NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset on tarkoitus tuoda ajan tasalle ja lain tasolle. Lausuntoja voi antaa 23.8.2022 saakka.Päivitettävät rauhoitussäännökset on tarkoitus kirjata perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin. Tällä hetkellä ne on annettu asetustasolla. Rauhoitussäännökset myös päivitetään vastaamaan uudistettavana olevan luonnonsuojelulain säännöksiä.Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä uudeksi luonnonsuojelulaiksi ehdotetaan nykyisen luonnonsuojelulain nojalla perustettujen 13 kansallispuiston rauhoitussäännösten päivittämistä uuden lain mukaisiksi. Ympäristöministeriö on valmistellut tähän liittyvää ehdotusta vanhan, vuoden 1923, luonnonsuojelulain nojalla perustettujen kansallis- ja luonnonpuistojen ja muiden valtion suojelualueiden rauhoitussäännösten päivittämisestä. Lakiehdotus koskee 28 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa ja 12 muuta valtion luonnonsuojelualuetta. Useimmilla kansallispuistoilla, luonnonpuistoilla ja muilla luonnonsuojelualueilla on aluekohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat muun muassa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, paikallisten asukkaiden oikeuksia sekä puolustusvoimien toimintaa. Nämä säännökset on tarkoitus sisällyttää lainsäädäntöön päivitettyinä. Lisäksi saamelaisten kotiseutualueella on tarkoitus varmistaa saamelaisten kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset rauhoitussäännöksiin tehtävin kirjauksin. Esityksessä ei ehdoteta muutettavan nykyisten luonnonsuojelualueiden rajauksia eikä tehdä merkittäviä muutoksia voimassa oleviin rauhoitussäännöksiin.Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen kevätistuntokaudella 2023 ja uudet rauhoitussäännökset tulisivat voimaan yhtä aikaa uuden luonnonsuojelulain kanssa kesäkuussa 2023.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset on tarkoitus tuoda ajan tasalle ja lain tasolle. Lausuntoja voi antaa 23.8.2022 saakka.
NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa taikka tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja. Lisäksi tarjouspyyntö yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton teknistaloudelliselle menetelmäselvitykselle on avattu julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa.Hankeavustuksia voi hakea seuraaviin teemoihin:Yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden sisältämien ravinteiden tai ravinteiden ja orgaanisen aineen talteenotto ja hyödyntäminen.Ravinteiden kierrätyksen symbioosit, joissa toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden hyödyntäen yhdyskuntien ravinnerikkaita jäte- ja sivuvirtoja ja/tai vesien biomassoja.Hankkeet voivat olla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohakkeita, uusien tekniikoiden ja menetelmien pilotti-, demonstraatio- tai käyttöönottohankkeita sekä niihin liittyvien investointien käynnistämistä. Hankkeiden tavoitteena voi olla muun muassa kilpailukykyisten korkean jalostusasteen lopputuotteiden tuottaminen, lopputuotteiden turvallinen hyödyntäminen sekä ravinteiden kierrätystä edistävien ohjauskeinojen kehittäminen. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään 30.11.2024.Avustusta voivat hakea yritykset, yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja muut kuntaomisteiset toimijat. Hakija ei voi olla yksityishenkilö, toiminimi eikä valtion virasto tai laitos. Viimeksi mainituilta avustuksen saaja voi kuitenkin hankkia palveluita alihankintana. Kaikkiin hankkeisiin sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä (EU:n yleinen ryhmäpoikkeusasetus, artiklat 25 tai 36).Avustuksiin on käytettävissä noin 5 miljoonaa euroa, josta enintään 3 miljoonaa euroa on EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja avustuksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista on hanketyypistä ja hakijasta riippuen tyypillisesti välillä 25-70 prosenttia.Hakemus jätetään ympäristöministeriön sähköisessä hakujärjestelmässä 4.7. – 9.9.2022 välisenä aikana. Tarkemmat tiedot hakemuksen jättämiseen liittyen on koottu hakuohjeeseen.HakuohjeEUR-Lex: Komision asetus tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisestiHeinäkuun alussa on avattu myös tarjouspyyntö julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa. Hankinnan kohteena on teknistaloudellinen selvitys jätevesilietteen käsittelyn menetelmistä, joilla saadaan erotettua ja talteenotettua ravinteita ensisijaisesti lannoitevalmistekäyttöä varten. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa menetelmien teknistä valmiusastetta, käyttöönotettavuutta Suomen vallitsevassa infrastruktuurissa ja ympäristöolosuhteissa, menetelmän taloudellisia toimintaedellytyksiä vallitsevassa markkinatilanteessa sekä erotetun ja talteenotetun jakeen käytettävyyttä lannoitevalmisteena. Tarjoukset tulee jättää 2.9.2022 mennessä. Hankintailmoitus julkaistaan Hilmassa.Julkiset hankinnat (HILMA): Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton menetelmäselvitysLisätiedot:RAKI-ohjelman projektipäällikkö Riikka Malila, [email protected], p. 0295 250 160
Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa taikka tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja. Lisäksi tarjouspyyntö yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton teknistaloudelliselle menetelmäselvitykselle on avattu julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa.
NordenBladet — Valtion vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitetaan kuluvalle vuodelle 40 miljoonaa euroa lisää fossiilisesta öljy- tai kaasulämmityksestä pois vaihtaville pientalojen omistajille. Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä, ja avustusta voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion 28.6.2022.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat”Fossiilienergiasta irtautuminen on ilmastoteko, joka myös lisää yhteiskuntamme energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta. Hallitus on tukenut kotitalouksia fossiilisesta lämmityksestä irtautumisessa, ja jo yli 23 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen kestävämpään lämmitystapaan. Olen tyytyväinen, että avustukseen saatiin mittava lisäpotti jaettavaksi, ja että avustus laajenee myös maakaasulämmityksestä luopumiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Nyt myönnetyt uudet määrärahat mukaan luettuna avustusta riittää yhteensä 33 000 pientaloon.Kansallista määrärahaa voidaan myöntää myös kotitalouksille, jotka korvaavat öljy- tai kaasulämmityksen kaukolämmityksellä. Kaukolämpö on ollut aikaisemmin tuettavien lämmitysmuotojen joukossa, mutta tällä hetkellä käytössä olevia EU:n elpymisvälineen määrärahoja ei ole voitu myöntää kaukolämpöön siirtyville.Avustushaun käynnistymisestä tiedotetaan syksylläAvustusta tullaan myöntämään maakaasulämmityksen vaihtajille pitkälti samoin ehdoin kuin öljylämmityksen vaihtajille. Avustusta myöntää koko maassa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Avustuskelpoisia ovat 7.4.2022 jälkeen maakaasulämmityslaitteen poistosta ja uuden lämmitysjärjestelmän asentamisesta syntyneet kustannukset.“Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä. Tietoa avustuksen ehdoista löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta, ja tietopakettia täydennetään avustushaun käynnistymisen lähestyessä”, lupaa ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.Lisäresursseja hakemusten käsittelyynJo yli 23 000 öljylämmityksen vaihtajaa on hakenut avustusta vuodesta 2020 lähtien. Myönteisen päätöksen on saanut pian 14 000 hakijaa, ja päätöksiin on sidottu avustusmäärärahoja yli 50 miljoonaa euroa. Remontteja on toteutettu noin 10 200 kappaletta.Hakemusten käsittely on ruuhkautunut avustuksen suuren suosion sekä määrärahojen ajoittaisen loppumisen takia. Lisätalousarviossa ELY-keskuksen toimintaresursseihin ohjataan 5,3 miljoonan euron lisäys vuosille 2022–2023, millä pyritään nopeuttamaan hakemusten käsittelyä.Elpymissuunnitelma päivitys ei vaikuta jo myönnettyihin avustuksiinSuomen kestävän kasvun ministerityöryhmän 30.6.2022 tekemän linjauksen mukaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta jäisi pois 70 miljoonan euron tuki öljylämmityksestä luopumiselle. Ministerityöryhmä linjasi myös, että tästä 40 miljoonaa euroa korvattaisiin kansallisella tuella. Elpymissuunnitelman päivitys ei vaikuta jo myönnettyihin avustuksiin, vaan ne katetaan kansallisilla määrärahoilla.
Valtion vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitetaan kuluvalle vuodelle 40 miljoonaa euroa lisää fossiilisesta öljy- tai kaasulämmityksestä pois vaihtaville pientalojen omistajille. Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä, ja avustusta voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion 28.6.2022.
NordenBladet — Työryhmä valmistelee kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Ryhmä on saanut työlleen jatkoaikaa marraskuun loppuun asti.Valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettivat työryhmän tammikuussa. Työryhmän tarkoituksena on laatia ehdotuksia rahoituksen keinoista siirtymän vauhdittamisessa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.Työryhmä julkaisi maaliskuussa väliraportin, joka sisälsi kokonaiskuvan työn keskeisestä sisällöstä ja suunnitelman toimeksiannon toteuttamiseksi. Ryhmän oli määrä laatia loppuraportti suosituksineen kesäkuun loppuun mennessä.Ministeriöt ovat työryhmän pyynnöstä pidentäneet työryhmän määräaikaa marraskuun loppuun asti, koska työn saattaminen loppuun vaatii selvitystyön syventämistä ja ennakoitua enemmän aikaa.Lisätietoa:Finanssineuvos Pekka Morén, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30290, pekka.moren(at)vm.fi Teollisuusneuvos Antti Valle, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 02950 60140, antti.valle(at)gov.fi Johtava asiantuntija Eeva Alho, ympäristöministeriö, puh. 02952 50011, eeva.alho(at)gov.fi
Työryhmä valmistelee kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Ryhmä on saanut työlleen jatkoaikaa marraskuun loppuun asti.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään jäteasetuksen muutoksen, joka liittyy viime viikolla vahvistettuun jätelain muutokseen (494/2022). Syyskuun alussa otetaan käyttöön uusi SIIRTO-rekisteri, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Rekisteri parantaa merkittävästi tiedonsaantia siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvista jätteistä, joita ovat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä eräät lietteet.Jätteen haltijan, tai kotitalouksien kohdalla jätteen kuljettajan, tulee huolehtia 1.9.2022 alkaen laadittujen siirtoasiakirjojen tietojen toimittamisesta rekisteriin. Tämän vuoden alusta lähtien siirtoasiakirjat on tehty sähköisinä ja SIIRTO-rekisteri on jatkumoa sähköisille asiakirjoille. Jäteasetuksen muutoksessa säädetään tarkemmin rekisteriin toimitettavista tiedoista. Vuoden 2023 alusta lähtien jätteen kuljettajien ei tarvitse enää toimittaa saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetusten tietoja erikseen kunnan jätehuoltoviranomaisille, jos tiedot on toimitettu SIIRTO-rekisteriin.Jätelain ja jäteasetuksen muutoksilla sujuvoitetaan myös jätteen kuljettajien ja jätteen välittäjien hyväksymismenettelyjä ensi vuoden alusta lähtien. Taloudellisten vakuuksien vaatimisesta luovutaan. Toiminnanharjoittajien taloudellinen luotettavuus selvitetään jatkossa käyttäen apuna Harmaan talouden selvitysyksikön tekemiä velvoitteidenhoitoselvityksiä. Jos jätteenkuljetusyrityksellä on liikennelainsäädännön edellyttämä liikennelupa, ei luotettavuutta selvitetä erikseen, koska se on selvitetty osana liikenneluvan myöntämistä. Velvollisuus hakea ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin laajenee koskemaan myös jätteen kuljettajia, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa ja jotka toimivat Suomessa. Muutoksilla varmistetaan mahdollisimman yhdenmukainen vaatimustaso ja tasapuolisen kilpailun edellytykset kaikille toimijoille.Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön myös kaksi julkista tietopalvelua jätehuoltorekisteriin hyväksytyistä jätteen kuljettajista ja jätteen välittäjistä. Lisäksi tietopalveluun sisältyvät tuottajarekisteriin hyväksytyt pakkausten, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja eräiden muiden tuotteiden tuottajat, tuottajayhteisöt sekä niiden jäsenyritykset. Paremmalla tiedonsaannilla toimijoista ja jätteiden siirroista voidaan kehittää kestävää jätehuoltoa.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään jäteasetuksen muutoksen, joka liittyy viime viikolla vahvistettuun jätelain muutokseen (494/2022). Syyskuun alussa otetaan käyttöön uusi SIIRTO-rekisteri, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Rekisteri parantaa merkittävästi tiedonsaantia siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvista jätteistä, joita ovat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä eräät lietteet.
NordenBladet — Yhdistyneiden Kansakuntien valtamerikonferenssi järjestettiin Lissabonissa 27.6 – 1.7.2022. Konferenssissa valtiot esittivät sitoumuksia, joilla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti vedenalaista elämää koskevaa tavoitetta. Suomen valtuuskuntaa johti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Mukana olivat myös ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.Konferenssi järjestettiin kriittiseen aikaan maailman pyrkiessä ratkaisemaan aikamme kolmea vakavaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutosta, luontokatoa ja ympäristön saastumista. Suomi esitteli konferenssissa yksitoista uutta sitoumusta merten suojelemiseksi, jotka perustuvat pitkälti Suomen kansalliseen merenhoitotyöhön.
Yhdistyneiden Kansakuntien valtamerikonferenssi järjestettiin Lissabonissa 27.6 – 1.7.2022. Konferenssissa valtiot esittivät sitoumuksia, joilla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti vedenalaista elämää koskevaa tavoitetta. Suomen valtuuskuntaa johti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Mukana olivat myös ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.
NordenBladet — Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 15.9.2022–31.10.2022. Avustuksen myöntää koko maassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Avustushakuja toteutetaan vuoteen 2030 asti ympäristöministeriön harkinnan mukaan.Avustuksia myönnetään konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä kiinteästi tukevaan inventointi- ja suunnittelutyöhön Helmi-elinympäristöjen tilan/-tilojen parantamiseksi.Avustus on harkinnanvarainen, ja sitä myönnetään enintään 80 % hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää enintään 95 %. Perusteluita korkeampaan avustusprosenttiin voivat olla esimerkiksi merkittävä määrä vapaaehtoistyötä tai merkittävä luontoarvo, jossa esiintyy kiireellistä hoitoa vaativa uhanalainen lajisto.Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat. Kuntaomisteisien toimijoiden lisäksi hakijoina voivat olla yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät eli kalatalousalueet. Hankkeita voidaan toteuttaa myös yhteishankkeina, eli konsortioina. Tällöin avustus myönnetään päähakijalle, joka vastaa hankkeesta kaikkien hakijoiden puolesta. Kaikkien hankkeen osapuolien on kuitenkin täytettävä em. hakukelpoisuusvaatimukset.HakuteematSoiden ennallistaminenLintuvesien ja kosteikkojen kunnostus ja hoitoPerinnebiotooppien kunnostus ja hoitoMetsäisten elinympäristöjen hoitoPienvesien ja rantaluonnon kunnostusAvustushakemus tehdään sähköisesti Aluehallinnon asiointipalvelun kautta. Hausta kiinnostuneille järjestetään webinaari 8.9.2022 klo 13. Linkki webinaariin, hakuohje sekä muuta avustukseen liittyvää tietoa saa Kunta- ja Järjestö-Helmen verkkosivuilta.Helmi-ohjelmaHelmi-ohjelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.Lisätietoja hausta antavat:Niina Vähätalo Ylitarkastaja Uudenmaan ELY-keskus [email protected] puh. 0295 021 286Martina Schmidt Ylitarkastaja Uudenmaan ELY-keskus [email protected] puh. 0295 021 257
Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 15.9.2022–31.10.2022. Avustuksen myöntää koko maassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Avustushakuja toteutetaan vuoteen 2030 asti ympäristöministeriön harkinnan mukaan.
NordenBladet — Ympäristöministeriössä suunnitellaan avattavaksi elo-syyskuussa 2022 kunnille ja maakuntien liitoille suunnattu avustushaku vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, luvitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:energiainfrastruktuuriinuuden energiateknologian käyttöönottoon (merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseenVihreän siirtymän investointihankkeiden tulee olla ”ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatteen mukaisia.Lisätietoja Soile Hartikka Asiantuntija ympäristöministeriö p. 0295 250 079 [email protected]
Ympäristöministeriössä suunnitellaan avattavaksi elo-syyskuussa 2022 kunnille ja maakuntien liitoille suunnattu avustushaku vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, luvitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin.
NordenBladet — Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019 sovittiin EU:n tavoitteesta olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Nyt EU:n ympäristöneuvosto on saavuttanut pitkien neuvottelujen jälkeen 29.6. Luxemburgissa yleisnäkemykset vuoden 2030 55 % päästövähennystavoitteen eli Fit For 55 -ilmastopaketin keskeisimmistä lainsäädäntöehdotuksista. ”Tänään otettiin suuri harppaus kohti ilmastoystävällistä EU:ta, kun ympäristöneuvosto sopi päästökaupan huomattavasta vahvistamisesta”, kertoo Suomea ympäristöneuvostossa edustanut ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. ”Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan vaikuttavin keino. Neuvoston saavuttamalla sovulla tehdään päästökaupasta entistä vahvempi ja tuodaan päästökaupan piiriin myös tieliikenne, meriliikenne ja rakennusten erillislämmitys”, Ohisalo sanoo.Neuvottelut lainsäädäntöehdotusten lopullisista sisällöistä voidaan nyt käynnistää parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken.Ympäristöneuvostossa sovittiin useasta ilmastopaketin säädösehdotuksesta, jotka koskevat päästökaupan vahvistamista ja laajentamista tie- ja meriliikenteeseen sekä rakennusten erillislämmitykseen, lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, ilmastotoimien sosiaalirahastoa, taakanjakosektorin päästötavoitteita, henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja ja maankäyttösektorin LULUCF-asetusta. EU:n Fit for 55 -ilmastopaketin eli 55-valmiuspaketin tavoitteena on vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä.1. Päästökauppa painavinNeuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen nykyisen päästökaupan merkittävästä vahvistamisesta ja sen laajentamisesta meriliikenteeseen sekä uuden tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan perustamisesta. Tavoite on vähentää uudistetun päästökaupan sektoreiden päästöjä 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Tämän saavuttamiseksi neuvosto kannattaa päästökattoon tehtävän vuosittaisen leikkauksen kiristämistä komission ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi direktiivin voimaantuloa seuraavana vuonna päästökauppajärjestelmän liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää leikattaisiin kertaluonteisesti. Päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan toimijoille ilmaiseksi. Neuvosto katsoo, että hiilirajamekanismin tullessa käyttöön, ilmaisjako poistuu asteittain kaikkien hiilirajamekanismiin kuuluvien tuotteiden tuotannolta.Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan meriliikenne tulisi päästökaupan piiriin vuodesta 2024 alkaen kolmen vuoden siirtymäajalla. Meriliikenteen päästökaupassa huomioitiin talvimerenkulku jäävahvistettujen alusten osalta. 2. Ilmastotoimien sosiaalirahaston perustaminen etenee neuvotteluihin parlamentin kanssa – Suomi, Tanska ja Ruotsi erittäin kriittisiä rahastoa kohtaanYmpäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta. Rahaston tavoitteena on kompensoida tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.Rahaston koko on neuvoston yleisnäkemyksen mukaan vuosina 2027-2032 yhteensä 59 miljardia euroa. Rahastoon kohdennettaisiin pääasiassa tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan huutokauppatuloja. Rahastosta voitaisiin tukea toimenpiteitä, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilista polttoaineista. Jäsenmaiden tulisi tehdä kansalliset suunnitelmat toimenpiteistä. Jäsenmaat voisivat myös käyttää tilapäisesti ja tietyin ehdoin rahastosta saatavaa tukea haavoittuvien kotitalouksien suoriin tulotukiin. Suoriin tulotukiin jäsenmaat voisivat käyttää korkeintaan 35 % suunnitelman kokonaiskustannuksista.Päätöksen yhteydessä Suomi, Tanska ja Ruotsi jättivät erittäin kriittisen lausuman liittyen sosiaalirahaston kokoon, suoriin tulotukiin sekä prosessiin, jossa näin merkittävän suuruusluokan rahastosta päätettiin määräenemmistöllä. 3. Lentoliikenteen päästökauppaa pyritään tehostamaanNeuvoston yleisnäkemys tehostaa lentoliikenteen päästökauppaa. Erityisesti päästöoikeuksien ilmaisjaon poistaminen vuoteen 2027 mennessä ohjaisi lentoliikennettä kestävämpään suuntaan. Samoin oli tärkeää lisätä päästökaupan kannustimia uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöön, koska näin voidaan nopeasti vähentää lentämisen päästöjä. 4. Taakanjakosektorin ilmastotavoitteet kiristyvätYmpäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen taakanjakoasetuksesta, joka kattaa muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. EU-tasolla taakanjakosektorin tavoite nousee 30 prosentista 40 prosenttiin. Jäsenmaiden kansalliset päästövähennysvelvoitteet asettuvat pääsääntöisesti bruttokansantuotteeseen perustuen 10-50 % välille. Suomen velvoite on 50 % vuoteen 2030 mennessä. Neuvoston yleisnäkemys vahvistaa sitä, että jäsenmaat voivat käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi erilaisia joustoja, kuten ajallisia ja sektoreiden välisiä joustoja ja jäsenmaiden välistä kauppaa. Suomi on korostanut neuvotteluissa, että jäsenmaiden velvoitteiden tulee lähentyä toisiaan, jotta EU saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.5. Autojen päästörajat tiukkenemassaYmpäristöneuvosto kannattaa henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä. Asetusehdotus ohjaa voimakkaasti sähkö- ja vetyautojen valmistukseen. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo vuonna 2030 olisi -55 prosenttia eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on -37,5 prosenttia. Vuonna 2035 diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus käytännössä loppuisi. 6. LULUCF-asetus eteneeNeuvostossa päätettiin tukea komission ehdottamaa maankäyttösektorin tavoitetta, jonka mukaan EU-tasolla nettonielu on nostettava 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. Päätöksen mukaan kaudella 2026-2030 on viiden vuoden tarkastelujakso ja lisäksi jäsenvaltioilla on maakohtaiset hiilinielutavoitteet vuodelle 2030. Yleisnäkemys metsäkatoa koskevasta asetuksestaLisäksi ympäristöministerit saavuttivat yleisnäkemyksen metsäkatoa koskevasta asetusehdotuksesta. Tavoitteena on ehkäistä metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille ja kehittää niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuvat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskevat myös EU:n sisämarkkinoita. Lainsäädäntöehdotusta sovelletaan kuuteen hyödykkeeseen: kahviin, kaakaoon, palmuöljyyn, soijaan, naudanlihaan ja puuhun, ja niistä johdettuihin tuotteisiin. Metsäkadon ja metsien tilan tarkastelun alkamisen ajankohdaksi ehdotetaan vuoden 2022 alkua. Suomessa asetus koskettaa erityisesti puutavaraa ja -tuotteita sekä nautaeläimistä johdettuja tuotteita, maitotuotteet pois lukien.LisätietojaSameli Sivonen Ministeri Ohisalon erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt) +358 50 406 6855 [email protected]Terhi Lehtonen Valtiosihteeri +358 295 161 000 [email protected]Outi Honkatukia Ympäristöneuvos +358 295250272 [email protected]LiikenneNiina Honkasalo Neuvotteleva virkamies Liikenne- ja viestintäministeriö +358 295 342 027 [email protected]LULUCF-asetus Lotta Heikkonen Johtava asiantuntija Maa- ja metsätalousministeriö +358 295 162 074 [email protected]Tatu Torniainen Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö +358 295162162 [email protected]
Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019 sovittiin EU:n tavoitteesta olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Nyt EU:n ympäristöneuvosto on saavuttanut pitkien neuvottelujen jälkeen 29.6. Luxemburgissa yleisnäkemykset vuoden 2030 55 % päästövähennystavoitteen eli Fit For 55 -ilmastopaketin keskeisimmistä lainsäädäntöehdotuksista. 
NordenBladet — YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High Level Political Forum on Sustainable Development) kokoontuu New Yorkissa 5.–15. heinäkuuta.Kokouksessa tarkastellaan koronakriisin negatiivisia vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon ja sitä, miten elvytyspolitiikalla voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta.Suomi korostaa kokouksessa erityisesti syventyneen koulutuskriisin ratkaisemista. Koronapandemian seurauksena koulutustavoitteiden saavuttaminen globaalisti on ottanut takapakkia, ja kriisiaika on lisännyt eriarvoisuutta, heikentänyt monen lapsen ja nuoren mahdollisuutta käydä koulua ja oppia. Jo ennen pandemiaa, 259 miljoonaa lasta ja nuorta oli koulun ulkopuolella.Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johtava opetusministeri Li Andersson alleviivaa, että globaali koulutuskriisi on ratkaistava, jotta voidaan turvata koulutukselliset oikeudet sekä kestävän tulevaisuuden edellyttämät kompetenssit kaikille, ja parantaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa.”Koulutus on keskeinen osa kestävän kehityksen tavoitteita. Yksi keskeisimmistä näkökulmista keskustellessa koulutuksen globaaleista kehittämishaasteista on sanojen muuttaminen teoiksi. Tarvitsemme aidosti laajoja panostuksia koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen. Tunnistamalla konkreettisia ratkaisukeinoja, kuten esimerkiksi kouluruokailun järjestäminen, voimme mahdollistaa yhä useammalle osallistumisen koulutukseen. Koulutus ei ole vain lyhyen aikavälin menoerä. Koulutus on tulevaisuusinvestointi”, sanoo ministeri Andersson.Lisäksi Suomi painottaa kokouksessa sukupuolten tasa-arvon edistämisen tärkeyttä. Koronapandemia on syventänyt yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Ilman sukupuolten tasa-arvon määrätietoista edistämistä ei voida saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita.Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisella on vaikutus myös globaaliin terveyteen ja tulevilta pandemioilta suojautumiseen. Suomi on sitoutunut rokotteiden tasapuoliseen saatavuuteen ja osallistuu globaaleihin toimiin COVID-19 -pandemian voittamiseksi. Suomi edistää naisten ja tyttöjen osallistumista terveysjärjestelmien ja perusterveydenhuollon kehittämiseen sekä teknologisten innovaatioiden saatavuutta.Andersson puhuu kokouksessa 5. heinäkuuta niin kutsutussa Townhall-tilaisuudessa. Lisäksi Andersson osallistuu temaattiseen keskusteluun koskien Agenda2030:n koulutustavoitetta sekä EU komission järjestämään sivutapahtumaan. Suomi järjestää myös Unescon ja kansalaisjärjestöverkoston Bridge 47 kanssa Agenda2030:n tavoitetta 4.7. (kestävää kehitystä edistävä koulutus) tarkastelevan sivutapahtuman.
YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High Level Political Forum on Sustainable Development) kokoontuu New Yorkissa 5.–15. heinäkuuta.
