomi tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustaminen rikkoo vakavasti Minskin sopimuksia. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. EU on lausunnossaan tuominnut Venäjän tekemän tunnustamispäätöksen ja todennut EU:n reagoivan pakotteilla. Ylimääräisestä kokouksesta johtuen ulkoministeri Haaviston aiemmin ilmoitettu tapaaminen Ison-Britannian ulkoministeri Liz Trussin kanssa peruuntui.Lisätietoa:Ulkoministerin diplomaattiavustaja Sampo Saarinen p. +358 295 350 404Osastopäällikkö, poliittinen osasto Piritta Asunmaa p. +358 295 350 353Ulkoministeriön sähköpostit ovat muotoa [email protected]
NordenBladet —Hallituksen koronaministerityöryhmä sai 22. helmikuuta katsauksen tautitilanteesta. Ministerityö-ryhmä esittää muutoksia ravintolarajoituksiin ja sairausvakuutuslain muutosten jatkamista. Esitys työelämän koronaturvallisuutta parantavista toimista lähetetään lausunnolle.Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama koronaepidemia on Euroopassa laskusuunnassa. Suomessa koronatapausten kokonaismäärän lasku on jatkunut, mutta alueellinen epidemiatilanne vaihtelee edelleen huomattavasti. Sairaalahoidon tarve on pysynyt monilla alueilla edelleen korkealla tasolla, mutta tehohoidon kuormitus on alhaisempi kuin aiempien epidemiahuippujen yhteydessä.Suomessa rokotuskattavuus on hyvällä tasolla erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Rokotus-kattavuuden kasvu on kuitenkin viime aikoina hidastunut selvästi. Koronarokotukset suojaavat vakavalta koronataudilta edelleen hyvin ja vähentävät selvästi riskiä joutua sairaalahoitoon sekä menehtyä koronavirustautiin.Ministerityöryhmä korostaa, että koronaturvallisen elämäntavan merkitys korostuu yhteiskunnan avautuessa. Rokotteiden ottaminen vallitsevassa tautitilanteessa on tärkeää.Ravintolarajoitukset poistuisivat, hygieniavelvoitteet jäisivät voimaan Ministerityöryhmä esittää, että ravitsemisliikkeiden anniskelua, aukioloa, asiakasmääriä ja istumapaikkaa koskevat vaatimukset poistuisivat 1. maaliskuuta alkaen.Ravitsemisliikkeitä koskevat yleiset hygieniavelvoitteet olisivat voimassa kaikilla alueilla 31. maaliskuuta asti.Mikäli sairaalakuormitus nousee olennaisesti, tulisi tehdä ravitsemisliikkeitä koskevien rajoitteiden uudelleenharkintaa.Esitys työelämän koronaturvallisuutta parantavista toimista lausuntokierrokselle Ministerityöryhmä esittää, että kolmikantaisen työryhmän esitys työturvallisuuslain väliaikaisesta muuttamisesta lähetetään lausuntokierrokselle.Työryhmän esitys koskee laajasti työelämää, joten ministerityöryhmä arvioi lausuntokierroksen tarpeelliseksi. Kun esityksessä on kyse henkilötietojen käsittelystä, on ennen mahdollista hallituksen esityksen antamista kuultava myös tietosuojavaltuutettua.Hallituksen esityksen mahdollinen antaminen sekä voimassaoloaika arvioidaan lausuntokierroksen jälkeen ottaen huomioon silloin vallitseva epidemiatilanne. Sairausvakuutuslain muutokset pidetään edelleen voimassa Ministerityöryhmä esittää, että koronaepidemian vuoksi tehdyt väliaikaiset muutokset sairaus-vakuutuslakiin pidettäisiin voimassa 30. kesäkuuta 2022 saakka. Väliaikaiset työttömyysturvalakiin tehdyt poikkeukset olisivat voimassa 28. helmikuuta saakka.
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Vaikutusten arvioinnissa on kerrottu yleisellä tasolla arviointiin vaikuttaneet haasteet ja epävarmuudet, mutta niitä ei ole otettu riittävästi huomioon yksityiskohtaisemmassa arvioinnissa.Terveydenhuoltolakia eli hoitotakuuta koskevan lakiehdotuksen tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Lakiehdotuksen tavoitteena on parantaa kiireettömään hoitoon pääsyä perusterveydenhuollossa siten, että perusterveydenhuollossa kiireettömässä sairaanhoidossa hoitoon pääsee seitsemän vuorokauden sisällä, kun on tehty yksilöllinen arvio hoidon tarpeesta. Lisäksi tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä suun terveydenhuollossa siten, että hoitoon pääsyn määräaika lyhennettäisiin kolmeen kuukauteen. Lakiehdotuksen mukaan hoitoon pääsyssä on eroja hyvinvointialueiden välillä. Syitä on lakiehdotuksen mukaan monia, kuten esimerkiksi alueellinen lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuus, terveyskeskuksissa olevat toimintamallit sekä avosairaanhoidon ja suun terveyden huollon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Lakiehdotuksesta ei selviä riittävällä tavalla, miten esitysluonnos vaikuttaa eri hyvinvointialueisiin. Lakiehdotuksesta ja lausuntopalautteesta saa käsityksen, että henkilöstön saatavuushaasteet perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa muodostavat suurimman riskin onnistuneelle toimeenpanolle. Lakiehdotuksessa tulisi arvioida tarkemmin henkilöstön saatavuuden aiheuttamia riskejä hyvinvointialueiden toimintaan. Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotuksesta on vaikea saada selkoa, miten hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon on tosiasiallisesti mahdollista suoriutua velvoitteista tai mitä kielteisiä muita seurauksia esitettyjen velvoitteiden täyttämisestä voisi koitua. Esitysluonnoksessa tulisi arvioida tarkemmin riskejä ja odottamattomia vaikutuksia. Vaikutusarvioissa tulee esittää myös kielteisiä vaikutuksia ja miten niitä torjutaan. Lakiehdotuksesta ei selviä vertailukelpoisella tavalla, mikä olisi nykytilanteen haasteet huomioiden tehokkain ja toteutuskelpoisin keino vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Arviointineuvosto katsoo, että hallitusohjelman kirjaus hoitotakuun tiukentamisesta keinona tavoitteiden saavuttamiseksi on heikentänyt virkavalmistelun mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy terveydenhuoltolain sekä eräiden muiden lakien muuttamista koskevaan hallituksen esitysluonnokseen (hankenumero STM074:00/2019.)Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Terveysalan rahoitus on kehittynyt ja vahvistunut, mutta Suomen rahoitusympäristö on jäämässä selvästi verrokkimaista, todetaan 21.2.2022 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa ”Selvitys terveysalan rahoitusympäristön kehittämiseksi”. Raportti sisältää myös ehdotuksia rahoitusympäristön kehittämiseksi.Raportin mukaan rahoitusympäristön merkittävimmät pullonkaulat ovat pitkäjänteisyydessä ja (terveysalaan erikoistuneessa) kasvurahoituksessa. Keskeisinä pullonkauloina Suomen terveysalan rahoitusympäristössä näyttäytyy rahoituksen sirpaloituminen suhteellisen pieniin ja lyhytjänteisiin kokonaisuuksiin, minkä vuoksi lupaavien aihioiden ja innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaus kangertelee.Suomessa on kilpailukykyistä tutkimusta, mutta haasteena on skaalaus kasvuyrityksiksi. EU-rahoituksessa löytyy merkittäviä mahdollisuuksia. EU-rahoituksen hyödyntäminen ei kuitenkaan näyttäydy Suomessa yhtä systemaattisena ja strategisena kuin monissa muissa maissa. Tehokkaammalla kansallisella organisoitumisella saataisiinkin todennäköisesti paljon nykyistä enemmän irti EU:n rahoituslähteistä.Rahoitus terveysalan tutkimustoimintaan on kasvanut, ja suomalaiset terveysalan kasvuyritykset ovat onnistuneet keräämään huomattavia pääomasijoituksia. Rahoitusympäristö on kuitenkin selvästi verrokkimaita (Ruotsi, Tanska, Belgia) kehittymättömämpi ja rahoitusympäristön kilpailukyky on jäämässä jälkeen näistä. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää terveysalan kasvustrategian toimeenpanossa ja terveysalan rahoitusympäristön kehittämisessä. Raportti on osa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian joulukuussa 2020 julkaistun tiekartan toimenpiteitä. Selvityksen tekivät TEM:lle 4Front Oy ja KPMG.
NordenBladet —Ympäristöministeriö sai 11.2.2022 päättyneessä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankehaussa yhteensä 34 hakemusta, joilla haettiin yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti on noin 9 miljoonaa euroa. Ministeriön ensimmäisellä hakukierroksella oli haettavana miljoona euroa valtionavusta rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Ensimmäisen hakukierroksemme hakijoiden kirjo on ilahduttavan laaja, mukana on yrityksiä, kuntia, oppilaitoksia, järjestöjä ja yhdistyksiä. Rakennetun ympäristön ilmastotyö kiinnostaa selvästi monipuolisesti yhteiskunnan toimijoita, isoja ja pieniä. Saamme tästä joukosta varmasti vaikuttavia ja innostavia hankkeita käyntiin”, kertoo projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien prosessien kehittämiseen tai vaikkapa alaan liittyvään tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on, että hankkeiden tulokset ovat avoimesti hyödynnettävissäPäätökset rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään huhtikuun 2022 loppuun mennessä. Seuraava haku avautuu toukokuussa, ja kaksi hakua on luvassa vielä loppuvuodesta 2022.EU:n elvytysvaroilla vauhtia rakennetun ympäristön ilmastotyöhönRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja järjestetään vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaKirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset ja mahdollisuus osallistua
NordenBladet —Birgitta Vuorinen aloitti tammikuun alussa Suomen Lontoon-suurlähetystössä korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijana. Vuorinen siirtyi Lontooseen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtajan tehtävästä. Isosta-Britanniasta tuli näin Team Finland Knowledge -verkoston yhdeksäs kohdealue. Vuorisen tehtävänä on seurata Ison-Britannian korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa, edistää yhteistyömahdollisuuksia ja Suomen näkyvyyttä sekä avustaa suomalaisia korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muita innovaatioekosysteemin toimijoita yhteistyön lisäämisessä brittitoimijoiden kanssa.Team Finland Knowledge -verkostoon kuuluu kahdeksan muuta korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijaa ympäri maailman. Lontoon lisäksi erityisasiantuntijoita on Abu Dhabissa, Buenos Airesissa, Moskovassa, New Delhissä, Pekingissä, Pretoriassa, Singaporessa ja Washingtonissa. Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijat työskentelevät Suomen edustustoissa tiiviissä yhteistyössä TeamFinland -verkoston kanssa. Verkosto vahvistaa osaltaan suomalaisten pääsyä vaikuttaviin TKI-verkostoihin ja edistää koulutusperusteista maahanmuuttoa. Britannia eroaa muista TFK-kohdemaista yhteisen EU-historian vuoksi. EU-ohjelmien rooli maiden välisen liikkuvuuden ja tutkimusyhteistyön edistämisessä on ollut merkittävä ja EU-maiden yhteistyö on Britannian ja EU:n välisen uudenlaisen kumppanuuden rakentamisessa edelleen keskeinen. – Myös kahdenvälisten suhteiden rakentamisessa yhteistyö muiden EU-maiden kanssa tulee olemaan vahvasti mukana, sanoo Birgitta Vuorinen.Mitä tapahtuu korkeakouluyhteistyölle ja maiden väliselle liikkuvuudelle?Suomalaisilla ja brittiyliopistoilla on runsaasti kahdenvälisiä sopimuksia tutkimusyhteistyö on tiivistä. Molemmat maat ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita TKI-rahoituksen kasvattamiselle ja kansainvälistymiselle, mikä luo hyvät edellytykset myös vaikuttavien TKI-verkostojen ja kumppanuuksien rakentamiselle. Suomi on mukana yhdessätoista Eurooppalainen yliopisto -verkostossa, joissa rakennetaan uudenlaisia korkeakoulujen yhteistyömuotoja sekä rajat ylittävää opetusyhteistyötä. Kahdessa suomalaiskorkeakoulujen verkostossa on mukana myös brittiyliopisto. Verkostot saavat rahoitusta sekä Erasmus+ -ohjelmasta että Horisontti -ohjelmasta. Ohjelmien rahoitusehdot ohjaavat toimintaa, joten Britannian EU-ero ja mahdolliset ohjelmayhteistyötä koskevat sopimukset näkyvät jatkossa myös näiden verkostojen toiminnassa. Britannia saavutti vuodelle 2030 asettamansa tavoitteen 600 000 ulkomaalaisesta tutkinto-opiskelijasta kymmenen vuotta etuajassa. Merkittävä osa brittiyliopistojen tuloista muodostuu lukuvuosimaksuista, joten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden merkitys on myös taloudellisesti suuri. EU-eron myötä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lukuvuosimaksut ovat nousseet, jopa nelinkertaistuneet. Kustannusten nousu, maahantuloon liittyvät rajoitukset, koronapandemia sekä sen johdosta lisääntyneet etäopetusmahdollisuudet ovat vähentäneet EU-maista tulevien hakijoiden ja opiskelijoiden määrää. Esimerkiksi suomalaisten hakijoiden määrä ns. päähaussa oli vuosina 2015-2016 noin tuhat hakijaa, vuonna 2021 enää 240. Britannia kuitenkin haluaa edelleen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja on kansainvälisen opiskelijoiden rekrytoinnissa kääntänyt katsettaan erityisesti Aasian ja Afrikan suuntaan. Helmikuun alussa julkistettujen tilastojen mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärä brittiyliopistoissa nousi 4%:lla edellisvuodesta. Suomi tavoittelee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. UK:n runsas korkeakoulutarjonta sekä lukuvuosimaksuja tasapainottava ja tulotason huomioonottava lainakonsepti ei luo brittiopiskelijoille suurta työntövoimaa tutkinto-opiskeluun ulkomailla. Liikkuvuutta edistää kuitenkin se, että Iso-Britannia tukee omien opiskelijoidensa opiskelua ulkomailla ns. Turing -ohjelman avulla, ainakin seuraavien kolmen vuoden aikana, yhteensä 330 miljoonalla punnalla. Iso-Britannia haluaa omien opiskelijoidensa kansainvälistyvän ja Suomi taas haluaa kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrää. Molemmat maat tarvitsevat osaavaa työvoimaa, joten halu työllistää korkeasti koulutettuja on suuri. Eri politiikka-alueiden yhteen toimivuus osaajahoukuttelussa on tärkeää. Tästä syystä sekä Britanniassa että Suomessa uudelleenarvioidaan parhaillaan mm. maahantulosäännöksiä. – Tällä hetkellä esimerkiksi harjoittelijoiden maahantulo Britanniaan on haasteellista ja haluamme yhdessä muiden EU-maiden kanssa kiinnittää siihen brittihallinnon huomiota, Birgitta Vuorinen toteaa.
NordenBladet —Jo yli neljännes Suomen lukioista on hyödyntänyt Tutkija tavattavissa -virtuaalivierailuja, joissa tutkijat syventävät oppitunneilla käsiteltäviä aiheita. Palvelu jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana vähintään seuraavat kaksi vuotta. Tulevan kaksivuotiskauden tavoitteena on vakiinnuttaa, kasvattaa ja kehittää palvelun toimintaa entisestään.Nuorten Tiedeakatemia käynnisti palvelun yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa vuonna 2019, ja palvelun suosio on kasvanut tasaisesti koko ajan. Arvion mukaan palvelu tavoitti noin 10 000 oppilasta vuonna 2021.Nuorten Tiedeakatemia on kerännyt opettajilta palautetta palvelusta. Vuosina 2020–2021 saaduista 143 vastauksesta 95 prosenttia oli yksiselitteisen kiittäviä. Palvelua kiitellään erityisesti sen helppokäyttöisyydestä ja maantieteellisestä kattavuudesta. Useat opettajat palaavat palveluun yhä uudelleen: ”Tämä palvelu on erinomainen lisä opetukseeni kaikissa oppiaineissani, sillä harvemmin tänne maakuntiin olisi mahdollista saada järjestettyä vastaavia vierailuja”, yksi opettajista kertoi.Palvelun ideana on tuoda tiedettä, tutkimusta ja korkeakouluyhteistyötä kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Palvelun kautta oppilaat ovat päässeet sukeltamaan mitä erilaisimpiin aiheisiin, kuten hiukkasfysiikkaan, kiertotalouteen, kriminologiaan, ympäristöfilosofiaan, jäätikkötutkimukseen, kehitysmaatutkimukseen ja seksuaaliterveyteen.Vierailut ovat mahdollisuus myös tutkijoille kehittää omaa ammattitaitoaan. Palvelu onkin saanut laajalti kiitosta myös siihen osallistuneilta tutkijoilta.Palvelussa mukana jo yli 350 tutkijaaPalvelun kautta opettajat voivat hakea tunneilleen tutkijaa opetuksen tueksi ja käsiteltäviä teemoja syventämään. Tutkijavierailut toteutetaan videopuheluina. Tutkija tavattavissa -tutkijapoolissa on tällä hetkellä yli 350 tutkijaa kattavasti eri tieteenaloilta, ja poolia kasvatetaan jatkuvasti. Maksuton palvelu on hyödynnettävissä eri puolilla Suomea ympäri lukuvuoden.Opettajat pääsevät palveluun mukaan täyttämällä yksinkertaisen verkkolomakkeen Nuorten Tiedeakatemian verkkosivuilla. Lomakkeella opettaja täsmentää, mille oppitunnille tai kurssille vierailua suunnitellaan, mistä aiheesta, milloin ja minkä ikäisistä oppilaista on kyse. Ilmoittautumisen jälkeen palvelun koordinaattori etsii tutkijapoolista sopivan tutkijan ja esittelee tutkijan ja opettajan toisilleen. Yhteensaattamisen jälkeen tutkija ja opettaja sopivat suoraan virtuaalivierailun tarkan aikataulun ja muut yksityiskohdat.Hankkeen puitteissa on tuotettu myös tiedevideosarja, jonka videoita on katsottu Nuorten Tiedeakatemian YouTube-kanavan kautta yli 12 500 kertaa.Avoin haku Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi käynnissäNuorten Tiedeakatemia on Suomalaisen Tiedeakatemian vuonna 2017 perustama monitieteinen nuorten tutkijoiden yhteisö. Sen tavoitteena on vahvistaa tieteen ja nuorten tutkijoiden asemaa yhteiskunnassa ja piristää suomalaista tiedekeskustelua. Tutkija tavattavissa -palvelu on osa Nuorten Tiedeakatemian tiedekasvatustoimintaa.Lisäksi akatemiassa työskennellään avoimen tieteen edistämiseksi, käydään keskustelua kansainvälisen tutkijayhteisön kanssa sekä pyritään vaikuttamaan siihen, että tutkittu tieto saataisiin yhä keskeisemmäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua.Tähän asti Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi on päässyt vain kutsuttuna tutkijana, mutta nyt jäsenyyttä voi ensimmäistä kertaa hakea helmikuun 2022 loppuun saakka käynnissä olevan avoimen haun kautta.
NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 22. helmikuuta Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Suomi tukee Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.Suomi tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Itä-Ukrainan separatistialueiden tunnustaminen rikkoo vakavasti Minskin sopimuksia. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.Suomi edellyttää Venäjän pidättäytyvän sotilaallisista toimista.
