NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivat vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen muovikassien määrää. Tänään käynnistyvä ”Onko tämä viimeinen muovikassisi” -kampanja rohkaisee valitsemaan oman kestokassin muovikassin sijaan.Tänään käynnistyy päivittäistavarakaupan ja ympäristöministeriön yhteinen viestintäkampanja, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen kertakäyttöisten muovikassien kulutusta. EU:n pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö on jo vuodesta 2015 edellyttänyt jäsenmailta toimia, joilla pyritään saavuttamaan muovikassien kulutuksen kestävä vähentäminen.Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivatkin jo vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, muovikassisopimuksen. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:n edellyttämä muovikassien kulutuksen vähentäminen saavutetaan. Päivittäistavarakaupan yritykset ovat olleet mukana sopimuksessa alusta alkaen.EU:n uudessa 11.2.2025 voimaan tulleessa pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa säädetään aiempaa selkeämmin jäsenvaltioille määrällinen tavoite kertakäyttöisten muovikassien kulutukselle: vuosittain enintään 40 kassia per henkilö vuodesta 2026 alkaen.Muovikassisopimuksen tavoite on ollut jopa hieman EU:n tavoitetta tiukempi, koska siinä on laskettu tavoitteeseen mukaan myös paksuudeltaan vahvemmat muovikassit, joita käytetään tyypillisesti esimerkiksi vaatekaupoissa.Heti muovikassisopimuksen alkuvuosina kassien kulutus kääntyi nopeaan laskuun, mutta pandemiavuosina hyvä kehitys pysähtyi. Sopimuksen solmimisen jälkeen muovikassien vuosittainen kulutus on vähentynyt noin 45 miljoonan kassin verran, mutta vielä tarvitaan lisätoimia.Vuonna 2023 suomalaiset ostivat noin 344 miljoonaa muovikassia eli yli 61 kassia henkilöä kohti. Päivittäistavarakaupasta ostettuja näistä oli noin 85 prosenttia. Keskimäärin laskettuna jokaisen suomalaisen tulisi ostaa vuosittain 20 muovikassia vähemmän, jotta saavutettaisiin kunnianhimoinen tavoite, 40 kassia per henkilö.– Pallo on kuluttajilla. Toivomme, että suomalaiset pyrkisivät muuttamaan omia kulutustottumuksiaan ja vähentämään kertakäyttöisten kauppakassien ostamista. Tämä on yksi konkreettinen teko muovin määrän vähentämiseksi, jonka jokainen voi ottaa käyttöön, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Salla Koivusalo sanoo.Miten voi vaikuttaa?Kassajonossa muovikassi voi tuntua kätevältä vaihtoehdolta. Se kestää sateen ja sohjon, ja lopuksi sen voi käyttää roskapussina. Ympäristön kannalta muovikassi on kuitenkin kallis valinta, ja roskia varten on parempi ostaa erillinen jätekassirulla. Hinnaltaan se on muovikassia edullisempi ja ohuempana sisältää vähemmän muovia.– Kaupan yritykset kehittävät jatkuvasti toimintaansa kiertotalouden saralla. Muovijätteen määrän aktiivinen vähentäminen on osa tätä työtä. Kuluttajat voivat kantaa kortensa kekoon vähentämällä kertakäyttöisten muovikassien ostamista, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo.Ota kauppareissulle oma kassi mukaan. Kestokassi, reppu, käytetty muovikassi, kangaskassi – mikä tahansa toimii, kunhan siitä tulee tapa.Älä osta muovikassia roskapussiksi, vaan suosi rullassa myytäviä jätekasseja. Rullassa myytävä jätekassi tulee kappalehinnaltaan huomattavasti edullisemmaksi ja sen muovimäärä on jopa vain viidesosa kaupan muovikassiin verrattuna.– Kokonaisympäristövaikutusten kannalta on tärkeää käyttää kassia mahdollisimman monta kertaa, ihan materiaalista riippumatta, Nieminen muistuttaa.Onko tämä viimeinen muovikassisi? -kampanja näkyy päivittäistavarakaupoissa kautta maan sekä sosiaalisessa mediassa. Viestintäkampanjan lisäksi muovikassien kulutusta pyritään vähentämään esimerkiksi tarkastelemalla kassivaihtoehtojen asettelua kassalla sekä sijoittamalla myös jätekassirullia myyntiin kassa-alueelle mahdollisuuksien mukaan.LisätietojaSalla Koivusalo
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 029 5250 289
[email protected] Ilkka Nieminen
johtaja
Päivittäistavarakauppa ry
p. 050 042 2216, 
[email protected]

Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivat vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen muovikassien määrää. Tänään käynnistyvä ”Onko tämä viimeinen muovikassisi” -kampanja rohkaisee valitsemaan oman kestokassin muovikassin sijaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön avustuksilla vahvistetaan laajasti laadukkaiden kierrätysravinteiden tuotantoa ja kehittynyttä hyödyntämistä. Ympäristöministeriö avustaa yli kahtakymmentä ravinnekierrätyksen investointi- ja kehityshanketta yhteensä noin kuudella miljoonalla eurolla.Ravinteiden kierrätys on tärkeää, jotta olemassa olevat ravinteet kiertävät, vesistöihin päätyy vähemmän ravinteita ja resurssien kulutusta voidaan vähentää. Kierrätyslannoitteiden tulee olla laadukkaita, jotta ne ovat käytännöllisiä ja haitattomia. Ravinteiden kierrätystä parantaa esimerkiksi lannan käsittelyn ja logistiikan toteuttaminen siten, että se mahdollistaa ravinteiden kohdentamisen niitä tarvitseville alueille.Avustettavilla hankkeilla parannetaan kierrätysravinteiden hyödyntämistä ja laatua muun muassa biokaasun tuotannon yhteydessä ja investoidaan laadukkaiden kierrätysravinteiden jalostukseen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeilla edistetään kierrätysravinteiden haitattomuutta ja kehitetään uusia ratkaisuja ravinteiden talteenottamiseksi ja hyödyntämiseksi uusissa kohteissa. ”Kierrätysravinteiden jalostaminen ja hyödyntäminen laadukkaina materiaaleina on keskeistä, jotta voimme vähentää etenkin maataloudesta vesistöihin aiheutuvia ravinnevalumia ja vahvistaa omavaraisuuttamme. Osa hankkeista edistää myös hallituksen Saaristomeri-ohjelmaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kierrätysravinteiden laatu ja uudet logistiset ratkaisut avaavat ravinnekierron pullonkaulojaJokilaaksojen Ravinnekierto Oy:n hankkeessa toteutetaan maatiloille yhteiskaivoja, jotka mahdollistavat biokaasulaitoksessa käsitellyn lannan ravinteiden hyödyntämisen niitä tarvitsevilla kasvinviljelytiloilla. Nurmon Bioenergia Oy puolestaan investoi lastaussäiliöihin, jotka parantavat biokaasulaitoksen lannoitevalmisteen tasalaatuisuutta ja logistiikkaa.Gasum Oy:n hankkeessa investoidaan kolmella biokaasulaitoksella epäpuhtauksien, kuten muovien, tehokkaampaan poistoon biokaasulaitosten mädätteestä. Doranova Oy:n hankkeessa investoidaan luupohjaisten lannoitevalmisteiden tuotantoon ja biokaasutuskapasiteettiin elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Pekka Vehviläinen investoi biokaasulaitokseen, jolla parannetaan sipulinviljelyn sivuvirtojen ravinteiden hyödyntämistä ja kehitetään biokaasutusta rikkipitoisista syötteistä. Uudet suuret hankkeet avaavat tietä tulevaisuuden ravinnekierron mallilleAvustuksilla tuetaan kahta merkittävän biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitystä. Biokaasulaitoksissa käsiteltäisiin etenkin maatalouden lantaa ja muita biomassoja. Wega Groupin hankkeessa selvitetään Saaristomeren valuma-alueelle sijoittuvan biokaasulaitoksen toteutettavuutta ja mädätteen jatkojalostusta, kuljetettavuutta ja hyödyntämistä. Tavoitteena on, että käsitelty fosforipitoinen jae pystytään kustannustehokkaasti kuljettamaan Saaristomeren valuma-alueen ulkopuolelle. Suomen lantakaasun hankkeessa selvitetään Keski-Pohjanmaalle sijoittuvan biokaasulaitoksen toteutettavuutta ja mädätysjäännöksen jatkojalostusta, vastaten alueellisiin haasteisiin.Vesien biomassoille kehitetään käyttökohteitaJärviruo’on hyödyntämistä kehitetään Kouvolan kaupungin, Ruoco Oy:n ja RantaService Oy:n hankkeissa. Kehitettäviä käyttökohteita ovat muun muassa puistorakenteet, meluesteet, akustiikkalevyt ja maatuvat viljelyruukut. Levien kasvatusta ja hyödyntämistä kehitetään Origin by Oceanin ja Under Ytan Ab:n hankkeissa. Origin by Ocean kehittää levien viljelyä ja jalostamista korkean jalostusasteen tuotteiksi, Under Ytan puolestaan levien kasvatusta ja hyödyntämistä biostimulantteina. Maatalouden ravinteiden hallintaan uusia ratkaisujaLuonnonvarakeskuksen hankkeessa tutkitaan ravinnekuidun ja kipsin yhteiskäyttöä peltojen kiintoaine- ja fosforivalumien vähentämisessä.”Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteenamme on monipuolistaa maanparannusaineiden hyödyntämistä niin, että viljelijöillä on vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja”, ministeri Multala toteaa. 
Jätevesien ravinteille korkeatasoista käyttöäKiertoravinne Oy pilotoi hankkeessaan kierrätysravinteiden käyttöä teollisuuden jäteveden käsittelyssä ravinnelähteenä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä jatkaa jätevesiravinteiden talteenoton tutkimusta kehittämällä Ravita- ja pyrolyysitekniikoita ja niiden tuottamien materiaalien hyödyntämistä. Prizztech Oy jatkaa struviittisaostuksen kehittämistä jätevesiravinteiden talteenotossa.Tieto lisää kierrätysravinteiden laatua ja hyväksyttävyyttäLuonnonvarakeskuksen ja Suomen biokierto ja biokaasu ry:n vetämissä konsortiohankkeissa etsitään ratkaisuja biojätepohjaisten kierrätyslannoitteiden laadun parantamiseen, kierrätysravinnemateriaalien haitattomuuteen sekä metsänlannoitukseen soveltumiseen. Tero Liukas Oy investoi NIR-tekniikkaan, jolla voidaan reaaliajassa mitata kierrätysravinnekuormien ravinnepitoisuuksia ja mahdollistaa ravinteiden tarkka kohdentaminen. Ravinteiden kierrätystä edistetään osana ympäristöministeriön uutta vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävää Ahti-ohjelmaa. Ahti-ohjelman toimilla jatkamme ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023), vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) sekä ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä.

Ympäristöministeriön avustuksilla vahvistetaan laajasti laadukkaiden kierrätysravinteiden tuotantoa ja kehittynyttä hyödyntämistä. Ympäristöministeriö avustaa yli kahtakymmentä ravinnekierrätyksen investointi- ja kehityshanketta yhteensä noin kuudella miljoonalla eurolla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaan Juhani Damskin ajalle 1.6.2025–31.5.2030. Kansliapäällikön virkaa haki määräajassa seitsemän henkilöä.Kansliapäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Lisäksi kansliapäällikön tehtävänä on yhteensovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa muiden ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen toiminnan kanssa.Tehtävään nimitetty Juhani Damski on koulutukseltaan filosofian tohtori. Damski on toiminut ympäristöministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2020 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana sekä liikenne- ja viestintäministeriössä yksikön johtajana, yksikön päällikkönä ja liikenneneuvoksena.LisätietojaIsmo Tiainen
Ylijohtaja
0295 250 294
[email protected]

Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaan Juhani Damskin ajalle 1.6.2025–31.5.2030. Kansliapäällikön virkaa haki määräajassa seitsemän henkilöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut hallituksen esityksen uusiutuvan energian investointien edistämiseksi. Tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ehdottamalla niille sitovia määräaikoja ja nimeämällä erityisiä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita, joilla uusiutuvan energian tuotannosta ei odoteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.Valtioneuvosto esittää muutoksia uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettuun lakiin.Uusiutuvan energian tuotantolaitoksien lupamenettelyjä koskevat sitovat määräajat laajennettaisiin koskemaan uusiutuvan energian voimalaitosten lisäksi myös muita uusiutuvaa energiaa tuottavia laitoksia. Sellaisiksi katsottaisiin ne laitokset, jotka käyttävät lähteenään pelkkää uusiutuvaa energiaa lukuun ottamatta käynnistys- ja varapolttoaineita. Lisäksi nykyisiä määräaikojen pituuksia muutettaisiin, ja ne olisivat jatkossa joillain laitoksilla nykyistä lyhyempiä ja joillain laitoksilla nykyistä pidempiä. Kunta voi ehdottaa uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueitaTuleva valtion Lupa- ja valvontavirasto nimeäisi uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet kuntien esityksestä. Nopean kehittämisen alueita koskevien esitysten tekeminen olisi kunnille vapaaehtoista. Alueiden nimeämistä koskevat säännökset olisivat teknologianeutraaleja. Ensivaiheessa nopean kehittämisen alueita olisi kuitenkin tarkoitus nimetä aurinkoenergiaa varten. Nopean kehittämisen alueilla sovellettaisiin lyhyempiä lupamenettelyn määräaikoja. Lisäksi alueilla toteutettavien uusiutuvan energian hankkeet olisi mahdollista vapauttaa YVA-menettelystä ja Natura-arvioinnista. Lupa- ja valvontaviraston tulisi kuitenkin tarkastaa, että ympäristöarvioinneista vapautetut hankkeet eivät aiheuta erittäin todennäköisiä merkittäviä ennakoimattomia haittavaikutuksia. Alueen nimeäminen ei velvoittaisi maanomistajaa tai kunnan päätöksentekoa, ja alueille voitaisiin suunnitella ja sallia myös muuta toimintaa kuin uusiutuvan energian tuotantoa.Uusiutuvan energian yhteyspisteviranomaisen roolia lupamenettelyjen sujuvoittamisessa esitetään vahvistettavaksi. Hallituksen esitys onkin valmisteltu osana ympäristöministeriössä käynnissä olevaa yhden luukun palvelujen hanketta, jossa kehitetään tulevan Lupa- ja valvontaviraston roolia hankkeiden sujuvassa etenemisessä.Valmisteltujen muutosten taustalla on uusiutuvan energian direktiivin muutos, RED III -direktiivi, joka pyrkii sujuvoittamaan ja nopeuttamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä. 

Valtioneuvosto on antanut hallituksen esityksen uusiutuvan energian investointien edistämiseksi. Tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ehdottamalla niille sitovia määräaikoja ja nimeämällä erityisiä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita, joilla uusiutuvan energian tuotannosta ei odoteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle esityksen eräiden ympäristöasioiden käsittelyä Lupa- ja valvontavirastossa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksellä turvataan ”yhden luukun palvelu” ja sujuvammat lupamenettelyt tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa, mikä edistää vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Mittaluokaltaan huomattava esitys toteuttaa hallitusohjelman keskeistä tavoitetta vahvistaa investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta Suomen kilpailuetuna.”Hallituksen strateginen tavoite on vahvistaa Suomen houkuttelevuutta uusille investoinneille. Pitkään toivottu sujuvampi ja yhdenmukaisempi lupajärjestelmä on tässä yksi kilpailuvalttimme”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.Lupamenettelyjen sujuvoittaminen kytkeytyy tiiviisti valtion aluehallinnon uudistukseen. Sitä koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 13.3.2025. Lupa- ja valvontavirasto käsittelisi valtion toimivaltaan liittyvät ympäristöön vaikuttavat luvat ja muut menettelyt sekä valvoisi niitä 1.1.2026 alkaen. Muutos nykytilaan on merkittävä, sillä nykyisten ympäristöasioissa toimivien neljän aluehallintoviraston ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta lakkaisi. Yksi luukku mahdollistaa yhdenmukaisemmat ja sujuvammat lupamenettelyt  Hallituksen esitys sisältää useita toisiinsa kytkeytyviä uudistuksia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi. Keskeiset ympäristöön liittyvät menettelyt, kuten ympäristönsuojelulain, vesilain ja luonnonsuojelulain mukaiset lupa-asiat sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehtävät, käsiteltäisiin ”yhdessä luukussa” Lupa- ja valvontavirastossa. Asiointi ja lupien haku tapahtuisi käyttäjälähtöisesti ja digitaalisesti yhden prosessin kautta. Lupamenettely johtaisi myös nykyistä useammin yhteen lupapäätökseen ja valitusmahdollisuuteen. Hallituksen esityksellä halutaan edistää valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja, vahvistaa päätöksenteon asiantuntemusta, yhdenmukaistaa menettelyitä sekä lisätä päätösten ennakoitavuutta erityisesti lupamenettelyissä. Luvan hakijalla olisi mahdollisuus jo etukäteen keskustella lupamenettelyihin liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista sujuvan menettelyn turvaamiseksi. “Hallitus ei tingi ympäristötavoitteista. Lupien edellytyksiä ei muuteta, vaan hankkeiden lupamenettelyitä sujuvoitetaan. Myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet turvataan”, ministeri Multala sanoo.Uusi laki eräiden ympäristöasioiden käsittelystäAluehallinnon uudistus ja siihen kytkeytyvä lupamenettelyn sujuvoittaminen muodostavat vaikuttavuudeltaan huomattavan kokonaisuuden, joka mahdollistaa aiempaa yhdenmukaisemman ja tehokkaamman lupamenettelyn.Esityksessä ehdotetaan uutta lakia eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Samalla kumottaisiin kaksi voimassa olevaa lakia, laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa sekä laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Uuteen lakiin sisällytettäisiin lupa-asioiden käsittelyn sujuvuutta edistäviä säännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi viranomaisten antamaa ennakko-ohjausta ja yhteistyötä, sähköistä asiointia, lupien yhteiskäsittelyä ja käsittelyaikojen arviointia. Tarkoituksena on painottaa etenkin hankkeiden alkuvaiheen merkitystä lupamenettelyiden sujuvoittamisen kannalta. Kun viranomaisella ja hanketoimijalla on oikea tilannekuva, voidaan lupamenettelyt ohjata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeille raiteille.Lisäksi ehdotuksilla jatkettaisiin ja osin laajennettaisiin vuodesta 2023 voimassa ollutta ja toimivaksi osoittautunutta vihreän siirtymän hankkeiden etusijamenettelyä lupa- ja muutoksenhakumenettelyissä. Etusijan piiriin lisättäisiin ydinvoimalaitokset sekä datakeskukset silloin, kun niiden tuottamasta hukkalämmöstä pääosa hyödynnetään. Lakiehdotuksilla laajennettaisiin myös eräiden ympäristöön liittyvien lupa-asioiden yhteiskäsittelyä, millä vahvistetaan lähtökohtaa yhdestä viranomaisesta, yhdestä päätöksestä ja yhdestä muutoksenhausta. Uuteen lakiin sisältyisivät myös säännökset eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta Lupa- ja valvontaviraston sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston välillä. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ja lupamenettelyiden välistä suhdetta tiivistettäisiin, ja YVA-menettelyn toteuttamisen vaatimuksia selkeytettäisiin. YVA-menettely pyrittäisiin entistä vahvemmin integroimaan lupamenettelyyn ja kohdistamaan arviointia erityisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus tuulivoimahankkeiden YVA-rajan laskemisesta.Esityksellä myös vahvistettaisiin ja yhdenmukaistettaisiin EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta, nettonollateollisuuden asetuksesta ja uusiutuvaa energiaa koskevasta RED III-direktiivistä aiheutuvia lupamenettelyitä koskevia velvoitteita. Niissä on säännöksiä esimerkiksi lupamenettelyiden määräaikojen seuraamisesta, kiireellisestä käsittelystä ja sekä menettelyitä koordinoivan yhteyspisteviranomaisen (Lupa- ja valvontavirasto) nimeämisestä. Näistä on jo osin säädetty voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä, mutta sääntelyä yhdenmukaistettaisiin ja tehostettaisiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alussa samaan aikaan, kun valtion aluehallinnon uudistusta koskeva lainsäädäntö.LisätietojaJohanna Korpi
lainsäädäntöjohtaja
[email protected]
p. 0295 250 278Pasi Kallio
lainsäädäntöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 251

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle esityksen eräiden ympäristöasioiden käsittelyä Lupa- ja valvontavirastossa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksellä turvataan ”yhden luukun palvelu” ja sujuvammat lupamenettelyt tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa, mikä edistää vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Mittaluokaltaan huomattava esitys toteuttaa hallitusohjelman keskeistä tavoitetta vahvistaa investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta Suomen kilpailuetuna.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Asetukset ovat osa EU:n rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa. Asetusehdotuksista voi antaa lausuntoja 15. kesäkuuta saakka.Uudelleen laadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28. toukokuuta 2024. Direktiivi on toimeenpantava 29.5.2026 mennessä.Lausuntokierrokselle lähetetyt kolme asetusehdotusta koskevat rakennuksen energiatehokkuuden määrittämistä. Asetuksilla määritetään Suomen kansallinen päästöttömien rakennusten vaatimustaso. Energiatehokkuusvaatimukset koskevat esimerkiksi uuden rakennuksen rakentamista ja rakennuksen korjaamista niiltä osin, kun korjauksen laajuudessa voidaan parantaa energiatehokkuutta. Asetusehdotukset on valmisteltu EPBD-seurantaryhmässä laajan sidosryhmäjoukon kanssa.Asetusehdotukset ovat ympäristöministeriön asetus uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudestaympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä sekä valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista. Energiamuotojen kertoimia käytetään myös energiatodistuksen laskennassa.Tavoitteena energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkain keinoin, erilaiset rakennukset ja ratkaisut huomioidenSäädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia. Niitä sovelletaan uusiin rakennuksiin, uusien rakennusten osiin ja rakennusosiin, olemassa oleviin rakennuksiin, olemassa olevien rakennuksien osiin ja rakennusosiin sekä teknisiin järjestelmiin uudis- ja korjausrakentamisessa.Asetusehdotuksissa on otettu huomioon uusien ja olemassa olevien rakennusten erilaisuus, niissä käytössä olevien teknisten ratkaisujen erot sekä erojen hyväksyttävyys. Säädöksillä ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkain keinoin siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita.Korjausrakentamisessa on edelleen joustomahdollisuuksia muun muassa teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen toteutettavuuden perusteella. Vaatimukset eivät koske tiettyjä niiden ulkopuolelle jätettyjä rakennuksia, esimerkiksi asevoimien tai keskushallinnon omistamia, kansalliseen puolustukseen käytettäviä rakennuksia. Energiamuodon kertoimia ehdotetaan muutettavaksi ottamaan paremmin huomioon lisääntyvä uusiutuvan ja muun päästöttömän energian käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Fossiilisen energian käyttö energiantuotannossa on viime vuosina Suomessa vähentynyt ja sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet ripeästi. Euroopan unioni velvoittaa myös edistämään kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.Asetusehdotukset ovat teknologianeutraaleja, jolloin rakennuksen omistaja voi valita toimenpiteet tai niiden yhdistelmät, joilla vaatimustasoihin päästään. Myös energiayhteisöjen tuottama hyöty sekä hukkalämmön lisääntyvä hyödyntäminen voidaan ottaa huomioon.Asetukset tulevat voimaan viimeistään 29. toukokuuta 2026, mutta niiden soveltaminen tulee pakolliseksi vasta siirtymäajan jälkeen. Julkisten organisaatioiden omistamille rakennuksille asetusten soveltaminen on pakollista vuoden 2028 alusta ja kaikille rakennuksille vuoden 2030 alusta. Rakennuksen omistaja voi kuitenkin toimia uusien rakentamismääräysten mukaisesti heti säädösten tultua voimaan.EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan päästöttömän rakennuksen energiantarve on erittäin alhainen, se ei aiheuta fossiilisten polttoaineiden päästöjä paikan päällä ja aiheuttaa vain hyvin alhaisen määrän käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöttömässä rakennuksessa käytetään mahdollisimman vähän ja mahdollisimman päästötöntä energiaa, eikä lainkaan fossiilista polttoainetta.Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta | lausuntopalvelu.fiLuonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista | lausuntopalvelu.fiLuonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä | lausuntopalvelu.fiLisätietojaJyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 0295250122
[email protected]

Asetukset ovat osa EU:n rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa. Asetusehdotuksista voi antaa lausuntoja 15. kesäkuuta saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö käynnistää kansallisen ennallistamissuunnitelman ympäristöarvioinnin kansalaisten ja sidosryhmien aloituskuulemisella. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdista ja tavoitteista voi antaa lausuntoja 29.4.–30.5.2025.Kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan kootaan keinot, joilla vastataan EU:n ennallistamisasetuksen vaatimuksiin Suomessa. Kansallinen ennallistamissuunnitelma tähtää luonnon tilan parantamiseen eri elinympäristöissä.Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle. Osana valmistelua toteutetaan ennallistamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi.Aloituskuuleminen on ensimmäinen vaihe ympäristöarvioinnissaYmpäristöarviointi etenee osana ennallistamissuunnitelman valmistelua. Aloituskuuleminen on ympäristöarvioinnin ensimmäinen vaihe, jota seuraavat ennallistamisen toimenpiteiden valinta ja niiden vaikutusten arviointi.Arvioitujen toimenpiteiden vaikutukset kuvataan ympäristöselosteessa, josta järjestetään kuuleminen yhdessä suunnitelmaluonnoksen kanssa keväällä 2026.Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään laissa ja se tulee tehdä osana kansallisen ennallistamissuunitelman valmistelua. Ympäristöarvioinnin tavoitteena on tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa, lisätä läpinäkyvyyttä ja edistää eri tahojen osallistumista suunnitelman valmisteluun.Arvioinnin lähtökohtana on tarkastella vaikutuksia kokonaisvaltaisestiArvioinnissa tarkastellaan ennallistamistoimenpiteiden vaikutuksia muun muassa:ihmisten terveyteen ja elinympäristöön,maaperään, vesiin ja ilmastoon,luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin,maisemaan ja kulttuuriperintöön,sekä luonnonvarojen käyttöön.Lisäksi työssä tuotetaan laadullinen yhteenveto toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.Aloituskuuleminen tarjoaa kansalaisille, viranomaisille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden tutustua ympäristöarvioinnin lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä esittää mielipiteitä arviointisuunnitelmasta. Lausuntoja voi antaa lausuntopalvelussa 30.5. saakka. Kuulemisen aikana saadut palautteet huomioidaan ennallistamissuunnitelman ympäristöarvioinnissa.Kansallisen ennallistamissuunnitelman ympäristöarviointia koskeva suunnitelma I Lausuntopalvelu.fiLisätietojaOlli Ojala
ympäristöneuvos
p. 0295 250 039
[email protected]

Ympäristöministeriö käynnistää kansallisen ennallistamissuunnitelman ympäristöarvioinnin kansalaisten ja sidosryhmien aloituskuulemisella. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdista ja tavoitteista voi antaa lausuntoja 29.4.–30.5.2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö teki 28.4.2025 päätöksen, jolla Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta perustettiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen kaupunkipuisto.Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia kaupunginosissa Keskusta (1, 2), Heikinpohja (3), Talvisalo (4), Vääräsaari (5), Kalkkuinniemi (6), Kyrönniemi (7), Venäjänniemi (8), Inkerinkylä (9), Pääskylahti (10), Miekkoniemi (11), Hernemäki (13), Laitaatsilta (14), Kellarpelto (15), Pihlajaniemi (16), Nojanmaa (17) ja Nojanmaanlahti (23) sekä saaria ja vesialueita Pieneltä Haukivedeltä, Haapavedeltä ja Pihlajavedeltä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvat alueet on osoitettu Savonlinnan kaupungin hakemuksen liitteenä olevilla kartoilla. Päätösaineisto nähtävilläYmpäristöministeriön päätös liiteaineistoineen pidetään nähtävillä 29.4.-5.6.2025 välisenä aikana ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 4–10, Helsinki sekä Savonlinnassa kaupungintalon (Olavinkatu 27), Punkaharjun (Kauppatie 20) ja Kerimäen (Kerimäentie 6) palvelupisteiden asiakaspäätteillä. Asiakirjat ovat lisäksi nähtävillä Savonlinnan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa https://www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus/.Hallintolain (434/2003) 62 §:n mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla. Ilmoitus on julkaistu 29.4.2025. Ilmoitus yleistiedoksiannosta on lisäksi julkaistu sanomalehti Itä-Savossa 29.4.2025. Ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa tarkemmin esitetyllä tavalla.Asian taustaYmpäristöministeriö perusti päätöksellään 30.9.2021 VN/20232/2021 kansallisen kaupunkipuiston Savonlinnaan kaupungin 9.8.2021 päivätyn hakemuksen mukaisesti. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi (10.1.2023, nro 59/2023) ympäristöministeriön päätöksen ja palautti asian ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus arvioi, että ympäristöministeriön päätöksestä ei käynyt hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ilmi, onko päätöksellä oikeusvaikutuksia yksityisen maanomistajan alueisiin.Savonlinnan kaupunki toimitti ympäristöministeriöön 10.3.2023 päivitetyn hakemuksen. Savonlinnan kaupunki tarkensi hakemuksen aluerajausta niin, että yksityisomistuksessa oleva Virtasaari rajataan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. Lisäksi kaupunki täsmensi hakemuksen sisältämää määräystä. Ympäristöministeriö pyysi Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta lausuntoja ja vastineita keväällä 2024. LisätietojaIlona Latsa
erityisasiantuntija 
p. 0295 250 388
[email protected]

Ympäristöministeriö teki 28.4.2025 päätöksen, jolla Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta perustettiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen kaupunkipuisto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 28. huhtikuuta ympäristöministeriön päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.Kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Kokonaisuutta hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvoja vaalien ja vahvistaen.Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston alueella sijaitsee useita matkailun kehittämisalueita. Kansallinen kaupunkipuisto edistääkin erityisesti matkailun kehittämistä Savonlinnassa alueen ainutlaatuista luontoa ja ympäristöä kunnioittaen.”Kansallinen kaupunkipuisto istuu Savonlinnan järvi- ja kulttuurimaisemaan. Suomen kansallisten kaupunkipuistojen joukossa Savonlinnalla on erityinen rooli verkoston linna- ja norppasaaristokaupunkina. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tukee kaupungin arvokkaan luonto- ja kulttuuriperinnön sekä virkistysalueiden turvaamista ja edistää niiden hyödyntämistä esimerkiksi matkailussa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Olavinlinna muodostaa puiston ytimen kaupungin keskustassa. Olavinlinnalta puisto levittäytyy läheisten puutalokortteleiden, Riihisaaren ja Kyrönsalmen kautta saimaannorpan elinalueille etelään Pihlajavedelle ja pohjoiseen Pienelle Haukivedelle. Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston edustava kokonaisuus sisältää monimuotoista luontoa, Savonlinnan kaupungille ominaisia järvi- ja kulttuurimaisemia, kaupungin kehityshistoriasta kertovaa rakennuskantaa sekä puistoja ja lähivirkistysalueita. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi tekee kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Päätös Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tehtiin Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta.Tiedoksianto 29.4.2025: Suomen 11. kaupunkipuisto SavonlinnaanLisätietojaIlona Latsa
erityisasiantuntija
p. 0295 250 388
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 28. huhtikuuta ympäristöministeriön päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2025 yhteensä 2,18 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Avustusta saa 31 yhteisöä. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö rf, ja Vuokralaiset VKL ry.Määrärahaan sisältyy hallituksen 235 000 euron osoitus Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämä 150 000 euron osoitus Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ympäristötöihin.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatus- ja -valistushankkeita, ympäristövahinkojen torjuntaa sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen
Kehittämispäällikkö
p. 0295 250 087
[email protected]

Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2025 yhteensä 2,18 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.

Lähde: ym.fi