NordenBladet — Luonnon monimuotoisuus vähenee Euroopassa. Vaikka päästövähennystoimia on tehty, tahti ei ole riittävä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti tarkastelee Euroopan ympäristön tilaa ja myös Suomen haasteita ja onnistumisia. Raportti kertoo, että kaikki inhimillinen toiminta on lopulta riippuvaista luonnosta.Ympäristön tila, luonto ja ilmasto ovat turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta. EEA:n viime viikolla julkaistun raportin mukaan Euroopan ympäristön tila on kokonaisuutena heikko. Luonnonvaroja käytetään kestämättömästi, monimuotoisuus heikkenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita on onnistuttu vähentämään, toimia tarvitaan edelleen. Raportissa todetaan, että EU on globaali kestävän kehityksen johtaja kunnianhimoisten ympäristötavoitteidensa, sääntelynsä ja kansainvälisen vaikuttamisensa ansiosta. Silti EU:lla on vielä paljon tehtävää ollakseen aidosti kestävä. Raportti käsittelee myös Suomen ympäristön tilannetta. Suomi kuuluu Euroopan eniten materiaaleja kuluttaviin maihin, ja Suomessa tuotetaan paljon jätettä. Suomen vientivetoinen teollisuus ja harvan asutuksen tarvitsema infrastruktuuri, kuten teiden ja rautateiden rakentaminen ja ylläpito, kuluttavat kotimaisia luonnonvaroja. Metsät peittävät yli 75 prosenttia maan pinta-alasta, mutta erityisesti Etelä-Suomessa suojelualueet ovat pieniä ja hajallaan. Metsätaloudella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Myös Suomen hiilinielut ovat heikentyneet. Metsien hiilinieluihin ovat vaikuttaneet erityisesti hakkuumäärien kasvu, puuston kasvun hidastuminen ja maaperäpäästöjen kasvu. Puhdas energiasiirtymä on ollut suomalaisen ilmastopolitiikan keskiössä hyvin lopputuloksin. Lisäksi Suomen ilmanlaatu on kansainvälisestikin vertailtuna huippuluokkaa. Suomi nimetään EEA:n raportissa uusiutuvan energian edelläkävijäksi EU:ssa. “Suomessa jo 95 prosenttia sähköntuotannosta on päästötöntä, ja vauhditamme puhdasta siirtymää edelleen. Puhtaat ratkaisut kirittävät kilpailukykyä ja vahvistavat omavaraisuuttamme. Hallitusohjelmassa tunnistetaan puhtaiden teknologioiden merkitys talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Tämä on tärkeä viesti koko Euroopalle, kun pyrimme eroon haitallisista riippuvuuksista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Talouden ja ympäristön yhteyksiä tulee arvioida aiempaa tarkemminTurvallisuus, oikeudenmukaisuus ja kilpailukyky ovat nousseet tärkeiksi EU:n painopisteiksi viime vuosien epävakaan maailmanpolitiikan vuoksi. Raportissa muistutetaan, etteivät tavoitteet eivät ole ristiriidassa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Päinvastoin ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vahvistavat myös Euroopan turvallisuutta ja taloudellista kilpailukykyä.Euroopan talous on riippuvaista luonnonvaroista, joten ilmastonmuutos ja ympäristön heikkeneminen ovat sille uhka. Raportti korostaa luonnonympäristön ennallistamisen merkitystä ja kehottaa tehostamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (consilium.europa.eu) toimeenpanoa. Toimet ovat linjassa Euroopan komission kilpailukykykompassin (commission.europa.eu) painopisteiden kanssa, sillä toimet kestävyyden eteen lisäävät innovaatioita, hiilestä irtautumista ja turvallisuutta esimerkiksi ruokaturvan, juomaveden varmistaminen ja tulvasuojelun näkökulmista.Raportti nostaa kehityskohteiksi Suomessa erityisesti kiertotalouden, materiaalitehokkuuden ja kierrättämisen. Raportti muistuttaa, että kilpailukyky ja taloudellinen hyvinvointi rakentuvat luonnonvarojen kestävälle käytölle ja ympäristön hyvälle tilalle. “Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja sekä ympäristö- että taloushaasteisiin, parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää riippuvuutta tuonnista. Suomella on siinä vielä paljon tehtävää. Siirtymä kiertotalouteen asettaa yhteiskunnalle muutospaineita niin lainsäädännön, muiden ohjauskeinojen, toimintatapojen kuin taloudellisen ohjauksen kehittämisen suhteen”, ministeri Multala sanoo.Suomessa on kiertotalouden edelläkävijöitä. Esimerkiksi lähes 30 yritystä ja kuntaa on asettanut vapaaehtoisesti tavoitteita luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi Kiertotalouden green deal -sitoumuksella.”EEA:n, sen jäsenmaiden ja asiantuntijaverkoston työ on erinomainen esimerkki eurooppalaisen yhteistyön vaikuttavuudesta. Sen ansiosta meillä on ympäristö- ja ilmastohaasteista yhteinen ja kattava eurooppalainen tilannekuva, joka perustuu luotettavaan ja riippumattomaan tietoon. Yhteinen ja luotettava tilannekuva on erityisen arvokas aikana, jolloin valeuutiset ja disinformaatio uhkaavat yhteiskunnallista keskustelua ja tietopohjaista päätöksentekoa”, kertoo ympäristöministeriön tutkimusjohtaja ja EEA:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Laura Höijer.Raportti on laadittu tiiviissä yhteistyössä EEA:n Euroopan ympäristötieto- ja -seurantaverkoston (Eionet) kanssa. Raportti perustuu verkoston johtavien ympäristöalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden laajaan osaamiseen, kattaen EEA:n 32 jäsenmaata ja kuusi yhteistyömaata. Suomen ympäristökeskus (Syke) toimii Eionet-verkoston kansallisena yhteyspisteenä.LisätietoaEemil Nuuttila (poliittiset kysymykset)
Ministeri Multalan erityisavustaja
[email protected]
p. 044 332 8332Laura Höijer
Tutkimusjohtaja ja EEA:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja
[email protected]
p. 0295 250 139

Luonnon monimuotoisuus vähenee Euroopassa. Vaikka päästövähennystoimia on tehty, tahti ei ole riittävä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti tarkastelee Euroopan ympäristön tilaa ja myös Suomen haasteita ja onnistumisia. Raportti kertoo, että kaikki inhimillinen toiminta on lopulta riippuvaista luonnosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tämän päivän lapset kasvavat maailmassa, joka on valtavassa muutoksessa ilmastonmuutoksen ja luonnon tilan heikkenemisen vuoksi. Lapsilla on oikeus saada tietoa tästä muutoksesta ja äänensä kuuluviin aiheesta käytävässä keskustelussa.Lapset ja nuoret esittivät askarruttavia luonto- ja ilmastoaiheisia kysymyksiä Musiikkitalossa järjestetyssä tapahtumassa torstaina 2.10. Tilaisuus lähetettiin suorana Yle Areenaan.Kysymyksiin vastasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, Ilmastopaneelin jäsen tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luontopaneelin jäsen tutkimusprofessori Juha Aalto, sekä Nuorten Luonto- ja Ilmastoryhmän (Nuoli) edustaja Okko Lausmaa.
  
Klaukkalan koulun 6. luokkalaiset pääsivät tilaisuudessa esittämään itse valmistelemansa kysymykset ministerille ja tutkijoille. Kysymyksissä korostuivat lasten konkreettiset huolet tulevaisuudesta, ja he pohtivat ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Panelistit vastasivat esimerkiksi kysymykseen siitä, mitä Suomi voi tehdä estääkseen eläinten sukupuutot tai miksi talvella ei ole enää niin paljon lunta.”Ilmastonmuutos ja luonnon tilan heikentyminen vaikuttavat ennen kaikkea tulevien sukupolvien elämään. Siksi lasten ja nuorten ääntä on tärkeä kuulla päätöksenteossa. Tämän päivän paneelikeskustelu osoitti nuorten olevan hyvin perillä aikamme tärkeistä ilmiöistä ja muistutti siitä, keitä varten ilmasto- ja ympäristötyötä tehdään”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.
 
Vilkasta keskustelua herättivät erityisesti kysymykset siitä, mitä hyvää ilmastonmuutos mahdollisesti voisi tuoda, ja miksi kaikki eivät usko ilmastonmuutoksen olevan totta. Lasten kysymykset toivat esiin myös uusia tapoja tarkastella ilmastonmuutosta. Ilmastopaneelin Heikki Lehtonen esimerkiksi selvensi, että vaikka ilmasto alkoi muuttua noin 200 vuotta sitten, Titanicin uppoaminen ei ollut suoranaisesti ilmaston lämpenemisestä johtuvaa. Luontopaneelin Juha Aalto kertoi luontoon ja ilmastoon liittyvien haasteiden olevan isoja, joten niiden ratkaiseminen pakottaa ihmiset tekemään yhteistyötä ja kehittämään esimerkiksi teknologiaa.”Minusta nuorten aktiivisuus ilmastokysymyksissä ei ole vain tärkeää, vaan välttämätöntä. Meidän on oltava mukana ratkaisemassa kriisiä, joka koskettaa juuri meidän tulevaisuuttamme. Nuorten ääni tuo ilmastokeskusteluun rohkeutta, uusia näkökulmia ja ennen kaikkea kiireellisyyden tunteen, jota ilman muutosta ei tapahdu”, Nuoli-ryhmän edustaja Okko Lausmaa toteaa.Tallenteen voi katsoa Yle Areenasta 1.11.2025 saakka (areena.yle.fi).Tilaisuuden järjestivät kansallinen lapsistrategia, Lastensuojelun keskusliitto, UNICEF Suomi ja ympäristöministeriö.LisätietojaEemil Nuuttila
Ministeri Multalan erityisavustaja
[email protected]
p. 044 332 8332Iina Ala-Kurikka
Viestintäasiantuntija
[email protected]
p. 050 571 4293

Tämän päivän lapset kasvavat maailmassa, joka on valtavassa muutoksessa ilmastonmuutoksen ja luonnon tilan heikkenemisen vuoksi. Lapsilla on oikeus saada tietoa tästä muutoksesta ja äänensä kuuluviin aiheesta käytävässä keskustelussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta. Esityksen mukaan rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota vuoden 2026 alussa. Jatkossa valtion tukeman asuntotuotannon tuet tulisivat suoraan valtion budjetista.Asuntorahaston lakkauttamisen tavoitteena on korostaa eduskunnan budjettivaltaa asuntopolitiikassa ja parantaa asuntorahoituksen tukien vertailtavuutta valtion muiden menojen kanssa. Valtion tukeman asuntotuotannon rahoitus toteutetaan jatkossa suoraan talousarviosta. Eduskunta on tähänkin saakka päättänyt talousarvion yhteydessä asuntorahastosta myönnettävien tukien myöntövaltuuksien määrän. Rahaston lakkauttamisella ei siten olisi välittömiä vaikutuksia esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumiseen liittyvien oikeuksien toteutumiseen. Valtion asuntorahastoa on käytetty välineenä asuntopolitiikan toteuttamisessa ja asumisen perusoikeuden turvaamisessa. Rahaston keskeisenä tulonlähteenä ovat olleet aiemmin myönnetyt aravalainat. Niiden takaisinmaksun myötä rahaston toiminnan jatkaminen olisi edellyttänyt rahaston pääomittamista. ”Valtion asuntorahaston sulauttaminen osaksi budjettia lisää rakentamisen tukien läpinäkyvyyttä ja säästää verovaroja, kun ehtyvää rahastoa ei tarvitse lähivuosina pääomittaa. Muutos ei itsessään vaikuta rakentamisen tukien määrään. Hallitus haluaa varmistaa, että valtion tukemia asuntoja löytyy jatkossakin niille, jotka niitä eniten tarvitsevat”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Takausmaksu valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainoihin Eduskunnalle annettu esitys sisältää myös ehdotuksen valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainojen takausmaksuista. Esityksen mukaan lainansaaja maksaa 0,5 prosentin takausmaksun uusista korkotukilainoista, joita myönnetään asuntojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai hankintaan. Takausmaksua ei perittäisi erityisryhmille tarkoitetuissa hankkeissa.  Takausmaksujen käyttöönotto toteuttaisi hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan takauksista peritään aina asianmukainen takausmaksu myös asuntorahoituksessa. Takausmaksun tarkoituksena on, että lainansaajat arvioisivat nykyistä tarkemmin uusia investointejaan valtion tukemaan asuinrakentamiseen.  Esityksen mukaan takausmaksut tulisivat käyttöön vuoden 2026 alusta. Lakimuutokset liittyvät vuoden 2026 talousarvioon. Hallituksen esitys YM/2025/48: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi (Valtioneuvosto)Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus asuntorahaston lakkauttamisesta (24.6.2024)Hankesivu: Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksutLisätietoja Eemil Nuuttila 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
p. 044 332 8332 
[email protected]  

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta. Esityksen mukaan rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota vuoden 2026 alussa. Jatkossa valtion tukeman asuntotuotannon tuet tulisivat suoraan valtion budjetista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito tarjoavat tulevaisuudessa yhä enemmän uusia mahdollisuuksia yrittäjille ja urakoitsijoille. Käytännön osaajia tarvitaan edelleen lisää.Metsien kestävään hyödyntämiseen erikoistunut Tapio Oy käynnistää ympäristöministeriön rahoituksella uuden koulutuskokonaisuuden. Koulutuksella vahvistetaan yritysten ja urakoitsijoiden käytännön osaamista sekä valmiuksia vastata ennallistamisen ja luonnonhoidon kasvavaan kysyntään. Koulutuskokonaisuus on osa Priodiversity LIFE-hanketta ja se järjestetään Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.

Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito tarjoavat tulevaisuudessa yhä enemmän uusia mahdollisuuksia yrittäjille ja urakoitsijoille. Käytännön osaajia tarvitaan edelleen lisää.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. KIPSI-hanke kuitenkin muistuttaa, että tämän syksyn levityksistä tulee sopia urakoitsijan kanssa mahdollisimman pian. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin.Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusKIPSI-hanke päättyy, mutta maksuton kipsinlevitys jatkuu vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman puitteissa. Levitys tulee painottumaan Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueille. Kipsinlevitys jatkuu vuosittain päätettävien määrärahojen puitteissa.Hanke on tähän mennessä levittänyt kipsiä yhteensä 75 000 peltohehtaarille Suomen rannikkoalueilla vuosina 2020–2025. Maanparannuskipsi tutkitusti parantaa peltojen rakennetta ja vähentää eroosiota ja fosforikuormitusta vesistöihin sekä savimailla että karkeammilla maalajeilla. Tänä vuonna hankkeeseen on liittynyt runsaasti uusia viljelijöitä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet. Lisäksi jo aiemmin mukana olleet viljelijät ovat hakeneet kipsikäsittelyä myös niille peltolohkoille, joita ei ole aiemmin käsitelty. Tämä osoittaa viljelijöiden vahvaa sitoutumista vesiensuojeluun ja halua hyödyntää kipsin tarjoamia mahdollisuuksia ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi. Kipsikäsitellyn peltoalan laajentaminen on merkittävä askel kohti puhtaampia vesistöjä ja kestävämpää maataloutta.”Kiitos kaikille mukana oleville viljelijöille aktiivisuudesta ja yhteistyöstä”, KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sanoo.”Nyt viimeistään on oikea aika sopia levityksistä urakoitsijan kanssa. Viljelijä voi päättää kipsipäätöksen saatuaankin, haluaako hän levityksen pellolleen”, Kolari muistuttaa.Kipsin levitystä rahoitetaan ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta. Ohjelman tavoite on saada hallituskaudella 2023-2027 ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Kipsin levitys on saanut lisäksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitusta.

Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. KIPSI-hanke kuitenkin muistuttaa, että tämän syksyn levityksistä tulee sopia urakoitsijan kanssa mahdollisimman pian. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät 23.9.2025 alustavaan sopuun vesien tilaa ja ihmisten terveyttä turvaavien direktiivien – vesipuitedirektiivin, pintaveden ympäristönlaatunormeja koskevan direktiivin ja pohjavesidirektiivin – muutoksista. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi.Komissio antoi lokakuussa 2022 ehdotuksen direktiivistä, jolla muutettaisiin vesipuitedirektiiviä, laatunormidirektiiviä ja pohjavesidirektiiviä. Muutoksia merkittävää riskiä aiheuttavien aineiden listaanMuutosdirektiivillä muun muassa päivitetään pintavesiä (järvet, joet, rannikko ja merialueet) koskevien prioriteettiaineiden luetteloa eli luetteloa aineista, jotka aiheuttavat merkittävää riskiä vesiekosysteemeille tai ihmisten terveydelle. Listalle lisätään 25 uutta ainetta tai aineryhmää, kuten lääkeaineita, useita torjunta-aineita ja PFAS-yhdisteet (per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet). Lisäksi listalta poistetaan kuusi aiempaa prioriteettiainetta, koska niiden ei enää katsota aiheuttavan EU:n tasolla riskiä pintavesien kemialliselle tilalle. Vesien kemiallinen tila kuvaa sitä, kuinka paljon pinta- tai pohjavesissä esiintyy vaarallisia tai haitallisia aineita.Joidenkin olemassa olevien prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja on myös tarkistettu uuden tutkimustiedon pohjalta. Ympäristönlaatunormit määrittävät, kuinka suuria prioriteettiaineen pitoisuudet voivat olla ympäristössä aiheuttamatta haittaa ihmisille tai ympäristölle. Lisäksi pohjavesidirektiiviä muutettaisiin niin, että muun muassa PFAS-yhdisteiden ja tiettyjen lääkeaineiden pitoisuuksille asetetut uudet normit eivät saa ylittyä ja niitä käytetään pohjavesien hyvän tilan luokittelussa. Lisäksi pohjavesidirektiiviin lisättiin tarkkailulistamenettely, joka velvoittaa jäsenmaita seuraamaan tietyn ajan komission listaamia haitta-ainetta, jotta niiden esiintymisestä EU-alueella saadaan tietoa.Keskeisin vesipuitedirektiivin muutos liittyy vesien tilan heikentymättömyysvaatimukseen. Direktiiviin lisättiin kaksi uutta poikkeusta, joita jatkossa voi soveltaa muun muassa vesien tilapäiseen ja lyhytaikaiseen vesien tilan heikentymiseen eri hankkeissa direktiivissä asetettujen reunaehtojen puitteissa.Uudistus tulee vaikuttamaan vesien haitta-aineseurantoihin ja vesien kemiallisen tilan luokitteluun eli vesien arviointiin sen perusteella, sisältävätkö ne vaarallisia tai haitallisia aineita yli sallittujen ympäristönlaatunormien. Seuraavissa vesienhoitosuunnitelmissa vuosille 2028–2033 tulisi ottaa huomioon prioriteettiaineiden muuttuneet ympäristönlaatunormit. Euroopan pintavesistä ainoastaan 38 prosenttia ja pohjavesistä 75 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Hyvä kemiallinen tila tarkoittaa, ettei mikään prioriteettiaine ylitä raja-arvoa. Suomen pohjavesistä valtaosa on kemialliselta tilaltaan hyviä. Hyvää kemiallista tilaa ei ole saavutettu yhdessäkään tarkastellussa 6876 pintavesimuodostumassa vuonna 2020 valmistuneen tilaluokittelun mukaan. Pintavesien kemiallista tilaa heikentävät lähinnä kaukokulkeutuvat, pysyvät ja eliöstöön kertyvät aineet. Näistä yleisimmin ympäristönlaatunormin ylittivät palonestoaineina aiemmin käytetyt polybromatut difenyylieetterit (PBDE). Elohopean pitoisuusraja ylittyi noin puolessa vesimuodostumista. Nikkelin ja kadmiumin ympäristölaatunormit jäivät savuttamatta noin 40 vesimuodostumassa. Muiden aineiden enimmäisrajat ylittyivät alle kymmenessä vesimuodostumassa.Sopu on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun direktiivit on virallisesti hyväksytty, jäsenmaiden tulee saattaa muutokset kansallisesti voimaan 21.12.2027 mennessä. LisätietojaJuhani Gustafsson
ympäristöneuvos
p. 0295 250 338
[email protected]

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät 23.9.2025 alustavaan sopuun vesien tilaa ja ihmisten terveyttä turvaavien direktiivien – vesipuitedirektiivin, pintaveden ympäristönlaatunormeja koskevan direktiivin ja pohjavesidirektiivin – muutoksista. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus antoi 22.9. eduskunnalle esityksensä vuoden 2026 talousarviosta. Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 494 miljoonaa euroa, mikä on 239 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen 239 miljoonan euron lisäyksestä suurin osa, noin 235 miljoonaa tulee Valtion asuntorahaston toimintojen siirtämisestä hallinnonalan talousarvioon. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja muita toimintamenosäästöjä kohdistetaan hallinnonalalle lisää 3,3 miljoonaa euroa, jolloin toimintamenosäästöt ovat yhteensä 8,1 miljoonaa euroa.Valtio vastaa asuntorakentamisen suhdannehaasteisiinValtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään yhteensä 1,135 miljardin euron korkotukivaltuuksia. Lisäksi esitetään 300 miljoonan euron takauslainavaltuuksia sekä 100 miljoonan euron valtiontakauksia asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoihin. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurille kaupunkiseuduille, joissa tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suurin. Erityisryhmien, joista erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten henkilöiden, asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi varaamalla 15 miljoonaa euroa investointiavustuksiin.Korjausavustuksiin on varattu noin 7 miljoonaa euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausten tukemiseen. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään ohjelmaan varataan 4,65 miljoonaa euroa ja asumisneuvontaan 2,0 miljoonaa euroa.Toimia luontokadon pysäyttämiseksi jatketaanLuonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. METSO-ohjelmaan on varattu 19,5 miljoonaa euroa ja Helmiin 27 miljoonaa euroa.Vesien ja merenhoidon toimenpiteisiin varataan noin 12 miljoonaa euroa. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteillä vähennetään vesi- ja meriympäristön tilaan kohdistuvia paineita kuten ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä ja valumia, myös meren roskaantumista ja vedenalaista melua. Toimilla edistetään lisäksi pohjavesien suojelua ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuutta. Myös pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista edistetään.Suomen ympäristökeskukselle esitetään yhteensä 2 miljoonaa euroa luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon uusien menetelmien kehittämiseen sekä ennallistamisen tutkimukseen.Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. 
Kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin varataan noin 0,5 miljoonaa euroa. Kiertotaloudella vahvistetaan Suomen raaka-aineomavaraisuutta ja talouden perustaa. InvestEU-ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen varataan 19,9 miljoonaa euroa.    Valtiovarainministeriön tiedote 22.9.2025: Esitys valtion vuoden 2026 budjetiksi annettiin eduskunnalleYmpäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelma 18.9.2024 (muistio, pdf)LisätiedotTuula Pietilä
talouspäällikkö
p. 029 525 0107
[email protected]

Hallitus antoi 22.9. eduskunnalle esityksensä vuoden 2026 talousarviosta. Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 494 miljoonaa euroa, mikä on 239 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen 239 miljoonan euron lisäyksestä suurin osa, noin 235 miljoonaa tulee Valtion asuntorahaston toimintojen siirtämisestä hallinnonalan talousarvioon. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja muita toimintamenosäästöjä kohdistetaan hallinnonalalle lisää 3,3 miljoonaa euroa, jolloin toimintamenosäästöt ovat yhteensä 8,1 miljoonaa euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n pääsihteeri Antonio Guterres järjestää ilmastohuippukokouksen 24. syyskuuta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikon yhteydessä. Kokouksen tavoitteena on kirittää maiden ilmastotyötä. Suomea ilmastohuippukokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Erityisesti suurilta talouksilta tarvitaan tiukempia päästövähennystoimia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eivät karkaa käsistä. On tärkeää, että myös EU saisi päivitettyä sitoumuksensa ennen Belémin ilmastokokousta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korostaa.EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät torstaina Brysselissä yhteisymmärrykseen EU:n viestistä New Yorkin ilmastohuippukokoukseen. EU kertoo aiekirjeessään, että se vähentää päästöjä 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Varsinaisesta päästövähennyssitoumuksesta (Nationally Determined Contribution, NDC) tavoitellaan sopua ennen Belémin kokousta. Pariisin ilmastosopimus edellyttää, että sopimuksen osapuolet päivittävät päästövähennyssitoumuksensa joka viides vuosi, ja Belémin COP30-ilmastokokous Brasiliassa marraskuussa osuu juuri tähän sykliin.Suomen valtuuskuntaa YK:n yleiskokousviikolla johtaa tasavallan presidentti Alexander Stubb, ja valtuuskunnan varapuheenjohtajia ovat ministeri Multalan lisäksi ulkoministeri Elina Valtonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sekä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.Ministeri Multala osallistuu ilmastohuippukokouksen lisäksi useisiin YK:n yleiskokousviikon sekä New Yorkin ilmastoviikon tapahtumiin muun muassa energiasiirtymästä, hiilidioksidin talteenotosta sekä Arktisen alueen roolista. Ilmastohuippukokouksessa Multala osallistuu korkean tason dialogiin varautumisesta ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofeihin ja sään ääri-ilmiöihin.Huippukokouksen aattona ministeri Multala osallistuu kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden liittouman, High Ambition Coalitionin kokoukseen, jossa annetaan maiden yhteinen julkilausuma pohjustamaan valmistautumista COP30-ilmastokokoukseen. 
Ohjelmassa on myös kahdenvälisiä tapaamisia muiden maiden ja järjestöjen johdon kanssa. Ministeri pyrkii edistämään kokouksen yhteydessä Suomen ilmastoratkaisujen tunnetuksi tekemistä ja kansainvälistä vientiä. LisätietojaLyydia Ylönen
Ministeri Multalan erityisavustaja
p. 050 476 1341
[email protected]Marjo Nummelin
Suomen pääneuvottelija
p. 040 523 3710
[email protected]

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres järjestää ilmastohuippukokouksen 24. syyskuuta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikon yhteydessä. Kokouksen tavoitteena on kirittää maiden ilmastotyötä. Suomea ilmastohuippukokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Muovin kierto -palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa. Pyydämme ehdotuksia palkinnon saajaksi 2.10.2025 mennessä.Kolmannen muovin kierto -palkinnon saajaksi haetaan henkilöä tai organisaatiota, joka on edistänyt kansallisen muovitiekartan toimenpiteitä merkittävällä tavalla. Muovitiekartta on laaja kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Muovitiekarttaan on koottu toimia, joillavähennämme ympäristön roskaantumista ja muita muovin aiheuttamia ympäristöhaittoja,vältämme turhaa muovin kulutusta ja edistämme muovin uudelleenkäyttöä,tehostamme muovin kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä jakorvaamamme fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla.Palkinnon saajan valitsee muoviraati, joka vauhdittaa kansallista muovitiekarttatyötä ja tuo esiin kansalaisten ääntä muovihaasteen ratkaisemisessa. Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan opiskelijat ovat mukana ehdokkaiden ennakkoarvioinnissa. Ympäristöministeriö jakaa muovin kiertotalouden palkinnon Muovin kierto Muovifoorumissa 7.11.2025. Ehdotuksen voi esittää lomakkeella. Lomake on suomeksi, ja ehdotukset jätetään suomen kielellä.Viime vuonna palkinnon saivat Syken meriroskatutkijat. Syken meriroskatutkijat ovat tehneet pitkäjänteistä ja uraauurtavaa työtä meriroskatilanteen selvittämisessä. Työn tulokset lisäävät ymmärrystä muovin ympäristövaikutusten mittakaavasta ja lähteistä. Tutkijoiden tuottamaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tukena.Vuonna 2023 palkinto myönnettiin Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle. Sumi Oy on yritysten ja järjestöjen omistama yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Sen tehtävä on vastata yli 2 700 yrityksen pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta. 

Muovin kierto -palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa. Pyydämme ehdotuksia palkinnon saajaksi 2.10.2025 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) keräsi lausuntokierroksella yhteensä 154 lausuntoa. Suunnitelma sisältää taakanjakosektorilla toteutettavat päästövähennystoimet.Ympäristöministeriön johdolla valmisteltu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) kattaa päästökaupan ulkopuolisen eli niin sanotun taakanjakosektorin päästövähennystoimet, joilla vastataan EU-velvoitteisiin. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt. Lausuntoja saatiin laajasti eri tahoilta, mukaan lukien viranomaisilta, kunnilta, järjestöistä, tutkimuslaitoksista, elinkeinoelämän edustajilta ja yksityishenkilöiltä. Kokonaisuudessaan lausuntokierroksen perusteella suunnitelma on tärkeä askel kohti Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta sen nykyisessä muodossa nähtiin puutteita, jotka liittyvät erityisesti riittävän kunnianhimon, kattavan vaikutusten arvioinnin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseen. KAISU:n valmistelua jatketaan lausuntopalautteen pohjalta. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa suunnitelma selontekona eduskunnalle vuoden 2025 lopussa. Lisätietoa Magnus Cederlöf 
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö 
[email protected] 
p. 0295 250 060 

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) keräsi lausuntokierroksella yhteensä 154 lausuntoa. Suunnitelma sisältää taakanjakosektorilla toteutettavat päästövähennystoimet.

Lähde: ym.fi