NordenBladet —Sisäministeriö käynnisti syksyllä 2021 pelastustoimen valtakunnallisten strategisten tavoitteiden valmistelutyön. Strategisissa tavoitteissa esitetään hyvinvointialueiden pelastustoimen tavoitteet, valtakunnallisesti merkittävät palvelujen uudistus- ja kehittämistavoitteet sekä linjataan lainsäädännön ja suorituskyvyn kehittämisen suuntaviivat. Tavoitteet ohjaavat pelastustoimen valtakunnallista sekä hyvinvointialueella tapahtuvaa kehittämistä ja palvelutasopäätöksen valmistelua. Tavoitteet ovat hyödynnettävissä myös hyvinvointialueiden strategiatyössä.Strategiset tavoitteet valmistellaan pelastustoimen viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Valmistelu toteutetaan kokouskäsittelyin sekä työpajoissa. Ensimmäinen työpaja järjestettiin tammikuussa 2022. Toinen työpaja järjestetään 4.3., minkä jälkeen asiakirjaluonnos toimitetaan lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että valtioneuvosto vahvistaisi valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle syksyllä 2022.Strategiatyö perustuu pelastustoimen järjestämislakiin. Sen mukaan valtioneuvosto vahvistaa valtakunnalliset strategiset tavoitteet joka neljäs vuosi. Tavoitteiden tulee vastata kansallisia, alueellisia sekä paikallisia tarpeita, onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa, että pelastuslain mukaiset pelastustoimen palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti kaikkialla Suomessa.
NordenBladet —Uusi yt-asiamies.fi –sivusto tarjoaa kattavan tietopaketin yhteistoiminnasta työpaikoilla sekä yhteistoiminta-asiamiehen toiminnasta.”Yhteistoiminta työpaikoilla on tärkeä osa työelämää. Uusi verkkosivu on suunnattu niin työntekijöille kuin työnantajille, sekä kaikille yhteistoiminnasta kiinnostuneille. Toivon sen tukevan erityisesti uuden yhteistoimintalain mukaista jatkuvaa vuoropuhelua työpaikoilla”, kertoo yhteistoiminta-asiamies Joel Salminen.Yhteistoiminta-asiamiehen verkkosivulle on koottu tietoa yhteistoiminnasta, henkilöstörahastosta, näihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä yhteistoiminta-asiamiehen lausunnoista. Lisäksi sivustolta löytyy yhteistoiminta-asiamiehen yhteystiedot ja lomake valvontailmoituksen tekemiseen. Sivustoa on tarkoitus kehittää edelleen palautteen perusteella palvelemaan paremmin yhteistoimintaa työpaikoilla.Verkkosivun tarkoituksena on myös tarjota tietoa vuoden 2022 alusta voimaan tulleesta yhteistoimintalain uudistuksesta. Uudistus parantaa vuorovaikutusta työpaikoilla sekä lisää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Sivusto on tällä hetkellä suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkielinen versio on tulossa.Yhteistoiminta-asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan. Yhteistoiminta-asiamiehen tarkoituksena on edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä siihen liittyvien lakien tavoitteiden toteutumista. Yhteistoiminta-asiamiehellä on oikeus esimerkiksi saada valvontaa varten välttämättömät tiedot työnantajalta salassapitosäännösten estämättä, suorittaa tarkastus yrityksessä sekä saattaa asia esitutkintaan, jos lain rikkomisesta seuraa rangaistus.
NordenBladet —Hallituspuolueet ovat 23.2.20022 sopineet kaivoslain uudistamisen keskeisistä sisällöistä. Uudistusta on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhdessä sidosryhmien kanssa.Kaivoslain luonnoksessa esitetään esimerkiksi kuntakaavoituksen edellyttämistä kaivostoiminnalle ja malminetsintävarauksiin liittyvien säännösten tarkentamista.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä kiittää hallituspuolueita rakentavasta yhteistyöstä ja korostaa lain merkitsevän kestävän kaivostoiminnan edellytysten vahvistumista Suomessa.
”Kaivoslain uudistamisen myötä paikalliset vaikutusmahdollisuudet, elinkeinotoiminnan näkymät ja ympäristölliset seikat vahvistuvat nykyisestä. Pidän tärkeänä, että Suomessa on myös jatkossa laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää nauttivaa kestävää kaivosalan toimintaa”, ministeri Lintilä toteaa.
Hallituspuolueiden neuvotteluissa on sovittu myös malminetsintää koskevasta kiellosta kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä valtion muilla luonnonsuojelualueilla sallitun malminetsinnän edellytysten tiukentamisesta. Nämä ehdotukset tulevat sisältymään luonnonsuojelulakia koskevaan hallituksen esitysluonnokseen.
Kaivoslain uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos etenee lausuntokierrokselle viikon 9 loppupuolella. Lausuntopyyntö julkaistaan lausuntopalvelussa ja lausuntokierroksen alkamisesta tiedotetaan vielä erikseen.
NordenBladet —Avustusten myöntäminen öljylämmityksen vaihtajille jatkuu ELY-keskuksessa nyt EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU). Öljylämmityksen vaihtajille on varattu EU-rahaa 65 miljoonaa euroa, mikä riittää noin 15 000 kotitaloudelle. Jonossa on valmiiksi lähes 10 000 hakemusta. EU:n määrärahoja ei voida myöntää kaukolämpöön, joten öljylämmityksestä kaukolämpöön vaihtavien avustushakemuksia ei voida ottaa vastaan kuluvan helmikuun jälkeen.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat”On tärkeää, että tuemme ihmisiä muutoksessa kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Avustus öljylämmityksen vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon on saavuttanut suuren suosion ja on hienoa, että sen myöntämistä voidaan edelleen jatkaa. Yhtenä vaihtoehtona kannattaa muistaa myös vuoden alusta voimaan tullut kotitalousvähennyksen korotus öljylämmityksestä luopujille. Nyt on hyvä hetki vaihtaa vähähiiliseen lämmitykseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Kaukolämpö ei täytä elpymisvälineen tiukkoja ympäristövaatimuksia – tulleisiin kaukolämpöhakemuksiin pyritään myöntämään kansallista rahaaElpymisvälineen avustuksissa on sovellettava niin kutsuttua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH, Do No Significant Harm), minkä vuoksi Euroopan unionin elpymisvälineen määrärahoja ei voida myöntää kotitalouksille, jotka vaihtavat öljylämmityksen kaukolämpöön. Kaukolämpöhankkeet eivät täytä elpymisvälineen ehtoja, koska kaukolämmön tuotannossa voidaan ainakin ajoittain käyttää fossiilisia polttoaineita.Kansallisen määrärahan arvioidaan riittävän helmikuun loppuun mennessä saapuneille kaukolämpöhakemuksille.”Tähän mennessä tulleissa hakemuksissa noin 10 prosenttia avustuksen hakijoista on vaihtamassa kaukolämpöön. Suosituimpia lämmitysmuotoja hakemuksissa ovat ilma-vesilämpöpumput sekä maalämpö”, kertoo ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset.Suosittua avustusta hakenut jo 19 000 kotitaloutta – takana yli 7 000 toteutunutta remonttiaAvustushakemusten käsittelyaika on suuresta hakemusmäärästä ja määrärahojen ajoittaisesta loppumisesta johtuen tällä hetkellä noin 12 kuukautta. Hakemuksia on kuitenkin esikäsitelty tauon aikana, joten päätösten tekeminen etenee ripeästi nyt kun uudet määrärahat vapautuvat käyttöön.ELY-keskuksen avustusta on hakenut tähän mennessä yli 19 000 pientalon omistajaa. Avustusta on myönnetty noin 9 400 suomalaiselle kotitaloudelle, joista yli 7 000 on jo toteuttanut remontin ja saanut maksun. Ajantasainen hakemus- ja käsittelytilanne on nähtävillä ELY-keskuksen avustussivuilla.Lue lisääAvustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Öljylämmityksen vaihtajalle (motiva.fi)Toimenpideohjelma ja kaikki avustukset kootusti: Öljylämmityksestä luopuminen (ym.fi)Asiakaspalvelu ja neuvontaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Kuluttajien energianeuvonta (motiva.fi)
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon maa- ja metsätalousministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Lannoitelakia koskevan lakiehdotuksen perusteella saa käsityksen asian taustasta ja keskeisistä ehdotuksista. Vaikutuksia on kuvattu keskeisistä näkökulmista, mutta esitysluonnoksesta ei selviä riittävällä tavalla, miten nykytilanne muuttuisi.Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotuksesta ei kaikilta osin selviä riittävällä tavalla miten nykytilanne muuttuisi. Lakiehdotuksesta ei selviä, mitä alan toimijoiden valvonnasta voidaan päätellä. Esimerkiksi noudattavatko toimijat pääosin sääntelyä, esiintyykö alan toimijoiden keskuudessa ongelmia tai ovatko viranomaisen valvontakeinot puutteellisia. Lakiehdotuksen nykytilan kuvausta tulisi vielä tarkentaa. Käytännön esimerkit mahdollisista valvonnassa havaituista alan ongelmista tai yritysten kokemasta hallinnollisesta taakasta voisivat selventää esityksen merkitystä ja muutoksen mittaluokkaa asiaa tuntemattomalle.Ympäristövaikutuksia tulisi vielä täsmentää. Lakiehdotuksesta ei esimerkiksi selviä, voiko laitoshyväksynnän poistamisesta aiheutua riskejä ympäristölle. Lakiehdotuksen mukaan tyyppinimihyväksynnän poistaminen helpottaa uudentyyppisten lannoitevalmisteiden kehittämistä ja niiden markkinoille saattamista ottaen samalla huomioon kasvinravitsemuksen sekä rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuuden ja ympäristön tilan. Lakiehdotuksessa voisi mahdollisuuksien mukaan tarkentaa, mitä vaikutuksia tyyppinimihyväksynnän poistamisella voisi olla ympäristölle, ilmastolle sekä rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuudelle. Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitystä valmisteltaessa on tarkasteltu kansallisia tarpeita ja muita mahdollisia toteuttamisvaihtoehtoja. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu lannoitelakia ja siihen liittyviä lakeja koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero MMM072:00/2020.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Liikenne – ja viestintäministeriö julkaisi 22.2.2022 liukastumis- ja kaatumistapaturmien yleisyyttä, taustaa ja ehkäisytyötä toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta selvittäneen tutkimuksen tulokset.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös talvikunnossapidon ja jalankulkusääpalveluiden merkitystä liukastumistapaturmien ehkäisytyössä ja kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tutkimuksen ministeriölle toteutti VTT Oy.Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Liukkaiden kelien yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.Nuoret liukastuvat useammin, ikäihmiset kärsivät vakavimmat seurauksetTutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 125 000 liukastumis- ja kaatumistapaturmaa. Hieman yli puolet näistä tapaturmista tapahtuu naisille (56 %) ja pääasiassa työikäiselle väestölle (66 % 20-54-vuotiaille, 28 % 55-74-vuotiaille ja 7 % yli 75-vuotiaille). Liukastumis- ja kaatumistapaturmissa tilastot eroavat yleisestä liikenneonnettomuuksia koskevasta tilastosta, jossa miesten loukkaantumisriski kaikilla kulkutavoilla on naisia korkeampi.Liukastumis- ja kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa. Näistä lähes puolet (46 %) on lieviä loukkaantumisia ja noin neljä prosenttia vakavia loukkaantumisia.Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.Väestön liikkumista tukevat toimet hyödyttävät koko yhteiskuntaaTutkimuksen tulokset osoittavat, että kävelyn turvallisuus talviolosuhteissa on yhä huono, vaikka ongelma on tunnistettu jo vuosituhannen vaihteessa tehdyissä selvityksissä. Jalankulkuväylien talvikunnossapidon laadulla on merkitystä myös yhteiskunnan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska talviset jalankulkuolosuhteet koettelevat eri väestöryhmiä eri tavoin. Tutkimuksesta ilmeneekin, että ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset pitivät talvikunnossapidon toimenpiteitä tärkeämpinä kuin muut vastaajat.Kaupunkien ja kuntien väylien talvikunnossapidon toteutustavat vaihtelevat, eikä arviointeja talvikunnossapidon vaikutuksesta liukastumistapaturmien ehkäisyyn ole tehty kuin muutamia. Usein toistuva löydös kuitenkin on, että talvikunnossapidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin liukastumistapaturmien seuraamuksista aiheutuneet kustannukset.Huomionarvoinen tutkimustulos on myös se, että suuri osa liikkumisympäristössä tapahtuvista loukkaantumisista jää liikenneturvallisuustyön ulkopuolelle, sillä liukastumis- ja kaatumistapaturmat eivät sisälly liikenneturvallisuustoimenpiteiden piiriin. Tutkimuksessa kannustetaankin liikenneturvallisuustyön laajentamista tältä osin ja tapaturmien tehokkaampaa tilastointia sisällyttämällä liikenneympäristössä tapahtuvat liukastumis- ja kaatumistapaturmat viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Tapaturmien parempi huomiointi liikenneturvallisuustyössä voisi johtaa tehokkaampiin toimenpiteisiin. Tutkimuksessa ehdotetaan lisäksi terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin avointa saatavuutta tutkimuskäyttöön ja päätöksenteon tueksi.Tutkimuksessa suositellaan kansalaisten tilannetietoisuuden lisäämistä nostamalla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen jalankulkusään näkyvyyttä medioissa. Jalankulkijoille erikseen suunnatut säätietopalvelut ovat hyödyllisiä siksi, että autoilun kannalta liukkaat olosuhteet eivät ole aina kävelyn kannalta haasteellisia. Noin kolmannes tutkimuksen vastaajista mainitsi jalankulkusäätiedon vaikuttaneen kävelyreitin valintaansa tai kenkien liukuesteiden käyttöön. Toisaalta liukastumisen kokeneista vastaajista noin kymmenes kertoi, ettei liukastumisen koettuaan lähde liukkaalla kelillä mielellään ulos.– Vaikka liukastumistapaturmista aiheutuu kustannuksia, on hyvä pitää mielessä, että myös liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on suomalaisen ja yleensä länsimaisen yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita. Koko yhteiskunnan kokema hyöty kasvaa, jos liukastumistapaturmien ehkäisyllä voidaan lisätä ihmisten liikkumista, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla. Tutkimus on osa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta vuosille 2019-2021.
NordenBladet —KTI Kiinteistötieto Oy on arvioinut valtiovarainministeriön toimeksiannosta valtion vuokrajärjestelmän ja Senaatti-konsernin toimintaa. Tutkimus kuvaa valtioasiakkaiden, näitä ohjaavien ministeriöiden sekä Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen edustajien näkemyksiä valtion vuokrajärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Asiakkaat pitävät nykyistä vuokramallia selkeänä ja läpinäkyvänä sekä nykyisiä vuokratasoja pääosin kohtuullisina.Valtiolla on omistuksessaan arvoltaan noin 4,2 miljardin euron rakennettu kiinteistöomaisuus, johon kuuluu noin 9000 rakennusta. Valtiolla on käytössä sisäisten vuokrien järjestelmä, jossa Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen vuokralaisena olevien valtion virastojen ja laitosten vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen pohjalta. Senaatti-konserni ei siis tavoittele voittoa toiminnallaan. Valtion nykyinen vuokrajärjestelmä tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Senaatti-kiinteistöt toimii valtion tilanhankintayksikkönä, jonka kautta tiloja voidaan vuokrata joko valtion tai ulkopuolisen vuokranantajan tiloista. Puolustuskiinteistöt toimii tilanhankintayksikkönä Puolustusvoimille. Vuokria pidetään pääosin kohtuullisinaVuokrataso nähdään hyvinkin kilpailukykyisenä ja edullisena markkinatoimijoihin nähden. Senaatti-kiinteistöt vertaa vuokratasojaan jatkuvasti markkinavuokriin. Senaatti-konserni arvioi myös erityiskiinteistöjen, kuten vankiloiden ja tutkimuslaitosten, vuokrien olevan edullisia, vaikka ulkoista vertailuhintaa ei tällaisille kohteille ole suoraan osoitettavissa. Osa asiakkaista toivoo kuitenkin lisää läpinäkyvyyttä sekä vuokrien ja kustannusten avoimempaa markkinavertailua, jolla voitaisiin parhaiten arvioida Senaatti-konsernin toiminnan tehokkuutta. Erityisesti kiitosta nykyinen järjestelmä saa vuokrasopimuksissa sovelletusta 12 kuukauden irtisanomisajasta, joka tarjoaa valtioasiakkaille entistä suurempaa joustavuutta tilatarpeiden muuttuessa. Keskitetty kiinteistöomistamisen malli, sisäinen vuokrajärjestelmä sekä yhtenäiset toimintatavat vastaavat hyvin valtion uuden kiinteistöstrategian ja toimitilastrategian tarpeisiin. Toimitilastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisääntyvää ja entistä toimivampaa yhteistyötä Senaatti-konsernin liikelaitosten, ohjaavien ministeriöiden ja tilojen käyttäjien välillä. Senaatti-konsernin ammattitaitoa arvostetaan ja sen arvioidaan tuottavan lisäarvoa sekä kokonaisuudelle että etenkin pienemmille asiakkaille, joilla ei ole omia toimitilajohtamisen resursseja tai osaamista.Korjausinvestointien budjetit voivat ylittyä monesta syystäEniten keskustelua Senaatti-konsernin ja valtioasiakkaiden välillä aiheuttavat selvityksen perusteella toimitiloihin tehtävät korjausinvestoinnit. Rajanveto Senaatti-konsernille kuuluvien ja vuokraan vaikuttavien investointien välillä kaipaa lisää selkeyttä. Kustannusten ohjaaminen ja toteutuminen ovat Senaatti-konsernin ohjausvallassa, mikä voi aiheuttaa haasteita, jos budjetti ylittyy. Budjetit voivat ylittyä myös asiakkaan takia, jos investointihankkeen sisältöä muutetaan hankkeen aikana. Myös hankkeiden pitkät toteutusajat johtavat joskus tilanteisiin, joissa määrärahapäätökset eivät vastaa hankkeiden toteutuneita kustannuksia, kun kustannukset nousevat. Erityisen haasteellisena koetaan yllättävät, esimerkiksi sisäilmaongelmista johtuvat investoinnit. Osalle asiakkaista vuokrajärjestelmä soveltuu paremmin kuin toisilleErot erityistilojen, kuten vankiloiden ja Puolustusvoimien käytössä olevien tilojen, ja yleiskäyttöisempien toimistotilojen välillä ovat suuria. Asiakkaat, joiden tiloille ei ole löydettävissä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tai korvaavaa käyttöä, kokevat mallin osin joustamattomana, ja toivovat lisää läpinäkyvyyttä sekä asiakaskohtaisten tarpeiden huomioon ottamista. Vuokrasopimuksen irtisanomistilanteessa asiakkaalle mahdollisesti realisoituva jäännösarvovastuu kohteeseen tehdyistä investoinneista on yksi nykyisen vuokrajärjestelmän keskustelluimmista yksityiskohdista. Tähän mennessä merkittäviä vastuita ei ole asiakkaille realisoitunut. Korvaavan käytön löytäminen erityiskohteille on käytännössä vaikeaa, mikä lisää jäännösarvovastuun realisoitumisen riskiä tietyille asiakkaille. Jäännösarvovastuuta on hyvä avata ja sopia jo neuvotteluvaiheessa.Selvityksessä saatuja tietoja käytetään tukena Senaatti-konsernia koskevan valtioneuvoston selonteon valmistelussa sekä järjestelmän jatkokehittämisessä.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut varhaiskasvatuksen järjestäjille valtionavustushaun, jolla vahvistetaan varhaiskasvatuksen tukea vuosina 2022-2023. Avustusta on haettavissa yhteensä 35 miljoonaa euroa.Varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen oikeus tukeen vahvistuu elokuun alusta lähtien. Lain myötä varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.– Lapsen oikeus tukeen vahvistuu uuden lain myötä. Laadukas varhaiskasvatus on tärkeää lapsen koko myöhemmälle oppimiselle, ja lapsella on oltava oikeus oikea-aikaiseen tarvitsemaansa tukeen heti ensimmäisistä oppimisvuosista lähtien, opetusministeri Li Andersson sanoo.Varhaiskasvatuksessa annettavan tuen muodot ovat pedagoginen, hoidollinen ja rakenteellinen tuki. Lapsen oikeusturvaa tuen saamisessa vahvistaa myös lakiin kirjattu hallintopäätöksen tekeminen tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä tukipalveluista yleisen tuen tasolla.Uudistuksen toimeenpanoa tuetaan nyt avautuvalla avustuksella. Avustuksen avulla kehitetään pysyviä toimintamalleja, rakenteita ja toimintakulttuuria sekä tuetaan varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata varhaiskasvatuksen henkilöstöä varhaiskasvatuksen tuen lainmukaiseen, laadukkaaseen toteuttamiseen.Avustusta voidaan käyttää varhaiskasvatushenkilöstön, erityisesti erityisopettajien ja opettajien palkkaamiseen, varhaiskasvatushenkilöstön tukeen liittyvän koulutuksen hankkimiseen ja monialaisen ja –ammatillisen yhteistyön kehittämiseen.Valtionavustus on osa varhaiskasvatuksen Oikeus oppia -laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa ja sen toimeenpanoa.Hakuaika päättyy 30.3.2022.Hakuilmoituksessa on ohjeet avustuksen hakemiseen.
NordenBladet —EU:n kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 24.2.2022 sisämarkkinat ja teollisuuspolitiikka -kokoonpanolla. Yritysten kestävyysraportoinnin lisäksi ministerien tapaamisen aiheina ovat muun muassa sisämarkkinoita vääristävät ulkomaiset tuet ja vihreän siirtymän vaikutus liikennesektorin tulevaisuuteen.Suomea kilpailukykyneuvoston kokouksessa edustaa työministerin valtiosihteeri Ville Kopra. Neuvoston tavoitteena on muodostaa yleisnäkemys ehdotuksesta, joka käsittelee yritysten vastuullisuusraportointia koskevien tietojen julkaisemista (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Ehdotuksen mukaan suurien yritysten ja pörssiyritysten tulisi raportoida vastuullisuusteemoista toimintakertomuksissaan. Tavoitteena on, että yritysten kestävyysraportointi olisi samassa asemassa taloudellisen raportoinnin kanssa.Säädös kestävyysraportoinnista astuisi voimaan isoilla yrityksillä vuonna 2023, pienillä ja keskikokoisilla kolme vuotta myöhemmin. Uudet raportointivelvoitteet koskisivat noin 600-800 suomalaista yritystä. Suomi kannattaa komission ehdotusta ja pitää tärkeänä, että asiaa tarkastellaan kokonaisuutena yhdessä muiden käynnissä olevien komission ehdotusten, kuten EU:n yritysvastuulainsäädännön, kanssa.EU haluaa puuttua nykyistä tehokkaammin sisämarkkinoita vääristäviin ulkomaisiin tukiinEU:lla ei tällä hetkellä ole olemassa tehokkaita keinoja puuttua EU:n ulkopuolisten maiden tukien aiheuttamiin kilpailun vääristymiin sisämarkkinoilla. Ulkomaiset tuet voivat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla esimerkiksi yritysostojen ja julkisten hankintojen yhteydessä. Komissio ehdottaa nyt kolmea uutta työkalua, joilla asiaan voitaisiin jatkossa puuttua.EU:n markkinoiden tulee säilyä avoimina ja kilpailullisina ja kaikilla toimijoilla tulee olla tasavertaiset toimintamahdollisuudet sisämarkkinoilla. Suomelle on tärkeää, että säännöt ovat riittävän selkeitä ja ennustettavia, eikä asetus estä tai vaikeuta perusteetta ulkomaisia investointeja EU-alueella.Neuvostossa keskustellaan myös vihreän siirtymän vaikutuksista liikennesektorin teollisen ekosysteemin tulevaisuuteen ja toimista, joilla muutosta voidaan vauhdittaa. Suomelle on tärkeää, että vihreässä siirtymässä kiinnitetään huomiota poikkileikkaaviin teknologioihin, kuten tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen, ja niiden merkitykseen teollisuuden uudistumiselle. Siirtymä ilmastoneutraaliin teollisuuteen luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.Lisäksi neuvostossa kuullaan radiolaitedirektiivin muutosehdotuksista, mikrosiruasetuksesta, EU:n yritysvastuulainsäädännöstä sekä standardisointistrategiasta.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 19.2.2021 parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella Kelan hallintoon ja ohjaukseen liittyviä muutoksia. Työryhmän työskentely on päättynyt ja loppuraportti valmistunut.Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka valvonta kuuluu eduskunnan valitsemille valtuutetuille. Kelan erityisen perustuslaillisen aseman vuoksi Kelaa koskevia muutoksia on valmisteltu parlamentaarisessa työryhmässä.Asettamispäätöksen mukaan työryhmän tavoitteena oli selvittää Kelaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä kokoontui yhteensä 11 kertaa ja pyysi 4 selvitystä työnsä tueksi. Lisäksi työryhmä kuuli asiantuntijoita.Työryhmän kannanotot koskevat avustavien tehtävien siirtoa, tilitietojen saamista rahalaitoksilta, Kelan hallintoa, ohjauksen kehittämistä sekä valvontaa ja tarkastusta. Erityisesti Kelan hallintoa koskien työryhmä ehdottaa useita muutoksia. Työryhmä ehdottaa muun muassa, että jatkossa Kelan valtuutetut valitsisivat pääjohtajan Kelan hallituksen esityksestä. Lisäksi pääjohtajan ja johtajien virkojen ehdotetaan olevan määräaikaisia.Kanta-palveluiden ohjausta työryhmä ehdottaa kehitettäväksi nykymallin pohjalta eri toimijoiden välistä luottamusta parantaen. Kelan toimintojen tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden tarkastusta työryhmä ehdottaa tehostettavaksi antamalla Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) oikeuden suorittaa Kelaan kohdistuvaa ulkoista ja riippumatonta tarkastusta.Kelan valtiosääntöoikeudellista asemaa koskevan sääntelyn tarkistamistarpeiden arvioimiseksi ja mahdollisten muutosehdotusten tekemiseksi työryhmä ehdottaa oman parlamentaarisen työryhmän perustamista.
