NordenBladet —Valtiovarainministeriö on julkaissut julkiselle hallinnolle yhteiset ohjelmointirajapintakehityksen (API) toimintaperiaatteet ja suositukset. API-periaatteet on jaettu kolmelle tasolle: strateginen, taktinen ja operatiivinen.Strategisen tason periaatteet on kohdistettu organisaation johdolle. Strategisella tasolla kuvataan, miten ohjelmointirajapintojen kehittämiselle tulisi määrittää suunta ja tavoitteet sekä miten ohjelmointirajapinnat tulisi huomioida toiminnan kehittämisessä. Taktisen tason periaatteet on kohdistettu organisaation tiedonhallintaa kehittäville toimijoille. Taktisen tason periaatteet ohjaavat, miten ohjelmointirajapintojen kehittämistä ja ohjelmointirajapintojen muodostamaa kokonaisuutta tulisi hallita. Operatiivisen tason periaatteet on kohdistettu ohjelmointirajapintoja kehittäville ja ylläpitäville toimijoille. Operatiivisen tason periaatteet ohjaavat, miten yksittäisiä ohjelmointirajapintoja tulisi kehittää ja ylläpitää.API-periaatteet on tarkoitettu koko julkisen hallinnon käyttöön rajapintakehityksessä ja tietojärjestelmähankinnoissa. Periaatteilla lisätään asiakaslähtöisyyttä, yhteistyötä, semanttista ja teknistä yhteentoimivuutta, uudelleenkäytettävyyttä, tietoturvan ja tietosuojan huomioimista sekä laatua ohjelmointirajapintojen kehityksessä.API-periaatteilla toimeenpannaan kansallisesti Euroopan komission API Frameworkin suosituksia. Periaatteet on valmisteltu avoimesti osallistamalla sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää julkisen hallinnon API-periaatteita vuodesta 2022 lähtien.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen kokkimaajoukkueesta vastaava Culinary Team of Finland ry. ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Sopimuksella tuetaan kokkimaajoukkueen valmentautumista marraskuun lopussa Luxemburgissa pidettäviin maailmanmestaruuskilpailuihin. Kokkimaajoukkue edistää Suomen kulinaarista näkyvyyttä maailmalla ja positiivisen Suomi-kuvan rakentumista.Kokkimaajoukkue edustaa Suomea kansainvälisissä kokkialan kilpailuissa ja tekee kiinteää yhteistyötä Suomen Keittiömestarit ry:n kanssa. Toiminnallaan kokkimaajoukkue nostaa esiin alan huippuosaamista ja laadukkaita suomalaisia raaka-aineita, mikä osaltaan tukee suomalaisen ruuan kilpailukykyä ja vientitoimintaa sekä luo kiinnostavuutta Suomea kohtaan elämyksellisenä ruokamatkailumaana. Joukkueen päätavoite on vuoden 2024 kokkiolympialaiset Saksan Stuttgartissa.– Suomella on ainutlaatuisia edellytyksiä kuten puhdas maaperämme, ilma ja vesi, huipputasoa oleva elintarviketurvallisuus ja alan ammattitaito läpi koko ruokaketjun, laadukkaat raaka-aineet ja innovaatioita tuottava elintarviketeollisuus. Lisäksi Suomen kasvukautemme on pohjoisuudesta johtuen lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi. Keskiyön aurinko luo edellytykset ainutlaatuiseen aromikkuuteen ja ravintoainepitoisuuksiin tuotteissamme. Näiden kautta voimme tarjota maailmalle parhaista raaka-aineista tehtyjä elintarvikkeita, joiden tarinoiden takana voimme seistä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka toimii myös Suomen Keittiömestareiden kummina.– On hienoa, että kokkimaajoukkueemme omalla toiminnallaan nostaa vahvuuksiamme esiin, hän jatkaa.Kokkimaajoukkueen jäsenet ovat nuoria, omaa ammattitaitoaan intohimoisesti eteenpäin kehittäviä ammattilaisia. Joukkue tekee paljon yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa eri puolilla Suomea, mikä osaltaan lisää alan kiinnostavuutta nuorten keskuudessa. Kokkimaajoukkueen jäsenet jakavat työpaikoillaan ammattitaitoaan kollegoilleen ja auttavat tällä tavalla nostamaan koko ammattikunnan tietotaitotasoa.– Kilpailut ovat vaativia. Niihin osallistuminen parantaa keittiöammattilaisten tiimityöskentelytaitoja, ammattiosaamista, paineensietokykyä, suorituskykyä, motivaatiota, kilpailuhenkeä, kunnianhimoa ja sitoutumista. Näitä osa-alueita vahvistetaan valmennuskoulutuksessa raaka-aineiden täydellisen käsittelyn ja hävikin minimoimisen sekä kilpailuannosten hiomisen lisäksi. Osa kokeista on valittu osallistumaan valmennukseen sisältyvään tuomarointikoulutukseen. Tuomarointikoulutus lisää joukkueen ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kilpailutilanteesta, jossa jokainen pienikin toiminnan osa voi ratkaista lopputuloksen, kertoo Culinary Team of Finland ry:n toiminnanjohtaja Tapio Laine. – Haluamme nostaa esille suomalaista ruuantuotantoa ja niitä, jotka tekevät työtä sen eteen. Olemme kautta historian olleet riippuvaisia maataloudesta ja toivottavasti tulemme jatkossakin olemaan. Nyt olisi aika herätä ja tuoda isosti esille keitä me olemme ja mitä arvostamme. Toiveena on, että saamme nyt ja tulevaisuudessa hyviä ja loistavan makuisia tuotteita. Haluamme yhdessä miettiä, mitä ja miten voisimme parantaa tuotteidemme menestyksekästä esiintuloa, Laine jatkaa.Luxemburgin maailmanmestaruuskilpailut 26.-31.11.2022 Kokkiolympialaiset Stuttgart, Saksa 2.-7.2.2024
NordenBladet —Suomessa on tehostettava kansainvälisten ihmisoikeussopimusten seurantaa, todetaan 28. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa. Kansallisen täytäntöönpanon hitaus on osoittautunut ongelmaksi erityisesti tehokkaiden eurooppalaisten valvontajärjestelmien kohdalla. Tehostaminen edellyttää, että valtioneuvoston ja eduskunnan on käsiteltävä säännöllisesti Suomea koskevat kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten ratkaisut ja suositukset.Euroopan neuvoston kahdeksan ihmisoikeussopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja seurantaa selvittäneen Tampereen yliopiston tutkijaryhmän mukaan niin lainvalmistellussa kuin lakien soveltamisessa edellytetään entistä aktiivisempaa ihmisoikeusvalvontaelinten tulkintakäytännön seuraamista.Selvityksen mukaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten ja niiden valvontajärjestelmien tunnettavuutta on parannettava. Raportissa pidetään perusteilla olevaa sopimusvalvontaelinten suositusten tietopankkia ratkaisuna kannanottojen tunnettavuuden parantamisessa. Selvityksessä korostetaan ministeriöiden vastuuta ja valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston roolia ihmisoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanossa ja koordinoinnissa.Selvityksen mukaan ihmisoikeussopimusten vaikutuksia on tutkittava säännöllisesti. Tutkimusta pitää kohdentaa teemoihin, jotka nousevat esille niin kansallisten ihmisoikeusvalvojien kuin kansainvälisten sopimusvalvontaelinten ratkaisuista ja suosituksista. Isoilla yhteiskunnallisilla ongelmilla on kiinteä yhteys kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —Tasavallan presidentti on tänään valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Suomi lisää apuaan Ukrainalle ja toimittaa maan avuksi myös sotilaallisia suojavälineitä.Tuki myönnetään kansainvälistä avun antamista ja vastaanottamista koskevan lain puitteissa. Tuesta vastaava viranomainen on puolustusministeriö. Suomi lähettää Ukrainaan 2000 kappaletta luotisuojaliivejä ja 2000 komposiittikypärää, 100 kappaletta paareja sekä kaksi ensihoitoaseman varustusta. Valtioneuvosto on myös myöntänyt Virolle Suomelta ostettujen kenttätykkien ja niiden ampumatarvikkeiden jälleenvientiluvan Ukrainaan.Suomi tukee EU:n korkean edustajan aloitetta Euroopan rauhanrahaston käyttämisestä Ukrainan avustamiseen myös aseellisen materiaalin osalta.Lisäksi Suomi lähettää Ukrainaan alkuviikosta humanitaarista materiaaliapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Apu sisältää mm. puolijoukkuetelttoja ja terveydenhuollon suojavälineitä. Materiaaliapua kootaan ja toimitetaan lisää tulevina viikkoina. Tuesta vastaava viranomainen on sisäministeriö ja tukea koordinoi Ukrainan pyynnön vastaanottanut Euroopan hätäavun koordinaatiokeskus (ERCC). Pyyntöön on vastannut usea EU-jäsenmaa. Suomi on jo aiemmin helmikuussa (17. & 24.2.) päättänyt myöntää Ukrainalle uutta rahallista tukea yhteensä 14 miljoonaa euroa. Tästä 8,2 miljoonaa euroa on humanitaarista apua ja 5,8 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja. Tämän lisätuen myötä Suomen tuki Ukrainalle vuosina 2014–2022 on noin 85 miljoonaa euroa.Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Suomi tukee vahvasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Venäjän sotatoimet ovat aiheuttaneet laajan humanitaarisen hätätilan Ukrainassa. EU:n ulkoministerit käsittelevät lisätuen antamista Ukrainalla sunnuntai-iltana 27. helmikuuta. Hallitus informoi asiasta eduskuntaa ja selvittää myös uusien tukitoimien mahdollisuutta.
NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat sunnuntaina 27. helmikuuta Ukrainan tilanteesta Venäjän käynnistettyä hyökkäyksen Ukrainaan. Esillä oli myös Ukrainaan annettava apu.
NordenBladet —EU:n ulkoministerit kokoontuvat 27. helmikuuta epäviralliseen videokokoukseen keskustelemaan tuesta Ukrainalle ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto.”EU:n poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle tulee jatkaa ja lisätä kiireellisesti. Myös Suomi lisää tukeaan Ukrainalle”, toteaa ulkoministeri Haavisto.EU ja Suomi tuomitsevat jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.Lisätietoa:Ulkoministerin erityisavustaja Joel Linnainmäki p. +358 295 350 466Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen p. +358 295 351 780Ulkoministeriön sähköpostit ovat muotoa [email protected]
NordenBladet —Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet perjantaina 25. helmikuuta ja ne ovat tulleet voimaan.Venäjä aloitti 24. helmikuuta täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen useasta eri suunnasta Ukrainaa vastaan. Venäjän toiminta rikkoo YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta. Euroopan unioni reagoi Venäjän hyökkäykseen nopealla aikataululla asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa laajoja ja vakavia seurauksia aiheuttavia pakotteita, samalla täydentäen 23. helmikuuta hyväksymiään päätöksiä Venäjän toiminnan vastaisista EU-pakotteista.Henkilöpakotteita laajennettiin merkittävästi, ja ne koskevat sekä venäläisiä että valkovenäläisiä henkilöitä. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista. Nyt pakotelistalle lisättyjen joukossa on Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston ja duuman jäseniä sekä Valko-Venäjän asevoimien edustajia. Pakotelistalle lisättiin myös presidentti Putin ja ulkoministeri Lavrov, joita koskee varojen jäädytys. Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi, koska sen aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen.Henkilöpakotteiden kriteerejä myös muutettiin niin, että pakotteet voidaan kohdistaa henkilöihin, jotka ovat tukeneet Venäjän hallituksen toimintaa tai hyötyneet siitä. Euroopan unionin jäsenmaat ovat valmiita keskustelemaan lisäpakotteista.EU asetti myös uusia sektorikohtaisia talouspakotteita, joilla on ankarat ja välittömät taloudelliset vaikutukset Venäjään. Rahoitussektorilla pakotteita laajennettiin koskemaan uusia rahoituslaitoksia, Venäjän valtio-omisteisia yrityksiä ja rahoitusvirtoja Venäjältä Euroopan unioniin. Energiasektorilla asetettiin vientikielto tietyille öljynjalostukseen käytettäville tuotteille ja teknologioille. Liikennesektorin pakotteilla asetettiin vientikielto lentokoneille sekä niiden varaosille. Vientilupaa vaativien kaksikäyttötuotteiden listaa laajennettiin ja asetettiin uusia vientikieltoja.EU:n Venäjään kohdistamat pakotesäädöksetSektoripakotejärjestelmä – pakotejärjestelmän laajentaminenNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/327NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/328Henkilöpakotejärjestelmä – pakotelistausperusteiden laajentaminenNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/329NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/330Henkilöpakotejärjestelmä – uudet pakotelistaukset NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/331NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/332
NordenBladet —Valtioneuvosto on jatkanut verkkotoimilupien myöntämisen määräaikaa, joka koskee toimilupien myöntämistä niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle Ahvenanmaalla. Valtioneuvosto julisti haettaviksi Ahvenanmaan maakunnassa verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle 8.12.2021. Laissa säädetyn aikataulun mukaan lupapäätökset pitäisi tehdä 3.3.2022 mennessä. Valtioneuvosto on kuitenkin jatkanut määräaikaa 31.5.2022 asti.Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti valtion viranomainen voi myöntää luvan yleisen teletoiminnan harjoittamiseen maakunnassa vain maakunnan hallituksen suostumuksella. Asian käsittelyn määräaikaa on perusteltua pidentää, jotta Ahvenanmaan maakunnan hallitus voi käsitellä asian riittävällä laajuudella.Hakemuksen jättivät Elisa oyj, Telia Finland oyj ja Ålands Telekommunikation ab.Verkkotoimilupia oli haettavana kolme taajuusalueella 703-733 ja 758-788 megahertsiä. Tavoitteena on edistää 5G-verkkojen rakentamista Ahvenanmaan maakunnassa ja parantaa nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien saatavuutta. Luvat on tarkoitus myöntää teknologianeutraalisti eli taajuusaluetta voitaisiin aluksi käyttää esimerkiksi 4G-yhteyksien tarjoamiseen ja siirtyä myöhemmin 5G-yhteyksien tarjoamiseen.
