NordenBladet — Ympäristöministeriön julkaisemassa raportissa hahmotellaan uutta mittaria rakennusten käytön mittaamiseen. Käyttöastemittari olisi vapaaehtoinen työkalu, josta saatavalla tiedolla voitaisiin tehostaa rakennusten käyttöä.Jotta ilmastotavoitteet voivat toteutua, tulisi nykyistä rakennuskantaa hyödyntää mahdollisimman hyvin ja rakentaa uutta harkiten. Tehokas tilojen käyttö säästää myös kustannuksia ja vähentää energian, materiaalien, veden, maan ja infrastruktuurin tarvetta. 
 
Rakennusten käytölle ei tällä hetkellä kuitenkaan ole yleisesti hyväksyttyä, helppokäyttöistä mittaria. Mittari on tarpeen, jotta rakennuksen todellinen käyttö voidaan huomioida vaikuttavana ympäristötekijänä. Mittarin tarve vain kasvaa, kun osa maamme rakennuskannasta uhkaa jäädä vajaalle käytölle tai jopa tyhjilleen.  Raportissa esitetystä mittarista hyötyvät erityisesti kiinteistöjen omistajat. He voivat saada tietoa omistamiensa rakennusten käytöstä ja vertailla sitä rakennusten tyypilliseen käyttöasteeseen. Mittarista saatava tieto auttaisi myös suunnittelemaan käyttöä tehostavia toimia.  Käyttöastemittaria on testattu hyvin tuloksin toimistoissa, kouluissa ja kokoontumistiloissa. Jotta mittari voi yleistyä laajempaa käyttöön, edellyttää se vielä jatkokehittämistä. Esimerkiksi mittarin mittausmenetelmiä ja raportointitapaa täytyy vielä yhtenäistää. Rakennuksen käyttöä voidaan tehostaa monenlaisin toimin. Rakennuksen yhteis- ja vuorottaiskäyttö ovat esimerkkejä kevyistä ratkaisuista, raskaampia keinoja ovat esimerkiksi rakennuksen peruskorjaus tai käyttötarkoituksen muutos. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki toi uusia välineitä rakennusten käyttöasteen kasvattamiseen muun muassa edistämällä käyttötarkoitusmuutoksia ja rakennuksen väliaikaista käyttöä. Käyttöastemittari kytkeytyy ympäristöministeriön kiertotalouden green dealin rakennetun ympäristön toimenpiteisiin. Hankkeen toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group.  Rakennusten käyttöastemittari: Ehdotus rakennusten käytön tehokkuutta mittaavalle tunnusluvulle (valtion julkaisuarkisto Valto) Lisätietoja Harri Hakaste 
Yliarkkitehti 
ympäristöministeriö 
puh. 0295 250 074 
[email protected] Taneli Heikkilä 
Johtava asiantuntija 
FCG Finnish Consulting Group 
puh 041 731 7429 
[email protected]  

Ympäristöministeriön julkaisemassa raportissa hahmotellaan uutta mittaria rakennusten käytön mittaamiseen. Käyttöastemittari olisi vapaaehtoinen työkalu, josta saatavalla tiedolla voitaisiin tehostaa rakennusten käyttöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore arviointiraportti korostaa yritysten vastuuta toimintansa luontovaikutuksista. Nykyinen liiketoimintaympäristö ei tue luontokadon pysäyttämistä. Laaja-alaiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, ja hallitukset voivat ajaa niitä. Yrityksillä on silti jo nyt riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia toimia luonnon kannalta kestävästi. Raportti vahvistaa luottamusta siihen, että yritykset voivat toimia muutosvoimana luonnon hyväksi.IPBES kokoontui 12. täysistuntoon Iso-Britanniassa, Manchesterissa 3.-8.2, ja hyväksyi liiketoiminta ja luonto -arviointiraportin (Business and Biodiversity Assessment). Raportti käsittelee yritysten luontovaikutuksia ja riippuvuuksia. Se kokoaa yhteen mittareita, menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla yritykset voivat arvioida vaikutuksiaan ja tukea luontotavoitteiden saavuttamista. Tieteelle ja yhteistyölle maailmanlaajuinen voitto – IPBES onnistui rakentavassa neuvottelussa IPBES on IPCC:n kaltainen, YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Raportti hyväksyttiin onnistuneiden neuvottelujen päätteeksi juhlistavassa tunnelmassa. ”Monenkeskistä yhteistyötä ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa haastetaan nyt eri suunnista, ja maailmanpoliittinen epävarmuus näkyy myös monissa ympäristöneuvotteluissa. Tämä IPBES-täysistunto onnistui kuitenkin rakentavassa neuvottelussa. Yhteistyössä jäsenmaiden ja raportin kirjoittajien kesken saatiin aikaiseksi erittäin odotettu yhteenveto, jonka takana kaikki seisovat. Jäsenmaiden omistajuus yhdessä viimeistellylle raportille on nyt vahva – raportti on tieteelle ja yhteistyölle maailmanlaajuinen voitto”, sanoo arviointiraporttia koskevia keskusteluja yhtenä puheenjohtajista ohjannut IPBESin hallituksen jäsen, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Kannustimet luonnon kannalta kestävään liiketoimintaan ovat edelleen riittämättömiä – Suomi etujoukoissa kehittämässä ratkaisuja Raportin mukaan yritysten vastuu luontovaikutuksistaan kattaa koko arvoketjun raaka‑aineiden hankinnasta tuotteiden käyttöön ja käytön jälkeisiin vaiheisiin. IPBES painottaa, että luontohaittojen vähentäminen ja positiivisten vaikutusten vahvistaminen ovat osa yritysten huolellisuusvelvoitetta. Raportti korostaa, että kannustimet luonnon kannalta kestävään liiketoimintaan, ja sitä mahdollistavat rakenteet, ovat edelleen riittämättömiä, vaikka monia myönteisiä esimerkkejä on jo olemassa. Raportin mukaan on tärkeää, ettei puutteellista tietoa tai keskeneräisiä sääntöjä käytetä perusteena olla toimimatta. Konkreettisia tekoja voidaan tehdä heti – niin yrityksen omassa toiminnassa kuin koko arvoketjussa. ”Suomessa on jo paljon yrityksiä, jotka haluavat edistää luontotoimia. Halutessaan yritykset ovat valtiota ketterämpiä edistämään kestävyysmurrosta. Valtion tehtävänä on varmistaa, että toimintaympäristö tukee tätä työtä. Suomi on kansainvälisesti etujoukoissa kehittämässä esimerkiksi luonnonarvomarkkinoita ja muita ratkaisuja, jotka tekevät luontomyönteisestä toiminnasta entistä helpompaa”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija ja IPBESin kansallinen yhteyshenkilö Suvi Borgström. Raportti korostaa yhteistyön ja osallistamisen merkitystä Muutosta ei synny ilman laajaa yhteistyötä. Hallitukset, rahoituslaitokset, muut yritykset, kansalaisyhteiskunta sekä alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat kaikki keskeisessä roolissa muutoksen mahdollistajina. Raportti nostaa esiin myös talousajattelun haasteet. BKT-keskeinen talouslogiikka on ollut merkittävä luontokatoa kiihdyttävä tekijä ja voi estää luontomyönteisen toimintaympäristön rakentamista. IPBESin mukaan tarvitaan mittareita ja ohjauskeinoja, jotka tunnistavat luonnon arvon ja hyvinvoinnin merkityksen. Raportti korostaa olemassa olevan tiedon merkitystä.  Vaikka kehittämistarpeita on, olemassa olevat menetelmät ja aineistot riittävät päätösten ja toiminnan suuntaamiseen kohti luonnon kannalta kestävää tulevaisuutta. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä.  IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa. Suomen Luontopaneeli julkaisee raportin julkaisupäivänä mietinnön, jossa tarkastellaan Suomen näkökulmasta keskeisiä IPBESin raportin pääviestejä. Ympäristöministeriö, Syke, Luontopaneeli ja IPBES-työryhmä järjestävät teemasta sidosryhmätilaisuuden 10.3.2026. 

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore arviointiraportti korostaa yritysten vastuuta toimintansa luontovaikutuksista. Nykyinen liiketoimintaympäristö ei tue luontokadon pysäyttämistä. Laaja-alaiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, ja hallitukset voivat ajaa niitä. Yrityksillä on silti jo nyt riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia toimia luonnon kannalta kestävästi. Raportti vahvistaa luottamusta siihen, että yritykset voivat toimia muutosvoimana luonnon hyväksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan uutta lakia käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta. Lisäksi rakentamislakiin ehdotetaan uutta säännöstä maatuulivoimalan purkamisluvasta ja eräitä muita muutoksia. Lausuntoja voi antaa 2.4.2026 saakka.“Maatuulivoimaloiden purkamisen vastuut kirjataan nyt selkeästi lakiin. Selkeät pelisäännöt lisäävät alan hyväksyttävyyttä ja ennakoitavuutta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Laki selkeyttäisi tuulivoimaloiden purkamisvastuita ja turvaisi purkamiskustannusten kattamista Esityksen mukaan tuulivoimalan omistaja vastaisi voimalan purkamisesta ja sijaintipaikan palauttamisesta rakentamista edeltäneeseen tilaan. 
 
Purkamisvelvollisuus koskisi tuulivoimalan maanpäällisiä osia, perustuksia sekä voimalaa ympäröivän pystytys- ja huoltokentän rakenteita. Maanpäälliset osat olisi purettava kokonaan. Purkamisluvassa voitaisiin täsmentää missä laajuudessa perustukset sekä pystytys- ja huoltokentän rakenteet olisi purettava ja sijaintipaikka palautettava rakentamista edeltävään tilaan. Perustusten purkamisvelvoitetta määritettäessä huomioitaisiin purkamisen ympäristövaikutukset. Purkamisluvassa huomioitaisiin myös se, että maanomistajan ja alueen jatkokäytön kannalta pystytys- ja huoltokentän rakenteiden purkaminen ja alueen sijaintipaikan palauttaminen rakentamista edeltäneeseen tilaan ei ole aina tarkoituksenmukaista. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän olisi annettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksi vakuus, joka kattaisi voimalan purkamiskustannukset myös laiminlyöntitilanteissa.  Jos vuokramaalla sijaitsevan tuulivoimalan omistaja ei huolehtisi voimalan purkamisesta ja jos purkamisen kustannuksia ei voitaisi kattaa lakisääteisellä purkuvakuudella, purkamisesta vastaisi voimalan sijaintikunta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoisi tuulivoimaloiden purkamisvelvoitteiden noudattamista ja hallinnoisi hyväkseen asetettavaa purkuvakuutta.  Uusi laki ja lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.  Purkuvakuuden ja kunnan toissijaisen purkamisvelvollisuuden säännöksiä sovellettaisiin tuulivoimaloihin, joiden rakentamislupaa haetaan aikaisintaan vuonna 2028. Tuulivoimaloiden purkumäärissä odotettavissa merkittävää kasvua Suuri osa Suomen teollisen kokoluokan tuulivoimaloista on rakennettu vuoden 2011 jälkeen. Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin 25–35 vuotta. Suomessa on purettu vasta noin 50 tuulivoimalaa.  Tuulivoimaloiden rakentamisesta ja purkamisesta ei ole tällä hetkellä kattavaa erityislainsäädäntöä, vaan purkamisen oikeudelliset kysymykset ratkaistaan osapuolten sopimusten sekä yleisen rakentamisen, jätehuollon ja ympäristönsuojelun lainsäädännön perusteella. Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta sekä laiksi rakentamislain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)Lisätietoja(poissa 16.-20.2.2026) 
Mari-Linda Harju-Oksanen
Hallitussihteeri
p. 0295 250554 
[email protected](16.-20.2.2026 välisenä aikana)
Maija Neva
Lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 280
[email protected]

Esityksessä ehdotetaan uutta lakia käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta. Lisäksi rakentamislakiin ehdotetaan uutta säännöstä maatuulivoimalan purkamisluvasta ja eräitä muita muutoksia. Lausuntoja voi antaa 2.4.2026 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tilannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) selvityksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta romanien asumisessa. Tarkoituksena on saada ajankohtainen tilannekuva romanien asumisen haasteista Suomessa. Selvitys valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.Suomen kolmannen, vuosille 2023–2030 laaditun, romanipoliittisen ohjelman mukaan romaniväestön asumisolosuhteet ovat kohentuneet valtion toimien ansiosta. Suurella osalla romaneista asumistaso vastaa keskimääräistä suomalaista tasoa. Romaniasiain neuvottelukunnat, Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja romanijärjestöt kohtaavat kuitenkin edelleen työssään romanien asumisongelmia lähes päivittäin.  Asuntomarkkinoilla romaneita kohtaan esiintyy yhä ennakkoluuloja. Myös romanikulttuurin käytännöt vaikuttavat asunnonhakuun ja asuntojen saavutettavuuteen. Koko Suomen tasolla vuokra-asuminen on viime vuosina yleistynyt. Asuntotuotanto painottuu kasvukeskuksiin ja pieniin kerrostaloasuntoihin. Taloustilanteen heikkeneminen ja sosiaaliturvan muutokset lisäävät edullisten vuokra-asuntojen kysyntää. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä asumisen viranomaistyö jakautuu hyvinvointialueiden ja kuntien kesken, mikä korostaa sujuvan yhteistyön merkitystä.  Tavoitteena kokonaiskuva romanien asumisesta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä THL:n selvitys tarkastelee, miten toimintaympäristön muutokset ja ajankohtaiset asumisen ilmiöt vaikuttavat romaniväestöön. Samalla päivitetään tilannekuva siitä, miten aiemmissa selvityksissä tunnistetut, erityisesti romanien asumisen haasteet näkyvät nykyisin, ja miten aiemmat toimenpide-ehdotukset ovat vaikuttaneet.   Selvityksestä saatuja tietoja voidaan hyödyntää laajasti asumisen suunnittelussa, asuntopolitiikan valmistelussa, asumisneuvonnassa, asunnottomuustyössä ja viranomaistyössä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtionhallinnossa. Selvityksen ohjausryhmässä on edustajat Romano Missio ry:stä, Suomen Romanifoorumi ry:stä, Suomen Romaniyhdistys ry:stä, Suomen Kuntaliitosta, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, Lupa- ja valvontavirastosta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Edellisen romanien asumisen yhdenvertaisuutta koskevan selvityksen ympäristöministeriö teetti vuonna 2018 vuoden 2012 havainnoista. Asumisneuvonnan palvelujen vaikutuksia arvioidaan Asumisneuvonnan ja sosiaalisen isännöinnin on todettu auttavan romanien asumisongelmissa ja erityiskysymyksissä.  Osana THL:n selvitystä toteutetaan romanipoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotus, jolla arvioidaan asumisneuvonnan palvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta romanien parissa. Romanien omat kokemukset osaksi selvitystä Selvitystyössä kuullaan romaneja sekä asumisen toimijoita kunnissa, hyvinvointialueilla ja vuokrataloyhteisöissä.  Omia kokemuksia asunnon hausta ja muista asumisen asioista voi myös jakaa suoraan selvityksen toteuttajalle. Kokemuksia ottaa vastaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Anu Castaneda (puh. 029 524 7848, sähköposti [email protected]). Hankesivu: Selvitys romanien asumisesta ja yhdenvertaisuudesta Lisätietoja Matleena Haapala 
Lainsäädäntöneuvos
puh. 0295 250 332 
[email protected]

Ympäristöministeriö on tilannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) selvityksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta romanien asumisessa. Tarkoituksena on saada ajankohtainen tilannekuva romanien asumisen haasteista Suomessa. Selvitys valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Käynnistämme ympäristöministeriön strategiatyön osana valmistautumista tuleviin hallituskausiin. Työ alkaa nykytilaa kartoittavalla kyselyllä, jossa tarkastellaan muun muassa YM:n strategian tavoitteiden relevanssia muuttuvassa toimintaympäristössä.Kysely on suunnattu sidosryhmille ja kaikille YM:n työstä ja teemoista kiinnostuneille. Kyselyyn voi vastata 20.2. saakka. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia.Haluamme mukaan strategiatyöhön henkilöstömme lisäksi myös sidosryhmät ja kansalaiset. Kyselyjen lisäksi käytämme tässä työkaluna mm. Voxit-alustaa, joka aukeaa maaliskuussa.Voxit on digitaalinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa rakentavan keskustelun suurten joukkojen kanssa ja tukee osaltaan vaikeiden, monimutkaisten ja pitkää sitoutumista vaativien asioiden ratkaisemista.Tavoitteena on, että strategiatyö valmistuu syksyllä 2026. Strategian nykytilaa ja muutostarpeita kartoittava kyselyLisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
[email protected]Juho Korpi
kehittämisjohtaja
[email protected]

Käynnistämme ympäristöministeriön strategiatyön osana valmistautumista tuleviin hallituskausiin. Työ alkaa nykytilaa kartoittavalla kyselyllä, jossa tarkastellaan muun muassa YM:n strategian tavoitteiden relevanssia muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjelmät, jotka koskevat komission joulukuussa antamaa ehdotusta elintarvike- ja rehulainsäädännön sujuvoittamisesta. Asetusehdotus on järjestyksessään jo 10. komission yksinkertaistamispaketti eli niin kutsuttu omnibus-paketti.Komission tavoitteena on yksinkertaistaa ruokaketjun lainsäädäntöä ja vastata jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toistuviin toiveisiin siitä, että sääntely olisi selkeämpää ja menettelyt nopeampia. Pakettiin sisältyy muutoksia säädöksiin mm. kasvinsuojeluaineista, rehun lisäaineista, biosideista ja erilaisista raportoinneista. Valtioneuvosto kannattaa komission toimia, joilla vahvistetaan EU:n maatalouden sekä elintarvike- ja rehuteollisuuden kilpailukykyä.Muutoksia kasvinsuojeluaineiden, biosidien ja rehun lisäaineiden hyväksymiseenKomissio haluaa sujuvoittaa kasvinsuojeluaineiden ja biosidien tehoaineiden ruuhkaista hyväksymisprosessia koko unionissa ja ehdottaa, että näiden tehoaineiden hyväksynnät olisivat jatkossa pääosin toistaiseksi voimassa. Myös aiemmat hyväksynnät muutettaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi.  Lisäksi komissio ehdottaa biosiditehoaineita koskevien tietosuoja-aikojen pidentämistä. Rehun lisäaineasetuksen osalta komissio ehdottaa, että hyväksynnät muutettaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi nykyisen 10 vuoden sijaan.Valtioneuvosto suhtautuu näihin ehdotuksiin myönteisesti, sillä riskinarviointia hoitavien viranomaisten työtä vapautuisi merkittävästi muihin riskinarviointitehtäviin ja terveyden ja ympäristön suojelun taso pysyisi korkeana. Komissio voisi edelleen tarvittaessa tutkia tehoaineita ja rehun lisäaineita, ja joidenkin tehoaineryhmien hyväksymisajat on rajoitettu. Kannan mukaan rehun lisäaineasetusta pitäisi kuitenkin ajanmukaistaa ja selkeyttää ehdotettua enemmän, joten asetuksen uudelleentarkastelu olisi edelleen tarpeen.Kasvinsuojeluainelainsäädäntöön yksinkertaistuksiaKomissio ehdottaa useita muita yksinkertaistuksia kasvinsuojeluaineita koskevaan lainsäädäntöön. Kasvinsuojeluaineiden hyväksynnät pidennettäisiin enintään 15 vuodeksi, ja komissio haluaa myös helpottaa droonien käyttöä niiden levittämisessä.   Ehdotetut yksinkertaistukset ovat tervetulleita.Kasvinsuojeluaineen käytön määritelmän laajentaminen vaatii muutoksiaAsetusehdotuksessa on kuitenkin myös kohtia, joita pitäisi muuttaa. Komissio ehdottaa esimerkiksi, että peitatun siemenen kylvö ja käsitellyn lisäysmateriaalin istutus katsottaisiin kasvinsuojeluaineen käytöksi.  Valtioneuvoston mielestä tämä lisäisi hallinnollista taakkaa eikä edistäisi komission yksinkertaistamistavoitetta. Nykymenettely turvaa kasvinsuojeluaineiden turvallisen käytön ja sen jatkamista kannatetaan ensisijaisesti.Ehdotuksen käsittely alkanut EU:ssaEhdotuksen käsittely on käynnistynyt EU:n neuvostossa. Euroopan parlamentti muodostaa myös asetusehdotuksiin oman kantansa. Kun molemmat toimielimet ovat muodostaneet kantansa, jatketaan neuvotteluja ns. kolmikantaneuvotteluilla komission kanssa. Asetuksen lopullinen sisältö muotoutuu näissä neuvotteluissa. Valtioneuvoston U-kirjelmä elintarvike- ja rehulainsäädännön omnibusehdotuksesta   Valtioneuvoston U-kirjelmä biosiditehoaineiden tietosuoja-ajan pidentämisestä

Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjelmät, jotka koskevat komission joulukuussa antamaa ehdotusta elintarvike- ja rehulainsäädännön sujuvoittamisesta. Asetusehdotus on järjestyksessään jo 10. komission yksinkertaistamispaketti eli niin kutsuttu omnibus-paketti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Jatkossa tuotantolaitosten lupamenettelyt vastaisivat paremmin maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden tarpeisiin. Valmistelun taustalla ovat muutokset Suomen turvallisuusympäristössä.Hallitus antoi eduskunnalle 5.2.2026 esityksen, jolla lisättäisiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin ja rakentamislakiin.”Kriittisiä toimintoja koskevan lainsäädännön tulee olla ajan tasalla ja mahdollistaa reagointi Suomen nykyisessä turvallisuusympäristössä. Hallitus pitää huolen, että puolustusteollisuuden investointien lupaprosessit ovat jatkossa sujuvia ja nopeita”, työministeri Matias Marttinen sanoo.”Kun kyse on turvallisuudelle tärkeistä tuotantolaitoksista, lupaprosessien on toimittava sujuvasti. Lakiesitys antaa viranomaisille tarvittavaa joustoa poikkeuksellisissa tilanteissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Hallitus esittää, että maanpuolustukselle tärkeä tuotantolaitos voitaisiin jatkossa sijoittaa erityisen sijoittamisluvan perusteella. Viranomaiset voisivat asettaa tuotantolaitoksen etusijalle tiettyjen lupahakemusten käsittelyssä. Tuotantolaitoksia koskevien tietojen julkaisua voitaisiin rajoittaa, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden tai kansainvälisten velvoitteiden kannalta. Rakentamislupamenettelystä sujuvampiRakentamislakiin lisättäisiin rakentamisluvan myöntämiseen liittyvä uusi sijoittamislupa, joka mahdollistaisi maanpuolustukselle tärkeän tai varautumisen edellyttämän tuotantolaitoksen sijoittamisen ratkaisemisen ilman asemakaavaa tai suoraan rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa.  Tämä sujuvoittaisi rakentamislupamenettelyä.Tavoitteena on myös varmistaa, että tuotantolaitosten rakentaminen voi pysyä aikataulussa. Esityksen mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voisi tietyin edellytyksin myöntää luvan aloittaa rakentaminen myös silloin, kun rakentamislupa perustuu poikkeuslupaan, joka ei ole vielä lainvoimainen.Muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille)
johtava asiantuntija Tarja Virkkunen, TEM, p. 0295 047 286
hallitusneuvos Eriika Melkas, TEM, p. 0295 047 134
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, p. 040 847 1992 (kysymykset ympäristö- ja ilmastoministerille)
lainsäädäntöneuvos Mikko Koskela, YM, p. 0295 250 051
lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi, YM, p. 0295 250 278

Jatkossa tuotantolaitosten lupamenettelyt vastaisivat paremmin maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden tarpeisiin. Valmistelun taustalla ovat muutokset Suomen turvallisuusympäristössä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 12. täysistunto käynnistyy 3. helmikuuta Manchesterissä. Paneelin on määrä hyväksyä istunnossaan liiketoiminta ja luonto -arviointiraportti.IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Seuraava arviointiraportti kokoaa yhteen tutkimustietoa siitä, miten yritykset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja miten yritykset ovat riippuvaisia luonnon ekosysteemipalveluista. Raportin tavoitteena on tunnistaa yritysten toimet, joilla voidaan edistää kestävän kehityksen tavoitteita (SDG), Pariisin ilmastosopimusta ja Kunming–Montrealin biodiversiteettikehystä.Raportti kokoaa menetelmiä yritysten luontovaikutusten ja riippuvuuksien mittaamiseen, raportointiin ja riskien hallintaan. Lisäksi raportti esittää toimenpiteitä, joilla yhteiskunnan eri toimijat voivat luoda yrityksille toimintaympäristön, joka tukee haitallisten luontovaikutusten vähentämistä ja luonnon kannalta positiivisten toimien vahvistamista.IPBES vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luontokysymyksissäIPBES on IPCC:n kaltainen, YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä.  IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.Vuonna 2024 hyväksyttiin kaksi IPBESin laajaa raporttia, jotka käsittelivät luonnon monimuotoisuuden, veden, ruoan ja terveyden välisiä kytköksiä sekä kestävyysmurrosta. Aiempia IPBES-raportteja ovat mm. alueelliset arviointiraportit, maailmanlaajuinen arviointi ja vieraslajiraportti.Hallitusten yhdessä sopimassa ja tutkijoiden johtamassa prosessissa tuotetut raportit luovat pitkäjänteistä tietopohjaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevalle päätöksenteolle. Esimerkiksi vuonna 2016 hyväksytty IPBESin pölyttäjäraportti oli merkittävä pohja sekä EU:n että kansalliselle pölyttäjästrategialle. Maankäytön vaikutuksia ja ennallistamista käsittelevä raportti on antanut pohjaa ennallistamisen suunnittelulle ja ohjaamiselle.Raportin julkistustilaisuutta voi seurata 9.2. suorana lähetystä IPBESin verkkosivuilla: IPBES Home page | IPBES secretariatSuomen Luontopaneeli julkaisee raportin julkaisupäivänä mietinnön, jossa tarkastellaan Suomen näkökulmasta keskeisiä IPBESin raportin pääviestejä. Ympäristöministeriö, Syke, Luontopaneeli ja IPBES-työryhmä järjestävät teemasta sidosryhmätilaisuuden 10.3.2026. 

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 12. täysistunto käynnistyy 3. helmikuuta Manchesterissä. Paneelin on määrä hyväksyä istunnossaan liiketoiminta ja luonto -arviointiraportti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032.Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriöSuomen merenhoitosuunnitelma päivitetään kolmessa vaiheessa kuuden vuoden välein. Merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa, Suomen meriympäristön tila, päivitettiin vuonna 2024. Nyt päivitetään suunnitelman toinen osa, seurantaohjelma. Merenhoitosuunnitelman kolmas osa on vuonna 2027 tarkistettava toimenpideohjelma. Päivitetty merenhoitosuunnitelma viedään kokonaisuudessaan valtioneuvostolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 lopussa.Seurantaohjelman on laatinut Suomen ympäristökeskus yhteistyötahojen kanssa. Seurantaohjelma tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida meriympäristön tilaa ja sen suhdetta hyväksi määriteltyyn tilaan. Ohjelma tuottaa tietoa myös ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristöpaineista ja paineiden vaikutuksista meriympäristön tilaan. Tieto meren tilasta ja meriympäristöön kohdistuvista paineista antaa edellytykset suunnitella ja toteuttaa toimia meren tilan hyväksi sekä arvioida toimien vaikuttavuutta.Seurantaohjelma ulottuu Suomen merialueen rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Ahvenanmaan maakunta on osallistunut seurantaohjelman laadintaan, ja ohjelma kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan rannikkovedet. Seurantaohjelma koostuu 14 ohjelmasta. Ohjelmissa seurataan muun muassa Itämeren luonnon monimuotoisuutta, vieraslajeja, kaupallisia kalakantoja, rehevöitymistä ja ravinnekuormitusta, ympäristön ja ihmisravinnon epäpuhtauksia sekä roskaantumista. Ohjelmien alla on yhteensä 41 alaohjelmaa.Seurantaohjelmasta voi kuka tahansa antaa palautetta 29.1.–27.3.2026. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sähköisesti tai kirjallisesti Lupa- ja valvontavirastoon. Kuulemisasiakirja ja tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät Lausuntopalvelu.fi-palvelusta.

Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032.

Lähde: ym.fi