NordenBladet — Puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.Valtioneuvosto antoi perjantaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti ilmastotavoitteita kansallisen ilmastolain ja EU-velvoitteiden mukaisesti. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja. Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt – joka tarkoittaa päästöjen ja niitä sitovien nielujen erotusta – laskivat vain yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Pikaennakkotiedon mukaan maankäyttösektorin päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna ja sektori oli merkittävä päästölähde. Ilman maankäyttösektoria Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat kuusi prosenttia. Päästöt laskevat erityisesti energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kivihiilen kulutus lähes puolittui ja turpeen kulutus laski yli kolmasosan edellisvuodesta. Sähköntuotannossa polttoon perustuva tuotanto on vähentynyt samalla kun tuulivoiman ja ydinvoiman määrä on kasvanut merkittävästi. ”Puhdas energiasiirtymä on jo nyt Suomen menestystarina. Meidän on tärkeää varmistaa, että Suomi säilyy houkuttelevana kohteena vihreille investoinneille myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on esimerkiksi luoda hiilidioksidin talteenoton ja edullisen puhtaan sähkön ympärille uutta teollista toimintaa, jolla korvata fossiilitaloutta”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Mutta kuten ilmastovuosikertomus osoittaa, tarvitsemme lisätoimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorilla – samalla maankäyttösektorin tietopohjaa tulee vahvistaa, jotta käytössämme on parhain ja ajantasaisin tieto ilmastopolitiikan tukena”, Multala jatkaa. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimiaKansallisen ilmastolain mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tällöin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimia. Nieluja tulee vahvistaa ja päästöjä vähentää erityisesti maankäyttösektorilla, jossa päästökehitys on tällä hetkellä kasvava.Ilmastolaki sisältää myös päästövähennystavoitteet taakanjako- ja päästökauppasektorille vuosille 2030, 2040 ja 2050. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista 15 vuoden aikajänteellä. Vuoteen 2030 mennessä päästökauppa- ja taakanjakosektorin yhteenlaskettuja päästöjä tulee vähentää 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tuoreimman politiikkatoimiskenaarion (KEITO-hanke) mukaan Suomen ilmastolain vuoden 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, jos otetaan huomioon kaikki hiilidioksidin talteenottoteknologioihin perustuvat ratkaisut. Tulevaisuudessa hiilidioksidia voidaan varastoida pysyvästi geologisesti tai hyödyntää tuotteissa. Maankäyttösektori: Metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Aiemmin metsät ja maaperä ovat olleet sektorin merkittävä nettonielu, mutta metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Uusimpien kasvihuonekaasuinventaariotietojen mukaan maankäyttösektori on ollut kokonaisuudessaan nettopäästölähde jo vuodesta 2018 lähtien ja metsät vuodesta 2021 alkaen. EU:n LULUCF-asetus velvoittaa jäsenmaita nielujen ylläpitämiseen ja kasvattamiseen sekä päästöjen vähentämiseen. Kaudella 2021–2025 jäsenmaiden on varmistettava, ettei maankäyttösektorista aiheudu laskennallisia päästöjä. Tämän hetken arvioiden mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 velvoitteista ja myös vuoden 2030 tavoitteeseen on matkaa.Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla Suomi ei saavuta velvoitteita. Taakanjakosektori: Liikenteen päästöt kasvoivat, maatalouden päästöt pysyivät lähes ennallaan  Taakanjakosektorin päästöt laskivat noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätteiden käsittely ja jätteenpoltto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Sektorin suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja maatalous. Maataloudessa päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta, koska uusiutuvaa polttoainetta jaeltiin vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on toistaiseksi merkittävin liikenteen päästöihin vaikuttava toimi. Jakeluvelvoite edellyttää, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava polttoaineen sekaan tietty osuus uusiutuvia polttoaineita.  Liikenteen sähköistyminen etenee melko hyvin, ja ladattavien autojen määrä kasvaa Suomessa kiihtyvää tahtia. Suomessa oli vuonna 2024 noin 285 000 ladattavaa henkilöautoa. Sähkön kulutus tieliikenteessä kasvoi 39 prosenttia. Autokanta ei kuitenkaan ole uudistunut vähäpäästöiseksi riittävän nopeasti ilmastotavoitteisiin nähden.  On epävarmaa, onnistuuko Suomi puolittamaan taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä EU:n velvoitteen mukaisesti. EU-tasolla asetetut taakanjakosektorin kiintiöt alitettiin vuosina 2021–2023, mutta pikaennakkotiedon mukaan vuoden 2024 Suomelle asetettu kiintiö ylittyi hieman. Päästövähennystahtia on vauhditettava, jotta varmistetaan taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen. Maankäyttösektorin kehitys voi vaikuttaa taakanjakosektorin velvoitteiden saavuttamiseen. Tämän kauden EU-velvoitteiden mukaan, jos maankäyttösektorin tavoitteita ei saavuteta, siirtyisi vaje katettavaksi taakanjakosektorille. Suomen taakanjakosektorin velvoite on jo ennestään tiukka. Maankäyttösektorilta siirtyvän vajeen kattaminen taakanjakosektorin toimilla, kuten esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, olisi tarvittavan kokoluokan takia käytännössä mahdotonta.  Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa suunnitelmissa Vuoden 2025 aikana päivitetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) ja energia- ja ilmastostrategia, jotka sisältävät lisätoimia, joilla edistetään ilmastolain tavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli vuoden 2024 aikana metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin. Hallituksen on tarkoitus linjata maankäyttösektorilla toteutettavista lisätoimista osana energia- ja ilmastostrategian valmistelua. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja energia- ja ilmastostrategia on tarkoitus antaa selontekoina eduskunnalle vuoden 2025 aikana.  Valmistelussa hyödynnetään uusimpia skenaariolaskelmia ja vaikutusten arviointeja, joita tuottaa muun muassa Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja -skenaariot (KEITO) -hanke. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös Suomessa on tärkeää varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja hallita niihin liittyviä riskejä ennakoiden. Suomi edistää varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ilmastolain mukaisen Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) avulla. Toimia edistettiin laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla vuoden 2024 aikana. Sopeutumistoimet esimerkiksi tunnistetaan entistä vahvemmin osana kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on tunnistaa ennallistamisasetuksesta aiheutuvia lainsäädäntötarpeita. Lisäksi työryhmä laatii hallituksen esityksen ennallistamisasetuksen mukaisen heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanemiseksi.Työryhmän toimikausi on 16.06.2025–31.08.2027. Työryhmä koostuu ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön virkahenkilöistä. Työryhmän puheenjohtajana toimii lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi ympäristöministeriöstä.Lainsäädäntöryhmä tukee kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua ja siitä vastaavia teemaryhmiä ennallistamisasetuksen toimeenpanon edellyttämien lainsäädäntötarpeiden tunnistamisessa.Työryhmä laatii hallituksen esityksen ennallistamisamisasetuksen mukaisen hyvän tilan heikentämättömyysvelvoitteen sekä sen joustavan soveltamisen toimeenpanosta. Lisäksi esitys sisältää ehdotukset heikentämättömyysvelvoitteeseen liittyvästä seurannasta ja raportoinnista.Ennallistamisasetuksessa on asetettu määräaika heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanolle. Jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet velvoitteen toimeenpanemiseksi viimeistellyn kansallisen ennallistamissuunnitelman julkaisuun, eli elokuun 2027 loppuun mennessä.Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky.EnnallistamisasetusLisätietojaIris Mäntylä
erityisasiantuntija
029 525 0341
[email protected]Leila Suvantola
lainsäädäntöneuvos
029 525 0433
[email protected]

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on tunnistaa ennallistamisasetuksesta aiheutuvia lainsäädäntötarpeita. Lisäksi työryhmä laatii hallituksen esityksen ennallistamisasetuksen mukaisen heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanemiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Kalastajilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä. Verkkokalastusta suositellaan välttämään heinäkuussa, koska se on merkittävä uhka erittäin uhanalaiselle saimaannorppakannalle.maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, ELY-keskusten ja Metsähallituksen yhteistiedoteVerkkokalastuskielto Saimaalla päättyy heinäkuun alkaessa. Verkkokalastus on heinäkuussa kuitenkin vaarallista saimaannorpan kuuteille, jotka ovat vielä pieniä ja sotkeutuvat verkkoihin isoja norppia helpommin.Siksi norppavesillä suositellaan käytettävän heinäkuussa verkkokalastuksen sijaan muita pyyntimuotoja. Lisäksi on muistettava, että riimuverkot ja muut vahvalankaiset verkot ovat aina kiellettyjä.Tänä vuonna pesälaskennoissa havaittiin ennätykselliset 111 saimaannorpan kuuttia. Saimaannorpan kannan kasvua hidastaa suuri nuoren ikäluokan kuolleisuus, jolloin vain osa syntyneistä kuuteista selviää lisääntymisikäiseksi. ”Kaikki verkot ovat norpille vaarallisia myös verkkokalastuskiellon päätyttyä. Kevätaikaisen verkkokiellon ansiosta entistä useampi norppa säilyy hengissä, mutta valitettavasti osa kalanpyydyskuolleisuudesta on siirtynyt loppukesälle ja syksyyn, jonka vuoksi verkkokalastuksesta pidättäytyminen on tärkeää myös kiellon päätyttyä”, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila sanoo.Viime kesinä kalastuksenvalvonnassa on löytynyt asetuksenvastaisia katiskoita. ”Saimaannorppa pääsee väljänieluiseen katiskaan, mutta ei sieltä pois. Katiskan ja suljetun rysän nielun tulee olla vahvistettu siten, että se ei missään olosuhteissa pääse laajenemaan 15 senttimetriä suuremmaksi”, huomauttaa johtava kalatalousasiantuntija Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Teemu Hentinen. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä. Vahvistamisessa on otettava huomioon, että saimaannorppa voi pyrkiä katiskaan voimalla.Kalastusrajoitusalueita on onnistuttu lisäämäänSuojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut ja palannut pesimään alueille, joilta se on aikaisemmin ihmisen toiminnan seurauksena hävinnyt. Tämän vuoksi kalastusrajoitusalueita on laajennettu, mutta norppia liikkuu aikaisempaa enemmän myös niiden ulkopuolella. Kannan kasvaessa ja pesimäalueen laajentuessa myös riski kuuttien päätymisestä verkkoihin kasvaa.Saimaannorpan suojelemiseksi on säädetty kalastusrajoituksia yli 70 prosentille Saimaan pinta-alasta. Verkkokalastus on kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6 lukuun ottamatta muikkuverkkoja, joiden käyttökiellon viimeinen voimassaolopäivä on 20.6. Voimassa olevat kalastusrajoitukset ovat tehonneet hyvin: viimeisimmän saimaannorpan kanta-arvion mukaan norppia ui Saimaassa hieman alle 500 yksilöä.Saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia on onnistuttu lisäämään pesimäalueen laajentuessa osakaskuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen välisillä vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla. Kalastusrajoitusalueen pinta-ala on nyt jo 3 050 nelikilometriä. Kolmen vuoden aikana kalastusrajoitusaluetta on laajennettu vapaaehtoisilla sopimuksilla yli 13 300 hehtaaria.Saimaa on merkittävää kalastusaluetta: alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta ja lisäksi alueella on runsaasti vapaa-ajankalastajia. Verkkokalastus tuottaa suurimman osan kaupallisesta ahven- ja kuhasaaliista sekä vapaa-ajankalastuksessa kuha-, muikku- ja siikasaaliista. Kalastusrajoitukset heikentävät kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja kotimaisen kalan saatavuutta. Saimaannorpan suojelemiseksi säädetyissä kalastusrajoituksissa pyritään huomioimaan myös kotimaisen kalan saatavuus.Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa MetsähallitukselleKukaan ei halua saada pyydykseensä saimaannorppaa. Jos niin kuitenkin käy, kalastajan on kalastuslain mukaan ilmoitettava pyydykseen jääneestä saimaannorpasta välittömästi Metsähallitukselle. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista on ilmoitettava Metsähallitukselle. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.Metsähallitukselle tehtyjen ilmoitusten perusteella vuosittain kalanpyydyksiin hukkuu noin kuusi saimaannorppaa. Osa pyydyskuolemista tulee tietoon sattumalta. Tänä vuonna Metsähallitus on saanut kaksi ilmoitusta pyydyksiin kuolleista saimaannorpista.Saimaannorppakannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Kalastusrajoituksista vastaa aluehallinnossa Pohjois-Savon ELY-keskus ja Metsähallitus. Kalastuksessa Saimaannorppia suojellaan seuraavien ohjeiden mukaisesti

Pyydysvälinerajoitukset ja kalastusrajoitusalueen voi tarkistaa Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta.

Verkkokalastus on täysin kiellettyä 15.4.–30.6. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkot, joiden käyttö sallittu 21.6. alkaen.

Riimuverkkojen ja muiden vahvalankaisten verkkojen käyttö on kiellettyä ympäri vuoden.

Verkot on aina ankkuroitava pohjaan joko verkon tai verkkojadan molemmista päistä.

Katiskan tai merran nielu ei saa olla leveydeltään tai edes venytettynä yli 15 senttimetriä.

Pitkäsiiman käyttö on aina kiellettyä, samoin muun koukkupyydyksen, jossa käytetään syöttinä kalaa tai kalanpalaa.

Kuolleesta tai vahingoittuneesta saimaannorpasta on ilmoitettava Metsähallitukselle puhelinnumeroon 020 639 5000

Lisätietoja
Eija Kirjavainen
kalastusneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
0295 162 404
[email protected]

Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyy 30.6. Kalastajilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä. Verkkokalastusta suositellaan välttämään heinäkuussa, koska se on merkittävä uhka erittäin uhanalaiselle saimaannorppakannalle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Asuinympäristön ikäystävällisyydelle on suuri tarve, kun ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti kaupunkialueilla. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät erityisesti ympäristön käveltävyys, yhteisöllisyys sekä palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus. Ikäystävällisyyden edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä.Väestön ikääntyminen muuttaa kaupunkeja ja taajamia. Lähes joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Yli 75-vuotiaista noin 93 % asuu omassa asunnossaan, joissa heitä haastavat esimerkiksi asunnon ja asuinalueen esteettömyys ja turvallisuus sekä palvelujen saatavuus. Asuinympäristöllä on suuri merkitys ikääntyneiden itsenäisen asumisen, arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hankkeessa tutkittiin ikäystävällisten ja kestävien kaupunkien kehittämistä ympäristöministeriön rahoituksella. Mukana olivat Lahden, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä MAL-verkosto. Hankkeen raportti kokoaa tietoa nykytilasta ja sisältää ehdotuksia ikäystävällisyyden parantamiseksi. Pienetkin parannukset voivat saada aikaan merkittäviä muutoksia rakennetun ympäristön ikäystävällisyyteenAsuinympäristön laadulla on ikääntyneille suuri merkitys, koska he ovat paljon kotona ja asuinalueillaan. Ikäystävällinen ympäristö tukee ikääntyneiden hyvinvointia, liikkumismahdollisuuksia, sosiaalista kanssakäymistä ja aktiivista osallistumista tapahtumiin ja toimintoihin. Ikäystävälliset asuinympäristöt hyödyttävät kaikkia asukkaita.Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat yhteistilojen saatavuus, kävelyreittien esteettömyys ja kunnossapito, levähdyspaikkojen lisääminen, palvelujen sijoittaminen lähelle ikääntyneitä, joukkoliikenteen tarjonta, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä monipuolinen asuntokanta, joka tarjoaa vaihtoehtoja eri elämäntilanteissa. Ikäystävällisyyden edistäminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötäKaupunki- ja taajamaympäristöjen ikäystävällisyys syntyy monen toimijan työn tuloksena. Ikäystävällisyyteen vaikutetaan maankäytön, asumisen, palvelujen ja liikenteen suunnittelussa eri aluetasoilla. Suunnitteluun ja kehittämistyöhön tarvitaan mukaan niin kaupunkiseudun kunnat, kaupunkien eri toimialat, hyvinvointialueet, yritykset, yhdistykset kuin asukkaatkin. 
Ikääntyneiden näkökulmien kuuleminen on hyvin tärkeää. Kuntien vanhusneuvostoilla on tärkeä asema ikääntyneiden tarpeiden esiintuojina, ja ikääntyneet asukkaat ovat oman ympäristönsä asiantuntijoita. Kaupungit voivat hyödyntää hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä Rakennetun ympäristön ikäystävällisyydestä on paljon hyviä esimerkkejä sekä kotimaasta että ulkomailta. Raportissa on kuvauksia eri kaupungeissa ja maissa toteutetuista ratkaisuista, jotka antavat suomalaisille kaupungeille ideoita ikäystävällisyyden kehittämiseen. Hankkeessa tehtiin myös suosituksia ikäystävällisuuden parantamiseksi. Ne koskevat esimerkiksi lähiympäristön käveltävyyttä, lähiluonnon saavutettavuutta, yhteisöllisyyden edistämistä ja ikääntyneiden osallistumista lähiympäristönsä kehittämiseen. Lisätietoja     Raija Hynynen
asuntoneuvos
puh. +358 295 250 093
[email protected]Hankkeesta ja hankkeen tuloksista lisätietoja antaa Syken osalta:Antti Rehunen
erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus
puh. +358 29 525 1550
[email protected]

Asuinympäristön ikäystävällisyydelle on suuri tarve, kun ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti kaupunkialueilla. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät erityisesti ympäristön käveltävyys, yhteisöllisyys sekä palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus. Ikäystävällisyyden edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan lunastaa runsaan kymmenen hehtaarin suuruisen alueen uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista varten. Uuden Hyväristönmäen puhdistamon on tarkoitus korvata nykyinen Toikansuon jätevedenpuhdistamo. Puhdistamossa käsitellään Lappeenrannan lisäksi Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet.Alue sijaitsee Lappeenrannan keskustan eteläpuolella noin kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Lappeenrannan kaupunki aloitti jo kymmenen vuotta sitten uuden jätevedenpuhdistamon suunnittelun. Tarvittavan maa-alueen hankkimisesta kaupungille ei ole päästy sopuun kaupungin ja maanomistajien välillä.Ympäristöministeriö myönsi kaupungille myös luvan lunastettavien alueiden ennakkohaltuunottoon. Ennakkohaltuunottolupa voidaan myöntää, kun töiden kiireellinen aloittaminen sitä vaatii. Puhdistamon rakentaminen Hyväristönmäkeen edellyttää maaperätutkimusta, kasvillisuuden ja puuston raivaamista, kallioperän louhimista ja maaperän tasoittamista. Nykyisen Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus alueidenkäyttölaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen. Lunastuslupapäätöksessä ei myöskään oteta kantaa hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin lupiin tai menettelyihin.LisätietojaMaaret Stenström
ympäristöneuvos
p. 0295 250 277
[email protected]Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain mukaisista lunastuksista

Ympäristöministeriö on myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan lunastaa runsaan kymmenen hehtaarin suuruisen alueen uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista varten. Uuden Hyväristönmäen puhdistamon on tarkoitus korvata nykyinen Toikansuon jätevedenpuhdistamo. Puhdistamossa käsitellään Lappeenrannan lisäksi Lemin ja Taipalsaaren kuntien jätevedet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Auta löytämään Suomen paras luontoteko, joka on toteutunut vuosina 2023–2024. Tällä kertaa teemana on toimintaan innostava teko, joka on saanut muita toimijoita mukaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta Suomessa.Parasta tekoa Suomen luonnon monimuotoisuuden hyväksi etsitään jälleen. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen komitea haluaa löytää henkilön, yhteisön tai yrityksen, joka on onnistunut tekemään toimintaan innostavan teon, jolla on vahvistettu luonnon monimuotoisuutta vuosina 2023–2024. Ehdotuksia voi jättää 15.10.2025 saakka ja voittaja julkistetaan joulukuussa 2025.Ympäristöministeriö ja Suomen IUCN-komitea etsivät Suomen parasta luontotekoaYhdessä muiden maailman maiden kanssa Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Paras luontoteko -kilpailun tarkoitus on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista. Parasta luontotekoa etsitään joka toinen vuosi. Edellisen palkinnon sai vuonna 2023 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen.Tällä kertaa etsitään toimintaan innostavia tekoja luontokadon pysäyttämiseksi. Luontokadon pysäyttäminen on kirjattu tavoitteeksi sekä Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ja kansallisiin strategioihin että yritysten ja järjestöjen toiminnan tavoitteisiin. Hyviä tavoitteita on paljon, mutta kilpailussa etsitään erityisesti niitä toimia, joilla on innostettu toimintaan luonnon tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Teko on voinut antaa esimerkkiä ja innostaa muitakin, kuten nuoria tai yksityissektoria, työskentelemään luontokadon pysäyttämiseksi.Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi:Keksimällä ja toteuttamalla innovatiivisia ja inspiroivia ratkaisuja luonnontilan parantamiseksi.Edistämällä yhteistyötä ja innostamalla muita toimijoita mukaan. Vahvistamalla kansalaisten, etenkin nuorten, luontosuhdetta.Lisäämällä ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä.Paras luontoteko voi olla esimerkiksi käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se on yksittäinen teko tai hanke, joka on saatu päätökseen vuosina 2023–2024. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä.Luontoteko täyttää pyöreitäParasta luontotekoa etsitään Suomessa nyt jo kymmenettä kertaa. Kilpailuissa on tähän mennessä palkittu seuraavat parhaat luontoteot: 2022 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen laatokanlohen kutujoeksi ja virkistyskohteeksi. Se on saatu aikaiseksi laajalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä. 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen 2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta 2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena 2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert (HBL), Päivi Mäki-Petäjä (MTV3) ja Ann-Mari Rannikko (TS) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavallaKansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n seitsemän asiantuntijakomission työhön osallistuu yli 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.Ehdota parasta luontotekoa | WebpropolLisätietoaMatti Nummelin
Dosentti
Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja
[email protected]
puhelin 0400 802 556Marina von Weissenberg
Ympäristöneuvos
Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja
[email protected]
puhelin 0295 16001 (puhelinvaihde)

Auta löytämään Suomen paras luontoteko, joka on toteutunut vuosina 2023–2024. Tällä kertaa teemana on toimintaan innostava teko, joka on saanut muita toimijoita mukaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta Suomessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastolain tavoitteiden arviointi on käynnistynyt. Ilmastolain mukaisessa arvioinnissa tarkastellaan Suomen hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi.Ilmastolain tavoitteiden arviointi on kirjattu vuonna 2022 voimaan tulleeseen ilmastolakiin, ja se on määrätty tehtäväksi vuonna 2025. Ilmastolaissa on määritelty Suomelle tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Lisäksi laissa asetetaan kolme päästövähennystavoitetta verrattuna vuoden 1990 tasoon: tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia, pyrkien 95 prosenttiin, vuoteen 2050 mennessä.Ilmastolain tavoitteiden arvioinnissa tarkastellaan ilmastolain hiilineutraaliustavoitetta ja muita päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden sekä alueellisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys, muiden maiden päästösitoumukset ja mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön sekä päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus.Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta arviointia tukevia selvityksiä. Selvitykset koskevat muun muassa tavoitteiden ajantasaisuutta ja saavutettavuutta, täydentäviä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, tavoitteen asettelun oikeudellisia reunaehtoja sekä alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sidosryhmien ja yleisöjen näkemyksiä ilmastolain tavoitteista tullaan kuulemaan.Arvioinnissa hyödynnetään laaja-alaisesti aineistoa, kuten esimerkiksi kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tuottamia tietoja, ilmastosuunnitelmia ja -strategioita, ilmastopolitiikan tulevaisuuden mallinnusta, ilmastopaneelin julkaisuja ja metsäskenaarioita. Ilmastolain ja sen tavoitteiden hyväksymisen jälkeen tulevaisuuskuva on muuttunut huomattavasti. Erityisesti tilannekuva maankäyttösektorin nieluista ja päästöistä on muuttunut.Ympäristöministeriön johdolla tehtävässä arvioinnissa ovat mukana myös muut keskeiset ministeriöt. Arviointi luovutetaan ympäristö- ja ilmastoministerille suunnitelman mukaan joulukuussa 2025.Ilmastolain tavoitteiden arviointiLisätietojaKaroliina Anttonen
Ilmasto- ja kemikaaliyksikkö, lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0065
[email protected]

Ilmastolain tavoitteiden arviointi on käynnistynyt. Ilmastolain mukaisessa arvioinnissa tarkastellaan Suomen hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.Ympäristöministeriö myönsi uusille hankkeille avustuksia yhteensä 4,17 miljoonaa euroa vuonna 2025. Avustuksista noin 1,2 miljoona euroa ohjattiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Saaristomeren valuma-alueella toteutettaviin hankkeisiin.Lähes 900 000 euroa suunnattiin Uudenmaan vesiensuojeluun. Hankerahoitusta myönnettiin myös yli 200 000 euron edestä Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueelle.Hankerahoituksen lisäksi ympäristöministeriö on rahoittanut alueellisten vesiensuojelun asiantuntijaverkostoja vajaalla miljoonalla eurolla. Verkostot tuovat toimijoita yhteen, levittävät tietoa ja osaamista ja luovat jatkuvuutta yli hankkeiden ja hallituskausien. Ne myös mahdollistavat avoimen keskustelun ja auttavat verkoston jäseniä muodostamaan yhteisen tahtotilan ja vision alueensa vesiensuojelun painopisteistä.Valuma-alueita koskevia suunnitelmia sekä ulkoista kuormitusta estäviä toimia yhä enemmänKunnostuksia tehdään sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla eli siellä, mistä kuormitus tulee. Ympäristöministeriö pyrkiikin avustamaan yhä enemmän hankkeita, jotka kohdistuvat nimenomaan valuma-alueille. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä kunnostustoimien vaikuttavuus jää usein heikoksi tai väliaikaiseksi.Niittoja ja hoitokalastuksia tehdään edelleen siellä, missä ne ovat tehokkain sisäistä kuormitusta hillitsevä ja vedenlaatua parantava toimenpide. Niiden määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt, ja etenkin ruoppauksia harkitaan yhä tarkemmin myös elinympäristöjen hoidon näkökulmasta. Joillain alueilla valuma-aluetoimiin keskittyviä hankkeita on menossa toteutukseen enemmän kuin perinteisiä kunnostustoimia.Myös uusia toimenpiteitä kokeillaan. Imatralla rakennetun joen ekologista tilaa parannetaan vesiperhosten siirtoistutuksilla. Uudellamaalla taas käydään taklaamaan Vantaanjoen PFAS -kuormitusta. Vaelluskalojen ja lintujen elinympäristöjen kunnostamiseksi kokeillaan vesistöön sijoitettavia rankanippuja ja muutetaan patorakenteita paremmin lajien elinolosuhteita tukeviksi esimerkiksi korvaamalla pintapatoja pohjapadoilla. Kunnostushankkeen kautta saadaan oppeja myös kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Vaikka tarkat luontotyyppikohtaiset kriteerit ennallistamistoimille vielä puuttuvat, on monissa hankkeissa jo tehty ja tehdään ennallistamiseksi tulkittavia toimia. Hankkeissa mukana noin tuhat toimijaa, yritysten osallistumista toivotaanJo reippaasti yli tuhat toimijaa on toteuttanut vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ahti -ohjelman kunnostushankkeita vuosina 2019–2024. Toimijoiden joukko on laajentunut osakaskuntien, kuntien ja vesiensuojeluyhdistysten osalta.Valuma-aluetiekartta (2024) ohjaa jatkossakin toimia entistä enemmän valuma-aluille. Tällaiset hankkeet kuitenkin vaativat usein myös enemmän suunnittelua, ja onnistuakseen niihin on saatava mukaan laaja kirjo paikallisia toimijoita, kuten maan- ja metsänomistajia. Yhteistyön rakentaminen ja laadukkaiden suunnitelmien laatiminen vaativat resursseja, mutta maksavat itsensä takaisin vahvempana ja pitkäaikaisempana sitoutumisena hankkeisiin sekä vaikuttavampina tuloksina. Hankkeiden rahoitukseen on pitkään toivottu lisää yritysten panosta. Työ yrityssektorin laajemman osallistamisen mahdollistamiseksi käynnistyi vuonna 2024 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Keväällä 2025 järjestetyn työpajasarjan tuloksena saatiin lisätietoa yritysten halukkuudesta ja valmiuksista osallistua alueensa vesiensuojeluhankkeisiin ja etsittiin hyviä yhteistyön tapoja hallinnon ympäristö- ja elinkeino-osastojen yhteistyön sujuvoittamiseksi. Yrityksistä löytyy aitoa kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan osana niiden omaa vastuullisuustoimintaa. Yritykset myös arvostavat mahdollisuutta osallistua oman alueensa lähivesistöjen suojeluun. Ahti -ohjelman avustushaku jatkuu Ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman avustushaku vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi jatkuu. Sen aikataulu tulee todennäköisesti poikkeamaan aiemmista vuosista ja voi viivästyä vuoden 2026 alkuun. Hankehakijoiden kannattaa myös perehtyä täydentäviin rahoitusinstrumentteihin. Kunnostushankkeita rahoitetaan Leader-rahoituksella, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoituksella, maa- ja metsätalousministeriön kalataloudellisilla avustuksilla ja NOUSU-ohjelmasta sekä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.LisätietojaJenni Jäänheimo (23.6.–4.7.)
erityisasiantuntija
[email protected] 
p. 0295 250 349

Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toimikausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Sidosryhmistä koostuva seurantatyöryhmä on tehnyt valmistelumuistion, jossa linjataan työryhmän näkemys METSO-ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä uudelle ohjelmakaudelle 2026–2040.METSO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa sekä suojelutasoa. Ympäristöministeriö asetti viime vuonna METSO-ohjelman sidosryhmistä koostuvan laajapohjaisen seurantatyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisen METSO-ohjelman toteutumista sekä käsitellä tulevan METSO-kauden keskeisimpiä linjauksia.Työryhmän laatimassa valmistelumuistiossa linjataan METSO-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä uudelle ohjelmakaudelle 2026–2040. Kyseessä on seurantaryhmän näkemys, jonka pohjalta jatketaan Metson uuden kauden valmistelua. Nykyisen METSO-ohjelman tavoin seurantatyöryhmän muistiossa esitetään, että uusi ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamiin kohteisiin sekä niiden suojeluun ja luonnonhoitoon erilaisin keinoin. Uuden ohjelmakauden valmistelu on pohjautunut nykyisen METSO-ohjelman lisäksi Helmi-elinympäristöohjelmaan ja näistä saatuihin kokemuksiin. METSO-ohjelma on samalla myös osa Euroopan unionin ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä ja luonnoksen on määrä valmistua elokuussa 2026. METSO-ohjelman toteutuskausi jaetaan muistiossa tavoitteiltaan kahteen jaksoon, jotka koskevat vuosia 2026–2030 ja 2031–2040. Vuosille 2026–2030 työryhmä esittää määrällisiä tavoitteita. Ennallistamissuunnitelman valmistumisen jälkeen METSO-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan. Vuosien 2031–2040 osalta METSO-ohjelman tavoitteet sovitetaan yhteen ennallistamissuunnitelman tavoitteiden kanssa.Toteutusta esitetään laajennettavaksi kattamaan koko maanSeurantatyöryhmän muistiossa ehdotetaan, että METSO-ohjelmaa toteutettaisiin uudella ohjelmakaudella koko Suomessa, mutta ohjelman painopiste olisi eteläisessä Suomessa. METSO-ohjelman toimenpiteet ovat laaja-alaisia. Ohjelma sisältää valtioneuvoston keväällä päättämien luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien mukaisten yksityisten ja valtion metsien suojelun. Muistion mukaan METSO-ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä Helmi-elinympäristöohjelman kanssa. Helmi-ohjelmaan tällä hetkellä kuuluva vapaaehtoinen soidensuojelu siirrettäisiin osaksi METSO-ohjelmaa Helmi-ohjelmakauden päättyessä. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä toteutettavassa METSO-ohjelmassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka liittyvät muun muassa organisaatioiden uudelleenjärjestelyihin sekä aluehallinnon tulevaan rakenteeseen. Seurantatyöryhmän esitys ei ollut yksimielinen, vaan ympäristöjärjestöt jättivät siitä eriävän mielipiteen.Esitys uudesta METSO-ohjelmasta on tarkoitus lähettää lausunnoille alkusyksyllä 2025. Tulevasta METSO-ohjelmasta ja sen toimenpiteistä päättää valtioneuvosto. METSO-seurantatyöryhmän valmistelumuistioLisätietojaEsa Pynnönen
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
[email protected]
+358 295 250 386Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
029 516 2150

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toimikausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Sidosryhmistä koostuva seurantatyöryhmä on tehnyt valmistelumuistion, jossa linjataan työryhmän näkemys METSO-ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä uudelle ohjelmakaudelle 2026–2040.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on lähtenyt kokonaisuutena arvioiden mallikkaasti käyntiin. Vuoden alusta käynnistyneet toimenpiteet ovat edistäneet sopimusten tavoitteiden toteutumista: sujuvan arjen ja kestävän liikkumisen edellytykset paranevat kaupunkiseuduilla.MAL-sopimusten uuden sopimuskauden ensimmäiset seurantakokoukset pidettiin touko-kesäkuun vaihteessa kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla. Tuoreimmat valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimukset allekirjoitettiin joulukuussa 2024. MAL-sopimukset tukevat Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. Sopimusten toimenpiteillä edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta, sitä tukevaa liikennejärjestelmää, tarpeiden mukaista asuntotuotantoa sekä elinvoimaista elinkeinoelämää. Asuntotuotannon edellytykset turvataan seuduilla Seudut ovat ohjanneet uusien asuntojen sijoittumista hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Esimerkiksi Helsingin seudulla vuonna 2024 valmistuneista asunnoista 95 prosenttia sijoittui palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen, niin kutsutuille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. Asuntomarkkinatilanne on asettanut kunnille haasteita saavuttaa sopimuksissa esitetyt asuntotuotannon tavoitetasot. Tästä huolimatta vuonna 2024 asuntoja valmistui esimerkiksi Helsingin ja Tampereen seuduilla lähes MAL-sopimuksissa määritellyn vuosittaisen tavoitteen verran. Asuntotuotannon edellytyksiä pyritään kunnissa turvaamaan suunnitelmallisesti päivittämällä maankäytön toteutusohjelmia ja maapoliittisia ohjelmia sekä aktiivisella maanhankinnalla. Osa kunnista on käyttänyt taloudellisia houkuttimia edistämään aloituksia, esimerkiksi määräaikaista vuokravapautta maanvuokrista. Kaikilla MAL-seuduilla on huolehdittu siitä, että kaavavarantoa on väestönkasvun tarpeisiin vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Kestävän liikkumisen edellytykset vahvistuvat  Helsingin seudulla Vantaan ratikan toteutus on käynnistynyt ja rakentaminen on määrä aloittaa vuoden 2025 aikana. Tampereen seudulla raitiotien jatkohanke etenee suunnitellusti. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet kaikista MAL-seuduista eniten Tampereen seudulla. Myös Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet hyvässä kasvussa koronapandemian jälkeen. Joukkoliikennettä kehitetään aktiivisesti kaikilla MAL-seuduilla. Esimerkiksi Oulussa on harmonisoitu lippujen hintoja ja aloitettu tehokkaan joukkoliikenteen selvitys. Turun seudulla on puolestaan toteutettu runkobussilinjaston ensimmäistä vaihetta ja runkolinjaston liikennöinti alkaa heinäkuussa 2025.  Jyväskylän keskustaajaman alueella on otettu käyttöön tiheän vuorovälin Super-Linkki –linjat, jotka mahdollistavat aikatauluvapaan matkustamisen. Lisäksi seudulle on valmistumassa Suomen ensimmäinen julkinen vedyn tankkausasema, minkä jälkeen seudulla tullaan pilotoimaan vetybusseja.   Valtion väyläverkon pienet, yhteisrahoitteiset parantamishankkeet sekä muut infrahankkeet etenevät seuduilla. MAL-seuduilla käynnistetään vuoden 2025 aikana sopimuskauden ensimmäisiä väyläverkon pieniä parantamishankkeita, joilla parannetaan turvallisen ja kestävän liikkumisen edellytyksiä. Kestävän kaupunkiliikenteen ohjelmat työn allaMyös muissa MAL-sopimuksiin kirjatuissa, valtion vastuulle osoitetuissa toimenpiteissä edetään suunnitellusti. Tärkeänä on pidetty muun muassa katuverkon valtionavustuskäytäntöjen kehittämistä sekä henkilöjunaliikenteen tulevaisuuteen ja markkinaehtoiseen henkilöjunaliikenteeseen liittyviä toimia.Seutujen näkökulmasta ajankohtaista on myös kestävän kaupunkiliikenteen SUMP (Sustainable Urban Mobility Plan) -suunnitteluun liittyvä valtakunnallinen työ. Seudullisen kestävän liikennejärjestelmäsuunnittelun tueksi on perustettu kansallinen SUMP-yhteyspiste Traficomiin. Yhteyspisteessä valmistellaan parhaillaan kansallista kestävän kaupunkiliikenteen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea seutuja SUMP-suunnitelmien laatimisessa ja toimeenpanossa. Myös kaupunkiseuduilla valmistaudutaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiksi. Vuonna 2024 uudet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat valmistuivat Kuopion ja Lahden seuduilla.Haasteita ratkotaan valtion ja seutujen yhteistyössä Sopimusten toimeenpano etenee kokonaisuutena suunnitellusti, mutta jo viime sopimuskaudella tunnistetut haasteet kaipaavat edelleen huomiota. Erityisesti raskaan liikenteen taukopaikkoja koskevat kirjaukset edellyttävät yhteistyötä sopimuskauden aikana. Helsingin seudulla ollaan perustamassa seudullisia työryhmiä raskaan liikenteen taukopaikkojen ja lähijunavarikoiden sijaintiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Taukopaikkoihin ja niiden kehittämistarpeisiin liittyviä valtion toimenpiteitä on suunniteltu myös osana Liikenne 12-suunnitelman valmistelua loppukevään 2025 aikana. MAL-sopimusten konkreettiset toimenpiteet sijoittuvat vuosille 2024–2027 ja pidemmän aikavälin tavoitteet ulottuvat vuoteen 2035. Sopimusten toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksetLisätietojaAnna-Leena Seppälä
rakennusneuvos 
ympäristöministeriö 
0295250242 
[email protected] Samuli Alppi 
ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö 
0295250036  
[email protected] Ruusa Degerman
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
029 5250 406 
[email protected] Edgar Pyhälä 
erityisasiantuntija 
liikenne- ja viestintäministeriö 
029 5342 211 
[email protected] 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on lähtenyt kokonaisuutena arvioiden mallikkaasti käyntiin. Vuoden alusta käynnistyneet toimenpiteet ovat edistäneet sopimusten tavoitteiden toteutumista: sujuvan arjen ja kestävän liikkumisen edellytykset paranevat kaupunkiseuduilla.

Lähde: ym.fi