NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu Barcelonassa järjestettävään mobiilialan Mobile World Congress -tapahtumaan 28.2.-1.3. Ministeri Harakka tapaa paikalla olevia suomalaisyrityksiä, ja matkaan sisältyy useita ministeritapaamisia.Ministeri Harakka tapaa Espanjan ensimmäisen varapääministerin, talous- ja digitalisaatioasioiden ministerin Nadia Calviñon. Ministerit keskustelevat Suomen ja Espanjan välisestä yhteistyöstä digitalisaation alalla.Ministeri Harakka keskustelee datatalouteen ja digitalisaatioon liittyvistä kysymyksistä sekä maiden välisestä yhteistyöstä myös Etelä-Korean tiede- ja ICT-ministeri Lim Hyesookin, Saksan valtiosihteeri Daniela Kluckertin ja Israelin viestintäministeri Yoaz Hendelin kanssa.Lisäksi ministeri Harakka tapaa Barcelonassa useiden teleyritysten johtoa.Ministeri Harakka osallistuu ESNAn (The European Startup Nation Alliance) järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun startup-yrityksistä. ESNA on joulukuussa 2021 perustettu liitto, johon kuuluu 26 EU-jäsenvaltiota sekä Islanti. Tarkoituksena on tukea kaikkien eri vaiheessa olevien startup-yritysten kasvua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viime vuosikymmeninä dramaattisesti supistunut maatilojen määrä ei vienyt uskoa Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin. Uskoa tulevaisuuteen on. Asiaa pohdittiin Joensuussa seminaarissa 22. helmikuuta.Suurena huolenaiheena pidettiin yleisesti maataloustuotannon ja -jalostuksen siirtymistä Länsi- ja Etelä-Suomeen. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tosin puheenvuorossaan mainitsi, että Pohjois-Karjalan tilanne jalostuksen osalta on silti parempi kuin hänen kotimaakunnassaan Lapissa.Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.Seminaarissa luotiin katsaus maatalouden ja maaseudun kehityskulkuun Pohjois-Karjalassa. Lisäksi pohdittiin, mitä tulevaisuus CAP27 -ohjelman myötä tuo tullessaan. Niistä kertoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Ehkäpä seminaarin odotetuimman puheenvuoron piti maaliskuun alussa eläkkeelle jäävä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen. Monessa mukana ollut Tahvanainen piti puheenvuorossaan katsauksen Pohjois-Karjalan maaseudun muutoksiin neljänkymmenen vuoden ajalta. Maatilojen määrä on ajanjaksolla vähentynyt merkittävästi (13 884 kpl -> 2 032 kpl) samalla kun tilojen keskimääräinen koko on kasvanut (8,38 ha -> 42,3 ha). Tilojen tuottavuus on kasvanut merkittävästi ja kasvaa yhä, kuten myös Tahvanaisen seuraaja, johtava asiantuntija toimiva Timo Tanskanen kertoi puheenvuorossaan.Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.Katso Pohjois-Karjalan maaseutu ennen, nyt ja tulevaisuudessa –seminaarin esitykset tästä.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 25. helmikuuta määrännyt kolme uutta suurlähettilästä ja sivuakkreditoinnin Papua-Uuteen-Guineaan. Teemu Tanner. Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Teemu Tannerin Suomen Oslon-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2022 alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on 25.2.2022 valtioneuvoston esityksestä tehnyt seuraavat päätökset kenraalin, amiraalin ja pääinsinöörin virkaan nimittämisistä ja tehtävään määräämisistä Puolustusvoimissa:

Kenraalimajuri Jari Mikael Mikkosen nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.7.2022-30.9.2023 sekä hänen määrääminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaksi 1.7.2022 lukien; prikaatikenraali Rami Kalervo Saaren määrääminen Puolustusvoimien henkilöstöpäälliköksi 1.7.2022 lukien; lippueamiraali Tuomas Antero Tiilikaisen määrääminen Pääesikuntaan komentopäälliköksi 1.7.2022 lukien; prikaatikenraali Timo Kalevi Saarisen määrääminen Pääesikunnan logistiikkapäälliköksi 1.7.2022 lukien; eversti Timo Olavi Herrasen nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.6.2022-31.5.2027 sekä hänen määrääminen Ilmavoimien esikuntaan esikuntapäälliköksi 1.6.2022 lukien; kommodori Jukka Pekka Anteroisen nimittäminen amiraalin virkaan ajaksi 1.7.2022-30.6.2027 sekä hänen määrääminen Merivoimien esikuntaan esikuntapäälliköksi 1.7.2022 lukien; insinöörieversti Juha-Matti Ylitalon nimittäminen puolustusvoimien pääinsinöörin virkaan ajaksi 1.7.2022- 30.6.2027 sekä hänen määrääminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajaksi 1.7.2022 lukien.

Kenraalimajuri Jari Mikkonen (s. 1967) on toiminut Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien esikuntapäällikkönä, Karjalan lennoston komentajana sekä osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2021.
Prikaatikenraali Rami Saari (s. 1966) on toiminut Pääesikunnan komentopäällikkönä vuodesta 2021. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Maavoimien operaatiopäällikkönä, Porin prikaatin komentajana ja Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2018.
Lippueamiraali Tuomas Tiilikainen (s. 1965) on toiminut Merivoimien esikuntapäällikkönä vuodesta 2019. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merisotakoulun johtajana, osastopäällikkönä Merivoimien esikunnassa sekä Rannikkolaivaston esikuntapäällikkönä. Lippueamiraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2019.
Prikaatikenraali Timo Saarinen (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajana vuodesta 2020. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa esikuntapäällikkönä ja osastopäällikkönä logistiikkalaitoksessa sekä Itä-Suomen huoltorykmentin komentajana. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2020.
Eversti Timo Herranen (s. 1971) on toiminut Ilmavoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan lennoston komentajana ja osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2016.
Kommodori Jukka Anteroinen (s. 1968) on toiminut Rannikkolaivaston komentajana vuodesta 2019. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa puolustusvoimain komentajan erityisavustajana sekä sektorijohtajana Pääesikunnassa. Kommodoriksi hänet ylennettiin vuonna 2016.
Insinöörieversti Juha-Matti Ylitalo (s. 1966) on toiminut projektin johtajana Puolustusvoimien järjestelmäkeskuksessa vuodesta 2017. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa osastopäällikkönä ja toimialapäällikkönä järjestelmäkeskuksessa sekä osastopäällikkönä Ilmavoimien materiaalilaitoksessa. Insinöörieverstiksi hänet ylennettiin vuonna 2016.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 25.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lasten ja nuorten osallisuuskampanja toteuttaa tänä vuonna lasten ja nuorten ideoimia ehdotuksia lapsen oikeuksien vahvistamiseksi. Lapset ja nuoret ideoivat ehdotukset, joista kampanjaraati valitsi lasten ja nuorten äänestettäväksi 13 ideaa. Äänestyksen perusteella toteutettavaksi valikoitui neljä toimenpidettä.Eniten ääniä sai ehdotus Youtube / TikTok -kanavien käyttö lapsen oikeuksien levittämiseen. Toiseksi eniten äänestettiin Tubettajien kampanjaa lapsen oikeuksista. Kolmanneksi eniten ääniä saivat Salapoliisipeli lapsen oikeuksista ja Lapsen ohjelma tai animaatio lapsen oikeuksista”Valittujen toimenpiteiden perusteella näkyy selvästi, että meidän on tärkeää kertoa ja levittää tietoa lapsen oikeuksista siellä, missä lapsen ja nuoret viettävät aikaansa. Toimenpiteiden toteutuksessa on tarkoituksena jatkaa lasten ja nuorten osallisuutta eli suunnitella niitä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Äänestyksen perusteella valitut neljä ideaa toteutetaan vuoden 2022 aikana. Rahaa toimenpiteiden toteutukseen on varattu noin 250.000 euroa”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Äänestystulokset julkistettiin ystävänpäiväjuhlassa Äänestyksen tulos julkistettiin ystävänpäivänä 14.2.2022. Tilaisuuden juonsi Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vieraili etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyivät myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.Julkaisutilaisuudessa keskusteltiin kampanjan ja lasten osallisuuden merkityksestä raatia edustaneiden lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen ja Helsingin ensikodin toiminnanjohtajan Tuomas Kurttilan kanssa. He kumpikin nostivat esiin, että tämän tyylistä kampanjaan olisi mahdollista laajentaa käytettäväksi myös esimerkiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla. Julkaisutilaisuus on katsottavissa valtioneuvoston YouTube-kanavalla 28.2. asti. Tietoa osallisuuskampanjastaLasten ja nuorten osallisuuskampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana. Kampanjan alussa lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin yli 140 kappaletta. Kaikki saadut ideat käytiin läpi kampanjan raadin kanssa ja raatilaiset valitsivat jatkoon 13 ideaa. Näistä 13 toteuttamiskelpoisesta ideasta järjestettiin lasten ja nuorten äänestys. Äänestyksessä annettiin yli 5800 ääntä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 25.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville myönnetään oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä ajalle 1.1.-30.6.2022. Tartuntatautipäivärahaa Kelasta haettaessa tulee esittää todistus siitä, millä ajalla ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa koronan tartuntariskin vuoksi.Todistuksen voi saada julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollosta, myös työterveyshuollosta. Todistuksen voi lääkärin lisäksi antaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.Todistuksesta tulee ilmetä tieto siitä, että henkilöllä tai huoltajan alle 16-vuotiaalla lapsella on todettu laboratoriovarmennettu covid-19 –tartunta. Lisäksi tulee ilmetä yksiselitteisesti, mistä lukien ja mihin saakka työstä, varhaiskasvatuksesta tai oppilaitoksesta poissaoloa suositellaan. Ansionmenetyksestä ja sen määrästä on myös esitettävä luotettava selvitys.Asetus tulee voimaan 28.2.2022 ja on voimassa 30.6.2022 asti.Lisätietoaneuvotteleva virkamies Eva Ojala, [email protected]MuistioTiedote 24.2.2022: Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus, KEINO, jatkaa työtään kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämiseksi uusin painopistein. Seuraavan kahden vuoden aikana KEINOn toiminnassa korostuvat uusien ratkaisujen hankinnat sekä kaupunkien kanssa solmittujen ekosysteemisopimusten toimeenpano. Toiminnan läpileikkaavia painopisteitä ovat vähähiilisyyden, kiertotalouden, digitalisaation ja datan hyödyntämisen edistäminen.KEINO-osaamiskeskus parantaa julkisen sektorin kyvykkyyttä kestävien ja innovatiivisten hankintojen hyödyntämiseen, vahvistaa julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä sekä lisää kestävien ja innovatiivisten hankintojen määrää ja vaikuttavuutta.KEINOn painopisteitä vuosina 2022−2023 ovat uusien ratkaisujen hankinnat, kaupunkien kanssa tehtyjen ekosysteemisopimusten toimeenpano sekä oppien jalostaminen käytännön työkaluiksi ja toimintamalleiksi hankintayksiköille. Uusien painopisteiden ohella KEINO jatkaa mittaamisen ja neuvontapalvelujen kehittämistä. ”Uudet painopisteet vahvistavat edelleen KEINOn asemaa kansallisesti merkittävänä toimijana kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. On tärkeää, että KEINO kehittää edelleen strategista yhteistyötä toiminnan kannalta tärkeiden organisaatioiden kanssa”, erityisasiantuntija Jaana Räsänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.KEINO toteuttaa hallitusohjelman kestävyys- ja innovaatiotavoitteita jatkossa viiden organisaation voimin KEINO-osaamiskeskus on toiminut vuodesta 2018 alkaen kuuden organisaation voimin: Motiva Oy, Hansel Oy, Suomen Kuntaliitto, VTT Oy, Business Finland ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaliskuussa 2022 alkavalla toimintakaudella Suomen Kuntaliitto siirtyy verkoston jäsenestä strategiseksi kumppaniksi.”KEINOn toimintaa pidetään kuntakentällä tärkeänä. Strategisena kumppanina Kuntaliitto pystyy paremmin tukemaan KEINOn toimintaa osana organisaation ydintoimintaa. Konkreettinen yhteistyö jatkuu muun muassa alueellisen toiminnan ja neuvonnan osalta”, Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko sanoo.”Hankinnoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Kun tulevaisuudessa jopa neljän miljardin euron innovatiiviset hankinnat painottavat digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymä, niin julkinen hallinto johtaa esimerkillä luoden samalla suomalaisille yrityksille kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen”, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan toimitusjohtaja Vesa Silfver sanoo.Osaamiskeskus toteuttaa kestävien ja innovatiivisten hankintojen hallitusohjelmatavoitteita ja kansallisen julkisten hankintojen strategian kestävyys- ja innovaatiotavoitteita. Toimintaa rahoitetaan vuosina 2022-2023 yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla vuoden 2022 talousarviosta. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa KEINOn toimintaa.Hankinnat ovat taloudellisesti merkittävä osa julkisen sektorin toimintaaJulkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 20 prosenttia BKT:stä eli noin 47 miljardia euroa. Niistä ostot yrityksiltä ovat 31 miljardia euroa. Kestävillä ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan edesauttaa uusien ratkaisujen ja teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa, sekä siten parantaa palvelujen laatua. Samalla julkinen sektori kannustaa yrityksiä t&k- ja innovaatiotoimintaan sekä nopeuttaa uusien ratkaisujen leviämistä ja yritysten kasvua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi