NordenBladet — Auta löytämään Suomen paras luontoteko, joka on toteutunut vuosina 2023–2024. Tällä kertaa teemana on toimintaan innostava teko, joka on saanut muita toimijoita mukaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta Suomessa.Parasta tekoa Suomen luonnon monimuotoisuuden hyväksi etsitään jälleen. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen komitea haluaa löytää henkilön, yhteisön tai yrityksen, joka on onnistunut tekemään toimintaan innostavan teon, jolla on vahvistettu luonnon monimuotoisuutta vuosina 2023–2024. Ehdotuksia voi jättää 15.10.2025 saakka ja voittaja julkistetaan joulukuussa 2025.Ympäristöministeriö ja Suomen IUCN-komitea etsivät Suomen parasta luontotekoaYhdessä muiden maailman maiden kanssa Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Paras luontoteko -kilpailun tarkoitus on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista. Parasta luontotekoa etsitään joka toinen vuosi. Edellisen palkinnon sai vuonna 2023 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen.Tällä kertaa etsitään toimintaan innostavia tekoja luontokadon pysäyttämiseksi. Luontokadon pysäyttäminen on kirjattu tavoitteeksi sekä Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ja kansallisiin strategioihin että yritysten ja järjestöjen toiminnan tavoitteisiin. Hyviä tavoitteita on paljon, mutta kilpailussa etsitään erityisesti niitä toimia, joilla on innostettu toimintaan luonnon tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Teko on voinut antaa esimerkkiä ja innostaa muitakin, kuten nuoria tai yksityissektoria, työskentelemään luontokadon pysäyttämiseksi.Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi:Keksimällä ja toteuttamalla innovatiivisia ja inspiroivia ratkaisuja luonnontilan parantamiseksi.Edistämällä yhteistyötä ja innostamalla muita toimijoita mukaan. Vahvistamalla kansalaisten, etenkin nuorten, luontosuhdetta.Lisäämällä ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä.Paras luontoteko voi olla esimerkiksi käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se on yksittäinen teko tai hanke, joka on saatu päätökseen vuosina 2023–2024. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä.Luontoteko täyttää pyöreitäParasta luontotekoa etsitään Suomessa nyt jo kymmenettä kertaa. Kilpailuissa on tähän mennessä palkittu seuraavat parhaat luontoteot: 2022 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen laatokanlohen kutujoeksi ja virkistyskohteeksi. Se on saatu aikaiseksi laajalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä. 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen 2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta 2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena 2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert (HBL), Päivi Mäki-Petäjä (MTV3) ja Ann-Mari Rannikko (TS) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavallaKansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n seitsemän asiantuntijakomission työhön osallistuu yli 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.Ehdota parasta luontotekoa | WebpropolLisätietoaMatti Nummelin
Dosentti
Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja
[email protected]
puhelin 0400 802 556Marina von Weissenberg
Ympäristöneuvos
Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja
[email protected]
puhelin 0295 16001 (puhelinvaihde)

Auta löytämään Suomen paras luontoteko, joka on toteutunut vuosina 2023–2024. Tällä kertaa teemana on toimintaan innostava teko, joka on saanut muita toimijoita mukaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta Suomessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastolain tavoitteiden arviointi on käynnistynyt. Ilmastolain mukaisessa arvioinnissa tarkastellaan Suomen hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi.Ilmastolain tavoitteiden arviointi on kirjattu vuonna 2022 voimaan tulleeseen ilmastolakiin, ja se on määrätty tehtäväksi vuonna 2025. Ilmastolaissa on määritelty Suomelle tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Lisäksi laissa asetetaan kolme päästövähennystavoitetta verrattuna vuoden 1990 tasoon: tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia, pyrkien 95 prosenttiin, vuoteen 2050 mennessä.Ilmastolain tavoitteiden arvioinnissa tarkastellaan ilmastolain hiilineutraaliustavoitetta ja muita päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden sekä alueellisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys, muiden maiden päästösitoumukset ja mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön sekä päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus.Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta arviointia tukevia selvityksiä. Selvitykset koskevat muun muassa tavoitteiden ajantasaisuutta ja saavutettavuutta, täydentäviä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, tavoitteen asettelun oikeudellisia reunaehtoja sekä alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sidosryhmien ja yleisöjen näkemyksiä ilmastolain tavoitteista tullaan kuulemaan.Arvioinnissa hyödynnetään laaja-alaisesti aineistoa, kuten esimerkiksi kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tuottamia tietoja, ilmastosuunnitelmia ja -strategioita, ilmastopolitiikan tulevaisuuden mallinnusta, ilmastopaneelin julkaisuja ja metsäskenaarioita. Ilmastolain ja sen tavoitteiden hyväksymisen jälkeen tulevaisuuskuva on muuttunut huomattavasti. Erityisesti tilannekuva maankäyttösektorin nieluista ja päästöistä on muuttunut.Ympäristöministeriön johdolla tehtävässä arvioinnissa ovat mukana myös muut keskeiset ministeriöt. Arviointi luovutetaan ympäristö- ja ilmastoministerille suunnitelman mukaan joulukuussa 2025.Ilmastolain tavoitteiden arviointiLisätietojaKaroliina Anttonen
Ilmasto- ja kemikaaliyksikkö, lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0065
[email protected]

Ilmastolain tavoitteiden arviointi on käynnistynyt. Ilmastolain mukaisessa arvioinnissa tarkastellaan Suomen hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.Ympäristöministeriö myönsi uusille hankkeille avustuksia yhteensä 4,17 miljoonaa euroa vuonna 2025. Avustuksista noin 1,2 miljoona euroa ohjattiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Saaristomeren valuma-alueella toteutettaviin hankkeisiin.Lähes 900 000 euroa suunnattiin Uudenmaan vesiensuojeluun. Hankerahoitusta myönnettiin myös yli 200 000 euron edestä Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueelle.Hankerahoituksen lisäksi ympäristöministeriö on rahoittanut alueellisten vesiensuojelun asiantuntijaverkostoja vajaalla miljoonalla eurolla. Verkostot tuovat toimijoita yhteen, levittävät tietoa ja osaamista ja luovat jatkuvuutta yli hankkeiden ja hallituskausien. Ne myös mahdollistavat avoimen keskustelun ja auttavat verkoston jäseniä muodostamaan yhteisen tahtotilan ja vision alueensa vesiensuojelun painopisteistä.Valuma-alueita koskevia suunnitelmia sekä ulkoista kuormitusta estäviä toimia yhä enemmänKunnostuksia tehdään sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla eli siellä, mistä kuormitus tulee. Ympäristöministeriö pyrkiikin avustamaan yhä enemmän hankkeita, jotka kohdistuvat nimenomaan valuma-alueille. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä kunnostustoimien vaikuttavuus jää usein heikoksi tai väliaikaiseksi.Niittoja ja hoitokalastuksia tehdään edelleen siellä, missä ne ovat tehokkain sisäistä kuormitusta hillitsevä ja vedenlaatua parantava toimenpide. Niiden määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt, ja etenkin ruoppauksia harkitaan yhä tarkemmin myös elinympäristöjen hoidon näkökulmasta. Joillain alueilla valuma-aluetoimiin keskittyviä hankkeita on menossa toteutukseen enemmän kuin perinteisiä kunnostustoimia.Myös uusia toimenpiteitä kokeillaan. Imatralla rakennetun joen ekologista tilaa parannetaan vesiperhosten siirtoistutuksilla. Uudellamaalla taas käydään taklaamaan Vantaanjoen PFAS -kuormitusta. Vaelluskalojen ja lintujen elinympäristöjen kunnostamiseksi kokeillaan vesistöön sijoitettavia rankanippuja ja muutetaan patorakenteita paremmin lajien elinolosuhteita tukeviksi esimerkiksi korvaamalla pintapatoja pohjapadoilla. Kunnostushankkeen kautta saadaan oppeja myös kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Vaikka tarkat luontotyyppikohtaiset kriteerit ennallistamistoimille vielä puuttuvat, on monissa hankkeissa jo tehty ja tehdään ennallistamiseksi tulkittavia toimia. Hankkeissa mukana noin tuhat toimijaa, yritysten osallistumista toivotaanJo reippaasti yli tuhat toimijaa on toteuttanut vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ahti -ohjelman kunnostushankkeita vuosina 2019–2024. Toimijoiden joukko on laajentunut osakaskuntien, kuntien ja vesiensuojeluyhdistysten osalta.Valuma-aluetiekartta (2024) ohjaa jatkossakin toimia entistä enemmän valuma-aluille. Tällaiset hankkeet kuitenkin vaativat usein myös enemmän suunnittelua, ja onnistuakseen niihin on saatava mukaan laaja kirjo paikallisia toimijoita, kuten maan- ja metsänomistajia. Yhteistyön rakentaminen ja laadukkaiden suunnitelmien laatiminen vaativat resursseja, mutta maksavat itsensä takaisin vahvempana ja pitkäaikaisempana sitoutumisena hankkeisiin sekä vaikuttavampina tuloksina. Hankkeiden rahoitukseen on pitkään toivottu lisää yritysten panosta. Työ yrityssektorin laajemman osallistamisen mahdollistamiseksi käynnistyi vuonna 2024 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Keväällä 2025 järjestetyn työpajasarjan tuloksena saatiin lisätietoa yritysten halukkuudesta ja valmiuksista osallistua alueensa vesiensuojeluhankkeisiin ja etsittiin hyviä yhteistyön tapoja hallinnon ympäristö- ja elinkeino-osastojen yhteistyön sujuvoittamiseksi. Yrityksistä löytyy aitoa kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan osana niiden omaa vastuullisuustoimintaa. Yritykset myös arvostavat mahdollisuutta osallistua oman alueensa lähivesistöjen suojeluun. Ahti -ohjelman avustushaku jatkuu Ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman avustushaku vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi jatkuu. Sen aikataulu tulee todennäköisesti poikkeamaan aiemmista vuosista ja voi viivästyä vuoden 2026 alkuun. Hankehakijoiden kannattaa myös perehtyä täydentäviin rahoitusinstrumentteihin. Kunnostushankkeita rahoitetaan Leader-rahoituksella, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoituksella, maa- ja metsätalousministeriön kalataloudellisilla avustuksilla ja NOUSU-ohjelmasta sekä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.LisätietojaJenni Jäänheimo (23.6.–4.7.)
erityisasiantuntija
[email protected] 
p. 0295 250 349

Suomalaiset jatkavat tänäkin kesänä aktiivista työtä vesistöjen kunnostamiseksi. Vuosina 2019–2024 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Ahti -ohjelmasta. Kuluvan kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla maata. Hankkeiden keskiössä on valuma-alueiden kuormituksen vähentäminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toimikausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Sidosryhmistä koostuva seurantatyöryhmä on tehnyt valmistelumuistion, jossa linjataan työryhmän näkemys METSO-ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä uudelle ohjelmakaudelle 2026–2040.METSO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa sekä suojelutasoa. Ympäristöministeriö asetti viime vuonna METSO-ohjelman sidosryhmistä koostuvan laajapohjaisen seurantatyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisen METSO-ohjelman toteutumista sekä käsitellä tulevan METSO-kauden keskeisimpiä linjauksia.Työryhmän laatimassa valmistelumuistiossa linjataan METSO-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä uudelle ohjelmakaudelle 2026–2040. Kyseessä on seurantaryhmän näkemys, jonka pohjalta jatketaan Metson uuden kauden valmistelua. Nykyisen METSO-ohjelman tavoin seurantatyöryhmän muistiossa esitetään, että uusi ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamiin kohteisiin sekä niiden suojeluun ja luonnonhoitoon erilaisin keinoin. Uuden ohjelmakauden valmistelu on pohjautunut nykyisen METSO-ohjelman lisäksi Helmi-elinympäristöohjelmaan ja näistä saatuihin kokemuksiin. METSO-ohjelma on samalla myös osa Euroopan unionin ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä ja luonnoksen on määrä valmistua elokuussa 2026. METSO-ohjelman toteutuskausi jaetaan muistiossa tavoitteiltaan kahteen jaksoon, jotka koskevat vuosia 2026–2030 ja 2031–2040. Vuosille 2026–2030 työryhmä esittää määrällisiä tavoitteita. Ennallistamissuunnitelman valmistumisen jälkeen METSO-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan. Vuosien 2031–2040 osalta METSO-ohjelman tavoitteet sovitetaan yhteen ennallistamissuunnitelman tavoitteiden kanssa.Toteutusta esitetään laajennettavaksi kattamaan koko maanSeurantatyöryhmän muistiossa ehdotetaan, että METSO-ohjelmaa toteutettaisiin uudella ohjelmakaudella koko Suomessa, mutta ohjelman painopiste olisi eteläisessä Suomessa. METSO-ohjelman toimenpiteet ovat laaja-alaisia. Ohjelma sisältää valtioneuvoston keväällä päättämien luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien mukaisten yksityisten ja valtion metsien suojelun. Muistion mukaan METSO-ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä Helmi-elinympäristöohjelman kanssa. Helmi-ohjelmaan tällä hetkellä kuuluva vapaaehtoinen soidensuojelu siirrettäisiin osaksi METSO-ohjelmaa Helmi-ohjelmakauden päättyessä. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä toteutettavassa METSO-ohjelmassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka liittyvät muun muassa organisaatioiden uudelleenjärjestelyihin sekä aluehallinnon tulevaan rakenteeseen. Seurantatyöryhmän esitys ei ollut yksimielinen, vaan ympäristöjärjestöt jättivät siitä eriävän mielipiteen.Esitys uudesta METSO-ohjelmasta on tarkoitus lähettää lausunnoille alkusyksyllä 2025. Tulevasta METSO-ohjelmasta ja sen toimenpiteistä päättää valtioneuvosto. METSO-seurantatyöryhmän valmistelumuistioLisätietojaEsa Pynnönen
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
[email protected]
+358 295 250 386Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
029 516 2150

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toimikausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Sidosryhmistä koostuva seurantatyöryhmä on tehnyt valmistelumuistion, jossa linjataan työryhmän näkemys METSO-ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä uudelle ohjelmakaudelle 2026–2040.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on lähtenyt kokonaisuutena arvioiden mallikkaasti käyntiin. Vuoden alusta käynnistyneet toimenpiteet ovat edistäneet sopimusten tavoitteiden toteutumista: sujuvan arjen ja kestävän liikkumisen edellytykset paranevat kaupunkiseuduilla.MAL-sopimusten uuden sopimuskauden ensimmäiset seurantakokoukset pidettiin touko-kesäkuun vaihteessa kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla. Tuoreimmat valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimukset allekirjoitettiin joulukuussa 2024. MAL-sopimukset tukevat Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. Sopimusten toimenpiteillä edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta, sitä tukevaa liikennejärjestelmää, tarpeiden mukaista asuntotuotantoa sekä elinvoimaista elinkeinoelämää. Asuntotuotannon edellytykset turvataan seuduilla Seudut ovat ohjanneet uusien asuntojen sijoittumista hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Esimerkiksi Helsingin seudulla vuonna 2024 valmistuneista asunnoista 95 prosenttia sijoittui palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen, niin kutsutuille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. Asuntomarkkinatilanne on asettanut kunnille haasteita saavuttaa sopimuksissa esitetyt asuntotuotannon tavoitetasot. Tästä huolimatta vuonna 2024 asuntoja valmistui esimerkiksi Helsingin ja Tampereen seuduilla lähes MAL-sopimuksissa määritellyn vuosittaisen tavoitteen verran. Asuntotuotannon edellytyksiä pyritään kunnissa turvaamaan suunnitelmallisesti päivittämällä maankäytön toteutusohjelmia ja maapoliittisia ohjelmia sekä aktiivisella maanhankinnalla. Osa kunnista on käyttänyt taloudellisia houkuttimia edistämään aloituksia, esimerkiksi määräaikaista vuokravapautta maanvuokrista. Kaikilla MAL-seuduilla on huolehdittu siitä, että kaavavarantoa on väestönkasvun tarpeisiin vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Kestävän liikkumisen edellytykset vahvistuvat  Helsingin seudulla Vantaan ratikan toteutus on käynnistynyt ja rakentaminen on määrä aloittaa vuoden 2025 aikana. Tampereen seudulla raitiotien jatkohanke etenee suunnitellusti. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet kaikista MAL-seuduista eniten Tampereen seudulla. Myös Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat olleet hyvässä kasvussa koronapandemian jälkeen. Joukkoliikennettä kehitetään aktiivisesti kaikilla MAL-seuduilla. Esimerkiksi Oulussa on harmonisoitu lippujen hintoja ja aloitettu tehokkaan joukkoliikenteen selvitys. Turun seudulla on puolestaan toteutettu runkobussilinjaston ensimmäistä vaihetta ja runkolinjaston liikennöinti alkaa heinäkuussa 2025.  Jyväskylän keskustaajaman alueella on otettu käyttöön tiheän vuorovälin Super-Linkki –linjat, jotka mahdollistavat aikatauluvapaan matkustamisen. Lisäksi seudulle on valmistumassa Suomen ensimmäinen julkinen vedyn tankkausasema, minkä jälkeen seudulla tullaan pilotoimaan vetybusseja.   Valtion väyläverkon pienet, yhteisrahoitteiset parantamishankkeet sekä muut infrahankkeet etenevät seuduilla. MAL-seuduilla käynnistetään vuoden 2025 aikana sopimuskauden ensimmäisiä väyläverkon pieniä parantamishankkeita, joilla parannetaan turvallisen ja kestävän liikkumisen edellytyksiä. Kestävän kaupunkiliikenteen ohjelmat työn allaMyös muissa MAL-sopimuksiin kirjatuissa, valtion vastuulle osoitetuissa toimenpiteissä edetään suunnitellusti. Tärkeänä on pidetty muun muassa katuverkon valtionavustuskäytäntöjen kehittämistä sekä henkilöjunaliikenteen tulevaisuuteen ja markkinaehtoiseen henkilöjunaliikenteeseen liittyviä toimia.Seutujen näkökulmasta ajankohtaista on myös kestävän kaupunkiliikenteen SUMP (Sustainable Urban Mobility Plan) -suunnitteluun liittyvä valtakunnallinen työ. Seudullisen kestävän liikennejärjestelmäsuunnittelun tueksi on perustettu kansallinen SUMP-yhteyspiste Traficomiin. Yhteyspisteessä valmistellaan parhaillaan kansallista kestävän kaupunkiliikenteen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea seutuja SUMP-suunnitelmien laatimisessa ja toimeenpanossa. Myös kaupunkiseuduilla valmistaudutaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiksi. Vuonna 2024 uudet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat valmistuivat Kuopion ja Lahden seuduilla.Haasteita ratkotaan valtion ja seutujen yhteistyössä Sopimusten toimeenpano etenee kokonaisuutena suunnitellusti, mutta jo viime sopimuskaudella tunnistetut haasteet kaipaavat edelleen huomiota. Erityisesti raskaan liikenteen taukopaikkoja koskevat kirjaukset edellyttävät yhteistyötä sopimuskauden aikana. Helsingin seudulla ollaan perustamassa seudullisia työryhmiä raskaan liikenteen taukopaikkojen ja lähijunavarikoiden sijaintiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Taukopaikkoihin ja niiden kehittämistarpeisiin liittyviä valtion toimenpiteitä on suunniteltu myös osana Liikenne 12-suunnitelman valmistelua loppukevään 2025 aikana. MAL-sopimusten konkreettiset toimenpiteet sijoittuvat vuosille 2024–2027 ja pidemmän aikavälin tavoitteet ulottuvat vuoteen 2035. Sopimusten toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksetLisätietojaAnna-Leena Seppälä
rakennusneuvos 
ympäristöministeriö 
0295250242 
[email protected] Samuli Alppi 
ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö 
0295250036  
[email protected] Ruusa Degerman
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
029 5250 406 
[email protected] Edgar Pyhälä 
erityisasiantuntija 
liikenne- ja viestintäministeriö 
029 5342 211 
[email protected] 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on lähtenyt kokonaisuutena arvioiden mallikkaasti käyntiin. Vuoden alusta käynnistyneet toimenpiteet ovat edistäneet sopimusten tavoitteiden toteutumista: sujuvan arjen ja kestävän liikkumisen edellytykset paranevat kaupunkiseuduilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esitys mahdollistaa ympäristöasioiden ”yhden luukun palvelun” ja sujuvammat lupamenettelyt Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Uudistus edistää hallitusohjelman tavoitetta lisätä investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta sekä vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Samalla vahvistetaan viranomaisen roolia ohjata ja neuvoa asiakasta jo ennakkoon, jotta ympäristöasioiden käsittely olisi mahdollisimman yhdenmukaista ja laadukasta.”Sujuvat lupamenettelyt ovat edellytys sille, että Suomeen investoidaan ja vihreä siirtymä etenee. Lupien edellytyksiä ei muuteta, vaan hankkeiden lupamenettelyitä sujuvoitetaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Yhden luukun lainsäädäntöhanke ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen kytkeytyy tiiviisti valtion aluehallinnon uudistukseen, jota koskevat lait hyväksyttiin eduskunnassa tänään. Muutos on merkittävä valtion ympäristöhallinnon ja asiakkaiden kannalta. Lupa- ja valvontavirasto vastaa ympäristöasioiden lupa- ja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista sekä lupien valvonnasta. Nykyisten aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta lakkaa.”Eduskunnan päätöksellä valtion hajanainen ympäristöhallinto kootaan yhteen viranomaiseen, mikä turvaa asiakkaille yhtenäisemmät lupa- ja valvontakäytännöt ja henkilöstön asiantuntemuksen tehokkaamman hyödyntämisen. Ympäristöhallinnollekin uudistus on merkittävä, kun uusi palvelumalli ja digitaaliset ratkaisut tulevat osaksi toimintaa”, kansliapäällikkö Juhani Damski kertoo.Asiakas asioi ”yhden luukun” kauttaYksi luukku tarkoittaa sitä, että luvan hakija asioi jatkossa pääsääntöisesti yhden valtion viranomaisen eli Lupa- ja valvontaviraston kanssa. Ympäristöön vaikuttavat lupamenettelyt voidaan nykyistä useammin käsitellä yhdessä ja samanaikaisesti. Uudistus vahvistaa viranomaisen asiantuntemusta, parantaa päätösten laatua ja lisää ennakoitavuutta. Muutoksilla luodaan myös valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja ja vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä sekä käsittelyn digitaalisuutta.Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen sisältyvän uuden lain eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Lisäksi esityksellä jatketaan ja samalla laajennetaan vihreän siirtymän etusijamenettelyä lupakäsittelyssä ja muutoksenhakumenettelyissä, tiivistetään YVA-menettelyn ja lupahakemusten välistä suhdetta ja vahvistetaan eri lakien mukaisten lupien yhteiskäsittelyä monien muiden muutosten ohella. Lisätiedot: Johanna Korpi
lainsäädäntöjohtaja
p. 0295 250 278
[email protected]Pasi Kallio
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 251
[email protected]

Esitys mahdollistaa ympäristöasioiden ”yhden luukun palvelun” ja sujuvammat lupamenettelyt Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Uudistus edistää hallitusohjelman tavoitetta lisätä investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta sekä vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Samalla vahvistetaan viranomaisen roolia ohjata ja neuvoa asiakasta jo ennakkoon, jotta ympäristöasioiden käsittely olisi mahdollisimman yhdenmukaista ja laadukasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaaman raportin mukaan häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös vuokra-asuminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastotiedot häätöjen taustoista voisivat auttaa ennaltaehkäisemään häätöjä, mutta tietoja on ollut niukasti saatavilla.”Häätöjen selkeä kasvu vuodesta 2022 alkaen on huolestuttavaa ja on arvokasta, että raportin myötä meillä on nyt tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä ja häätöjen taustatekijöistä. Olennainen tieto on, että häädöt valtion tukemista vuokra-asunnoista ovat yleisempiä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Toivon, että valtion tukeman vuokra-asumisen toimijat yleishyödyllisinä ja yhteiskunnan tukea saavina organisaatioina tarttuisivat kunnianhimoisesti häätöjen vähentämiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Tuoreessa raportissa tarkastellaan häätöjen kokonaistilannetta valtakunnallisesti ja yhdeksää suurinta kaupunkia. Tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä ja häätöjen taustalla vaikuttavista olosuhteista ja tekijöistä sekä tarjota tietoa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn tueksi. Häätöjen vuosittainen lukumäärä pysyi jokseenkin tasaisena vuodet 2015–2021. Vuodesta 2022 alkaen häätömäärät ovat kuitenkin olleet selkeässä kasvussa. Vuonna 2024 häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Toteutuneiden häätöjen määrä kasvoi tarkastelulla ajanjaksolla Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia. Espoossa kasvua oli 71 prosenttia, ja Lahdessa 54 prosenttia. Ainoastaan Oulussa häätöjen määrä laski, ja oli 31 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. Kasvuprosenttien lisäksi tarkasteltujen kaupunkien välillä oli huomattavia eroja siinä, mikä oli häädettyjen vuosittainen osuus kaikista vuokra-asujista. Esimerkiksi Helsingissä, jossa kasvu oli kaikkein nopeinta, häädettyjen osuus oli vuonna 2024 edelleen kolmanneksi alhaisin, ja noin puolet Vantaan häätöprosentista. Valtion tukemista vuokra-asunnoista häätö saatiin kaikkina vuosina suhteessa useammin kuin markkinavuokra-asunnoista. Raportin mukaan häädetty on yleensä nuori ja matalasti kouluttautunut Suomessa syntynyt mies. Viimeisen vuosikymmenen aikana 68 prosenttia häädön saaneista oli miehiä, ja lähes puolet alle 35-vuotiaita. Häädöt keskittyvät voimakkaasti nuoriin miehiin, joiden korkein suoritettu tutkinto oli perusasteelta tai ammattikoulusta. Häädetyistä 82 prosenttia on syntynyt Suomessa.  Lähes puolet häädetyistä häädettiin alle vuoden asumisen jälkeen. He ovat keskimäärin vaihtaneet asuinpaikkaa joka toinen vuosi. Iäkkäämmät häädetyt ovat keskimäärin asuneet häätöasunnossaan muita pidempään. Ympäristöministeriö teki selvityksestä toimeksiannon Datahuoneelle – aktiivisesti mukana myös Ulosottolaitos ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Datahuone on yhdistänyt raportissa Ulosottolaitoksen häätötietoja muihin rekisteriaineistoihin. Lisätietoja  Vilja Kamppila
Hankekoordinaattori
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
p. 0295 250 576
[email protected]Matleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 332
[email protected]Niilo Luotonen
VATT Datahuone
erikoistutkija
[email protected]
p. +358 295 519 421 

Ympäristöministeriön tilaaman raportin mukaan häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös vuokra-asuminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastotiedot häätöjen taustoista voisivat auttaa ennaltaehkäisemään häätöjä, mutta tietoja on ollut niukasti saatavilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pirkanmaan ja Uudenmaan liitot, yritykset Afry ja nollaE sekä Utajärven kunta ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on ilahtunut uusista sitoutujista ja kannustaa yrityksiä, kuntia ja muita organisaatioita lähtemään mukaan edistämään kiertotaloutta: ”Kiertotalous ei ole vain ympäristökysymys vaan myös talous- ja turvallisuuskysymys. Sen avulla voimme muun muassa vähentää riippuvuuttamme strategisesti tärkeistä materiaaleista ja teknologioista, pitkistä toimitusketjuista ja uusista luonnonvaroista. Lisäksi kiertotalouden periaatteet, kuten korjattavuus ja kierrätettävyys, tukevat huoltovarmuutta.”Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) on asetettu luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet. Niiden mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. ”Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Kiertotalouteen siirtyminen säästää luonnonvaroja ja on keino hillitä ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa”, ministeri Multala sanoo.Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. EU on myös ehdottanut tiedonannossa Puhtaan teollisuuspolitiikan ohjelmaksi, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa kulutettavista materiaaleista 24 prosenttia tulisi olla kierrätettyjä tai uudelleen käytettyjä. Suomessa materiaalien kiertotalousaste oli 3,3 prosenttia vuonna 2023. Sitoutujissa kaksi suurinta maakuntaa: Uusimaa ja PirkanmaaUudenmaan liiton tavoitteena on, että kaikki alueen 26 kuntaa tekevät omat sitoumuksensa. Kehitteillä on myös maakunnille tarkoitettu kiertotaloustyötä tukeva osaamiskeskus, jonka hyödyntäjiksi tavoitellaan 12 muuta maakuntaa. Ruokajärjestelmän osalta tavoitteena on kasvattaa kehitettyjen ruokainnovaatioiden määrää sekä puolittaa ruokahävikki alueen kunnissa vuoteen 2035 mennessä. Rakentamisessa tavoitteena on lisätä kaivumaiden hyötykäyttöastetta nykyisestä noin 20:stä 50 prosenttiin, lanseerata alueellinen massakoordinaation yhteistyöfoorumi sekä kehittää rakennusosapankki edistämään rakennusosien uudelleenkäyttöä. Pirkanmaan liiton kattositoumuksen tavoitteena on tukea alueen kuntien ja toimijoiden kiertotalouden strategista edistämistä. Tavoitteena on, että kaikki alueen 12 kaupunkia sekä viisi muuta toimijaa laatisivat omat sitoumuksensa. Rakentamisen osalta tavoitteena on sitouttaa alueen kaupungit alueelliseen maamassakoordinaatioon, jolla halutaan vähentää rakentamisen maamassojen hallinnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. Energiajärjestelmän osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian energiayhteisöjen määrää nykyisestä 41:stä 120:een vuonna 2035.Konsultointi- ja suunnitteluyritys Afryn sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä ottaa käyttöön kaikissa soveltuvissa asiakasprojekteissa (lähtötaso noin 9 prosenttia) betonin kiertotalouden periaatteet: hyödyntää vanha betoni sellaisenaan, minimoida betonin käyttö rakentamisen koko elinkaaren aikana sekä kierrättää betonin raaka-aineet. Tavoitteena on vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja parantaa betonin kiertotaloutta rakennetun ympäristön sekä teollisuus- ja energiasektoreiden hankkeissa, joita yritys toteuttaa Suomessa tuhansia vuosittain. Lisäksi Afry sitoutuu toteuttamaan kymmenen betonin kiertotaloutta edistävää pilottihanketta yhteistyössä arvoverkon eri toimijoiden kanssa. Kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen nollaE:n sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kaikissa hankkeissa laaja materiaalikartoitus uudelleenkäyttöön kelpaavien ilmanvaihtokoneiden osien kartoittamiseksi. Tavoitteena on kasvattaa osien uudelleenkäyttöä niin, että 80 prosentissa yrityksen projekteista käytettäisiin uudelleenkäytettyjä osia nykyisen 20 prosentin sijaan. Lisäksi nollaE:n kaavailee digitaalisen markkinapaikan luomista uudelleenkäyttöön kelpaaville ilmanvaihtokoneiden osille yhteistyössä verkoston, laitetoimittajien ja kierrätystoimijoiden kanssa. Utajärven kunta sitoutuu ottamaan huomioon tuotteiden ja palveluiden elinkaariset ympäristövaikutukset vähintään puolessa rakennushankkeidensa kilpailutuksista vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kunta pyrkii lisäämään kierrätysmateriaalien prosenttiosuutta tie- ja maarakentamisessa käytetyistä materiaaleista nykyisestä 5:stä 30 prosenttiin. Utajärvi sitoutuu myös lisäämään polttoon perustumattoman uusiutuvan sähkön tuotantomäärää nykyisestä 40 MW:sta 800 MW:iin sekä liittämään kunnan kiinteistöt joustavaan sähköverkkojärjestelmään.Kiertotalouden green -sitoumuksia tehty 23Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, Orthex, Porvoon kaupunki, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Vantaan Energia, Väylävirasto ja Ylva.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että perustettavilta ”kotipesiltä”. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia yhdessä Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.Lisätiedot:Taina Nikula
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 202
[email protected] Heikki Sorasahi
ympäristöministeriö
p. 0295 250 080
[email protected] Sari Tasa
erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
p. 029 504 8242
[email protected] 

Pirkanmaan ja Uudenmaan liitot, yritykset Afry ja nollaE sekä Utajärven kunta ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on ilahtunut uusista sitoutujista ja kannustaa yrityksiä, kuntia ja muita organisaatioita lähtemään mukaan edistämään kiertotaloutta: ”Kiertotalous ei ole vain ympäristökysymys vaan myös talous- ja turvallisuuskysymys. Sen avulla voimme muun muassa vähentää riippuvuuttamme strategisesti tärkeistä materiaaleista ja teknologioista, pitkistä toimitusketjuista ja uusista luonnonvaroista. Lisäksi kiertotalouden periaatteet, kuten korjattavuus ja kierrätettävyys, tukevat huoltovarmuutta.”

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa ministerit vaihtavat näkemyksiä valmistautumisesta YK:n ilmastokokoukseen (COP30), joka järjestetään Brasilian Belémissä. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.COP30 on merkittävä virstanpylväs juuri Pariisin ilmastosopimuksen 10-vuotispäivän edellä. Maiden on määrä päivittää kansalliset päästövähennystavoitteensa ennen Brasilian kokousta. Suomi on korostanut, että EU:n tulisi sopia hyvissä ajoin omasta vuotta 2040 koskevasta ilmastotavoitteestaan.”Olisi tärkeää, että komissio antaisi esityksen EU:n ilmastolain muuttamisesta lähiviikkojen aikana, jotta siitä voitaisiin päästä sopuun syksyllä. EU voi kirittää muiden maiden päästövähennyssitoumuksia vain, jos meillä on oma panoksemme sovittuna”, ministeri Multala sanoo.Belémissä keskeinen neuvotteluteema on ilmastonmuutokseen sopeutumisen maailmanlaajuiset indikaattorit. Neuvotteluja edistetään virkamiestasolla Saksan Bonnissa 16.-26. kesäkuuta.Ajoneuvojen kiertotalousasetus kannatettava, ehdotus edennyt Suomen kannalta hyvään suuntaanKomissio antoi ehdotuksen asetukseksi ajoneuvojen suunnittelua koskevista kiertotalousvaatimuksista ja romuajoneuvojen jätehuollosta heinäkuussa 2023.  Kesäkuun neuvostossa pyritään saavuttamaan ehdotuksesta jäsenmaiden yhteinen kanta puheenjohtajan kompromissiehdotuksen pohjalta. Neuvottelujen seuraavassa vaiheessa komissio, parlamentti ja neuvosto sovittavat kantojaan yhteen.Asetus muun muassa edistäisi ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta kiertotalouden mukaisesti, lisäisi romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä ja parantaisi romuajoneuvoista saatavien kierrätysmateriaalien laatua. Asetus myös toisi tuottajavastuun ja romuajoneuvojen jätehuoltovaatimusten piiriin henkilöautojen ja pakettiautojen lisäksi uusia ajoneuvoluokkia, kuten linja-autot, kuorma-autot, perävaunut ja moottoripyörät.Suomi tukee asetuksen tavoitteita ja neuvotteluissa ehdotukseen on tehty Suomen näkökulmasta kannatettavia muutoksia, joten puheenjohtajan viimeisin kompromissiesitys on Suomen hyväksyttävissä. Esimerkiksi vanhoihin kulttuurisesti tai historiallisesti kiinnostaviin ajoneuvoihin liittyvä harrastustoiminta olisi jatkossakin mahdollista, mihin Suomi on aktiivisesti ja tuloksekkaasti vaikuttanut. Suomi on myös pitänyt tärkeänä tarpeettoman hallinnollisen taakan välttämistä ja kansallista liikkumavaraa tuottajavastuun järjestämisessä.Ympäristöneuvoston yhteydessä ministeri Multala tapaa kahdenvälisesti tulevan EU-puheenjohtajamaan Tanskan ilmastoministeriä Lars Aagardia, Saksan uutta ympäristöministeriä Carsten Schneideriä sekä Ranskan ekologisen siirtymän ministeriä Agnés Pannier-Runacheria ja keskustelee EU:n 2040-ilmastotavoitteesta.LisätietojaMarjo Nummelin (YK:n ilmastokokous)
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 227
[email protected]Eini Lemmelä (ajoneuvojen kiertotalousasetus)
Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 032
[email protected]

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa ministerit vaihtavat näkemyksiä valmistautumisesta YK:n ilmastokokoukseen (COP30), joka järjestetään Brasilian Belémissä. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainväliset merialueet ja syvänmerenpohjan kaivostoiminta olivat keskeisiä puheenaiheita YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa, joka päättyi tänään Nizzassa Ranskassa. Nizzassa onnistuttiin saamaan uusia ratifiointeja YK:n uudelle aavan meren sopimukselle, mutta ei riittävästi sopimuksen välittömän voimaantulon kannalta. Lisäksi esillä oli syvänmerenpohjan kaivostoiminnan sääntely ja rajoittaminen. Suomi tukee Ranskan aloitteesta laadittua kannanottoa, jossa vaaditaan syvänmerenpohjan kaivostoiminnan lykkäämistä. YK:n valtamerikonferenssin 9.-13.6. tarkoituksena oli edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joka koskee merien ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala johti Suomen valtuuskuntaa ja osallistui konferenssiin 9.-10.6.”Konferenssissa käydyt keskustelut ja puheenvuorot osoittivat, miten Suomi ja suomalaiset toimijat ovat edelläkävijöitä vesi- ja merikysymyksissä. Maailman merten ja vesistöjen tila tuo kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja yritystemme ratkaisuille. Suomalaisella sinisellä taloudella on valtava potentiaali maailmalla ja toivon, että siihen tartutaan entistä kovemmin”, ministeri Sari Multala sanoo.Konferenssin kunnianhimoisin tavoite oli nostaa YK:n uuden aavan meren sopimuksen ratifioineiden valtioiden määrä kuuteenkymmeneen, jotta sopimus astuisi voimaan mahdollisimman nopeasti. Viikon aikana saatiin kasaan noin 20 lisäratifiointia, mitä voidaan pitää Ranskalta suurena onnistumisena, mutta lopullisesta tavoitteesta jäi uupumaan muutaman valtion ratifiointi. Viikon aikana lukuisat valtiot kuitenkin antoivat sitoumuksen ratifiointinsa saattamisesta päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä herätti toiveita sopimuksen astumisesta voimaan lähitulevaisuudessa. Suomi ratifioi sopimuksen toukokuussa 2025. YK:n alaisuudessa toimiva Kansainvälinen merenpohjajärjestö (ISA) on jo usean vuoden ajan laatinut sääntöjä kansainvälisillä alueilla sijaitsevan syvänmerenpohjan taloudellisesta hyödyntämisestä. Suomi on peräänkuuluttanut sitä, että tiukan ympäristösääntelyn ohella merenpohjan ekosysteemeistä ja toiminnan mahdollisista vaikutuksista tarvitaan merkittävästi lisää tieteellistä tietoa. Viime aikoina erityistä huolta on aiheuttanut se, että Trumpin hallinto on huhtikuussa 2025 ilmoittanut myöntävänsä lupia syvänmerenpohjan kaivostoiminnalle ohi koko kansainvälisen järjestelmän.”Suomi tukee varovaisuusperiaatteeseen perustuvaa kieltoa syvänmeren kaivostoiminnassa ja kannustaa muitakin tekemään samoin. Meidän on oltava äärimmäisen varovaisia tutkiessamme meren uusia mahdollisia hyödyntämistapoja, erityisesti syvänmeren mineraalien hyödyntämistä”, ministeri Multala sanoo. Syvänmeren pohja kattaa lähes 54 prosenttia valtamerestä, mutta vain viisi prosenttia näistä ympäristöistä on tutkittu. Syvänmeren ekosysteemit ovat koti tuhansille tuntemattomille lajeille, joista monet eivät esiinny missään muualla. Syvänmeren ekosysteemit ovat hauraita, sillä elinympäristöt uusiutuvat erittäin hitaasti. Lisäksi syvänmeren alueella on keskeinen rooli hiilen varastoijana ja ilmaston säätelyssä maailmanlaajuisesti. Suomelta sitoumus meren ja vesien tilan parantamiseksiKonferenssissa annettiin myös sitoumuksia. Suomi sitoutui parantamaan vesien ja rannikkovesien tilaa kansallisella Ahti-ohjelmalla. Toimet ovat muun muassa maaparannusaineiden, erityisesti kipsin, käyttöä pellolta vesiin huuhtoutuvien ravinnepäästöjen ehkäisemiseksi, ravinteiden kierrätystä ja uudelleensijoittamista, valuma-aluesuunnitelmien laatimista ja vesistöjen kunnostus- ja hoitohankkeita, yritysyhteistyötä vesiensuojelussa sekä koulutusta maatalouden vesiensuojelussa.Lisäksi Suomi sitoutui toimiin, jotta Saaristomeren valuma-alueen maatalouden aiheuttama kuormitus voidaan poistaa Itämeren pahimpien saastuttajien listalta ja kuormitukseen liittyvää mallinnusta saadaan parannettua. Suomalaiset toimijat jättivät sitoumuksia myös merentutkimuksen ja suomalaisen merentutkimusinfrastruktuurin sekä merensuojelualueiden parantamiseen liittyen.Suomi korosti maalta tulevan kuormituksen merkitystä sivutapahtumassaanSuomi järjesti yhdessä Namibian, Panaman, Ruotsin, Viron, YK:n Euroopan talouskomission (UNECE), YK:n ympäristöjärjestön (UNEP) ja maailman ympäristörahaston (GEF) kanssa rajat ylittävää yhteistyötä ja maalta merelle päätyvää kuormitusta koskevan sivutapahtuman. Tapahtumassa kuultiin esimerkkejä rajat ylittävästä yhteistyöstä Itämereltä, Namibiasta, Italiasta ja Panamasta vesivarojen hallinnassa, kuormituksen hillitsemisessä ja meren ja sisävesien välillä vaeltavien lajien suojelussa. Keskustelua käytiin myös rahoituksen tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Tapahtuma oli onnistunut, ja Suomi osoitti sitoutuneisuutensa kansainväliseen vesi- ja meriyhteistyöhön.Lisäksi konferenssi hyväksyi yksimielisesti hallitustenvälisen julistuksen. Julistuksessa todetaan, että meri on elintärkeä ilmaston säätelylle, ravinnontuotannolle, kulttuurisille yhteyksille ja taloudelle. Valtiot vahvistivat sitoutumisensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, joka koskee merten ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Julistus käsittelee muun muassa ilmastonmuutosta ja biodiversiteettiä, merten suojelua ja saastumisen torjuntaa, syvänmeren suojelua, kestävää meritaloutta sekä tiedettä, tutkimusta ja yhteistyötä sekä rahoitusta. Ministeri Multalan puheet konferenssin paneeleissa ja Suomen kansallinen puheenvuoro sekä kansliapäällikkö Juhani Damskin puheenvuoro ovat tiedotteen liitteenä englanniksi.

Kansainväliset merialueet ja syvänmerenpohjan kaivostoiminta olivat keskeisiä puheenaiheita YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa, joka päättyi tänään Nizzassa Ranskassa. Nizzassa onnistuttiin saamaan uusia ratifiointeja YK:n uudelle aavan meren sopimukselle, mutta ei riittävästi sopimuksen välittömän voimaantulon kannalta. Lisäksi esillä oli syvänmerenpohjan kaivostoiminnan sääntely ja rajoittaminen. Suomi tukee Ranskan aloitteesta laadittua kannanottoa, jossa vaaditaan syvänmerenpohjan kaivostoiminnan lykkäämistä. 

Lähde: ym.fi