NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoitteena on ajantasaistaa vuodesta 1973 voimassa ollut ulkoilulaki. Lausuntoja voi antaa 31.3.2026 saakka.Esityksessä ehdotetaan kokonaan uuden ulkoilulain säätämistä, jolloin nykyinen laki kumottaisiin. Sisältö säilyisi pääosin ennallaan, mutta siihen tehtäisiin käytännössä havaittuja muutostarpeita sekä perustuslain edellyttämiä tarkistuksia.Ulkoilulain uudistaminen on osa hallitusohjelman, kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian sekä Suomi liikkeelle -ohjelman toteutusta. “Tavoitteenamme on, että jokainen löytää itselleen tavan liikkua ja olla luonnossa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Esityksen mukaan ulkoilulain soveltamisalaan kuuluvien ulkoilureittien perustamismenettelyä kevennettäisiin luopumalla erillisestä ulkoilureittisuunnitelman vahvistamismenettelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Omaisuudensuojaa vahvistettaisiin siten, että ulkoilureiteistä suoritettavien korvausten määräämiseen sovellettaisiin jatkossa yksityistielain sijaan lunastuslakia, mikä toisi korvauksiin 25 prosentin korotuksen. Valtion retkeilyalueiden perustamismenettelyä nykyaikaistettaisiin vastaamaan käytännön tarpeita, esimerkiksi lisäämällä lakiin käytännössä jo noudatettu menettely, jossa Metsähallitus laatii retkeilyalueelle hoito- ja käyttösuunnitelman. Leirintäalueita koskeviin säännöksiin esitetään tarkistuksia pääasiassa perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi.Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkoilulain päivittämiseksi | lausuntopalvelu.fi
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoitteena on ajantasaistaa vuodesta 1973 voimassa ollut ulkoilulaki. Lausuntoja voi antaa 31.3.2026 saakka.
NordenBladet — Helmi-ohjelma on lisännyt ymmärrystä luonnon tilan parantamisesta ja luonut tärkeää pohjaa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelulle.Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Vuonna 2025 ohjelman toimia edistettiin laajasti erilaisissa arvokkaissa elinympäristöissä: soilla, metsissä, pienvesissä, kuten puroissa ja lähteissä, rannoilla, arvokkailla lintuvesillä ja perinnebiotoopeilla, esimerkiksi niityillä ja kedoilla. Erityisiä onnistumisia saatiin pienvesien kunnostuksessa ja metsäluonnon hoitotoimissa. Helmi-ohjelma on tehnyt luonnon ennallistamista, kunnostusta ja luonnonhoitoa tutuksi jo viiden vuoden ajan. “Helmi-ohjelma on onnistunut tekemään luonnon tilan parantamisesta aiempaa tunnetumpaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjelmat nähdään laajasti hyväksyttyinä keinoina myös ennallistamisasetuksen toimeenpanossa. Olen iloinen, että Helmi-ohjelmalla on voitu luoda rahoitukseen ja toimintatapoihin jatkuvuutta, joista hyötyvät niin maanomistajat kuin tietysti Suomen luontokin” iloitsee ympäristöministeri Sari Multala.“Helmi-ohjelman kautta esimerkiksi kalojen vaellusesteiden poistot, pienvesien hoitotoimet ja soiden ennallistamiset on otettu osaksi vastuullista liiketoimintaa ja normaalia valtion maiden kestävän metsätalouden harjoittamista Metsähallituksen omistajapolitiikan mukaisesti” toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Metsien hoitotoimia on tehty yhteensä jo 800 arvokkaalla metsäluontokohteella, pienvesien kunnostus etenee myös hyvin Metsien luonnonhoidon toimenpiteet etenivät viime vuonna hyvin. Metsäluonnolle tärkeitä hoitotoimia, esimerkiksi lehtojen hoitoa, tehtiin yli 120 kohteella suojelualueilla sekä 38 hehtaarilla valtion monikäyttömetsissä. Ohjelman aikana hoitotoimia on toteutettu jo 800 arvokkaalla metsäluontokohteella. Luonnon monimuotoisuudella tärkeitä ja metsäpaloja jäljitteleviä metsien polttoja tehtiin viime vuonna suojelualueilla 28 hehtaarilla. Valtion monikäyttömetsissä kulotuksia toteutettiin 630 hehtaarilla. Pienvesien kunnostustyöt etenivät niin ikään hyvin. Lähteitä kunnostettiin 60, ja kalojen vaellusesteitä poistettiin 110 kohteelta, joista suurin osa sijaitsi valtion monikäyttömetsissä. Puroja kunnostettiin valtion talouskäytössä olevilla mailla yhteensä 47 kilometriä, suojelualueilla 24 kilometriä ja yksityismailla 12 kilometriä. Vuonna 2025 tavoitteena oli panostaa selkeästi aiempaa enemmän valtion monikäyttömetsien pienvesien hoidon määrän kasvattamiseen. Avoimien rantaelinympäristöjen – kuten hiekkarantojen, dyynien ja rantaniittyjen – kunnostukset jatkuivat, ja vuonna 2025 toteutettiin 64 kohdetta. Soita ennallistettu jo lähes 24 000 hehtaaria, lintukosteikkoja on valmistunut yhteensä 83 Soita suojeltiin viime vuonna noin 4 400 hehtaaria ja ennallistettiin lähes 3 000 hehtaaria. Ohjelman aikana soita on ennallistettu kaikkiaan lähes 24 000 hehtaaria. Suojeltujen soiden vesien palautuksia tehtiin 26 kappaletta, ja kaikkiaan tätä uutta ennallistamismenetelmää on hyödynnetty Helmi-ohjelmassa jo yli sadalla kohteella. Lintuvesien kunnostustyöt saatiin valmiiksi kymmenellä suojelualuekohteella. Lisäksi toteutettiin hoitokalastusta, niittoja, raivauksia ja ruoppauksia. Helmi-ohjelmaan kuuluvassa Sotka-hankkeessa perustettiin ja kunnostettiin suojelualueiden ulkopuolelle 16 lintukosteikkoa, ja ohjelman aikana niitä on valmistunut yhteensä 83. Vieraspetojen, kuten minkin ja supikoiran, pyynti jatkui 70 arvokkaalla lintuvesikohteella. Vesilinnuille tärkeitä rauhoitus- ja levähdysalueita perustettiin 13. Sotka-hankkeen, lintujen syysmuuton aikainen, vapaaehtoisuuteen perustuva levähdysalueverkosto oli vuoden 2025 lopussa 49 kohteen laajuinen, ja se tarjoaa häiriövapaita ruokailu- ja levähdysalueita ennen syysmuuttoa linnuille. Perinnebiotooppien, kuten esimerkiksi niittyjen ja ketojen, osalta Helmi-ohjelmassa on tavoitteena nostaa hoidossa olevien kohteiden pinta-alaa ja parantaa kohteiden laatua. Vuonna 2025 Metsähallituksen Luontopalvelut ja ELY-keskukset kunnostivat arvokkaita perinnebiotooppikohteita yhteensä hieman vajaat 700 hehtaaria. Vapaaehtoiset ohjelmat keskeisiä ennallistamisasetuksen toimeenpanossa Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaansa. Suunnitelman toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat maanomistajille vapaaehtoiset luonnon monimuotoisuutta tukevat ohjelmat: Helmi-elinympäristöohjelma, metsien monimuotoisuutta vahvistava METSO-ohjelma, vesien ja merenhoidon tavoitteita edistävä Ahti-ohjelma sekä vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvä NOUSU-ohjelma. Helmi-elinympäristöohjelma Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, joka toimii koko maan alueella. Helmi-ohjelma sisältää kaikkiaan 40 eri toimenpidettä. Kunnostus-, ennallistamis- ja hoitotoimien lisäksi ohjelmassa tehdään muun muassa toimenpiteisiin liittyvää tiedonhallintaa ja lisätään elinympäristöjen ennallistamisosaamista: vuonna 2025 julkaistiin esimerkiksi uudistettu soiden ennallistamisopas. Helmi-ohjelmasta valmistui keväällä 2025 väliarviointi, jossa vedettiin yhteen ohjelman toimenpiteiden etenemistä, arvioitiin ohjelman toimintamallin toimivuutta ja haasteita.Helmi-ohjelman toimijoita ovat elinvoimakeskukset (entiset ELY-keskukset), Metsähallituksen Luonto- ja Eräpalvelut ja Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt ja maanomistajat. Käytännön toimia toteuttavat usein paikalliset urakoitsijat. Toimenpiteitä tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tutustu Helmi-ohjelman vuoden 2025 tuloksiin
Helmi-ohjelma on lisännyt ymmärrystä luonnon tilan parantamisesta ja luonut tärkeää pohjaa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelulle.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Oulun kaupungille luvan lunastaa yhteensä 4,43 hehtaarin suuruisen alueen. Lunastettava alue sijaitsee Oulun Välikylän kaupunginosassa Vesalanmäen asuinalueen ja Kiimingin yrityspuiston välisellä alueella.Lunastettava alue koostuu neljästä maa-alueesta, jotka kaikki rajoittuvat kaupungin ennestään omistamiin alueisiin. Kaupunki on käynnistänyt asemakaavan laatimisen alueelle. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle sekä laajoja teollisuus- ja varastoalueita että monipuolisia työpaikkatoimintoja.Asemakaavoitettava alue on lunastettavia alueita lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Alueiden hankkiminen Oulun kaupungille vapaaehtoisin keinoin ei ole onnistunut yrityksistä huolimatta.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus alueidenkäyttölaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen.LisätietojaMaaret Stenström ympäristöneuvos p. 0295 250 277 [email protected]
Ympäristöministeriö on myöntänyt Oulun kaupungille luvan lunastaa yhteensä 4,43 hehtaarin suuruisen alueen. Lunastettava alue sijaitsee Oulun Välikylän kaupunginosassa Vesalanmäen asuinalueen ja Kiimingin yrityspuiston välisellä alueella.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut kyselyn, jolla kerätään sidosryhmiltä palautetta valmisteilla olevasta tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimisen oppaasta. Kyselyllä halutaan varmistaa, että opas palvelee mahdollisimman hyvin käytännön suunnittelutyötä. Kyselyyn voi vastata 20. maaliskuuta 2026 saakka.Oppaan tavoitteena on tukea kuntia, suunnittelijoita ja muita kaavoituksen parissa toimivia siirtymässä kohti valtakunnallisesti yhteentoimivaa ja tietomallipohjaista kaavoitusta. Sidosryhmiltä toivotaan palautetta oppaan sisällöstä, rakenteesta ja käytettävyydestä. Vastaajat voivat esittää myös näkemyksiä Katja-asetuksen (ympäristöministeriön asetus maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta) ja Yhteentoimivuusalustan koodistojen muutostarpeista. Kysely koostuu 11 osiosta, joista vastaajat voivat valita itselleen olennaisimmat. Oppaan sisältö perustuu syksyllä 2025 käynnistettyyn kaavamääräyskokoelma II -työhön, jonka tavoitteena oli tuottaa opas tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimiseen sekä arvioida Katja-asetuksen ja yhteentoimivuusalustan koodistojen muutostarpeita. Jo tunnistetut muutostarpeet on koottu kyselyn liitteenä olevaan muistioon. Ympäristöministeriö käy läpi sidosryhmiltä saadun palautteen kevään 2026 aikana, minkä jälkeen oppaan julkaisuaikataulu täsmentyy. Ministeriö arvioi samalla myös Katja-asetuksen seuraavan päivityksen, eli niin sanotun Katja III -hankkeen aikataulua. Kommentoitava luonnos: Opas tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimiseen (otakantaa.fi)LisätietojaRuusa Degerman Erityisasiantuntija p. 0295 250 004 [email protected]
Ympäristöministeriö on avannut kyselyn, jolla kerätään sidosryhmiltä palautetta valmisteilla olevasta tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimisen oppaasta. Kyselyllä halutaan varmistaa, että opas palvelee mahdollisimman hyvin käytännön suunnittelutyötä. Kyselyyn voi vastata 20. maaliskuuta 2026 saakka.
NordenBladet — “Ilmastonmuutos on totista totta eikä sitä voi puhumalla poistaa – sitä voi hidastaa vain päästöjä vähentämällä”, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhuessaan maanantaina Helsingissä järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa ilmasto- ja energiapäivässä 2026.Ministeri Multala nosti esiin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kireän kansainvälisen tilanteen. Suurvaltojen ilmastoratkaisujen epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet haastavat monenvälistä ilmastoyhteistyötä. Ministeri muistutti, että tällaisessa ympäristössä suomalainen johdonmukaisuus ja harkinta ovat erityisen tärkeitä.“Tässä tilanteessa suomalainen kylmäpäisyys ja harkitsevuus on valttia”, Multala totesi.Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022 Suomen irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta ja siirtyminen lähes täysin fossiilivapaaseen sähköntuotantoon on ollut nopea ja poikkeuksellisen onnistunut. Tämä osoittaa suomalaisyritysten kykyä tarttua muutokseen ripeästi.Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kustannustehokkuutta ja ennakoitavuuttaPuheessaan Multala kuvasi ilmastonmuutoksen etenemistä huolestuttavin esimerkein ja muistutti, että päästövähennykset ovat ainoa tie tilanteen hidastamiseen.”Ilmastonmuutoksen hillinnän onnistuminen on lopulta kiinni siitä, kuinka hyvää bisnestä se on – tai kääntäen, paljonko saastuttaminen maksaa. Vähäpäästöisiin teknologioihin tai energiantuotantoon investoimisen pitää olla kannattavampaa kuin saastuttaviin.”Investointeja ei synny, jos investointiympäristö on epävakaa ja ennakoimaton. Selkeä ja pitkäjänteinen ilmastopolitiikka on investoinneille tärkeää. Siksi Suomi ja EU ajavat kunnianhimoisia mutta kustannustehokkaita ohjauskeinoja.Hän kiitti suomalaisia yrityksiä vahvasta roolista ilmastotavoitteiden edistämisessä niin kotimaassa kuin EU-vaikuttamisessa.Suomi rakentaa puhtaan energian suurvaltaaMinisteri nosti esiin useita hallituksen toimia, joilla puhtaan siirtymän investointeja vauhditetaan ja luvitusta sujuvoitetaan. Suomi on kansainvälisesti poikkeuksellisessa asemassa, sillä uusi sähköntuotanto vastaa suoraan kasvavaan kysyntään, ei fossiilisen kapasiteetin korvaamiseen.“Olemme jo hyvän matkaa kulkeneet kohti hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta”, Multala totesi.Hallitus on muun muassa jatkanut ja laajentanut puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä, lisännyt tukia uusiin energia-, teollisuus- ja teknologiahankkeisiin ja edistänyt ydinenergialain uudistusta. Toimet tähtäävät investointiympäristön parantamiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen koko maassa.Energiaturvallisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet uuteen arvoonMinisteri muistutti myös energiaturvallisuuden merkityksestä tilanteessa, jossa geopoliittiset uhat ovat konkretisoituneet. Suomen huoltovarmuusmalli, ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, ovat nousseet kansainväliseksi kiinnostuksen kohteeksi.Tulevaisuudessa tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta myös liikenteessä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta edelleen.Multalan mukaan Suomi ja Eurooppa voivat edetä ilmastotyössä etunojassa ja vahvistaa samalla omavaraisuuttaan ja kilpailukykyään.“On päivänselvää, että tulevaisuus on ilmastoneutraali. On vain kysymys siitä, olemmeko sitä ennen ehtineet jo tuhota planeetastamme liian suuren osan”, hän sanoi.LisätiedotJuuso Kilpinen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 322 9636 [email protected]
“Ilmastonmuutos on totista totta eikä sitä voi puhumalla poistaa – sitä voi hidastaa vain päästöjä vähentämällä”, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhuessaan maanantaina Helsingissä järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa ilmasto- ja energiapäivässä 2026.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut avustushaun kuntien ja maakuntien liittojen hankkeille, joilla otetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) käyttöön. Avustusta on haettavana kolme miljoonaa euroa. Haku on auki 31.3.2026 saakka.”Kuntien ja maakuntien järjestelmien tekninen kypsyys vahvistuu nopeaa tahtia, mikä mahdollistaa Ryhti-järjestelmän laajan käyttöönoton lähivuosina. Lakisääteiset tiedonhallintauudistukset on tehtävä vuoden 2028 loppuun mennessä, joten avustusta toimeenpanoon kannattaa hakea hyvissä ajoin. Ympäristöministeriön tavoitteena on saada kaikki Manner‑Suomen kunnat ja maakuntien liitot mukaan Ryhti-järjestelmään”, kannustaa erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.
Avustus tukee kuntia ja maakuntien liittoja muuttamaan kaavoituksen ja rakentamislupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, alueidenkäyttölaki sekä rakentamislaki vauhdittavat digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Koska avustus edistää lainsäädännöllisten velvoitteiden toteuttamista, kattaa se avustuskelpoiset kustannukset täysimääräisinä (100 %).Hankkeet voivat esimerkiksi kehittää teknisiä liittymis- ja tiedonhallintaratkaisuja, varmistaa Ryhti-järjestelmän tietoturvallista käyttöönottoa tai kehittää henkilöstön osaamista. Hankkeiden lopputuloksena kuntien ja maakuntien liittojen tulee ottaa Ryhti-järjestelmä käyttöön. Ympäristöministeriö on avustanut vuosien 2023–2025 aikana 37 kuntien ja maakuntien liittojen hanketta, jotka luovat teknistä kyvykkyyttä lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi ja käyttöönottavat Ryhti-järjestelmää. Avustusta on jaettu neljällä hakukierroksella 7,8 miljoonaa euroa. Millaisiin hankkeisiin avustusta voi hakea?Avustus on tarkoitettu sellaisten välttämättömien ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseen, jotka mahdollistavat Ryhti-tietojärjestelmän ja kansallisten tietomallien käyttöönoton. Toimenpiteissä otetaan huomioon kansallinen yhteentoimivuus sekä digitaalinen turvallisuus. Avustusta voi hakea yksin tai useamman toimijan yhteishankkeena, jossa kaikki avustuksen saajat ovat kuntia tai maakuntien liittoja. Avustushaku on auki 10.2.–31.3.2026. Avustusta voi hakea Haeavustuksia.fi -verkkopalvelussa. Avustus on käytettävissä 31.3.2028 asti Kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistaminen 5. hakukierros (haeavustuksia.fi)Infotilaisuus avustushausta maaliskuussaAvustuksen hakemisesta järjestetään avoin infotilaisuus verkossa 5.3.2026 klo 13:00–14:30 Avustushaun infotilaisuus kunnille ja maakuntien liitoille (lyyti.fi)LisätietojaJemina Suikki erityisasiantuntija puh. 0295 250 345 [email protected]
Ympäristöministeriö on avannut avustushaun kuntien ja maakuntien liittojen hankkeille, joilla otetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) käyttöön. Avustusta on haettavana kolme miljoonaa euroa. Haku on auki 31.3.2026 saakka.
NordenBladet — Työryhmä esittää, että Suomessa säädetään kiertotalouslaki, joka korvaisi nykyisen jätelain. Työryhmän mietinnössä esitetään keskeiset lainsäädäntömuutokset, jotka sisältyisivät kiertotalouslakiin.”Kiertotalous säästää luonnonvaroja ja tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, kun pystymme pitämään materiaalin paremmin kierrossa ja säilyttämään sen arvon taloudessa. Kiertotalouden vahvistaminen edistää myös Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kiitän kiertotalouslakityöryhmää perusteellisesta valmistelutyöstä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.Kiertotalous auttaa vähentämään luonnonvarojen kulutusta, hillitsemään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä luomaan taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Verrattuna muihin maihin Suomessa luonnonvarojen kulutus on suurta ja materiaalien neljän prosentin kiertotalousaste EU:n toiseksi matalin. Suomessa tuotetaan runsaasti jätettä, eikä osaa EU:n lainsäädännössä asetetuista kierrätystavoitteista ole saavutettu.Kiertotalouslaissa vahvistettaisiin elinkaarinäkökulmaa ja tuettaisiin kiertotalouden markkinoiden kasvuaKiertotalouslaissa on kyse jätelain kokonaisuudistuksesta. Siinä otetaan huomioon entistä vahvemmin tuotteiden ja materiaalien elinkaarinäkökulma ja siirretään sääntelyn painopistettä jätteistä kohti kiertotalouden edistämistä.Työryhmä esittää mietinnössään lukuisia lainsäädäntömuutoksia toteutettavaksi kiertotalouslaissa. Kiertotalousmarkkinan kehittymistä ja kasvua tuettaisiin hyödyntämällä julkisia hankintoja. Nykyinen valtakunnallinen jätesuunnitelma korvattaisiin kiertotaloussuunnitelmalla, millä pyritään tukemaan kiertotalouden toimijoiden pitkän aikavälin toiminta- ja investointiympäristöä. Suunnitelman etenemisestä annettaisiin kiertotalouskertomus eduskunnalle kolmen vuoden välein. Laissa pyrittäisiin entistä vahvemmin siihen, että käyttökelpoiset tuotteet säilytetään kierrossa ja että kierrätys on mahdollisimman laadukasta. Mietinnössä esitetään myös ehdotuksia, joilla jäte- ja kiertotalousalan eri toimijoiden hallinnollista taakkaa pyritään ehkäisemään ja vähentämään.Tuotteiden uudelleenkäyttöä sekä jätteen lajittelua, erilliskeräystä ja kierrätystä pyritään lisäämäänUudelleenkäyttötoimijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi ehdotetaan muutoksia, joilla kevennettäisiin hallinnollista taakkaa ja lisättäisiin käyttökelpoisten tuotteiden pysymistä kierrossa. Mietinnössä esitetään myös toimia kierrätysmateriaalien markkinoiden kehityksen tukemiseksi. Kierrätystä tuettaisiin rajoittamalla kierrätyskelpoisen yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennus- ja purkujätteen keräämistä energiajätteenä. Myös erilliskerätyn, kierrätyskelpoisen jätteen polttamista ja sijoittamista kaatopaikalle ehdotetaan rajoitettavaksi. Kierrätysmateriaalin laatua parannettaisiin lisäämällä lakiin yleinen velvollisuus lajitella jätteet järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Jätteen lajittelutehokkuutta parannettaisiin lisäksi neuvonnan ja tiedon jakamisen keinoin sekä säätämällä laissa jätehuoltopalveluiden laatuvaatimuksista. Yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen erilliskeräyksen vähimmäisvaatimusten tiukentamista arvioidaan jatkovalmistelussa. Voimassa olevan jätelain mukaan tuottajan on vastattava tiettyjen käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuollosta ja sen kustannuksista (tuottajavastuu). Tuottajayhteisön toiminnan julkisuutta ja avoimuutta koskevaa sääntelyä lisättäisiin vastapainona sille, että tuottajayhteisöillä olisi jatkossakin vahva hallintaoikeus tuottajavastuun piirissä olevaan jätteeseen. Lisäksi jätteisiin, jätehuoltoon ja tuotteisiin liittyvän tiedon julkisuutta ja saatavuutta parannettaisiin säätämällä laissa jäte- ja tuotetiedon julkisuudesta sekä selkeyttämällä jätelain siirtoasiakirjavelvollisuuksia. Työryhmä tehostaisi lain valvontaa ja ehdottaa jatkovalmisteluun hallinnollista seuraamusmaksua koskevaa lainsäädäntöä keinona puuttua velvollisuuksien laiminlyönteihin. Mietinnössä esitetään jatkovalmistelua varten ehdotuksia myös muista kuin kiertotalouslaissa toteutettavista ohjauskeinoista, kuten taloudellisen ohjauksen, kaivannaisjätesääntelyn ja kierrätyslannoitteiden sääntelyn kehittämisestä, jotka ovat keskeisiä kiertotalouden edistämiseksi. Työryhmän jäsenistä kuusi jätti mietintöön eriävän mielipiteen tai täydentävän lausuman, jotka koskivat muun muassa jäte- ja tuotetiedon julkisuutta, hallinnollista seuraamusmaksua, tuottajavastuuta sekä erilliskeräysvelvoitteiden laajentamista.Ympäristöministeriö jatkaa kiertotalouslain valmistelua vaiheittainYmpäristöministeriö jatkaa kiertotalouslain valmistelua vaiheittain työryhmän mietinnön pohjalta. Kiireellisimpiä muutoksia jäte- ja kiertotalouslainsäädäntöön ohjaavat hallitusohjelman lisäksi EU:n lainsäädännön velvoitteet. Ensimmäisessä vaiheessa tehtävillä jätelain muutoksilla pyritään parantamaan yhdyskuntajätteiden, pakkausjätteiden (erityisesti muovipakkausten) sekä biojätteen kierrätystä ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystä sekä hillitsemään jätteenpolttoa. Näillä ja jatkovalmistelussa määritettävillä toimilla pyritään välttämään seuraamukset, jotka voivat aiheutua EU:n lainsäädännössä säädettyjen tavoitteiden saavuttamatta jäämisestä, sekä pienentämään kierrättämättömästä muovipakkausjätteestä maksettavaa muoviomavaramaksua EU:lle. Tavoitteena on toteuttaa jätelain kokonaisuudistus eli jätelain korvaava kiertotalouslaki seuraavan hallituskauden aikana. Kiertotalouslainsäädännön jatkovalmistelussa otetaan huomioon myös EU-sääntelyn kehitys ja erityisesti tuleva EU:n kiertotaloussäädös, josta odotetaan komission lainsäädäntöehdotusta vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä.Lisätietoa:Jussi Kauppila lainsäädäntöneuvos [email protected] p. 0295 250 085Olli Laukkanen erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 099Anna-Maija Pajukallio Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos [email protected] p. 0295 250 218
Työryhmä esittää, että Suomessa säädetään kiertotalouslaki, joka korvaisi nykyisen jätelain. Työryhmän mietinnössä esitetään keskeiset lainsäädäntömuutokset, jotka sisältyisivät kiertotalouslakiin.
NordenBladet — Jätteiden tuontia Suomeen ja jätteen käsittelyä valvotaan monin tavoin. Jätesiirtoja tehdään yhä enenevissä määrin maiden rajojen yli. Jätesiirtoihin liittyy myös lieveilmiöitä, jotka on EU:ssakin tunnistettu. EU:n jätteensiirtoasetuksessa määritellään edellytykset jätteiden siirroille, siirtojen rajoituksille ja kielloille. EU:n uusi jätteensiirtoasetus tulee voimaan toukokuussa 2026 ja siinä on uusia keinoja puuttua laittomiin jätesiirtoihin.Pääsääntöisesti jätesiirtoon maasta toiseen tarvitaan jätesiirtolupa. Suomessa toimivaltainen viranomainen on Suomen ympäristökeskus Syke, joka myöntää jätteensiirtoluvat viennille Suomesta ja tuonnille Suomeen. Lupaharkinnassa on noudatettava EU:n jätteensiirtoasetusta ja jätelakia. Tuontia Suomeen on kasvattanut lisääntynyt jätteenpolttokapasiteettiJätteiden tuonti Suomeen on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Jätettä tuodaan sekä poltettavaksi että kaatopaikalle sijoitettavaksi esikäsittelyn jälkeen. Jäteperäisiä polttoaineita tuotiin Suomeen poltettavaksi 47 000 tonnia vuonna 2022. Määrä kasvoi 339 000 tonniin jo vuonna 2024. Suomessa jätteenpolttolaitoksissa on hyvää teknologiaa, jota ei ole kaikissa maissa saatavilla. Nykyään jätteenpolttokapasiteettia on enemmän kuin Suomessa syntyvän jätteen polttoon tarvittaisiin. Tämä lisää painetta tuoda jätettä ulkomailta, jotta polttokapasiteetti saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Tarvetta hankkia lisäpolttoainetta on lisännyt myös puuntuonnin väheneminen Venäjältä.Lupaviranomaisen on vaikea saada tietoa laittomasta toiminnasta Uusi jätteensiirtoasetus kiristää osin vaatimuksia toukokuun lopusta 2026 alkaen. Jätesiirtoluvan yhtenä edellytyksenä on, että jätesiirtoilmoituksen tekijä tai vastaanottaja ei ole syyllistynyt laittomaan siirtoon tai muuhun ympäristön tai ihmisen terveyden kannalta laittomaan toimintaan viiden edellisen vuoden aikana. Kielteinen lupapäätös edellyttää kuitenkin, että Suomen viranomaisella on tieto mahdollisesta tuomiosta. Käytännössä lähtömaan viranomaisen ei tulisi välittää jätesiirtoilmoituksia, joissa viejä on syyllistynyt laittomaan toimintaa, muille viranomaisille, kuten Sykelle. Uusi asetus velvoittaa viranomaisia myös tekemään enemmän yhteistyötä laittomiin jätesiirtoihin puuttumiseksi. Asetuksella on perustettu EU-laajuinen jätesiirtojen valvontaryhmä, johon Syke osallistuu. Lisäksi Euroopan komissio saa valtuudet tarkastaa rajat ylittäviä jätesiirtoja, joihin epäillään liittyvän laittomuuksia, ja se voi valtuuttaa tähän tehtävään Euroopan petostentorjuntaviraston sekä ryhtyä toimiin tilanteen parantamiseksi.Lisäksi jätteensiirtoasetus tiukentaa sääntelyä esimerkiksi tiettyjen hyödynnettäväksi siirrettävien vaarattomien jätteiden eli ns. vihreiden jätteiden osalta. Vihreistä siirroista on jatkossa ilmoitettava viranomaisille EU:n yhteisen jätesiirtotietojärjestelmän kautta. Jätteen välivarastoinnin pulmiin on puututtuLisääntynyt jätteen tuonti kasvattaa myös jätteen välivarastoinnin tarvetta jätteen tuontisatamissa. Jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin satamassa tulee olla ympäristölupa, ja viranomainen valvoo ympäristöluvan määräysten noudattamista. Jos havaitaan puutteita, valvontaviranomainen puuttuu asiaan valvonnallisin toimenpitein tai toiminnan ympäristövaikutusten poiketessa ennakoidusta tekee aloitteen ympäristöluvan muuttamiseksi. Viranomaiset ovat puuttuneet sekä Loviisan että Taalintehtaan satamien toimintaan siellä aiheutuneiden ympäristön roskaantumisen sekä haju- ja kärpäshaittojen vähentämiseksi. Kyseisten tapausten käsittely on kesken Lupa- ja valvontavirastossa.
Jätteiden tuontia Suomeen ja jätteen käsittelyä valvotaan monin tavoin. Jätesiirtoja tehdään yhä enenevissä määrin maiden rajojen yli. Jätesiirtoihin liittyy myös lieveilmiöitä, jotka on EU:ssakin tunnistettu. EU:n jätteensiirtoasetuksessa määritellään edellytykset jätteiden siirroille, siirtojen rajoituksille ja kielloille. EU:n uusi jätteensiirtoasetus tulee voimaan toukokuussa 2026 ja siinä on uusia keinoja puuttua laittomiin jätesiirtoihin.
NordenBladet — Ympäristöministeriön julkaisemassa raportissa hahmotellaan uutta mittaria rakennusten käytön mittaamiseen. Käyttöastemittari olisi vapaaehtoinen työkalu, josta saatavalla tiedolla voitaisiin tehostaa rakennusten käyttöä.Jotta ilmastotavoitteet voivat toteutua, tulisi nykyistä rakennuskantaa hyödyntää mahdollisimman hyvin ja rakentaa uutta harkiten. Tehokas tilojen käyttö säästää myös kustannuksia ja vähentää energian, materiaalien, veden, maan ja infrastruktuurin tarvetta.
Rakennusten käytölle ei tällä hetkellä kuitenkaan ole yleisesti hyväksyttyä, helppokäyttöistä mittaria. Mittari on tarpeen, jotta rakennuksen todellinen käyttö voidaan huomioida vaikuttavana ympäristötekijänä. Mittarin tarve vain kasvaa, kun osa maamme rakennuskannasta uhkaa jäädä vajaalle käytölle tai jopa tyhjilleen. Raportissa esitetystä mittarista hyötyvät erityisesti kiinteistöjen omistajat. He voivat saada tietoa omistamiensa rakennusten käytöstä ja vertailla sitä rakennusten tyypilliseen käyttöasteeseen. Mittarista saatava tieto auttaisi myös suunnittelemaan käyttöä tehostavia toimia. Käyttöastemittaria on testattu hyvin tuloksin toimistoissa, kouluissa ja kokoontumistiloissa. Jotta mittari voi yleistyä laajempaa käyttöön, edellyttää se vielä jatkokehittämistä. Esimerkiksi mittarin mittausmenetelmiä ja raportointitapaa täytyy vielä yhtenäistää. Rakennuksen käyttöä voidaan tehostaa monenlaisin toimin. Rakennuksen yhteis- ja vuorottaiskäyttö ovat esimerkkejä kevyistä ratkaisuista, raskaampia keinoja ovat esimerkiksi rakennuksen peruskorjaus tai käyttötarkoituksen muutos. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki toi uusia välineitä rakennusten käyttöasteen kasvattamiseen muun muassa edistämällä käyttötarkoitusmuutoksia ja rakennuksen väliaikaista käyttöä. Käyttöastemittari kytkeytyy ympäristöministeriön kiertotalouden green dealin rakennetun ympäristön toimenpiteisiin. Hankkeen toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group. Rakennusten käyttöastemittari: Ehdotus rakennusten käytön tehokkuutta mittaavalle tunnusluvulle (valtion julkaisuarkisto Valto) Lisätietoja Harri Hakaste Yliarkkitehti ympäristöministeriö puh. 0295 250 074 [email protected]Taneli Heikkilä Johtava asiantuntija FCG Finnish Consulting Group puh 041 731 7429 [email protected]
Ympäristöministeriön julkaisemassa raportissa hahmotellaan uutta mittaria rakennusten käytön mittaamiseen. Käyttöastemittari olisi vapaaehtoinen työkalu, josta saatavalla tiedolla voitaisiin tehostaa rakennusten käyttöä.
NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore arviointiraportti korostaa yritysten vastuuta toimintansa luontovaikutuksista. Nykyinen liiketoimintaympäristö ei tue luontokadon pysäyttämistä. Laaja-alaiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, ja hallitukset voivat ajaa niitä. Yrityksillä on silti jo nyt riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia toimia luonnon kannalta kestävästi. Raportti vahvistaa luottamusta siihen, että yritykset voivat toimia muutosvoimana luonnon hyväksi.IPBES kokoontui 12. täysistuntoon Iso-Britanniassa, Manchesterissa 3.-8.2, ja hyväksyi liiketoiminta ja luonto -arviointiraportin (Business and Biodiversity Assessment). Raportti käsittelee yritysten luontovaikutuksia ja riippuvuuksia. Se kokoaa yhteen mittareita, menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla yritykset voivat arvioida vaikutuksiaan ja tukea luontotavoitteiden saavuttamista. Tieteelle ja yhteistyölle maailmanlaajuinen voitto – IPBES onnistui rakentavassa neuvottelussa IPBES on IPCC:n kaltainen, YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Raportti hyväksyttiin onnistuneiden neuvottelujen päätteeksi juhlistavassa tunnelmassa. ”Monenkeskistä yhteistyötä ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa haastetaan nyt eri suunnista, ja maailmanpoliittinen epävarmuus näkyy myös monissa ympäristöneuvotteluissa. Tämä IPBES-täysistunto onnistui kuitenkin rakentavassa neuvottelussa. Yhteistyössä jäsenmaiden ja raportin kirjoittajien kesken saatiin aikaiseksi erittäin odotettu yhteenveto, jonka takana kaikki seisovat. Jäsenmaiden omistajuus yhdessä viimeistellylle raportille on nyt vahva – raportti on tieteelle ja yhteistyölle maailmanlaajuinen voitto”, sanoo arviointiraporttia koskevia keskusteluja yhtenä puheenjohtajista ohjannut IPBESin hallituksen jäsen, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Kannustimet luonnon kannalta kestävään liiketoimintaan ovat edelleen riittämättömiä – Suomi etujoukoissa kehittämässä ratkaisuja Raportin mukaan yritysten vastuu luontovaikutuksistaan kattaa koko arvoketjun raaka‑aineiden hankinnasta tuotteiden käyttöön ja käytön jälkeisiin vaiheisiin. IPBES painottaa, että luontohaittojen vähentäminen ja positiivisten vaikutusten vahvistaminen ovat osa yritysten huolellisuusvelvoitetta. Raportti korostaa, että kannustimet luonnon kannalta kestävään liiketoimintaan, ja sitä mahdollistavat rakenteet, ovat edelleen riittämättömiä, vaikka monia myönteisiä esimerkkejä on jo olemassa. Raportin mukaan on tärkeää, ettei puutteellista tietoa tai keskeneräisiä sääntöjä käytetä perusteena olla toimimatta. Konkreettisia tekoja voidaan tehdä heti – niin yrityksen omassa toiminnassa kuin koko arvoketjussa. ”Suomessa on jo paljon yrityksiä, jotka haluavat edistää luontotoimia. Halutessaan yritykset ovat valtiota ketterämpiä edistämään kestävyysmurrosta. Valtion tehtävänä on varmistaa, että toimintaympäristö tukee tätä työtä. Suomi on kansainvälisesti etujoukoissa kehittämässä esimerkiksi luonnonarvomarkkinoita ja muita ratkaisuja, jotka tekevät luontomyönteisestä toiminnasta entistä helpompaa”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija ja IPBESin kansallinen yhteyshenkilö Suvi Borgström. Raportti korostaa yhteistyön ja osallistamisen merkitystä Muutosta ei synny ilman laajaa yhteistyötä. Hallitukset, rahoituslaitokset, muut yritykset, kansalaisyhteiskunta sekä alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat kaikki keskeisessä roolissa muutoksen mahdollistajina. Raportti nostaa esiin myös talousajattelun haasteet. BKT-keskeinen talouslogiikka on ollut merkittävä luontokatoa kiihdyttävä tekijä ja voi estää luontomyönteisen toimintaympäristön rakentamista. IPBESin mukaan tarvitaan mittareita ja ohjauskeinoja, jotka tunnistavat luonnon arvon ja hyvinvoinnin merkityksen. Raportti korostaa olemassa olevan tiedon merkitystä. Vaikka kehittämistarpeita on, olemassa olevat menetelmät ja aineistot riittävät päätösten ja toiminnan suuntaamiseen kohti luonnon kannalta kestävää tulevaisuutta. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa. Suomen Luontopaneeli julkaisee raportin julkaisupäivänä mietinnön, jossa tarkastellaan Suomen näkökulmasta keskeisiä IPBESin raportin pääviestejä. Ympäristöministeriö, Syke, Luontopaneeli ja IPBES-työryhmä järjestävät teemasta sidosryhmätilaisuuden 10.3.2026.
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore arviointiraportti korostaa yritysten vastuuta toimintansa luontovaikutuksista. Nykyinen liiketoimintaympäristö ei tue luontokadon pysäyttämistä. Laaja-alaiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, ja hallitukset voivat ajaa niitä. Yrityksillä on silti jo nyt riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia toimia luonnon kannalta kestävästi. Raportti vahvistaa luottamusta siihen, että yritykset voivat toimia muutosvoimana luonnon hyväksi.
