NordenBladet — Ympäristöministeriö toivoo sidosryhmiltä näkemyksiä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain toimivuudesta, lain säännösten soveltamisesta sekä mahdollisista ongelmista ja kehittämistarpeista. Kaikille avoimeen verkkokyselyyn voi vastata 28. syyskuuta asti.Kysely on osa kunnossapitolain toimivuusarviointia, jonka ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2022. Nyt tehtävän kyselyn lisäksi näkemyksiä laista on kerätty keväällä kahdessa sidosryhmätilaisuudessa sekä kesän aikana toteutetuissa haastatteluissa.Kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuodenvaihteessa. Lain uudistamisesta tehdään päätökset tämän jälkeen arvioinnin tulosten perusteella.Kysely: Kadun ja eräiden muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain toimivuusarviointi (typeform.com)
Ympäristöministeriö toivoo sidosryhmiltä näkemyksiä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain toimivuudesta, lain säännösten soveltamisesta sekä mahdollisista ongelmista ja kehittämistarpeista. Kaikille avoimeen verkkokyselyyn voi vastata 28. syyskuuta asti.
NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on yhteensä 1,75 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 12.9.–18.10.2022.Vihreän siirtymän investointihankkeilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotaloutta. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:energiainfrastruktuuriinuusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maa/merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.Avustuksella voidaan kattaa enintään 70 prosenttia kaavoituksen, lupamenettelyn ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista.Puoli miljoonaa euroa haettavana olevasta määrärahasta on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), jonka kansallisesta käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.
Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on yhteensä 1,75 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 12.9.–18.10.2022.
NordenBladet — Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos on johtanut Suomen ja koko maailman tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko on vaikeaa. Suomessa pidetään eduskuntavaalit keväällä 2023, ja uuden hallitusohjelman pitäisi linjata lähivuosien politiikasta.Ministeriöt julkaisevat tulevien päättäjien tueksi yhteisen tulevaisuuskatsauksen, joka antaa kattavan kuvan nykytilanteesta sekä näkymiä siihen, miten haasteita voisi ratkaista. Katsaus julkaistaan ensi kertaa helppokäyttöisenä verkkojulkaisuna, jota voi selata hakutoiminnon tai teemojen kautta.Toimintaympäristömme asettaa Suomelle tulevina vuosina monenlaisia haasteita, joihin on kyettävä vastaamaan paitsi nopeasti, myös pitkän aikavälin vaikutukset huomioiden. Kansainvälinen tilanne on poliittisesti ja taloudellisesti epävakaa ja turvallisuusympäristömme on syvässä muutoksessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään kasvattanut suurvaltajännitteitä ja heikentänyt sääntöpohjaiseen kansainvälisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön edellytyksiä ja vaikuttavuutta. Samaan aikaan on selvää, ettei kärjistyviin globaaleihin haasteisiin voida vastata ilman voimakasta kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys on Euroopan unioni, jonka jäsenenä olemme vaikuttamassa tehokkaasti myös ulkoiseen toimintaympäristöömme.Ilmastonmuutos ja luontokato tunnistetaan globaalisti merkittävimmiksi uhkiksi, jotka heikentävät elämän perusedellytyksiä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin esimerkiksi sään ääri-ilmiöinä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä. Vaikutukset koskettavat kaikkia sektoreita ja toimijoita yhteiskunnassa. Ne kasvattavat myös ruokaturvaan, vesihuoltoon ja pandemioihin liittyviä riskejä. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa samalla kun niitä ylikulutetaan, pyrimme irtautumaan kriittisistä tuontiriippuvuuksista ja hinnat nousevat. Näiden vuoksi korostuu tarve tehostaa kiertotaloutta ja raaka-aineiden käyttöä, korvata tuotteita ja energiaa uusiutuvilla sekä kehittää vihreän siirtymän ratkaisuja.Lähiajan talousnäkymät ovat synkentyneet sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäyksen takia länsimaat joutuivat asettamaan Venäjälle talouspakotteita, joihin Venäjä on vastannut omilla pakotteillaan. Sodan seurauksena energian ja raaka-aineiden hinnat kuten myös ruuan hinnat ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun. Lähitulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan turvata julkisen talouden kestävyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskuntaa.Talouden ja elintason kasvu perustuu pitkällä aikavälillä siihen, että työn tuottavuus kasvaa: kilpailijamaihin verrattuna Suomen tuottavuuskasvu on viimevuosina ollut heikkoa. Tuottavuutta voidaan kasvattaa muun muassa panostuksilla osaamiseen, korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiokyvykkyyteen. Koulutustaso on kuitenkin jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista ja suhteellinen osaamistaso on heikentynyt. Suomen T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen on pysynyt alle kolmessa prosentissa, vaikka tavoitetaso on asetettu neljään prosenttiin.Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta ja hyvinvointia sekä edistää vihreää siirtymää. Teknologiset läpimurrot ja monet sosiaaliset innovaatiot ovat riippuvaisia siitä, että kehittäjillä on käytettävissä luotettavaa avointa dataa, jota voi hyödyntää laaja-alaisesti. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää turvallisesti ja luotettavasti, jos lainsäädäntö on ajan tasalla ja kyberturvallisuudesta on huolehdittu.Julkisen talouden tasapaino linkittyy vahvasti myös hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Sen osalta on keskeistä väestönkasvu, jota tukee sekä väestö- että maahanmuuttopolitiikka. Työikäisten suhteellinen osuus Suomessa vähenee, kun väestö ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Pula osaavasta työvoimasta on merkittävä kasvun este. Suomeen tarvitaan yhä enemmän työvoimaa ulkomailta. Suomi ja Eurooppa kilpailevat parhaista osaajista muun maailman kanssa. Eriarvoisuus ihmisten välillä uhkaa kasvaa, oli kyse sitten tuloista, terveydestä tai koulutuksesta. Myös alueellinen eriytyminen on lisääntynyt.Ministeriöiden nostot tulevaisuuskatsauksesta:STMEriarvoistumiskehityksen kasvu on pysäytettävä ihmisten hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa tukien.Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-palvelut on turvattava samalla varmistaen sote-henkilöstön saatavuus ja riittävyys.Työllisyyttä ja osallisuutta on lisättävä uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää.Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava hyvinvointi- ja talousvaikutukset, ekologinen kestävyys sekä sukupuolten tasa-arvo.OKMKoulutusta, tutkimusta ja kulttuuria on vahvistettava ja uudistettava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kasvun turvaamiseksi.Koulutustaso käännetään nousuun, panostetaan perustaitoihin ja vahvistetaan koulutusjatkumoa. Puolet nuorista on korkeasti koulutettuja 2030-luvun alussa. Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan koulutustason nostoon. T&K-rahoitus nostetaan 4 prosenttiin BKT:sta.Turvataan yhdenvertaiset sivistyspalvelut. Uudistetaan sivistyspalveluiden järjestämisen rakenteita ja laajennetaan palvelutarpeen erot huomioivaa rahoitusta. Uudistetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lainsäädäntö sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki.YMHiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen: Aikajänne päätöksille on rajallinen.Vihreä siirtymä on kasvun perusta: Ilmasto- ja luontokriisin ratkaiseminen vaatii merkittäviä investointeja vihreään siirtymään ja kiertotalouteen sekä muutosta luonnonvarojen käyttöön. Elinympäristö ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa: Asuntoja on riittävästi erilaisille väestöryhmille ja ne vastaavat asukkaiden tarpeita.Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään: Siirtymä edellyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon johdonmukaisuutta. MMMOmavaraisuuden ja elinvoimaisen maaseudun turvaaminen ovat merkittävä osa kokonaisturvallisuutta.Kestävää kasvua ja hyvinvointia luonnon kantokykyä edistäen.Laadukas paikkatieto digitalisaation ja uuden liiketoiminnan mahdollistajana.TEM Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostettava monipuolisesti – julkinen ja yritysten TK-panostus 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessäKohti 80 %:n työllisyysastetta – osaaminen keskiössäHuoltovarmuus ja energiaomavaraisuus turvattava maailmantalouden arvoketjujen murroksessaLVMSuomen on parannettava kansainvälistä saavutettavuuttaan ja logistista asemaansa.Päästöttömän ja investointeja mahdollistavan liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamista. Parlamentaarisesti sovittua tietopohjaista liikennejärjestelmäsuunnittelua (Liikenne 12) on vahvistettava entisestään.Liikenteen palveluille on luotava toimivat markkinat ja liikenteen peruspalvelut on varmistettava.Investointeja digitalisaatioon, datatalouteen ja kyberturvallisuuteen on kasvatettava ja sektorirajat ylittävien johtamis- ja toimintamallien kehittämistä on jatkettava. VM Julkisen talouden vahvistaminen vaatii talouskasvun edellytysten parantamista, valintoja menokohteiden välillä ja verokertymien turvaamista.Vihreä siirtymä tarvitsee onnistuakseen tehokasta taloudellista ohjausta. Toimiva ja turvallinen yhteiskunta tarvitsee uudistuskykyistä, vaikuttavaa ja tehokasta julkista hallintoa, joka edistää avoimuuden kautta syntyvää ymmärrystä vaikeistakin ratkaisuista.Ihmiskeskeisen digitalisaation rakentaminen automaatiota hyödyntäen edellyttää merkittäviä muutoksia yhteiskunnan toimintamalleissa sekä tiedon aiempaa parempaa hyödyntämistä.OMTurvataan arjen oikeusvaltio Ylläpidetään luottamusta ja edistetään yhteiskunnan sopeutumista muutoksiinVarmistetaan rikosprosessiketjun toimivuus ja viranomaisten kyky vastata rikollisuuden monimuotoistumiseenEhkäistään syrjäytymistä, rikollisuutta ja ylivelkaantumista Huolehditaan peruslainsäädännön selkeydestä ja ajantasaisuudestaSMViranomaisilta edellytetään toimintakyvyn ja resilienssin vahvistamistaSuomen on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseenSuomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikanLuottamuspääomaa on vahvistettavaUMVoimapolitiikan paluu, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja vahvistuvat geopoliittiset jännitteet haastavat ulkopolitiikan toimintaympäristöä. Suomi määrittää profiilinsa NATO:n jäsenmaana ja vahvistaa turvallisuuttaan kansainvälisillä kumppanuuksilla.Läntisen maailmanjärjestyksen autoritaaristen haastajien kehitys on keskeinen epävarmuustekijä. Suhteita Kiinaan ja Venäjään hoidetaan entistä haastavammassa tilanteessa.Ilmastonmuutos luo konflikteja ja muuttoliikepainetta, mutta vauhdittaa myös vihreää siirtymää. On puututtava konfliktien juurisyihin, hyödynnettävä vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja vahvistettava suomalaista osaamista kestävän kehityksen edistämisessä.Läntisen maailman ja niin kutsutun Globaalin Etelän välinen kuilu kasvaa ja luo jännitteitä ja paineita kehityspolitiikalle. Suhteiden monipuolistamisen ohella on vahvistettava ratkaisuja, joilla yksityistä pääomaa kanavoidaan kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin. Maailmantaloudessa on merkittäviä stressitekijöitä ja riskejä avoimelle maailmankaupalle. On turvattava Suomen kaupallistaloudelliset edut ja panostettava viennin edistämiseen sekä kansainvälisten normien vahvistamiseen.PLMEuroopan turvallisuustilanne on vakava ja riskialtis: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen pitkäkestoisesti. Vahva kansallinen puolustuskyky on Suomen turvallisuuden perusta kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen, korkea maanpuolustustahto ja materiaalinen valmius ovat puolustuksen perustana jatkossakin.Puolustuksen toimintaedellytykset on turvattava: puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja yhtenä kokonaisuutena parlamentaarisella tuella. Muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää puolustuskyvyn vahvistamista ja välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa. Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Vahva puolustuskyky ja Nato-jäsenyys muodostavat Suomelle uskottavan turvallisuusratkaisun pitkälle tulevaisuuteen. Suomen puolustusta vahvistetaan kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä. Suomi jatkaa tiivistä kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä myös Naton jäsenenä. Nato-jäsenyys antaa mahdollisuuden syventää entisestään monia olemassa olevia yhteistyöjärjestelyitä.Suomen turvallisuus tehdään yhdessä, mikä vaatii kokonaisvaltaisia kansallisia ratkaisuja ja sääntelyn kehittämistä, ml. kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöjen osalta.VNK Tulevilla hallituskausilla on entistäkin tärkeämpää priorisoida ja käyttää viisaasti rajallisia resursseja, esimerkiksi ennakoimalla ja arvioimalla tehtyjen toimintapoliittisten ratkaisujen kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.Hallituksen olisi suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota tärkeiden strategisten kokonaisuuksien johtamisen ja toimeenpanon edellytyksiin heti hallituskautensa alussa.Lisätiedot: osastopäällikkö Seppo Määttä, p. 0295 160 598, yksikön päällikkö Jouni Varanka, p. 0295 160 177 ja johtava asiantuntija Ulla Rosenström, p. 0295 160 188, valtioneuvoston kansliaMinisteriökohtaiset lisätietojen antajatVM Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, p. 0295 530 554, Lauri.Kajanoja(at)gov.fi OM Yksikön päällikkö Vava Lunabba, p. 0295 150 120, Vava.Lunabba(at)gov.fi TEM Ohjausneuvos Jussi Toppila, p. 0295 048 070, Jussi.Toppila(at)gov.fi MMM Neuvotteleva virkamies Elina Nikkola, p. 0295 162 333, Elina.Nikkola(at)gov.fi YM Kehittämisjohtaja Juho Korpi, p. 0295 250 136, Juho.Korpi(at)gov.fi OKM Neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, p. 0295 330 291, Aleksi. Kalenius(at)gov.fi VNK Johtava asiantuntija Hanna Kivistö, p. 295 160 309, Hanna.Kivisto(at)gov.fi PLM Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen, p. 0295 140 354, Karoliina.Honkanen(at)gov.fi STM Strategiajohtaja Pasi Pohjola, p. 0295 163 585, Pasi.Pohjola(at)gov.fi UM Lähetystöneuvos Sini Paukkunen-Mykkänen, p. 0295 351 759, Sini.Paukkunen-Mykkanen(at)formin.fi SM Kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512, Harri.Martikainen(at)govsec.fi LVM Strategiajohtaja Johanna Särkijärvi, p. 0295 342 024, Johanna.Sarkijarvi(at)gov.fi
Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos on johtanut Suomen ja koko maailman tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko on vaikeaa. Suomessa pidetään eduskuntavaalit keväällä 2023, ja uuden hallitusohjelman pitäisi linjata lähivuosien politiikasta.
NordenBladet — Kiertotaloutta edistävän vapaaehtoisen green deal -sitoumuksen valmisteluun osallistuu 80 toimijaa. Yhteistyöllä tuotetaan tutkimustietoa luonnonvarojen käytöstä ja tunnistetaan vaikuttavimpia toimia kiertotalouden edistämiseen. Mukana ovat lähes kaikki maakunnat, isoimmat kaupungit, yritys- ja toimialajärjestöjä, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä rakentamisen alan toimijoita. ”Kiertotalous ja luonnonvarojen käytön suitsiminen tarjovat ratkaisuja niin ilmastokriisiin kuin luontokatoon. Iso joukko suomalaisia yrityksiä, toimialajärjestöjä, kuntia ja maakuntia on tarttunut edelläkävijyyden mahdollisuuksiin ja lähtenyt mukaan yhdessä rakentamaan kiertotalouden ratkaisuja. Kestävä talous, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin, nähdään vahvasti tulevaisuuden suuntana”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.
Kiertotaloutta edistävän vapaaehtoisen green deal -sitoumuksen valmisteluun osallistuu 80 toimijaa. Yhteistyöllä tuotetaan tutkimustietoa luonnonvarojen käytöstä ja tunnistetaan vaikuttavimpia toimia kiertotalouden edistämiseen. Mukana ovat lähes kaikki maakunnat, isoimmat kaupungit, yritys- ja toimialajärjestöjä, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä rakentamisen alan toimijoita. 
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään vihreän siirtymän* investointeja vauhdittavan hallituksen esityksen, jolla halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Esityksen tarkoitus on antaa vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille etusija vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa.”Vihreä siirtymä uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin on ainoa kestävä tie ulos Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnanvaihtelun synnyttämästä energiakriisistä. Nyt luomamme vihreiden investointien kiihdytyskaista varmistaa, että puhtaat investoinnit voivat edetä ilman viivästyksiä. Tämä on tärkeää sekä ilmastotoimien että energiaomavaraisuuden kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo.Aluehallintovirastot antaisivat lupakäsittelyssä etusijan sellaisille uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden tietyille hankkeille, jotka ottavat huomioon ei merkittävää haittaa –periaatteen**. Hallitus on pitänyt näitä toimialoja ja hanketyyppejä keskeisinä vihreän siirtymän edistämisessä sekä puhtaan energian lisäämisessä.”Tavoitteena on, että vihreän siirtymän investointeja käynnistettäisiin nyt ripeästi. Lupakäsittelyn sujuvoittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista tingittäisiin”, ministeri Maria Ohisalo kertoo.Hallitus lupasi kevään budjettiriihessä lisää henkilöresursseja lupakäsittelyn vauhdittamiseen sekä hallinto-oikeuksien muutoksenhaun vahvistamiseen. Lisäpanostuksia suunnataan myös sähköisen lupakäsittelyn kehittämiseen ja kunnat saavat avustuksia vihreän siirtymän lupakäsittelyn tukemiseen.Elinkeino-, liikenne -ja ympäristökeskukset saavat lisärahoitusta 4,1 miljoonaa euroa ja aluehallintovirastot 2,5 miljoonaa euroa kolmen ja puolen vuoden ajan.Lakiehdotuksen mukainen etusija tarkoittaisi lupahakemuksen käsittelyä nopeutetusti aluehallintovirastossa menettelyn kaikissa vaiheissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset puolestaan edistäisivät vihreän siirtymän hankkeita ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä niiden päätös- ja lausuntovaiheessa.Vihreää siirtymää tukevien hankkeiden lupahakemusten käsittelyn nopeuttamisessa otetaan huomioon myös mahdollinen muutoksenhakuun kuluva aika. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vihreän siirtymän investointien kannalta keskeiset valitukset käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023-2028. Tuomioistuimet käsittelisivät kiireellisenä myös valitukset, jotka koskevat energiatuotannon kannalta merkittävää asemakaavaa tai tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Tuomioistuimille osoitetaan tehtävään lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa.Laki tulisi voimaan vuoden 2023 alusta. Kuluvana syksynä varmistetaan valmistautumismäärärahan avulla ja tulosohjauksen keinoin, että etusijamenettelyn toteutus voidaan aloittaa lupaviranomaisissa mahdollisimman nopeasti.Lisäksi aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten välisen yhteydenpidon merkitystä lupamenettelyn tehostamisessa korostetaan. Tätä koskeva ympäristönsuojelulain muutos on jo eduskunnan käsittelyssä.LisätietojaErja Werdi lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 312 [email protected]Leena Ylä-Mononen ylijohtaja, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja p. 0295 250 023 [email protected]* Vihreän siirtymän investoinneilla on keskeinen merkitys hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan siirtymisessä. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Sillä pyritään yleisesti muutokseen, jossa talous vahvistuu vihreän teknologian, kestävän teollisuuden ja liikenteen sekä päästöjen vähentämisen kautta.** EU:n määrittely kestävän kasvun toiminnasta. Periaatteen toteutumista tarkastellaan kuuden eri näkökulman kautta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, sisältäen jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja vähentäminen, 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu. Vihreän siirtymän mukaiset toiminnot eivät saa siten lähtökohtaisesti heikentää esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotalouteen siirtymistä tai luonnon monimuotoisuutta.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään vihreän siirtymän* investointeja vauhdittavan hallituksen esityksen, jolla halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Esityksen tarkoitus on antaa vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille etusija vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa.
NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään nuoria asiantuntijoita ehdokkaiksi osallistumaan liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan osana IPBESin Fellowship -ohjelmaan. Ilmoitathan kiinnostuksestasi 19.10.2022 mennessä.Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata.IPBESin Fellowship -ohjelma on kohdistettu uran alkuvaiheessa oleville asiantuntijoille, jotka toivovat saavansa kokemusta IPBES työhön osallistumalla. Valitut asiantuntijat osallistuvat arviointiraportissa sen luvun laadintaan, johon tulevat valituiksi. Asiantuntijat osallistuvat kirjoittajatapaamisiin ja saavat syventävää opastusta IPBESin arviointiprosesseista sekä tieteen ja politiikan välisestä vuorovaikutuksesta. Nuorille asiantuntijoille osoitetaan lisäksi mentori.IPBES etsii ohjelmaan nuoria asiantuntijoita, joilla on asiantuntemusta luonnon monimuotoisuuden ja yritystoiminnan välisistä yhteyksistä. Kyseeseen tulevat kaikki liiketoiminnan ja talouden sektorit, kuten maa- ja metsätalous, ruoantuotanto, kalastus, vesitalous, virkistys ja matkailu, farmasia, energia, infrastruktuuri ja kaivosteollisuus. Asiantuntijoita etsitään monipuolisesti eri tieteenaloilta kuten laskentatoimi, ekologia, ilmastotiede, talous, rahoitus, hydrologia, oikeustiede, muotoilu, insinööritieteet, kansanterveys, riskinarviointi ja kauppa.Suomen ehdokkaiden nimeämisestä vastaa ympäristöministeriö. Uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijaehdokkaita pyydetään lähettämään julkaisuluettelon sisältävä CV ja lyhyt perustelu ehdokkuudelle Suvi Borgströmille (yhteystiedot alla) 19.10. kello 23.00 mennessä. Hakijoihin ollaan yhteydessä pian hakuajan päättymisen jälkeen. IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella.Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 139 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.Lisätietoja arvioinnista (pdf)Lisätietoa IPBES fellowship -ohjelmastaUutinen 26.8.: Haku asiantuntijaksi IPBESin liiketoimintaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevaan arviointiraporttiin
Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään nuoria asiantuntijoita ehdokkaiksi osallistumaan liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan osana IPBESin Fellowship -ohjelmaan. Ilmoitathan kiinnostuksestasi 19.10.2022 mennessä.
NordenBladet — Valtioneuvosto antaa eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee asumisneuvonnan tukea kunnille. Määräaikaista lakia esitetään vuosille 2023–2027. Lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asumisen ongelmia ja asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta. Kunnat voisivat jatkossa hakea asumisneuvonnan valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta.Asunnottomuus on ilmiönä muuttunut. Nykyisin asunnottomuusriski liittyy yhä enemmän taloudellisiin ongelmiin, mistä johtuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä asumisneuvonnalla. Asuntojen rakentamisen ja hankinnan ohella kyse on nykyisin yhä enemmän keinoista, joilla varmistetaan asunnon säilyttäminen. Neuvontaa on tuettu vuodesta 2009 alkaen, ja sitä on kehitetty lukuisissa hankkeissa, joissa se on todettu kustannustehokkaaksi keinoksi ehkäistä asunnottomuutta.Kokemuksia asumisneuvonnan hyödyistä on tähän mennessä kertynyt erityisesti vuokra-asumisesta. Lain avulla kuntia kannustetaan laajentamaan ja kehittämään asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.– Asunto on arjen kulmakivi, jonka menettäminen aiheuttaa usein moninaisia muita sosiaalisia ongelmia. Asumisneuvonnan toimivuuden näytöt ovat vahvoja: sillä pystytään etenkin ehkäisemään häätöjä, mikä on avainasemassa asunnottomuuden vähentämisessä, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo huomauttaa. – Asunnottomuuden ehkäisy on aivan erityisen tärkeää tässä maailman ajassa, jossa elinkustannukset nousevat. Tarvitsemme samaan aikaan moninaista tukea ja neuvontaa, jotta haavoittuvassa asemassa olevat eivät putoa tilanteessa yhteiskunnan syrjälle, Ohisalo jatkaa.ARA myöntää valtionavustukset ja tukee kehittämistä kuntatasollaLaissa säädettäisiin erityisesti asumisneuvontaan myönnettävistä valtionavustuksista, joita neuvontaa tarjoavat kunnat voivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Kunnille ja kuntayhtymille myönnettäisiin valtionavustusta, jota jaetaan valtion talousarvion rajoissa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen kustannuksista. Avustusta voisi käyttää myös ostopalveluun. Avustusten lisäksi ARA tukisi kuntia palvelun suunnittelussa ja seurannassa sekä kokemusten jakamisessa kuntien kesken.Valtionavustuksiin perustuvan lakiesityksen tavoitteena on jatkossakin tukea paikallisia ratkaisuja, joilla neuvontaa järjestetään. Asumisneuvontaa ovat tarjonneet muun muassa kuntien vuokrataloyhtiöt ja asunto- ja sosiaalipalvelut sekä järjestöt ja yksityiset toimijat. Sosiaalipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023, minkä vuoksi erityisesti asumisneuvonnan viranomaisyhteistyötä on tarpeellista vahvistaa.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja se olisi voimassa määräaikaisesti vuosina 2023−2027. Avustusten vaikuttavuutta ja asumisneuvonnan kehittymistä seurataan kertyvien kokemusten perusteella ja lain toimivuutta arvioidaan loppuvaiheessa.Valtioneuvoston päätöksetLainvalmisteluhanke: Hallituksen esitys laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027Asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistellut työryhmäAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asumisneuvonnan laajentaminen ja kehittäminenLisätietojaMatleena Haapala lainsäädäntöneuvos 0295 250 332 [email protected]Heikki Sairanen erityisavustaja 050 456 4662 [email protected]
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee asumisneuvonnan tukea kunnille. Määräaikaista lakia esitetään vuosille 2023–2027. Lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asumisen ongelmia ja asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta. Kunnat voisivat jatkossa hakea asumisneuvonnan valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto on ollut ministerinä 3 000 päivää torstaina 8. syyskuuta. Opetusministeri Li Anderssonille tulee lauantaina 10. syyskuuta ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle perjantaina 16. syyskuuta täyteen 1 000 ministeripäivää.Ministeri Haavisto aloitti ministeriuransa Lipposen hallituksen ympäristö- ja kehitysministerinä huhtikuussa 1995. Kehitysministerinä hän toimi Kataisen ja Stubbin hallituksissa. Rinteen hallituksen ulkoministeriksi Haavisto nimitettiin kesäkuussa 2019 ja hän jatkaa tässä tehtävässä Marinin hallituksessa.Ministeri Andersson nimitettiin opetusministeriksi Rinteen hallitukseen. Hän on toiminut opetusministerinä myös Marinin hallituksessa.Ministeri Ohisalo aloitti Rinteen hallituksen sisäministerinä ja jatkoi tässä tehtävässä myös Marinin hallituksessa. Kesäkuussa 2022 hänet nimitettiin ympäristö- ja ilmastoministeriksi.Nykyisten ministerien ministeripäivät (Ministeritietojärjestelmä): https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v1Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
Ulkoministeri Pekka Haavisto on ollut ministerinä 3 000 päivää torstaina 8. syyskuuta. Opetusministeri Li Anderssonille tulee lauantaina 10. syyskuuta ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle perjantaina 16. syyskuuta täyteen 1 000 ministeripäivää.
NordenBladet — Euroopan kulttuuriympäristöpäivät esittelee 5. –11.9. yhteistä kulttuuriperintöämme monenlaisissa paikallisten järjestäjien tapahtumissa.Vuonna 2022 Kestävä perintö -teeman myötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä nostetaan esille kestävää kulttuuriperintöä ja tekoja huomisen puolesta. Rakennusperintöön ja luonnonympäristöihin tutustaan avointen ovien tapahtumissa, retkillä ja kävelykierroksilla. Esitelmillä ja luennoilla kulttuuriperintöä valotetaan eri näkökulmista. Työpajoissa kiinnostuneet saavat itse kokeilla perinteisiä työmenetelmiä ja vanhan korjaamista.Lähiseudun helmet esiinEurassa neuvotaan ja näytetään kuinka korjata vanhaa taloa ja Juankoskella keitetään yhdessä punamultamaalia. Kuopiossa Kantin kestävä keskiviikko tarjoaa tukea kestävämpien ratkaisujen ja ilmastotekojen toteuttamiseen.Helsingin Tullisaaressa lähdetään opastetulle retkelle katsomaan lintuja ja rakennuskulttuuria, kun taas Seurasaaressa kävellään neuleita tehden. Turun Kupittaalla portit ovat auki vanhimmassa siirtolapuutarhassa ja Vanhassa Vääksyssä on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa pihoille ja puutarhoihin. Lappeenrannassa ja Vantaalla tutustutaan oppaan johdolla linnoituksiin ja Kauhajoen Hyypänjokilaaksossa patikoidaan kulttuurimaisemassa.Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on myös hyvä hetki tutustua oman lähiympäristön kulttuuriperintöön. Etsi kiinnostava kohde lähistöltä ja suuntaa retkelle. Tunnelmat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät.Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuusEuroopan kulttuuriympäristöpäivien, European Heritage Days, viettoon osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 49 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä ja Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla Sustainable Heritage.Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto yhdessä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen museoliiton kanssa.LisätietojaEuroopan kulttuuriympäristöpäivien kaikki tapahtumat.www.kulttuuriymparistopaivat.fiwww.europeanheritagedays.comFacebookTwitterRiina Koivisto Koordinaattori Suomen Kotiseutuliitto p. 044 9834 555 [email protected]Hanna Hämäläinen Suunnittelija ympäristöministeriö p. 0295 250 095 [email protected]
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät esittelee 5. –11.9. yhteistä kulttuuriperintöämme monenlaisissa paikallisten järjestäjien tapahtumissa.
NordenBladet — Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä, minkä seurauksena erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, mutta samalla kasvun hallitseminen on haaste kestävyystavoitteille. Näin todetaan 6. syyskuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa selvityksessä.Tulevaisuuden kaupunkiseuduilla sovitetaan yhteen tiivistyvä kaupunki, kestävät kulkumuodot, lähiviheralueet, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä ihmisten arjen tarpeet. Tulevaisuudessa liikenteen sähköistyminen ja rakennusten energiatehokkuuden kehitys pienentävät liikkumisen ja asumisen aiheuttamia käytönaikaisia päästöjä. Jos kaupungistuminen on samaan aikaan voimakasta, rakennetun ympäristön aiheuttamien ympäristövaikutusten painopiste siirtyy aiempaa selvemmin varsinaisen rakentamisen aiheuttamiin päästöihin. Niitä voidaan vähentää käyttämällä mahdollisimman ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita, ohjaamalla uudisrakentaminen olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen sekä hyödyntämällä nykyistä rakennuskantaa mahdollisimman tehokkaasti.Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisia kehityssuuntia ja niiden kestävyyttä on arvioitu juuri päättyneessä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan PERUS-SKENE -hankkeessa.Kaupungistuminen jatkuu kaikissa skenaarioissaHankkeessa arvioitiin alue- ja yhdyskuntarakenteen eri mittareiden ja päästöjen kehitystä nykyisten trendien mukaisessa kehityksessä sekä neljässä tälle vaihtoehtoisessa tulevaisuusskenaariossa.Trendikehityksen mukaan Suomen kaupungistumisaste nousee 73 prosentista 79 prosenttiin vuodesta 2020 vuoteen 2050. Ikääntyvän väestörakenteen Suomessa kaupungistumisasteen kasvu hidastuu, mutta selvästi nykyistä useampi asuu jatkossa kaupunkiseuduilla.Hankkeen vaihtoehtoisista skenaarioista alueellisesti tasaisinta kehitystä edustanut Kotiseutu-Suomi-skenaario ennakoi 77 prosentin kaupungistumisastetta vuoteen 2050 mennessä. Suurkaupunkikehitystä edustavassa Metropoli-Suomi-skenaariossa päädytään 83 prosentin kaupungistumisasteeseen. Kaupungistumisasteella tarkoitetaan tässä kaupunkiseuduilla asuvien ihmisten osuutta.Kaupungistumiskehitys lisää tarvetta uudisrakentamiselle ja uusien alueiden avaamiselle rakentamiselle kasvukeskuksissa. Toisaalta se tarkoittaa rakennusten vajaakäyttöä ja osa-aikaista asumista monilla maaseutualueilla. Rakennuskantaa ja infrastruktuuria joudutaan supistamaan harkitusti alueilla, joilla asukkaiden ja muiden käyttäjien määrä vähenee nopeasti. Asumisen ja liikenteen päästöt eivät vähene itsestäänMaan eri osien erilainen väestökehitys aiheuttaa rakennuskannan hintatasojen eriytymistä. Tämä voi vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista väestöään menettävillä alueilla, jos energiaremontteja ei voida toteuttaa asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi.Tiivistyvissä kaupungeissa mahdollisuudet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvattamiseen paranevat ja tämän edistämiseen tulee panostaa osana kaupunkisuunnittelua. Väestöään menettävillä seuduilla yhdyskuntarakenne väljenee heikentäen lähipalveluiden ja kestävän joukkoliikenteen edellytyksiä. Alueilla, joissa auton käytölle ei ole vaihtoehtoja, sähköistymisen edistämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.Tarvitaan säännöllistä alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisten kehityssuuntien ennakointia ja kestävyysarviointia pyrittäessä suuntaamaan valtion ja alueiden panostuksia kestävään kokonaisvaltaiseen alue- ja yhdyskuntakehitykseen. Tällä tuetaan kaukonäköistä harkintaa tehtäessä suuria liikenne-, asuinrakentamis- ja teollisuusinvestointeja koskevia päätöksiä. Kestävyysarviointi opastaa valmistelijoita, suunnittelijoita ja päättäjiä valitsemaan vähäpäästöisyyteen, hiilineutraaliuteen ja pitemmän aikavälin taloudellisuuteen tähtääviä ratkaisuja heikentämättä alueiden kehityspotentiaaleja inhimillisestä näkökulmasta katsottuna.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen toteuttivat Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja MAL-verkosto.
Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä, minkä seurauksena erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, mutta samalla kasvun hallitseminen on haaste kestävyystavoitteille. Näin todetaan 6. syyskuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa selvityksessä.
