NordenBladet — Esityksellä muutettaisiin jätelakia ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annettua lakia. EU:n pakkausasetuksen täytäntöönpano tehdään useassa vaiheessa.Pakkausasetuksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää sekä edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä. Asetus edellyttää, että jäsenmaissa syntyy 5 prosenttia vähemmän pakkausjätettä henkeä kohti vuonna 2030, 10 prosenttia vähemmän 2035 ja 15 prosenttia vähemmän 2040 verrattuna vuoden 2018 tasoon.Ensimmäisessä vaiheessa säädetään asetuksen edellyttämistä kansallisista valvovista viranomaisista. Lisäksi pakkausten tuottajayhteisöjen ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjien tulisi rahoittaa toimia jätteen synnyn vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Rahoituksen määrä olisi tietty vähimmäisosuus, kuitenkin enintään viisi prosenttia, tuottajien maksamista maksuista. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin tarkentaa rahoituksen määrää. Tuottajayhteisöiltä vaaditaan myös vakuutta. Sillä katettaisiin tuotteiden jätehuollon kustannukset tapauksissa, joissa tuottajayhteisö on maksukyvytön. Lisäksi kansallisesta lainsäädännöstä poistetaan asetuksen kanssa päällekkäistä tai ristiriitaista sääntelyä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulevan voimaan 12.8.2026, jolloin pakkausasetusta aletaan pääosin soveltaa.Pakkausasetuksen toimeenpanon seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää muun muassa asetuksen säännösten rikkomisen mahdollisista uusista seuraamuksista. Lisäksi jatkossa arvioidaan tarpeelliset toimet ja lainsäädäntöehdotukset sitovien pakkausjätteen kierrätystavoitteiden ja pakkausjätteen määrän vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioidaan asetuksen sallimissa rajoissa mahdollisten kansallisten poikkeusten tai joustojen tarkoituksenmukaisuus. Seuraavassa vaiheessa säädetään myös tiettyjen myöhemmin voimaan tulevien vaatimusten edellyttämästä kansallisesta täydentävästä sääntelystä. Lainsäädännön muutokset valmistellaan mahdollisuuksien mukaan jätelain kokonaisuudistuksen (kiertotalouslaki) tai muiden jätelain muutosten yhteydessä.Lausuntoja voi antaa 25.3..2026 saakka.
Esityksellä muutettaisiin jätelakia ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annettua lakia. EU:n pakkausasetuksen täytäntöönpano tehdään useassa vaiheessa.
NordenBladet — Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan uutta lakia, jonka mukaan rannikon kunnat järjestäisivät yhteistyössä merialueella tapahtuvien suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan ja niihin varautumisen. Varautumista ja jälkitorjunnan järjestämistä varten olisi kolme yhteistyöaluetta, joiden tulisi laatia varautumissuunnitelmat. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta 26.4.2026 asti.Ympäristövahinkojen riski merialueella on kohonnut merellisen toimintaympäristön muutosten, erityisesti ns. varjolaivaston vuoksi. Varautumisen tasoa on nostettava myös jälkitorjunnassa. Jälkitorjunnalla tarkoitetaan kiireellisten ensitorjuntatoimien jälkeisiä puhdistustoimia, joista kunta nykyisin vastaa. Esitysluonnoksella pyritään vastaamaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin muun muassa riittävän öljyntorjuntavalmiuden, kansallisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisesta.Ehdotuksen mukaan säädettäisiin uusi laki rannikkokuntien yhteistyöstä ja varautumisesta jälkitorjunnan järjestämisessä, kun kyseessä on merialueella tapahtuva suuri alusöljy- tai aluskemikaalivahinko. Lisäksi pelastuslain 111 a §:ää muutettaisiin niin, että velvoite jälkitorjuntaan koskisi öljyvahinkojen lisäksi myös vakavaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheuttavia aluskemikaalivahinkoja. Taustalla on muun muassa uudentyyppisten, kemikaaleiksi luokiteltavien polttoaineiden kehitys.Kolme yhteistyöaluetta, 61 kuntaaJälkitorjuntaa varten muodostettaisiin eteläinen yhteistyöalue (Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkokunnat), läntinen yhteistyöalue (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien rannikkokunnat) ja pohjoinen yhteistyöalue (Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rannikkokunnat). Yhteistyöalueilla on 61 kuntaa. Lainsäädäntö antaisi kunnille mahdollisuuden päättää, miten yhteistoiminta alueella järjestetään.Laki velvoittaisi yhteistyöalueet ylläpitämään varautumissuunnitelmaa, joka tulisi päivittää vähintään neljän vuoden välein. Nykyisin kunnat voivat päättää itse varautumisesta. Ympäristöministeriö myöntäisi valtionavustusta suunnitelmien laatimiseksi valtion talousarviossa osoitetun määrärahan mukaisesti.Hallituksen esityksen soveltamisalaan kuuluvat vahinkotilanteet ovat poikkeuksellisia ja vaikeasti ennakoitavia yksittäistapauksia. Lähtökohtana on, että kunnat vastaisivat jälkitorjunnan kustannuksista. Käytännössä kuntien voimavarat vastata kustannuksista voivat olla hyvin rajalliset, minkä vuoksi jälkitorjuntakustannusten rahoittamistarve valtion budjetista ratkaistaisiin tapauskohtaisesti erillisessä lisätalousarviomenettelyssä. Kustannukset peritään myöhemmin vahingon aiheuttajalta, sen vakuutuksesta tai kansainvälisistä vahinkorahastoista. Öljyvahinkojen osalta kustannuksia voidaan tapauskohtaisesti maksaa myös kansallisesta ympäristövahinkorahastosta.LisätietojaLaura Siili-Hakkarainen hallitussihteeri p. 0295 250 411 [email protected]
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan uutta lakia, jonka mukaan rannikon kunnat järjestäisivät yhteistyössä merialueella tapahtuvien suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan ja niihin varautumisen. Varautumista ja jälkitorjunnan järjestämistä varten olisi kolme yhteistyöaluetta, joiden tulisi laatia varautumissuunnitelmat. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta 26.4.2026 asti.
NordenBladet — Ympäristöministeriön strategian vaikuttavuutta, tavoitteiden relevanssia ja toimintaympäristön keskeisiä muutoksia kartoittaneeseen kyselyyn saatiin yhteensä 120 vastausta eri sidosryhmiltä. Ministeriö kiittää kaikkia vastanneita arvokkaasta ajasta ja näkemyksistä.Kysely toimi lähtölaukauksena ympäristöministeriön strategian päivitystyölle. Strategia päivitetään osana valmistautumista tuleviin hallituskausiin. Kyselyn vastaukset ja runsaat avoimet kommentit antavat arvokasta tietoa strategiatyön tueksi. Kyselyn vastaajat edustivat laajasti eri toimijoita. Eniten vastauksia saatiin järjestöiltä ja säätiöiltä. Lisäksi vastauksia tuli valtion virastoista, ministeriöistä, ympäristöministeriön hallinnonalalta, oppilaitoksista ja korkeakouluista, tutkimuslaitoksista, kunnista, maakuntaliitoista, alueellisilta toimijoilta, hyvinvointialueelta, yksityiseltä sektorilta sekä kansalaisilta. Laaja vastaajajoukko muodostaa kattavan kokonaiskuvan siitä, miten ministeriön strategia ja rooli nähdään eri näkökulmista.Vastaajat pitivät strategiaa vaikuttavanaTulosten perusteella ympäristöministeriön strategia on toiminut ohjaavana viitekehyksenä ja keskustelun tukena. Vaikutus näkyy useiden vastaajien mukaan teemojen painottumisena sekä siinä, miten ilmastonmuutos, luontokato, vihreä siirtymä, kestävä kehitys ja rakennettu ympäristö on huomioitu eri organisaatioiden toiminnassa. Strategian vaikutuksia tunnistetaan muun muassa tutkimuksen ja opetuksen painopisteissä, hankerahoituksen suuntautumisessa, budjetoinnissa sekä lainsäädäntö- ja lausuntotyössä. Sidosryhmät toivovat ympäristöministeriöltä vahvaa, tietoon nojaavaa ja poikkihallinnollista roolia; kansalaisten osallistuminen ja oikeudenmukaisuus korostuvatYmpäristöministeriöltä toivotaan vuoteen 2035 ulottuvassa strategiassa vahvaa, tietoon nojaavaa ja poikkihallinnollista roolia. Vastauksissa korostettiin ministeriön tehtävää aktiivisena ilmasto- ja luontokysymysten edistäjänä, joka huomioi ympäristönäkökulmat laajasti päätöksenteossa ja toimii pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Ministeriöltä nähdään tarpeellisena rooli valtioneuvoston kokonaisuuden yhteensovittajana sekä yhteistyön vahvistajana muiden hallinnonalojen kanssa. Rakennetun ympäristön, asumisen, energiatehokkuuden ja kiertotalouden merkitys tunnistettiin strategisesti tärkeänä. Samalla painotettiin tutkimustiedon hyödyntämistä, EU-vaikuttamista sekä selkeää ja ennakoitavaa sääntelyä.Lisäksi strategian toimeenopanoon toivottiin lisää vaikuttavuutta ja korostettiin tarvetta vahvistaa resursseja, rahoitusta, kumppanuuksia ja innovaatioita. Vastauksissa nostetaan esille myös kansalaisten osallistuminen, oikeudenmukaisuus ja tulevien sukupolvien näkökulma. Useat vastaajat toivat esille, että vuoteen 2035 ulottuva kausi on ilmastonmuutoksen ja luontokadon kannalta merkittävä, ja ministeriöltä toivotaan johdonmukaista ja tavoitteellista etenemistä.Keskustelu jatkuu Voxit-alustalla maaliskuussaStrategiatyö jatkuu seuraavaksi Voxit-keskustelun muodossa, jossa teemoja syvennetään ja vuoropuhelua käydään eri näkökulmista. Sidosryhmät ovat erittäin tervetulleita osallistumaan jatkokeskusteluun, joka avautuu 16.3.
Ympäristöministeriön strategian vaikuttavuutta, tavoitteiden relevanssia ja toimintaympäristön keskeisiä muutoksia kartoittaneeseen kyselyyn saatiin yhteensä 120 vastausta eri sidosryhmiltä. Ministeriö kiittää kaikkia vastanneita arvokkaasta ajasta ja näkemyksistä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö aloittaa lainvalmistelun, jossa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa laajennettaisiin puiston saaria ja luotoja ympäröiville merialueille. Suunniteltu laajennus olisi yli 60 000 hehtaaria.Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Nykyinen kansallispuisto sisältää Itäisen Suomenlahden ulkosaariston saaria ja luotoja, mutta ei lainkaan vesialuetta. Puiston pinta-ala on noin 936 hehtaaria, mikä on alle luonnonsuojelulain kansallispuistojen perustamisen 1000 hehtaarin vähimmäispinta-alan. Lakihankkeessa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon liitettäisiin noin 63 000 hehtaaria puiston saaria ja luotoja ympäröiviä merialueita. Puistoon liitettävät merialueet ovat valtion hallinnassa ja sijaitsevat Virolahden ja Pyhtään kunnissa sekä Haminan, Kotkan ja Loviisan kaupungeissa. Merialueet kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon. Laajentamisen lisäksi hankkeessa tarkasteltaisiin kansallispuiston rauhoitussäännökset erityisesti kalastuksen ja metsästyksen osalta. ”Laajennuksen myötä Itäisestä Suomenlahdesta tulisi aito meripuisto – yksi koko verkostomme merkittävimmistä merikansallispuistoista. Itäisen Suomenlahden matala suolapitoisuus luo alueelle poikkeuksellisen yhdistelmän sekä makean että suolaisen veden lajeja. Kansallispuistona alueen ainutlaatuinen vedenalainen luonto saa viimein tarvitsemansa suojan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Laajennuksella Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta luotaisiin nykyistä edustavampi sekä rajaukseltaan eheämpi. Kansallispuiston laajentaminen merialueille vahvistaisi erityisesti alueen vedenalaisten luontotyyppien ja lajiston, valtakunnallisesti arvokkaan linnuston pesimä-, levähdys- ja muuttoalueen sekä itämerennorpan pesimäalueiden suojelua. Hankkeella toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin ja tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Hankkeella pyritään lisäämään tiukasti suojeltujen alueiden pinta-alaosuutta Suomen merialueilla EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaisesti. Hanke toteuttaa myös Metsähallituksen vuosien 2024–2027 omistajapoliittisten linjausten tavoitetta merialueiden suojelualueverkoston kehittämisestä. Linjausten mukaisesti merialueilla suojelua kohdennetaan erityisesti nykyisiin kansallispuistoihin rajautuviin vedenalaisiin alueisiin. Lainvalmistelun aikataulu ja yleisötilaisuudet Lakia valmistellaan ympäristöministeriössä virkatyönä. Maaliskuussa 2026 ministeriö järjestää kaikille avoimet yleisötilaisuudet puiston sijaintikunnissa. Lisäksi ministeriö järjestää kevään aikana muita keskustelutilaisuuksia keskeisten sidosryhmien kanssa. Kuulemisten pohjalta ministeriössä laaditaan esitysluonnos, joka on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle loppukeväästä. Tavoitteena on, että lakiesitys annettaisiin eduskunnalle loppuvuodesta 2026 ja kansallispuiston laajennus tulisi voimaan vuonna 2027. Lainvalmistelun etenemistä voi seurata hankkeen sivuilla. Avoimiin yleisötilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Tilaisuuksien ajankohdat ja paikat on listattu alla. Ilmoittauduthan tilaisuuteen alla olevien linkkien kautta. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu.Avoimet yleisötilaisuudet Virolahti Maanantai 16.3. klo 17–19 Navettaravintola Juuri, Säkäjärventie 204, 49900 Virolahti IlmoittautuminenHamina Tiistai 17.3. klo 17–19 Meyer Hamina, Pikkuympyräkatu 5, 49400 Hamina IlmoittautuminenLoviisa Maanantai 23.3. klo 17–19 Loviisan kappeli, Kuningattarenkatu 19, 07900 Loviisa IlmoittautuminenPyhtää Keskiviikko 25.3. klo 17–19 Aeronautica Arena, Kotitie 10, 49270 Pyhtää Ilmoittautuminen Kotka Torstai 26.3. klo 17–19 Kotkan pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24, 48100 Kotka Ilmoittautuminen LisätietojaIlona Latsa erityisasiantuntija p. 0295 250 388 [email protected]Nunu Pesu ympäristöneuvos p. 0295 250 251 [email protected]
Ympäristöministeriö aloittaa lainvalmistelun, jossa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa laajennettaisiin puiston saaria ja luotoja ympäröiville merialueille. Suunniteltu laajennus olisi yli 60 000 hehtaaria.
NordenBladet — Ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan palautettavaksi lupamääräysten tarkistamismenettelyä koskeva säännös. Lupamääräysten tarkistaminen rajattaisiin koskemaan kaivos- ja rikastamotoimintaa koskevia valtion lupaviranomaisen myöntämiä ympäristölupia.Ehdotus liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen tarkastella mahdollisuutta palauttaa lupamääräyksiin lupien tarkastamisen edellytyksiä ja tehdä tarkastelun pohjalta tarpeelliset lainsäädäntömuutokset. Aiempaa rajatummalla lupamääräysten tarkistamismenettelyllä halutaan parantaa investointiluvituksen ennakoitavuutta ja sujuvuutta.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 71 §, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta määrätä lupamääräysten tarkistamisesta uutta toimintaa tai toiminnan olennaista muutosta koskevassa ympäristöluvassa. Laista on aiemmin poistettu samaa aihepiiriä koskenut pykälä.Ehdotus parantaa lupaviranomaisen mahdollisuuksia huomioida ympäristölupamenettelyssä kaivos- sekä malmien ja mineraalien rikastamotoiminnan erityispiirteitä verrattuna muuhun teolliseen toimintaan ja varmistaa näiden lupien ajantasaisuus. Sääntelyllä tehtäisiin mahdolliseksi eräissä tilanteissa ympäristöluvan ympäristölupamääräysten tarkistaminen uuden toiminnan tai toiminnan muutoksen yhteydessä ympäristövaikutuksiin liittyvien epävarmuuksien tai tekniikan uutuuden vuoksi. Sääntelyn avulla voitaisiin myös vähentää tarvetta määrätä ympäristölupa olemaan voimassa määräajan, kun lupamääräyksiä voitaisiin täsmentää vielä toiminnan alkamisen jälkeen. Ehdotuksella ei kuitenkaan muutettaisi ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella jo 29.10.-10.12.2024 soveltamisalaltaan laajempana. Esityksen valmistelua on jatkettu lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella kaivostoimintaa sekä malmien ja mineraalien rikastamotoimintaa koskevalla ratkaisulla.Hallituksen esitysluonnoksessa on otettu huomioon myös EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksen kansallisen toimeenpanosta ehdotetut muutokset ympäristönsuojelulakiin. Niiden myötä metallimineraalikaivokset sekä malmien ja mineraalien rikastamot olisivat 1.7.2026 alkaen ns. direktiivilaitoksia ja BAT-tarkistamismenettelyn piirissä.Esitysluonnoksesta voi antaa lausuntoja 24.4.2026 asti.
Ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan palautettavaksi lupamääräysten tarkistamismenettelyä koskeva säännös. Lupamääräysten tarkistaminen rajattaisiin koskemaan kaivos- ja rikastamotoimintaa koskevia valtion lupaviranomaisen myöntämiä ympäristölupia.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaan Henrik Janssonin 1.3.2026-28.2.2031 väliseksi ajaksi. Virkaan oli 26 hakijaa.Luontopalvelujohtajan virkaan nimitetty Henrik Jansson on koulutukseltaan filosofian maisteri. Jansson on toiminut Metsähallituksen luontopalvelujohtajana vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. Metsähallituksessa aluejohtajana, puistonjohtajana ja projektinjohtajana. Luontopalvelujohtaja vastaa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä, joihin kuuluvat Luonto- ja Eräpalvelut. Hän johtaa ja kehittää Luontopalvelut-vastuualuetta, joka vastaa valtion luonnonsuojelualueiden hoidosta ja käytöstä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta sekä maksuttomien retkeilypalvelujen tuottamisesta.Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Se käyttää, hoitaa ja suojelee valtion maa- ja vesialueita kestävästi.LisätiedotJuhani Damski kansliapäällikkö [email protected]
Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaan Henrik Janssonin 1.3.2026-28.2.2031 väliseksi ajaksi. Virkaan oli 26 hakijaa.
NordenBladet — Suomi rakentaa oman maapaviljongin YK:n COP31-ilmastokokoukseen, joka järjestetään 9.–20.11.2026 Antalyassa, Turkissa. Paviljonki tarjoaa suomalaisille yrityksille, kaupungeille ja tutkimuslaitoksille näyttävän kansainvälisen foorumin, jossa ne voivat tuoda esiin ilmastoratkaisujaan, jakaa osaamistaan ja rakentaa uusia kumppanuuksia.Suomen paviljongin toteuttavat yhteistyössä ympäristöministeriö, ulkoministeriö, Climate Leadership Coalition, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Teknologiateollisuus, Global Compact Finland sekä Miltton. Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksenteon areena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma, joka kokoaa yhteen valtioiden, yritysten, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.Maapaviljongin tavoitteena on tuoda esiin Suomen vahvuudet ilmastoratkaisujen kehittäjänä, esitellä uusia tapoja edistää ilmastotavoitteita ja avata ovia yhteistyölle kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Viime vuoden COP30-ilmastokokouksessa korostui entisestään yritysten, rahoittajien ja muiden toimijoiden kasvava rooli ilmastotyössä. Suomen paviljonki toimi kohtaamispaikkana, jossa politiikka, elinkeinoelämä, tutkimus ja innovaatiot yhdistyivät konkreettisiksi ratkaisuiksi.“Suomen paviljonki Brasilian ilmastokokouksessa oli merkittävä onnistuminen, ja saimme paljon myönteistä palautetta sekä osallistujilta että kävijöiltä. Nyt tiivistämme ministeriöiden ja paviljongin kumppaneiden yhteistyötä entisestään, jotta vaikutukset ovat mahdollisimman suuret”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, joka johtaa kokouksessa Suomen virallista delegaatiota.“COP30:ssa Suomen paviljonki yhdisti laajan joukon partnereita teollisuudesta, verkkoratkaisuista, tutkimuksesta sekä kaupunkikehityksestä. Kokemus vahvisti suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden asemaa uskottavina ja ratkaisukeskeisinä toimijoina globaalissa ilmastokeskustelussa”, kertoo Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.COP31:n puheenjohtajuus jaetaan Turkin ja Australian kesken, joista Australia puheenjohtaa neuvotteluja, mutta kokous järjestetään Turkissa. Kokouksen odotetaan keskittyvän entistä vahvemmin ilmastotavoitteiden toimeenpanoon, rahoitukseen ja ratkaisujen skaalaamiseen.Partnerihaku avautuu maaliskuussaPartnerihaku Suomen COP31-paviljonkiin avautuu maaliskuussa 2026. Mukaan haetaan kunnianhimoisia toimijoita, jotka haluavat esitellä suomalaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, sopeutumiseen sekä kestävän ja kilpailukykyisen siirtymän vauhdittamiseen.Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi ympäristöministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Ankaran suurlähetystö sekä Business Finland. Paviljongin toteutuksesta vastaa Miltton, ja hanke rahoitetaan kumppanirahoituksella.Tavoitteena on koota vaikutusvaltainen delegaatio, sekä mahdollistaa mahdollisimman monen suomalaisen organisaation entistä vaikuttavampi asema kansainvälisillä ilmastofoorumeilla. Ilmoittautumiset ja
Suomi rakentaa oman maapaviljongin YK:n COP31-ilmastokokoukseen, joka järjestetään 9.–20.11.2026 Antalyassa, Turkissa. Paviljonki tarjoaa suomalaisille yrityksille, kaupungeille ja tutkimuslaitoksille näyttävän kansainvälisen foorumin, jossa ne voivat tuoda esiin ilmastoratkaisujaan, jakaa osaamistaan ja rakentaa uusia kumppanuuksia.
NordenBladet — Kiertotalouden green dealiin on liittynyt omilla sitoumuksillaan kaksi konsortiota sekä rakennusalan yritys YIT. Konsortiositoumuksen ovat tehneet kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB. Sitoumukset tukevat kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden saavuttamista sekä vauhdittavat kiertotalousmurrosta ja uusien kiertotalousmallien luomista. ”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja polttaviin ongelmiin: ilmastonmuutokseen, luontokatoon, talouden haasteisiin ja riippuvuuksiin sekä geopoliittisten jännitteiden tuomiin huoliin. Kiertotalous myös parantaa kriisinsietokykyä ja on markkinoita muuttava taloudellinen välttämättömyys. Jokainen uusi sitoumus vastaa osaltaan näihin haasteisiin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoumuksella pyritään yhteistyössä löytämään ratkaisuja saavuttaa Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) asetetut luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet: uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Mukana on nyt 30 toimijaa ja yritystä erityisesti rakennus-, metsä- ja metallisektoreilta, julkisen sektorin toimijoista Väylävirasto, toimialajärjestöistä Rakennusteollisuus, MTK ja SLC sekä kolme maakuntaliittoa ja kuusi kuntaa.Kiertotaloudesta apua neitseellisten materiaalien korvaamiseksi rakentamisessaRakennusalan yritys YIT sitoutuu edelläkävijyyteen rakentamisen kiertotaloudessa. Tavoitteena on vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä korvaamalla maa- ja kiviaineksia sekä rakennusmateriaaleja uudelleenkäytetyillä ja kierrätetyillä ratkaisuilla. Lisäksi YIT sitoutuu ottamaan kiertotaloustarkastelun osaksi suunnitteluprosessia kaikissa omaperusteisissa asunto- ja toimitilahankkeissa. Tavoitteita toteutetaan kehittämällä suunnitteluprosesseja, lisäämällä ylijäämämassojen ja uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa sekä hyödyntämällä purkukartoituksia, digitaalisia alustoja ja markkinoilla olevia ratkaisuja hankinnoissa.Vajaakäyttöiset tilat hyödyksi, rakennusten elinkaari pidemmäksi Kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry ovat sitoutuneet moninkertaistamaan vuokraus- ja välityspalveluillaan vajaakäyttöisten tilojen käytön ja pidentämään rakennusten elinkaarta. Tavoitteena on, että joustovuokrauskohteiden määrä kasvaa yli kuusinkertaiseksi ja tilavälitysalustan käyttäjämäärä yli kolminkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä. Keinoina on hyödyntää olemassa olevia tiloja kevyillä muutostöillä, mahdollistaa monikäyttö sekä kehittää digitaalisia alustoja ja tukiverkostoja luoville toimijoille ja yhteisöille.Vauhtia agrobiomassojen kiertotalouteenMaa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB ovat sitoutuneet yhdessä vauhdittamaan agrobiomassojen kiertotaloutta ja niiden korkeamman arvon hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä agrobiomassoihin perustuvan biokaasun tuotanto ja käyttö kasvavat 50-kertaisiksi. Lisäksi ilmoitusten määrä digitaalisella kiertotalouskauppapaikalla kiertoasuomesta.fi halutaan 24-kertaistaa. Tavoitteisiin päästään edistämällä biokaasun tutkimus- ja kehitystoimintaa, jossa kehitetään biometaaniin perustuvia tuotteita sekä sertifioituja kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita. Lisäksi tavoitteita edistetään kehittämällä ja juurruttamalla biopohjaisille materiaaleille tarkoitettua digitaalista kauppapaikkaa vahvistamalla jäsenorganisaatioiden kiertotalousosaamista, kohdennettua viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä.Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehty 30Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet Afry, A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, Finnfoam Oy, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, nollaE, Orthex, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus ry, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan Energia, Vantaan kaupunki, Väylävirasto ja Ylva.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sitoumuksia on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Teknologiakeskus VTT:n tutkijoista koostunut arviointiryhmä, joka on antanut palautetta sekä parannusehdotuksia sitoutujille. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa. Lisäksi Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland (FIGBC) tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.
Kiertotalouden green dealiin on liittynyt omilla sitoumuksillaan kaksi konsortiota sekä rakennusalan yritys YIT. Konsortiositoumuksen ovat tehneet kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB. Sitoumukset tukevat kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden saavuttamista sekä vauhdittavat kiertotalousmurrosta ja uusien kiertotalousmallien luomista. 
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoitteena on ajantasaistaa vuodesta 1973 voimassa ollut ulkoilulaki. Lausuntoja voi antaa 31.3.2026 saakka.Esityksessä ehdotetaan kokonaan uuden ulkoilulain säätämistä, jolloin nykyinen laki kumottaisiin. Sisältö säilyisi pääosin ennallaan, mutta siihen tehtäisiin käytännössä havaittuja muutostarpeita sekä perustuslain edellyttämiä tarkistuksia.Ulkoilulain uudistaminen on osa hallitusohjelman, kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian sekä Suomi liikkeelle -ohjelman toteutusta. “Tavoitteenamme on, että jokainen löytää itselleen tavan liikkua ja olla luonnossa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Esityksen mukaan ulkoilulain soveltamisalaan kuuluvien ulkoilureittien perustamismenettelyä kevennettäisiin luopumalla erillisestä ulkoilureittisuunnitelman vahvistamismenettelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Omaisuudensuojaa vahvistettaisiin siten, että ulkoilureiteistä suoritettavien korvausten määräämiseen sovellettaisiin jatkossa yksityistielain sijaan lunastuslakia, mikä toisi korvauksiin 25 prosentin korotuksen. Valtion retkeilyalueiden perustamismenettelyä nykyaikaistettaisiin vastaamaan käytännön tarpeita, esimerkiksi lisäämällä lakiin käytännössä jo noudatettu menettely, jossa Metsähallitus laatii retkeilyalueelle hoito- ja käyttösuunnitelman. Leirintäalueita koskeviin säännöksiin esitetään tarkistuksia pääasiassa perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi.Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkoilulain päivittämiseksi | lausuntopalvelu.fi
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoitteena on ajantasaistaa vuodesta 1973 voimassa ollut ulkoilulaki. Lausuntoja voi antaa 31.3.2026 saakka.
NordenBladet — Helmi-ohjelma on lisännyt ymmärrystä luonnon tilan parantamisesta ja luonut tärkeää pohjaa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelulle.Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Vuonna 2025 ohjelman toimia edistettiin laajasti erilaisissa arvokkaissa elinympäristöissä: soilla, metsissä, pienvesissä, kuten puroissa ja lähteissä, rannoilla, arvokkailla lintuvesillä ja perinnebiotoopeilla, esimerkiksi niityillä ja kedoilla. Erityisiä onnistumisia saatiin pienvesien kunnostuksessa ja metsäluonnon hoitotoimissa. Helmi-ohjelma on tehnyt luonnon ennallistamista, kunnostusta ja luonnonhoitoa tutuksi jo viiden vuoden ajan. “Helmi-ohjelma on onnistunut tekemään luonnon tilan parantamisesta aiempaa tunnetumpaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjelmat nähdään laajasti hyväksyttyinä keinoina myös ennallistamisasetuksen toimeenpanossa. Olen iloinen, että Helmi-ohjelmalla on voitu luoda rahoitukseen ja toimintatapoihin jatkuvuutta, joista hyötyvät niin maanomistajat kuin tietysti Suomen luontokin” iloitsee ympäristöministeri Sari Multala.“Helmi-ohjelman kautta esimerkiksi kalojen vaellusesteiden poistot, pienvesien hoitotoimet ja soiden ennallistamiset on otettu osaksi vastuullista liiketoimintaa ja normaalia valtion maiden kestävän metsätalouden harjoittamista Metsähallituksen omistajapolitiikan mukaisesti” toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Metsien hoitotoimia on tehty yhteensä jo 800 arvokkaalla metsäluontokohteella, pienvesien kunnostus etenee myös hyvin Metsien luonnonhoidon toimenpiteet etenivät viime vuonna hyvin. Metsäluonnolle tärkeitä hoitotoimia, esimerkiksi lehtojen hoitoa, tehtiin yli 120 kohteella suojelualueilla sekä 38 hehtaarilla valtion monikäyttömetsissä. Ohjelman aikana hoitotoimia on toteutettu jo 800 arvokkaalla metsäluontokohteella. Luonnon monimuotoisuudella tärkeitä ja metsäpaloja jäljitteleviä metsien polttoja tehtiin viime vuonna suojelualueilla 28 hehtaarilla. Valtion monikäyttömetsissä kulotuksia toteutettiin 630 hehtaarilla. Pienvesien kunnostustyöt etenivät niin ikään hyvin. Lähteitä kunnostettiin 60, ja kalojen vaellusesteitä poistettiin 110 kohteelta, joista suurin osa sijaitsi valtion monikäyttömetsissä. Puroja kunnostettiin valtion talouskäytössä olevilla mailla yhteensä 47 kilometriä, suojelualueilla 24 kilometriä ja yksityismailla 12 kilometriä. Vuonna 2025 tavoitteena oli panostaa selkeästi aiempaa enemmän valtion monikäyttömetsien pienvesien hoidon määrän kasvattamiseen. Avoimien rantaelinympäristöjen – kuten hiekkarantojen, dyynien ja rantaniittyjen – kunnostukset jatkuivat, ja vuonna 2025 toteutettiin 64 kohdetta. Soita ennallistettu jo lähes 24 000 hehtaaria, lintukosteikkoja on valmistunut yhteensä 83 Soita suojeltiin viime vuonna noin 4 400 hehtaaria ja ennallistettiin lähes 3 000 hehtaaria. Ohjelman aikana soita on ennallistettu kaikkiaan lähes 24 000 hehtaaria. Suojeltujen soiden vesien palautuksia tehtiin 26 kappaletta, ja kaikkiaan tätä uutta ennallistamismenetelmää on hyödynnetty Helmi-ohjelmassa jo yli sadalla kohteella. Lintuvesien kunnostustyöt saatiin valmiiksi kymmenellä suojelualuekohteella. Lisäksi toteutettiin hoitokalastusta, niittoja, raivauksia ja ruoppauksia. Helmi-ohjelmaan kuuluvassa Sotka-hankkeessa perustettiin ja kunnostettiin suojelualueiden ulkopuolelle 16 lintukosteikkoa, ja ohjelman aikana niitä on valmistunut yhteensä 83. Vieraspetojen, kuten minkin ja supikoiran, pyynti jatkui 70 arvokkaalla lintuvesikohteella. Vesilinnuille tärkeitä rauhoitus- ja levähdysalueita perustettiin 13. Sotka-hankkeen, lintujen syysmuuton aikainen, vapaaehtoisuuteen perustuva levähdysalueverkosto oli vuoden 2025 lopussa 49 kohteen laajuinen, ja se tarjoaa häiriövapaita ruokailu- ja levähdysalueita ennen syysmuuttoa linnuille. Perinnebiotooppien, kuten esimerkiksi niittyjen ja ketojen, osalta Helmi-ohjelmassa on tavoitteena nostaa hoidossa olevien kohteiden pinta-alaa ja parantaa kohteiden laatua. Vuonna 2025 Metsähallituksen Luontopalvelut ja ELY-keskukset kunnostivat arvokkaita perinnebiotooppikohteita yhteensä hieman vajaat 700 hehtaaria. Vapaaehtoiset ohjelmat keskeisiä ennallistamisasetuksen toimeenpanossa Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaansa. Suunnitelman toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat maanomistajille vapaaehtoiset luonnon monimuotoisuutta tukevat ohjelmat: Helmi-elinympäristöohjelma, metsien monimuotoisuutta vahvistava METSO-ohjelma, vesien ja merenhoidon tavoitteita edistävä Ahti-ohjelma sekä vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvä NOUSU-ohjelma. Helmi-elinympäristöohjelma Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, joka toimii koko maan alueella. Helmi-ohjelma sisältää kaikkiaan 40 eri toimenpidettä. Kunnostus-, ennallistamis- ja hoitotoimien lisäksi ohjelmassa tehdään muun muassa toimenpiteisiin liittyvää tiedonhallintaa ja lisätään elinympäristöjen ennallistamisosaamista: vuonna 2025 julkaistiin esimerkiksi uudistettu soiden ennallistamisopas. Helmi-ohjelmasta valmistui keväällä 2025 väliarviointi, jossa vedettiin yhteen ohjelman toimenpiteiden etenemistä, arvioitiin ohjelman toimintamallin toimivuutta ja haasteita.Helmi-ohjelman toimijoita ovat elinvoimakeskukset (entiset ELY-keskukset), Metsähallituksen Luonto- ja Eräpalvelut ja Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt ja maanomistajat. Käytännön toimia toteuttavat usein paikalliset urakoitsijat. Toimenpiteitä tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tutustu Helmi-ohjelman vuoden 2025 tuloksiin
Helmi-ohjelma on lisännyt ymmärrystä luonnon tilan parantamisesta ja luonut tärkeää pohjaa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelulle.
