NordenBladet — Osana Hankinta-Suomi-ohjelmaa ja kansallista julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa on julkaistu selvitys julkisten hankintojen koulutuksesta Suomessa vuonna 2021. Selvityksessä on kartoitettu julkisia hankintoja tekevien ammattilaisten koulutustaustoja sekä koostettu tietoa hankintakoulutusta tarjoavista oppilaitoksista. Selvityksen mukaan erityisesti julkisiin hankintoihin syventyvää hankintakoulutusta tarvittaisiin enemmän.Kyselyyn vastanneista 26 korkeakouluorganisaatiosta 22 kertoi tarjoavansa hankintakoulutusta. Tarjonta keskittyy kuitenkin yleisen hankintakoulutuksen kokonaisuuksiin, eikä erityisesti julkisiin hankintoihin valmistavaan koulutukseen. Julkisia hankintoja koskevaa koulutusta tarjottiin lähinnä rajattuina erityissisältöinä. Korkeakoulut kuitenkin näkivät yleisen hankintakoulutuksen valmistavan myös julkisten hankintojen toteuttamiseen. Nykyinen tarjonta ei kuitenkaan riittävästi ota huomioon julkisten hankintojen erityispiirteitä, esimerkiksi lainsäädäntöympäristön tuntemisen osalta. Selvityksen tulokset tukevat sitä, että julkisiin hankintoihin keskittyvää koulutusta tulisi lisätä ja laajentaa.Julkisten hankintojen osaamista hankitaan korkeakoulujen ulkopuoleltaJulkisia hankintoja työssään tekevistä vastaajista 79 prosenttia kertoi, ettei heidän opintoihinsa sisältynyt hankintaosaamisen opetusta. Harva myöskään koki saaneensa tutkinnostaan valmiuksia toimia julkisten hankintatehtävien parissa. Tällä hetkellä valtaosa julkisia hankintoja tekevistä hankkii toimenkuvan vaatimaa osaamista työnantajan järjestämän koulutuksen kautta tai itsenäisesti. Tämä tuo kuitenkin haasteita erityisesti pienille hankintayksiköille, joilla ei ole välttämättä riittäviä resursseja tarjota työntekijöilleen hankintatoimen koulutusta.Julkisia hankintoja tekevistä lähes 80 prosenttia on korkeakoulutettuja. Vastaajista 51 prosenttia kertoi valmistuneensa yliopistosta ja 28 prosenttia ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä julkisten hankintojen toteuttamisesta vastaavat päätyönään yleensä tradenomit, hallintotieteiden maisterit ja diplomi-insinöörit. Julkisia hankintoja tukevina asiantuntijoina toimii useimmiten oikeustieteen, hallinnon tai kaupan alan koulutuksen saaneita.Tavoitteena hankintaosaamisen kartoittaminenHankinta-Suomi-ohjelmassa valmistellaan parhaillaan hankintayksiköiden käyttöön osaamisen itsearviointityökalua, jonka tavoitteena on tarjota hankintayksiköille mahdollisuus selvittää hankintaosaamisen vahvuuksia ja kehittämistarpeita yksityiskohtaisemmin. Työkalun käytön myötä kansallisella tasolla kertyvää tietoa ja nyt julkaistua koulutusselvitystä voidaan jatkossa hyödyntää hankintakoulutuksen ja julkisen hankintaosaamisen kehittämisessä entistä paremmin.Selvitys on osa valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja kansallisen hankintastrategian toimenpiteitä. Selvityksen on toteuttanut tiedolla johtamisen konsulttiyhtiö Innolink.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ”Työehtosopimusten sukupuolivaikutukset samapalkkaisuuden näkökulmasta” -hankkeessa tutkitaan työehtosopimuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti sitä, millaisia vaikutuksia sopimuksilla on palkkatasa-arvon toteutumiseen.Tammikuussa 2022 käynnistyneessä hankkeessa selvitetään, millaisia käytäntöjä työmarkkinaosapuolet noudattavat sukupuolivaikutusten arvioinnissa ja miten ne näkyvät työehtosopimuksissa. Sukupuolivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan käytäntöjen arvioimista siltä kannalta, miten ne vaikuttavat sukupuoliin ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Hankkeessa tunnistetaan erityisesti samapalkkaisuuteen liittyviä työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointien kehittämiskohteita ja kehitetään suosituksia.
 
Hanke kytkeytyy hallitusohjelman tavoitteeseen edistää palkkatasa-arvoa aiempaa kunnianhimoisemmin ja vaikuttavammin. Hankkeen tuloksia hyödynnetään palkkasyrjintäsuojan tehostamisessa sekä tasa-arvolainsäädännön kehittämisessä ja toimeenpanossa. Samalla parannetaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointia yhtenä samapalkkaisuuden edistämisen keinona.Työehtosopimukset tarkastelussaTyöehtosopimusten sukupuolivaikutukset -hanke arvioi, onko työehtosopimuksissa sellaisia rakenteita tai määräyksiä, jotka asettavat sukupuolet erilaiseen asemaan tai eriyttävät naisten ja miesten palkkausta. Tutkimus toteutetaan kahdessa osassa. Aluksi työmarkkinajärjestöille tehdään kysely, jolla kartoitetaan sukupuolivaikutusten arvioinnin asemaa työehtosopimuksissa ja -neuvotteluissa. Kyselyn pohjalta valitaan joitakin sopimuksia tarkemman analyysin kohteeksi. Niiden osalta arvioidaan palkanmuodostusta ja palkkausjärjestelmiä ja selvitetään määräysten soveltamista työpaikkatasolla. Tutkimus sisältää myös työmarkkinatoimijoiden haastatteluja sekä olemassa olevien palkkatilastojen analyysiä.
 
Hankkeessa keskitytään sukupuolivaikutusten arviointiin työelämätutkimuksen ja oikeustieteiden näkökulmasta. Toteutuksesta vastaa tutkimuskonsortio emeritusprofessori Niklas Bruunin (Hanken) ja emeritaprofessori Kevät Nousiaisen (Turun yliopisto) johdolla. Tutkijana projektissa toimii väitöskirjatutkija Miikaeli Kylä-Laaso (Tampereen yliopisto). Hanke toteutetaan vuosina 2022–2023.LisätietoaOuti Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295163230, [email protected]
Niklas Bruun, p. 050 5996801, [email protected]
Kevät Nousiainen, p. 050 5202489, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Berliinissä, Saksassa 22.–23. helmikuuta.Ministeri Skinnari käy keskustelut Saksan talousyhteistyö- ja kehitysministeri Svenja Schulzen kanssa ja tapaa myös ulkoministeriön valtiosihteeri Susanne Baumannin, talous- ja ilmastonsuojeluministeriön valtiosihteerit Udo Philippin ja Patrick Graichenin sekä liittokanslerin talous- ja EU-poliittisen neuvonantajan, valtiosihteeri Jörg Kukiesin.Keskusteluissa teemoina ovat Saksan uuden hallituksen linjaukset erityisesti kehityspolitiikassa ja kauppapolitiikassa sekä yhteistyömahdollisuudet vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Lisäksi esille nousevat mm. ilmastorahoitus ja yhteistyö EU:n kehityspolitiikan Team Europe -aloitteiden puitteissa.Ministeri tapaa myös Saksan teollisuuden edustajia sekä Saksassa toimivia suomalaisyrityksiä keskustellen yhteistyömahdollisuuksista etenkin energian ja digitalisaation osalta.”On tärkeää, että keskustelemme laajasti Saksan uuden hallituksen kanssa ajankohtaisista aiheista ja erityisesti tulevaisuuden haasteista. Tänä vuonna G7-puheenjohtajana toimiva Saksa on Suomelle keskeinen kumppani sekä kahdenvälisesti että EU-politiikassa, ja Saksan merkitys suomalaisille yrityksille maamme suurimpana kauppakumppanina on ratkaiseva”, toteaa ministeri Skinnari. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 21. helmikuuta Brysselissä. Ministerit keskustelivat mm. asetusehdotuksesta metsäkatoon liittyen, maatalouden markkinatilanteesta ja Euroopan unioniin tuotavien maataloustuotteiden kestävyysstandardeista. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit keskustelivat marraskuussa 2021 annetusta asetusehdotuksesta metsäkadon vähentämiseksi ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Jäsenvaltiot vaativat määritelmien selkeyttämistä ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Ministeri Jari Leppä nosti esiin pellonraivauksille taannehtivaksi asetetun takarajan, 31.12.2020. Tämä takaraja on ongelmallinen lainsäädännön ennakoitavuuden näkökulmasta, sillä toimijat eivät ole voineet olla edes tietoisia ehdotuksesta vuoden 2021 alussa. Asetuksessa tulisi myös olla joustomahdollisuus, joka mahdollistaisi vähäisen pellonraivauksen, jotta peltolohkojen muotoa voitaisiin muuttaa käytännöllisemmäksi.Ministerit keskustelivat myös maatalouden markkinatilanteesta. Asiakohtaan liittyen neuvoston muissa asioissa Puola usean muun jäsenmaan kanssa pyysi komissiolta toimia sikasektorin hyväksi. Kaikki jäsenmaat olivat huolissaan tuotantopanosten hintojen noususta ja sianlihan markkinatilanteesta. Useat jäsenmaat vaativat komissiolta toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja sen vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Ministeri Leppä korosti, että yksi avaintekijä kannattavuusongelman ratkaisussa on se, että tuottajat saavat markkinoilta oikeudenmukaisen tulotason. Tämän vuoksi on jatkettava työtä tuottajien aseman vahvistamiseksi elintarvikeketjussa. Neuvosto keskusteli myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kauppapolitiikan yhtenäisyyden vahvistamisesta kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymisessä. Kestävyyttä edistävällä ja sääntöihin perustuvalla ulkomaankaupalla on siinä tärkeä rooli. Kokouksessa hyväksyttiin Codex Alimentariusta koskevat neuvoston päätelmät, joiden mukaisesti EU:n kestävyystavoitteita pyritään edistämään kansainvälisessä elintarviketurvallisuutta koskevassa standardoinnissa.Tavoitteena on hyväksyä myöhemmin neuvoston päätelmät siitä, miten Euroopan unioniin tuotavien maataloustuotteiden kestävyysstandardit voidaan saada paremmin vastaamaan EU:n kestävyysstandardeja. Standardien vastaavuuden parantaminen herätti yleisesti myönteisiä näkemyksiä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä, että standardien vastaavuutta parantaessa noudatetaan maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. Ministeri Leppä korosti, että kestävien ruokajärjestelmien saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja sektorit ylittävää lähestymistapaa. Neuvoston muissa asioissa komissio esitteli raportin kasvinsuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta unioniin tuonnin yhteydessä ja kasvipassin käytön laajentamisesta unionissa. Maanviljelijöiden haastavaan taloudelliseen tilanteeseen liittyen neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Itävallan tiedotusasia maataloustuottajien tulotason parantamisesta ja EU:n laajuisista alkuperämerkinnöistä.  Suomi tuki Itävallan aloitetta. Ministeri Leppä totesi, että viljelijöiden aseman parantaminen elintarvikeketjussa on tärkeä asia, ja UTP-direktiivi on keskeinen osa tätä tavoitetta. Lisäksi ministeri Leppä korosti, että direktiiviä koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee saada mahdollisimman pian voimaan kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Tanskan aloitetta koirien kaupallista hallussapitoa ja myyntiä koskevasta EU-lainsäädännöstä, Espanjan ja Portugalin valtuuskuntien tiedotusasia kuivuustilanteesta, Puolan tiedotusasiat tuotteiden menekinedistämisen tukikelpoisuuden tarkistamisen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista sekä sianlihan markkinoiden kriittisestä tilanteesta. Lisäksi muissa asioissa käsiteltiin Alankomaiden pyyntö etsiä ratkaisua ulkokanojen munien markkinointiin lintuinfluenssatilanteessa.  Kokouksen yhteydessä metsäisten maiden (Suomi, Itävalta, Ruotsi ja Slovenia) ministerit tapasivat vahvistaakseen jo tehtyä hyvää yhteistyötä. Ministeri Leppä tapasi myös komissaari Stella Kyriakidesin keskustellakseen tärkeistä Pellolta pöytään –strategian aloitteista. Lisäksi ministereiden lounaalla keskusteltiin yhteisestä kalastuspolitiikasta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa 59 100 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa 125 100. Kaikkiaan avoinna oli 208 100 työpaikkaa, mikä on 78 200 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli tammikuun lopussa yhteensä 273 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 59 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 22 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten tammikuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 1 600:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 144 600 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna tammikuun lopussa 37 900 henkilöä, mikä on 37 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 29 100 henkilöä, mikä on 28 600 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Joulukuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 3 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 106 000Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 000, mikä on 12 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 105 100 eli 15 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 10 300 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 30 000. Nuorten työttömyyksistä 59,2 prosenttia päättyi tammikuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuun aikana 125 100 eli 41 500 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan tammikuussa oli avoinna 208 100 työpaikkaa, mikä on 78 200 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli tammikuun lopussa 108 900 henkilöä, mikä on 3 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,0 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa 88 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 73,5 prosenttia, mikä on 3,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 205 000, mikä oli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,0 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Jari Lepän erityisavustajaksi maa- ja metsätalousministeriöön on nimetty Jere Nuutinen. Nuutinen aloitti tehtävässään 21.2.2022.Nuutinen on kotoisin Joensuusta, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna toista kautta. Lisäksi hän toimii Business Joensuun hallituksen puheenjohtajana. Nuutinen siirtyy ministerin erityisavustajaksi eduskunta-avustajan tehtävistä. Hänen vastuualueenaan ministeriössä on ruokaan sekä maatalouteen liittyvät asiat niin kotimaan kuin EU:n tasolla.Lepän erityisavustajana jatkaa Annukka Kimmo, jonka vastuualueena ovat luonnonvarat sekä lehdistöasiat.Maa- ja metsätalousministeriön ilmastopoliittisissa kysymyksissä avustaa erityisavustaja Markku Rajala.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jatkossa jokainen saisi halutessaan passin tai henkilökortin rinnalle digitaalisen henkilöllisyystodistuksen älypuhelimeensa. Se mahdollistaisi asioinnin eri palveluissa kasvotusten ja verkossa sekä lisäisi yksityisyyden suojaa. Valtiovarainministeriö avasi lakimuutoksista lausuntokierroksen 21. helmikuuta.Lausuntoja toivotaan laajasti eri sidosryhmiltä. Lausuntokierros on käynnissä 8. huhtikuuta saakka lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntokierroksella kommentteja pyydetään esimerkiksi lakimuutosten vaikutuksista kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille. ”Yhteiskuntamme palveluissa asioidaan yhä enemmän sähköisesti, ja siksi myös henkilöllisyystodistuksesta tulee digitaalinen. Suomi haluaa olla digitalisaation edelläkävijä, ja tämä on yksi osoitus siitä. Digitaalinen henkilöllisyystodistus helpottaa monella tavalla kansalaisten arkea ja rakentaa virtuaalista Suomea”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.Digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta on hyötyä kansalaisille ja yrityksilleDigitaalinen henkilöllisyystodistus tekee kansalaiselle henkilötietojen osoittamisesta entistä tietoturvallisempaa, joustavampaa ja yhdenvertaisempaa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus olisi jokaisen suomalaisen saatavilla, ja se olisi riippumaton esimerkiksi palveluntarjoajista tai maksullisista asiakassuhteista. Asiointitilanteessa henkilö voisi jatkossa entistä paremmin itse päättää, mitä tietoja jakaa. Esimerkiksi kaupassa ikää tarkistettaessa olisi mahdollista näyttää vain ikä koko henkilötunnuksen sijaan. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myöntäjän ei olisi mahdollista seurata, miten sitä käytetään.Digitaalisella henkilöllisyystodistuksella olisi hyötyä myös yrityksille. Esimerkiksi asiakkuuden avaamisprosessit, jotka nykyisin vaativat asiakkaan läsnäoloa ja henkilöllisyystodistuksen näyttämistä, olisi mahdollista toteuttaa täysin digitaalisesti. Myös muun muassa kaupan alan toimijoille digitaalinen henkilöllisyystodistus tekee asiointitilanteesta helpomman. Digitaalinen henkilöllisyystodistus nopeuttaa asiakkaan tunnistamista esimerkiksi tilanteissa, joissa järjestelmiin tarvitsee kirjata tietoja henkilöstä, ja vähentää näppäilyvirheiden mahdollisuutta. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen ehtona on passi tai henkilökorttiPoliisi myöntäisi digitaalisen henkilöllisyystodistuksen henkilöille, joilla on suomalainen passi tai henkilökortti. Digitaalinen henkilöllisyystodistus toimisi älypuhelimessa mobiilisovelluksena. Digitaaliselle henkilöllisyystodistukselle ei ole ikärajaa, ja alle 15-vuotiaat voisivat saada sen huoltajan suostumuksella. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on vapaaehtoinen, ja tavalliset henkilökortit toimivat jatkossakin normaalisti. Jos henkilö ei halua tai voi käyttää digitaalisen henkilöllisyystodistuksen mobiilisovellusta, hän voisi ottaa käyttöön julkisen hallinnon palveluihin tarkoitetun tunnistusvälineen. Sillä olisi mahdollista tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin. Tunnistusvälineen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto.Lisäksi ulkomaalaisten olisi mahdollista ottaa käyttöön digitaalinen asiointiväline, joka mahdollistaa henkilötietojen osoittamisen sähköisessä asioinnissa aiempaa helpommin. Sen edellytyksenä on ulkomaalaisen viranomaisen myöntämä virallinen matkustusasiakirja. Asiointivälineen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto. Digitaalinen henkilöllisyystodistus voidaan myöhemmin laajentaa EU:n digitaaliseksi lompakoksiMyöhemmin digitaalinen henkilöllisyystodistus voidaan kehittää osaksi EU:n tuoreen lainsäädäntöehdotuksen edellyttämää eurooppalaista digitaalista lompakkosovellusta. Ehdotuksen mukaan jokaisessa EU-maassa tulisi vuonna 2024 ottaa käyttöön lompakkosovellus, joka mahdollistaa asioinnin koko EU:ssa. Lompakkoon voisi sisältyä henkilötodistuksen tietojen lisäksi myös muita tietoja, kuten tieto ajo-oikeudesta.”Käynnissä oleva valmistelu antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millainen eurooppalaisesta ratkaisusta muodostuu. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen valmistelu ei mene hukkaan eikä ole ristiriidassa EU-valmistelun kanssa”, ministeri Paatero korostaa. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen valmistelu on osa hallitusohjelmaa, jossa tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa digitalisaation ja teknologian kärkimaana sekä kehittää toimivia tunnistusratkaisuja.  Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen toteuttamiseen on valtion budjetissa varattu 20 miljoonaa euroa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään lausuntopalautteen pohjalta ja hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle syksyllä 2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee 22. helmikuuta Lontoossa, jossa hän tapaa Ison-Britannian ulkoministerin Liz Trussin.Ministerit keskustelevat Euroopan turvallisuustilanteesta sekä Suomen ja Ison-Britannian kahdenvälisistä suhteista.”Tämänhetkisessä herkässä tilanteessa on tärkeää koordinoida kantoja ja tilannekuvaa kumppanimaiden kanssa. Iso-Britannia on Suomelle läheinen kumppani. On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö EU:n ja Ison-Britannian välillä jatkuu mahdollisimman tiiviinä. Kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa korostaa entisestään tätä tarvetta”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. kerran tiistaina 22. helmikuuta. Kokouksen aiheena on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimien arviointi. Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa kuvataan taakanjakosektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen sekä tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt. Lisäksi lähikuukausina valmistuvat erityisesti päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttöä ja metsätaloutta koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.Suunnitelmasta annetut lausunnot keskustelun pohjanaSyksyn budjettiriihen päätöksen mukaisesti tutkimuslaitokset (Ilmastopaneeli, Syke, Luke, Ilmatieteen laitos ja VTT) ovat toimittaneet omat arvionsa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnosversion toimien riittävyydestä. Lisäksi suunnitelmasta annettiin 210 lausuntoa lausuntokierroksella joulu-tammikuussa.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän keskustelu evästää osaltaan ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän linjauksia kokonaisuudesta.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.Ympäristöministeriön tiedote: Tutkimuslaitosten arviot: taakanjakosektorin ilmastotoimia vahvistettavaIlmastopolitiikan pyöreä pöytä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 22. helmikuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat maaliskuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, EU:n kriisivalmiuden ja resilienssin vahvistaminen, Puolan oikeusvaltiotilanne ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Neuvosto aloittaa 24.–25.3. maaliskuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston valmistelun keskustelemalla sen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat EU:n koronatoimien koordinaatio, turvallisuus ja puolustus, eurooppalainen ohjausjakso sekä ajankohtaiset ulkosuhdeasiat. Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelevat maaliskuussa myös sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta. Ministerit käyvät periaatekeskustelun EU:n kriisivalmiuden ja kriisinkestävyyden (resilienssi) vahvistamisesta. Kyse on marraskuun 2021 neuvoston ja joulukuun 2021 Eurooppa-neuvoston resilienssipäätelmien toimeenpanosta. Työn tavoitteena on, että EU on jatkossa paremmin varautunut kriiseihin. Suomi korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, erilaisiin kriiseihin varautumista sekä sisämarkkinoiden toiminnan turvaamista myös kriisiolosuhteissa.Kokouksessa järjestetään myös Puolan kuuleminen maan oikeusvaltiotilanteesta. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä sillä neuvoston kannanmuodostus ei ole ajankohtaista kuulemisten vielä jatkuessa. Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.”Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen muodostaa EU:n toiminnan perustan. Puolan oikeusvaltiotilanne on huolestuttava. On tärkeää, että kuulemisia jatketaan, kunnes oikeusvaltiohuolet saadaan ratkaistua”, ministeri Tuppurainen sanoo.Puheenjohtajamaa Ranska antaa tilannetietoja Euroopan tulevaisuuskonferenssin tilanteesta. Ministerit käyvät keskustelun aiheesta. Osana tulevaisuuskonferenssia valtioneuvosto järjesti Suomessa syksyn ja alkuvuoden aikana Eurooppa olemme me –tapahtumasarjan, jonka yhteenveto julkaistiin 9.2.2022. Tapahtumissa ministerit keskustelivat kansalaisten kanssa siitä millaista EU:ta he haluavat olla rakentamassa. On tärkeää, että suomalaisten näkemykset kuuluvat konferenssissa ja sen lopputuloksissa. Konferenssin tulosten tulee olla edustavia ja heijastaa laajasti erilaisten EU-kansalaisten näkemyksiä.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi