NordenBladet —Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus, KEINO, jatkaa työtään kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämiseksi uusin painopistein. Seuraavan kahden vuoden aikana KEINOn toiminnassa korostuvat uusien ratkaisujen hankinnat sekä kaupunkien kanssa solmittujen ekosysteemisopimusten toimeenpano. Toiminnan läpileikkaavia painopisteitä ovat vähähiilisyyden, kiertotalouden, digitalisaation ja datan hyödyntämisen edistäminen.KEINO-osaamiskeskus parantaa julkisen sektorin kyvykkyyttä kestävien ja innovatiivisten hankintojen hyödyntämiseen, vahvistaa julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä sekä lisää kestävien ja innovatiivisten hankintojen määrää ja vaikuttavuutta.KEINOn painopisteitä vuosina 2022−2023 ovat uusien ratkaisujen hankinnat, kaupunkien kanssa tehtyjen ekosysteemisopimusten toimeenpano sekä oppien jalostaminen käytännön työkaluiksi ja toimintamalleiksi hankintayksiköille. Uusien painopisteiden ohella KEINO jatkaa mittaamisen ja neuvontapalvelujen kehittämistä. ”Uudet painopisteet vahvistavat edelleen KEINOn asemaa kansallisesti merkittävänä toimijana kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. On tärkeää, että KEINO kehittää edelleen strategista yhteistyötä toiminnan kannalta tärkeiden organisaatioiden kanssa”, erityisasiantuntija Jaana Räsänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.KEINO toteuttaa hallitusohjelman kestävyys- ja innovaatiotavoitteita jatkossa viiden organisaation voimin KEINO-osaamiskeskus on toiminut vuodesta 2018 alkaen kuuden organisaation voimin: Motiva Oy, Hansel Oy, Suomen Kuntaliitto, VTT Oy, Business Finland ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaliskuussa 2022 alkavalla toimintakaudella Suomen Kuntaliitto siirtyy verkoston jäsenestä strategiseksi kumppaniksi.”KEINOn toimintaa pidetään kuntakentällä tärkeänä. Strategisena kumppanina Kuntaliitto pystyy paremmin tukemaan KEINOn toimintaa osana organisaation ydintoimintaa. Konkreettinen yhteistyö jatkuu muun muassa alueellisen toiminnan ja neuvonnan osalta”, Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko sanoo.”Hankinnoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Kun tulevaisuudessa jopa neljän miljardin euron innovatiiviset hankinnat painottavat digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymä, niin julkinen hallinto johtaa esimerkillä luoden samalla suomalaisille yrityksille kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen”, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan toimitusjohtaja Vesa Silfver sanoo.Osaamiskeskus toteuttaa kestävien ja innovatiivisten hankintojen hallitusohjelmatavoitteita ja kansallisen julkisten hankintojen strategian kestävyys- ja innovaatiotavoitteita. Toimintaa rahoitetaan vuosina 2022-2023 yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla vuoden 2022 talousarviosta. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa KEINOn toimintaa.Hankinnat ovat taloudellisesti merkittävä osa julkisen sektorin toimintaaJulkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 20 prosenttia BKT:stä eli noin 47 miljardia euroa. Niistä ostot yrityksiltä ovat 31 miljardia euroa. Kestävillä ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan edesauttaa uusien ratkaisujen ja teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa, sekä siten parantaa palvelujen laatua. Samalla julkinen sektori kannustaa yrityksiä t&k- ja innovaatiotoimintaan sekä nopeuttaa uusien ratkaisujen leviämistä ja yritysten kasvua.
NordenBladet —Euroopan unioni on vastannut nopeasti, vahvasti ja yhtenäisesti Venäjän samana päivänä Ukrainassa aloittamiin sotatoimiin. Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto asetti torstaina 24. helmikuuta uusia pakotteita, joilla on laajat ja vakavat seuraukset Venäjälle. EU-johtajat keskustelivat kokouksen alussa etäyhteydellä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.Uudet pakotteet koskevat rahoitus-, energia- ja liikennesektoria, niin kutsuttuja kaksikäyttötuotteita, vientirahoitusta ja viisumipolitiikkaa. Lisäksi henkilöpakotteita laajennetaan koskemaan uusia Venäjän kansalaisia. Pakotteiden yksityiskohdat tulevat julkisiksi ja astuvat voimaan, kun ne on hyväksytty neuvostossa ja julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä tapahtuu ripeästi.”Tuomitsemme jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Ajatuksemme ovat ukrainalaisten luona. Osoitamme yhdessä lähimpien liittolaistemme kanssa tukemme Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle. Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on samalla hyökkäys koko kansainvälistä sääntöpohjaista turvallisuusjärjestystä vastaan ja vastaamme Venäjän toimiin vahvasti. Tänään päätettyjen pakotteiden lisäksi olemme valmiita keskustelemaan myös lisäpakotteista”, sanoi Suomea kokouksessa edustanut pääministeri Sanna Marin.EU asetti pakotteita myös aiemmin tällä viikolla, koska Venäjä oli ilmoittanut tunnustavansa itsenäisiksi Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueet. Pakotteet, joista ulkoministerit sopivat tiistaina 22. helmikuuta, astuivat voimaan seuraavana päivänä.EU on asettanut ja asteittain laajentanut pakotteita Venäjälle Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena maaliskuusta 2014 lähtien.
NordenBladet —Venäjän aloitettua sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainassa Suomen suurlähettiläs ja kaikki Kiovan-edustuston palveluksessa olleet Suomen kansalaiset ovat poistuneet maasta turvallisuussyistä.Edustuston toiminta jatkuu poikkeusjärjestelyin. Suurlähetystön paikallisesti palkattu ukrainalainen henkilöstö tukee edustuston työtä mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön turvallisuus on etusijalla ja heille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä pois Kiovasta.Edustuston asiakaspalvelu sekä viisumi- ja oleskelulupahakemusten vastaanotto ulkoisella palveluntarjoajalla on suljettu toistaiseksi. Ukrainassa olevat voivat hätätapauksessa olla yhteydessä ulkoministeriön päivystyskeskukseen (puh. +358916055555, sähköposti [email protected]).
NordenBladet —Hallitus esittää positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Rekisterin tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista tarjoamalla tehokkaan keinon luottokelpoisuuden arviointiin ja kansalaisten oman talouden hallintaan. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Esityksen mukaan positiiviseen luottotietorekisteriin on tarkoitus tallentaa kattavasti tietoja luonnollisten henkilöiden ottamista luotoista. Lisäksi rekisteriin tallennetaan eräät tulotietojärjestelmään sisältyvät tiedot henkilön tuloista.Rekisteriin tallennetaan myös tiedot luottoihin liittyvistä yli 60 päivää pitkistä maksuviiveistä. Tieto maksuviiveestä poistuu rekisteristä kuitenkin, kun maksu on hoidettu. – Positiivisen luottotietorekisterin avulla luotonantajan on mahdollista saada parempi kuva lainanhakijan veloista sekä tiedot tämän tuloista. Näin luotonantajat voivat nykyistä helpommin ja luotettavammin arvioida lainanhakijan kykyä maksaa luotto takaisin. Tämä on keskeinen keino torjua ylivelkaantumista. Myös rekisterin vahvan tietosuojan varmistaminen on ollut uudistuksessa keskeistä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Luotonantajille tulee velvollisuus ilmoittaa tiedot luotoista rekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus koskee laajasti luotonantajia, muun muassa luottolaitoksia sekä luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin rekisteröitäviä toimijoita. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös suurta osaa Suomessa toimivista ulkomaisista luotonantajista. Luotonantaja saa rekisteristä ainoastaan ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia luotonannossa.Rekisteröidyt luonnolliset henkilöt puolestaan saavat itseään koskevat tiedot kootusti rekisteristä sähköisen asiointipalvelun kautta. Tällä halutaan parantaa kansalaisten mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan. Luonnollinen henkilö voisi myös tehdä rekisteriin vapaaehtoisen luottokieltomerkinnän maksutta.Rekisterinpitäjäksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain on määrä tulla voimaan elokuun alussa, mutta rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain rekisterin teknisen monimutkaisuuden takia. Keväällä 2024 rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön kuluttajaluottojen osalta, ja keväällä 2026 rekisteriin tulevat mukaan luonnolliselle henkilölle elinkeinotoimintaa varten myönnettävät luotot.
NordenBladet —Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea valtionvarainministerien epävirallisessa kokouksessa (Ecofin) Pariisissa 25.-26. helmikuuta ja Euroryhmässä 25. helmikuuta. Myös Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne nousee kokouksissa esiin.Valtionvarainministerien lisäksi myös EU:n keskuspankkien pääjohtajat osallistuvat ensimmäiseen kokouspäivään. Kokouksen pääteemana on Euroopan taloudellisen vahvuuden kehittäminen globaalien haasteiden valossa. Ministerit keskustelevat Euroopan talouskasvusta koronakriisin jälkeen, kasvun esteistä ja tulevaisuuden talouspolitiikasta. Ministerit keskustelevat kokouksen aikana myös vihreän ja digitaalisen siirtymän luomista odotuksista rahoitussektorille.
Akuuttien geopoliittisten tapahtumien johdosta ministereille on tarkoitus varata mahdollisuus vaihtaa näkemyksiään turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, pakotteista ja näiden vaikutuksista jäsenmaiden talouteen.
Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä.Euroryhmässä keskustelun aiheena makrotalousEuroryhmä kokoontuu perjantaina 25. helmikuuta ennen epävirallisen Ecofin-kokouksen alkua. Varsinaisen kokouksen aiheita ovat:Makrotalouden kehitys ja politiikkanäkymät euroalueella komission tuoreen talousennusteen valossaMakrotalouden liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn euroalueen ulottuvuus sekäTilannepäivitys digitaalisen euron hankkeen edistymisestä
NordenBladet —Lausuntoyhteenveto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta ja terveyteen liittyvän geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksistä on valmistunut. Esitysluonnos oli lausuntokierroksella 18.10.-3.12.2021. Lausuntoja vastaanotettiin yhteensä 68 kappaletta. Ehdotetussa laissa säädettäisiin Genomikeskuksesta ja sen tehtävistä. Genomikeskus olisi hallinnollisesti osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, mutta toimisi siitä itsenäisenä kansallisena asiantuntijaviranomaisena terveyteen liittyviä geneettisiä analyysejä ja genomitiedon käsittelyä koskevissa asioissa. Ehdotettu laki sisältäisi myös säännökset terveyteen liittyvän geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksistä. Aiempiin luonnoksiin hallituksen esitykseksi verrattuna nyt lausuttavana olleessa luonnoksessa ei ole genomitietorekisteriä koskevaa sääntelyä, vaan tämä sääntelyehdotus sisältyy myöhemmin annettavaan lakiesitykseen. Tästä esityksestä tullaan järjestämään lausuntokierros myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.Useat lausunnonantajat pitivät hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita kannatettavina, mutta myös esityksen kokonaistavoitteista esitettiin kritiikkiä. Osa lausunnonantajista näki esityksen vaiheistamisen perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena tapana huomioida genomirekisterin vaatima jatkovalmistelu sekä Genomikeskuksen asema tässä valmistelussa. Toisaalta lausunnonantajien palautteissa nostettiin esiin vaikeus arvioida esitysluonnosta kokonaisuutena, kun genomirekisteriä koskeva sääntely on erotettu esityksestä. Lausunnonantajat korostivat myös luonnokseen liittyvien esitysten, kuten biopankkilain kokonaisuudistuksen ja toisiolakia (laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä) koskevien muutosten vaikutuksia genomilakiin. Lausunnonantajat korostivat tarvetta varmistaa eri lakien yhteensopivuus ja johdonmukaisuus. Osa lausunnonantajista nosti esille tarpeen tarkentaa esitysluonnoksen vaikutustenarviointia, erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta. Useat lausunnonantajat korostivat Genomikeskuksen tarvitsevan riittävät resurssit toteuttaakseen suunnitellut tehtävät ja tavoitteet. Lausuntopalaute tullaan kokonaisuudessaan huomioimaan hallituksen esitysluonnoksen valmistelussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppukeväällä 2022.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminen – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen – Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöPekka Pulkkinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 224 – 1) Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 3) Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 5) Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 6) Itä-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M343 – 1. Landskapslag om ändring av landskapslagen om marknadskontrollen av vissa produkter 2. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tobak och relaterade produkter 3. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om personlig skyddsutrustning som är avsedd att användas av konsumenter 4. Landskapslag om ändring av landskapslagen om bostadsproduktion 5. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om överensstämmelse med kraven för aerosolerJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068 – Armonanomusten hylkääminen – Armonanomusten jättäminen varteen ottamattaSisäministeriöLinda Viitala, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 299 – Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminenPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Kenraalin ja amiraalin virkaan nimittämisiä ja tehtävään määräämisiä sekä puolustusvoimien pääinsinöörin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminenValtiovarainministeriöPaula Laakso, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 370 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisesta (HE 5/2022 vp; EV 3/2022 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 242/2021 vp; EV 2/2022 vp)
NordenBladet —Sisäministeriön johtama työryhmä on arvioinut sisäasiainhallinnon lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Selvityksen perusteella ulkomaalaislakiin, vastaanottolakiin ja rajavartiolakiin voitaisiin tehdä muutoksia, joista olisi hyötyä hybridivaikuttamiseen vastaamisessa ja tilanteen hallinnassa. Työryhmä esittää lainsäädäntömuutosten yksityiskohtaisempaa selvittämistä ja niiden vaikutusten arviointia.Muutokset liittyvät turvapaikkamenettelyyn ja rajaturvallisuuden ylläpitoon.Selvityksessä on tarkasteltu ainoastaan normaaliolojen lainsäädäntöä, jossa normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltuuksista olisi ensisijaisesti säädettävä. Poikkeusoloissa käyttöön otettavista lisätoimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Sen uudistaminen on käynnistymässä oikeusministeriössä.Rajamenettelyllä estettäisiin edelleen liikkumistaTurvapaikkamenettelyn osalta mahdolliseksi muutokseksi nostetaan muun muassa rajamenettelyn sisällyttäminen ulkomaalaislakiin. Rajamenettelyssä perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Hakemukset tutkittaisiin myös rajamenettelyssä yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti.Rajamenettelyyn liittyy olennaisesti myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen. Paluita ja palauttamista koskevaa käytännön toimintaa on kehitettävä sekä kansallisesti että EU-tasolla yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lainsäädännön muutostarpeena selvityksessä on nostettu esiin tarve edistää vapaaehtoisen paluun tukijärjestelmää.Lisää mahdollisuuksia nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn ja hakemusten rekisteröintiinNopeutettu turvapaikkamenettely on Suomessa jo käytössä. Se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa hakijalla ei ole automaattista oikeutta jäädä jäsenvaltioon odottamaan mahdollisen valitusmenettelyn lopputulosta. Selvityksessä esitetään, että nopeutetussa menettelyssä voitaisiin tutkia myös sellaisen henkilön hakemus, jonka voidaan vakavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.Nykyisin turvapaikkahakemusten rekisteröinnistä vastaavat Rajavartiolaitos ja poliisi. Selvityksen mukaan voisi olla perusteltua, että rekisteröintitoimivaltaa laajennettaisiin myös Maahanmuuttovirastolle. Se toisi joustoa tilanteisiin, joissa on paljon ennakoimattomuutta, ja antaisi Rajavartiolaitokselle ja poliisille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviinsä.Rajavartiolainsäädäntöä kehittämällä voidaan vahvistaa rajaturvallisuuttaRajavartiolainsäädäntöön sisältyy useita toimivaltuuksia, joilla voidaan vastata myös muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan tarvittaessa sulkea ja valtakunnan raja aidata, millä voidaan tukea tilanteen hallintaa. Mahdollisuus hakea turvapaikkaa ei edellytä, että tietty määrä rajanylityspaikkoja on avoinna. Työryhmä kuitenkin tunnisti lainsäädännössä useita kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.Rajavartiolaitoksen teknistä valvontaa koskevaa sääntelyä voitaisiin kehittää siten, että valvonnan rajoituksia vähennettäisiin. Teknisen valvonnan tehokkaampi käyttö mahdollistaisi sen, että Rajavartiolaitoksen henkilöstön työpanosta voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Estelaitteita koskevan sääntelyn kehittäminen puolestaan mahdollistaisi sen, että estelaite, kuten aita, voitaisiin rakentaa muuallekin kuin raja-aukon reunaan maanomistajalle maksettavaa täyttä korvausta vastaan. Lisäksi tunnistettiin tarve voida tarvittaessa rajoittaa raideliikennettä tai keskeyttää se tilapäisesti, kuten vesiliikenteen osalta jo nykyisin voidaan toimia.Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena voitaisiin hyödyntää reserviläisiä ja Rajavartiolaitoksen opiskelijoita nykyistä joustavammin. Olisi myös hyödyllistä, jos Rajavartiolaitoksella olisi oikeus pyytää ja vastaanottaa suoraan toiselta valtiolta apua kahdenvälisesti. Kahdenvälinen apu täydentäisi erityisesti Frontexin koordinoimaa rajaturvallisuusapua.Lisäksi voitaisiin laajentaa yksityisten tahojen velvollisuutta luovuttaa omaisuutta ja suorittaa palveluja Rajavartiolaitokselle silloin, kun se olisi välttämätöntä Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Luovuttajalle maksettaisiin täysi korvaus. Poliisilaki ja pelastuslaki sisältävät jo vastaavat säännökset yksityisten tahojen velvollisuudesta tukea viranomaisia.Selvityksessä tarkasteltujen tilanteiden hallitsemiseksi saattaa ilmetä tarve tilapäisesti rajoittaa rajaliikennettä ulkorajan rajanylityspaikoilla ja palauttaa sisärajavalvonta. Kuten oikeuskansleri jo aiemmin on todennut, rajavartiolakia on näiltä osin täsmennettävä.Matkapuhelinten laite-etsintä ja paikantaminen olisivat hyödyksiRajavartiolaissa voitaisiin täsmentää, millä keinoin henkilö voidaan velvoittaa olemaan läsnä maahantulon edellytysten tutkinnassa silloin, jos tutkinta kestää pidempään kuin 12 tuntia. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa toimivaltuudella olisi merkitystä rajaturvallisuuden ylläpidon kannalta.Työryhmä esittää myös esimerkiksi matkapuhelimiin kohdistettavan laite-etsinnän tarkempaa selvittämistä. Laite-etsinnästä voisi olla hyötyä sekä rajavalvonnan että turvapaikkahakemuksen rekisteröinnin ja käsittelyn yhteydessä. Yhä suurempi osa ihmisten mukanaan kuljettamista matkustamiseen liittyvistä asiakirjoista on pelkästään sähköisessä muodossa.Lisäksi työryhmä ehdottaa, että selvitettäisiin mahdollisuutta säätää radioteknistä valvontaa koskevasta uudesta toimivaltuudesta. Radiotekninen valvonta tarkoittaisi oikeutta havaita ja paikantaa sähkömagneettisia aaltoja lähettäviä laitteita, kuten matkapuhelimia. Se ei kuitenkaan oikeuttaisi esimerkiksi tunnistamaan laitteen haltijaa tai viestinnän sisältöä. Radiotekninen valvonta mahdollistaisi henkilöresurssin tarkoituksenmukaisen suuntaamisen laajamittaisen maahantulon tilanteessa.Ministeriöt käsittelevät arviot säädösmuutostarpeistaMuuttoliikkeen välineellistämiseen vastataan monin erityyppisin operatiivisin, oikeudellisin, diplomaattisin ja taloudellisin keinoin. Ratkaisu muuttoliikettä hyväksikäyttävään vieraan valtion poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta, mikä edellyttää yhteistyötä EU-tasolla sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti. Perustuslaki, kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö sekä oikeuskäytäntö asettavat käytettävissä oleville toimille reunaehdot. Työryhmä esittää, että selvityksen arviot säädösmuutostarpeista tarkastellaan toimivaltaisissa ministeriöissä viivytyksettä.Sisäministeriössä on jo ennestään käynnissä hanke, jonka tavoitteena on arvioida rajavartiolainsäädännön toimivuutta ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset. Muutoksilla varmistetaan säädösten ajantasaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä, johon hybridivaikuttamistilanteetkin lukeutuvat. Kiireellisimmiksi arvioidut säädösmuutostarpeet olisi tarkoitus valmistella siten, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022.Selvitys tehtiin hallituksen toimeksiannosta sisäministeriön johtamassa työryhmässä. Hallitus tulee käsittelemään työryhmän selvitystä, ja siitä keskusteltaneen myös parlamentaarisesti. Työryhmässä olivat sisäasiainhallinnon lisäksi edustettuina ulkoministeriö, oikeusministeriö, puolustusministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Valmistelussa kuultiin myös muita keskeisiä viranomaisia.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen vuodelle 2021. Rahasto koostuu kolmesta osasta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto.Varautumisrahaston taseen loppusumma vuoden 2021 lopussa oli 2,68 miljardia euroa (vuotta aiemmin 2,64 mrd. euroa). Rahaston voitto, 38,3 miljoonaa euroa (14,2 milj. euroa vuonna 2020), lisätään jätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksiin siinä suhteessa kuin kunkin varoja on kalenterivuoden aikana ollut rahaston käytössä.Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan Varautumisrahastoon kerätään varoja siltä varalta, että valtio joutuisi vastaamaan ydinjätehuollon tulevista kustannuksista.Rahastossa oleva 2,68 miljardia euroa kattaa kaikkien Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan ydinjätehuollon kustannukset. Summa sisältää myös nykyisten laitosten purkamiskustannukset. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaus- ja sijoitustoiminnan tuotosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätteitä. Näitä ovat voimayhtiöt Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jonka käytössä on FiR-1 tutkimusreaktori. Näillä ns. jätehuoltovelvollisilla on halutessaan oikeus lainata takaisin vuosittain turvaavaa vakuutta vastaan 75 % siitä osuudesta, joka niillä kulloinkin rahastossa on (rahasto-osuus). Valtiolla on oikeus lainata loppuosa varoista. Rahasto sijoittaa turvaavia vakuuksia vastaan ne varat, jotka ovat jääneet käyttämättä edellä todetuilla tavoilla.Ydinturvallisuustutkimusrahastoon ja Ydinjätetutkimusrahastoon kerätään vuosittain varoja käytettäväksi alan tutkimustoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2021 ydinturvallisuustutkimusta varten kerättiin noin 6,1 miljoonaa euroa ja ydinjätetutkimukseen noin 2,7 miljoonaa euroa.Vuonna 2022 rahaston toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat rahaston toimintaan. Näitä ovat muun muassa TVO:n Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käytön aloitus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktori FiR1:n käytöstä poiston käynnistyminen.
