NordenBladet — Hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla toimia pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lisäksi se valmistelee toimenpidekokonaisuuden, jolla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.Hallitukseen 10. maaliskuuta perustettu varautumisen ministerityöryhmä kokoontui ensimmäiseen viralliseen kokoukseensa 17. maaliskuuta. Ministerityöryhmä käsitteli tilannekatsauksen lisäksi muun muassa maatalouden huoltovarmuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kiireellisten hankintojen käynnistämistä.Varautumisen ministerityöryhmä ohjaa varautumista, joka liittyy Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksiin. Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Annika Saarikko. Toimia maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksiHallitus valmistelee kiireisellä aikataululla Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi toimia, jotka lisäävät tukea kotimaiselle ruoantuotannolle akuutissa tilanteessa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Kokonaisuus sisältää nopeavaikutteisia tukimuotoja tilojen maksuvalmiuden tukemiseksi sekä toimia, joilla vauhditetaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiilisista tuotantopanoksista. Toimenpiteet ja niiden budjettivaikutukset yksilöidään ja täsmennetään kevään 2022 lisätalousarvioesitykseen sekä vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmaan.Toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksiHallitus valmistelee energiaomavaraisuuden ja toimitusvarmuuden lisäämiseksi merkittävän kokonaisuuden, jolla vauhditetaan nopealla aikataululla siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Toimilla lisätään kotimaista energiantuotantoa, tuetaan fossiilista energiaa korvaavan uuden teknologian hyödyntämistä, parannetaan kaasun huoltovarmuutta ja lisätään energiatehokkuutta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi helmikuussa 2022 määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Liikkumisen nousseita kustannuksia huojennetaan korottamalla matkakuluvähennystämääräajaksi. Verovelvolliset voisivat hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiin korotuksen perusteella 1.7.2022 alkaen.Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella tehtäviä vähennyksiä korotetaan tilapäisesti vuodelle 2022. Hallitus tulee antamaan esityksen, jolla korotetaan matkakuluvähennyksen enimmäismäärää 7 000 eurosta 8 400 euroon. Oman auton käytön mukaan myönnettävän matkakuluvähennyksen kilometrikohtainen euromäärä vahvistetaan 0,30 euroon kilometriltä ja käyttöetuauton mukaan myönnettävä määrä 0,24 euroon kilometriltä. Muutos nostaa vuonna 2021 myönnetyn vähennyksen määrää 5 senttiä kilometriltä. Lakimuutokset on tarkoitus saada voimaan 1.7.2022, jolloin myös Verohallinto voisi toteuttaa muutokset järjestelmiinsä. Tämän jälkeen verovelvolliset voisivat hakea muutosverokorttia ja saada muutokset hyödykseen jo kuluvan vuoden ennakkoperinnässä. Muutokset matkakuluvähennyksessä vaikuttavat noin 595 000 verovelvollisen verotukseen.Matkakuluvähennyksen muutoksia sovelletaan koko vuoden 2022 verotuksessa eli takautuvasti vuoden 2022 alusta asti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — TEM on julkaissut kotoutumistoimijoille verkkosivun, jossa on vastauksia yleisiin, Ukrainasta sotaa pakenevia koskeviin kysymyksiin. Tästä UKK-koosteesta löytyy vastauksia muun muassa tilapäistä suojelua, palveluita ja työllistymistä koskeviin kysymyksiin. UKK-kooste löytyy kotoutuminen.fi -verkkopalvelusta ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Jo yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Ukrainasta sotaa. Myös Suomeen saapuu Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä, jotka hakevat tilapäistä suojelua. Ukrainasta voi tulla Suomeen myös ilman viisumia ja oleskella maassa kolme kuukautta, jos tulijalla on biometrinen passi ja hän tulee Schengen-alueelta. Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään että pitkään jatkuvaan maahan tuloon. Suomessa on päätetty, että kaikki Ukrainasta sotaa pakenevat voivat hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin ja ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Heillä on kuitenkin heti luvan saatuaan oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa.UKK-kooste kokoaa neuvot yhteenTEM on julkaissut kotoutumistoimijoille suunnatun UKK-koosteen, jossa on tarkempaa tietoa muun muassa seuraavista asioista:•    Ukrainaista saapuvien oleskeluluvan eri perusteista
•    varautumisesta Ukrainan tilanteeseen kunnissa
•    viisumivapaasti ilman oleskelulupaa Suomessa oleskelevien oikeuksista palveluihin
•    tilapäistä suojelua saavien oikeuksista ja palveluista 
•    työskentelystä, kausityöstä ja opiskelusta Suomessa.UKK-kooste ja muuta Ukrainan tilanteeseen liittyvää tietoa löytyy kotoutuminen.fi:stä.  Etenkin tilapäistä suojelua saavien tilanteeseen liittyy edelleen erilaisia lainsäädäntöön liittyviä avoimia kysymyksiä. Kysymyksiä ja vastauksia päivitetäänkin jatkuvasti, kun tulkinnat tarkentuvat. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin tapasi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin Berliinissä keskiviikkoiltana 16. maaliskuuta. Pääministeri Marin ja liittokansleri Scholz keskustelivat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä EU:n talous- ja energiapolitiikasta.Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut olennaisesti Euroopan turvallisuustilannetta, ja Venäjän toimet haastavat Euroopan turvallisuusjärjestyksen perustaa. ”Saksa ja Suomi ovat tuominneet jyrkästi yhdessä Euroopan unionin sekä kumppanimaiden kanssa Venäjän hyökkäyksen ja jatkuvan sotilaallisen väkivallan Ukrainaa vastaan. Venäjän hyökkäys kohdistuu Ukrainaan, mutta se on hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä kohtaan”, pääministeri Sanna Marin sanoi.Euroopan unioni on vastannut Venäjän hyökkäykseen ennennäkemättömän nopeasti, päättäväisesti ja yhtenäisesti asettamalla ankaria ja kattavia pakotteita. Pääministeri Marin ja liittokansleri Scholz puhuivat myös keinoista tukea Ukrainaa lisää. Suomi, Saksa ja Euroopan unioni ovat avustaneet Ukrainaa niin taloudellisesti, humanitaarisella avulla kuin myös suojavarusteilla ja aseilla. Esillä olivat myös heijastevaikutukset, jotka näkyvät Euroopan unionissa niin energian hinnassa, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa ratkaisuissa kuin taloudessa ja kasvussakin. ”Saksa on keskeinen maa Euroopan unionissa, kun kehitämme EU:sta entistä vahvempaa toimijaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Meillä on yhteinen näkemys siitä, että EU:n on oltava kyvykkäämpi”, pääministeri sanoi.Marinin mukaan Saksa on Suomelle tärkeä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimija. ”Jaamme saman turvallisuusympäristön myös Itämeren piirissä.”Pääministeri Marin sanoi olevan oleellista, että päästään mahdollisimman nopeasti eroon riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin, joita tuodaan nimenomaan Venäjältä.
”Meidän pitää investoida uusiutuviin, nestekaasuterminaaleihin ja miettiä, miten voimme tukea toisiamme siirtymässä kohti puhtaampaa energiaa.” EU:n energiariippuvuuden vähentämistä Venäjästä käsiteltiin 10. ja 11. maaliskuuta epävirallisessa päämieskokouksessa Versaillesissa. Seuraavan kerran aihe on esillä maaliskuun Eurooppa-neuvostossa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnat ja kaupungit eri puolilla Suomea ovat kehittäneet toimintaansa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. Kestävän kaupungin vipuvarret (VIPU) -hanke etsi ratkaisuja siihen, kuinka saada hyvät käytännöt skaalattua nopeammin. Syntyneet työkalut ovat hyödynnettävissä kaupunkikehittämisen ohella muissa aihepiireissä.Kunnat ja muut organisaatiot ovat edistäneet kestävän kehityksen tavoitteita aktiivisesti, mutta joskus hyvätkin tulokset ovat vaarassa jäädä pistemäisiksi saavutuksiksi tai hiipua kehittämishankkeiden päättyessä.Kestävän kaupunkikehityksen vipuvarret -hankkeessa kehitettiin skaalauksen uusia menetelmiä ja kokeiltiin, millaisin keinoin hyväksi havaitut käytännöt saadaan vietyä kuntien konkreettiseen toimintaan. Hanke tuotti myös kriteeristön, jonka avulla voidaan tunnistaa hyvä kestävän kaupunkikehityksen käytäntö: Hyvän käytännön on oltava vaikuttava useammalla kuin yhdellä kestävän kehityksen osa-alueella. Lisäksi ratkaisulle on oltava kysyntää kuntakentällä, tulokset on kyettävä todentamaan ja käytännön eri vaiheissa huomioidaan sidosryhmien tarpeet. Jotta ratkaisu voidaan ottaa konkreettisesti käyttöön, sen tekeminen on myös dokumentoitava huolellisesti.Hyvän käytännön skaalaaminen voi tarkoittaa hyvin eri kokoisia toimia. Suppeimmillaan se voi olla hyvän käytännön vahvistamista, joka vakiinnuttaa ja tehostaa toimintaa sen syntysijoilla. Käytännön laajentaminen vie ratkaisun uuteen toimintaympäristöön, muille paikkakunnille tai kansalliseen mittakaavaan. Vaikuttavimmillaan ratkaisu valtavirtaistuu ja luo kattavampaa yhteiskunnallista muutosta, esimerkiksi lainsäädännössä tai ihmisten arvoissa.Skaalaaminen vaatii tuekseen työkaluja, jotka auttavat ratkaisun konkreettisessa käyttöönotossa ja sovittamisessa uusiin olosuhteisiin. ”Kestävyystavoitteet saavutetaan sitä nopeammin ja tehokkaammin mitä laajemmin hyvät ratkaisut saadaan käyttöön. VIPU-hankkeessa tehty työ selkeyttää skaalauksen käsitteistöä, tuo ryhtiä usein yleispiirteiseen skaalauspuheeseen ja tarjoaa vinkkejä konkreettiseen skaalaustyöhön. Tulokset auttavat myös tunnistamaan esteitä hyvien käytäntöjen leviämisen tiellä ja löytämään ratkaisumahdollisuuksia”, ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen ympäristöministeriöstä kiittää.Hyvät käytännöt eivät synny, kehity tai siirry ilman käytännön työn tekijöitä – oman toimintansa kehittäjiä ja toisten saavutuksia uteliaasti seuraavia ihmisiä. “Hyvien käytäntöjen ytimestä tuntuu aina löytyvän innostunut yksilö tai tiimi, joka tietää mitä tekee ja miksi. On ollut ilo nähdä, miten halukkaasti nämä ihmiset ovat jakaneet oppimaansa muille ja miten helposti innostuksen ilmapiiri tarttuu”, VIPU-hanketta vetänyt vanhempi tutkija Kaisa Schmidt-Thomé kiteyttää havaintojaan. “Olisi tärkeää saada näiden uutta luovien tiimien aikaansaannoksille niiden ansaitsema huomio”, hän jatkaa.VIPU-hanke toteutettiin osana ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa, joka vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä. Työstä vastasi Demos Helsingin, FCG Oy:n ja Tyrsky-Konsultoinnin konsortio ympäristöministeriön, valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön ja kuntien edustajista kootun ohjausryhmän tuella. Kestävä kaupunki -ohjelma jatkaa skaalaustyötä ja sen työkalujen kehittämistä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille ja kunnille tukea hyvien käytäntöjen levittämiseen, kuntien vuoropuheluun sekä hyvien ratkaisujen konkreettiseen käyttöönottoon.Tutustu toimintamalliin kestavakaupunki.fi/skaalaus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on tarkastella uusien kohteiden lisäämistä sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksista annettuun asetukseen. Asetukseen on esitetty lisättäväksi muun muassa valvomattomia lentopaikkoja. Esityksiä on arvioitu tulevan eri toiminnanharjoittajilta noin 120.Poliisilain nojalla annettavalla sisäministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi. Rajoitusalueella liikkuminen ja oleskelu on kielletty ilman alueen toiminnanharjoittajan antamaa lupaa.  Rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut korona-tukipakettiin kuuluvan valtionavustushaun taide- ja kulttuurialan ammatillisille yhteisöille sekä kulttuuriperintöalan yhteisöille. Tavoitteena on edesauttaa kulttuuritoiminnan jatkumista pandemian jälkeen ja siten ylläpitää työllisyyttä.Taiteen ja kulttuurin toimialalle suunnattavalla tukipaketilla tuetaan kulttuurin, taiteen ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta. Taiteen ja kulttuurin osalta tukipaketti on yhteensä noin 62 miljoonaa euroa, ja se sisältyy vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioon.Nyt avatulla haulla opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu tukemaan taide- ja kulttuurialan ammatillisten yhteisöjen sekä kulttuuriperintöalan yhteisöjen toimintaa, jonka harjoittaminen on vaikeutunut tai estynyt koronapandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi ajalla 1.12.2021–28.2.2022. Avustuksia yhteisöille voidaan jakaa yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Avustusten hakuaika päättyy 7.4.2022.Avustukset myönnetään harkinnanvaraisina yleisavustuksina toimintaan sellaisille koronapandemiasta kärsiville taide- ja kulttuurialojen oikeuskelpoisille yhteisöille, joilla on palkattua henkilöstöä ja joiden toiminta on pääsääntöisesti ammatillista kulttuuritoimintaa. Yhteisöavustusta voivat hakea sellaiset yhdistykset, säätiöt, osakeyhtiöt, osuuskunnat, kommandiittiyhtiöt tai avoimet yhtiöt, joiden toiminta on pääsääntöisesti kulttuuritoimintaa.Avustusta voidaan lisäksi myöntää valtionosuuden ulkopuolella toimiville museoille ja muille kulttuuriperintöalan yhteisöille, joiden toiminnan tulee olla sääntömääräistä museo- tai kulttuuriperintötoimintaa.Avustusta voidaan myöntää sekä ammatillisesti toimiville että harrastajavoimin ylläpidetyille museo- ja kulttuuriperintöalan toimijoille, jotka ovat joutuneet sulkemaan tai rajoittamaan avoinna oloa kohteissa, jotka olisivat normaalioloissa olleet avoinna yleisölle 1.12.2021-28.2.2022 välisenä aikana.Avustusta ei myönnetä EU:n valtiontukilainsäädännössä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan. Taloudelliseksi toiminnaksi katsotaan esimerkiksi sellainen kulttuurin edistämiseen liittyvä toiminta, joka rahoitetaan pääasiassa kävijä- tai käyttäjämaksuilla tai muunlaisin kaupallisin keinoin.Toiminimellä tai yksinyrittäjinä toimivat alan ammattilaiset ovat voineet hakea avustusta Taiteen edistämiskeskuksesta, ja haku on päättynyt 17.2.2022.Hakuilmoitus: koronatuki kulttuurialan yhteisöille

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi valtakunnallinen työelämätapahtuma tarjoaa alustan suomalaisen työelämän pitkäjänteiselle kehittämistyölle.Työelämä on viimeisten vuosien aikana muuttunut nopeasti. Työpaikkojen toimintatapoja, johtamista ja luottamusta on jouduttu arvioimaan uudelleen kaikilla työpaikoilla.Muutoksen keskellä Suomi tarvitsee yhteistä ymmärrystä työelämän tilannekuvasta ja yhdessä tuotettua näkemystä poluista tulevaisuuteen. Hyvät työnteon edellytykset tulee täyttyä kaikissa tehtävissä ja työikäisten pysyä työkykyisinä koko työuransa ajan.Myös johtamisen tulee vastata yhteiskunnan muutokseen ja vauhdittaa osaamistarpeiden ennakointia ja kehittämistä. Tulevaisuuden kannalta on keskeistä varmistaa myös työelämän kyky uudistua ja toimia muutostilanteissa. Työelämän murroksessa työpaikoille ja palvelujärjestelmään syntyy uusia malleja, jotka lisäävät hyvinvointia, kilpailukykyä ja työllisyyttä.Työelämäfoorumi Suomi 2022 -tapahtuma järjestetään elokuussaTyöelämäfoorumi Suomi 2022 -tapahtuma tuo ajankohtaisen työelämäkeskustelun kaikkien ulot-tuville. Tulevaisuuden työn ratkaisuihin tarvitaan laaja-alaista ja yhteistä keskustelua.Ajankohtaisten aiheiden, kuten kriisien ja resilienssin lisäksi keskusteluun nousevat jatkuvan oppimisen merkitys työelämälle, työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vahvistaminen, digitaalisuuden nopean edistymisen hyödyt ja haitat sekä luottamuksen tärkeys ja johtamisen haasteet muutoksessa. Kansainvälisyyttä unohtamatta.– Työelämäfoorumi on työelämän keskustelutapahtuma, jossa pääsemme yhdessä tekemään pitkäjänteistä ja määrätietoista kehittämistyötä jolla pystymme tarkentamaan työelämän tilannekuvaa ja rakentamaan parempaa työelämää kaikille, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Myös teknologian kehittyminen ja digitalisaatio ovat avanneet uusia, kiinnostavia mahdollisuuksia.– Tulevaisuudessa voittajina selviytyvät ne työpaikat, jotka osaavat teknologisten innovaatioiden ohella panostaa uudelleen ydintoimintaan, töiden organisointiin ja johtamistapoihin. Digivihreän siirtymän keskellä työntekijöiden osaamisen päivittäminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ovat tuottavuuden kannalta keskeistä, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Kaikille muutos ei ole ollut helppo. Yhteistyö ja luottamuksen henki työpaikalla tukee jaksamista myös muutostilanteissa.  Hyvät työolosuhteet vaikuttavat myönteisesti niin psyykkiseen kuin fyysiseen työkykyyn ja tuottavuuteen. Suomalainen työelämä tarvitsee yhteistä ymmärrystä myös mielenterveydestä menestystekijänä. Mielenterveys on investointi, jota on välttämätöntä vahvistaa työtä kehittämällä ja ongelmia ehkäisemällä työyhteisötasolla. Tämä auttaa myös vähentämään mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Työpaikat tarvitsevat työkykyistä ja osaavaa työvoimaa.Paras työelämä tehdään yhdessä. Työelämäfoorumi 2022 kutsuu elokuussa kaikki suomalaiset työ-paikat ja työelämätoimijat yhteisen kehittämisen ääreen. Työpaikkojen lisäksi tähän työhön tarvitaan kaikkia. Menestyvät, hyvinvoivat työpaikat kasvavat, työllistävät ja luovat ympärilleen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta.Työelämäfoorumi Suomi 2022 järjestetään Pikku-Finlandiassa Helsingissä 31.8.2022 ja sen järjestää hallituksen TYÖ2030-ohjelma laajan kumppaniverkoston kanssa.Tutustu Työelämäfoorumi Suomi 2022 -tapahtumaan tapahtumasivulla ja ilmoittaudu mukaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimintarajoitteiset henkilöt kokevat muuta väestöä todennäköisemmin väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisina. Heidän on myös usein muita vaikeampi saada tilanteeseen apua. Väkivallan uhreille suunnattujen palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä pitäisikin parantaa, selviää tuoreessa tutkimushankkeessa, jonka toteuttivat THL, Invalidiliitto ry sekä Kynnys ry.Väkivallan tekijä on lähes aina vammaiselle henkilölle tuttu tai läheinen ihminen eli kyse on usein lähisuhdeväkivallasta. Vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret ovat myös muita useammin koulukiusattuja, mutta saavat muita harvemmin apua mieltä painaviin asioihin.  Tutkimushankkeen aineistosta käy ilmi, että toimintarajoitteiset nuoret olivat kokeneet kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa kaikilla kouluasteilla noin kaksi kertaa useammin kuin muut saman kouluasteen nuoret. Eri väkivallan muotoja myös kasaantui toimintarajoitteisille nuorille useammin kuin muille nuorille: toimintarajoitteiset tytöt olivat kokeneet vähintään kahta väkivallan muotoa noin puolitoista kertaa ja toimintarajoitteiset pojat yli kaksi kertaa useammin kuin muut tytöt ja pojat.Aikuisväestössä toimintarajoitteisista henkilöistä lähes viidesosa (17 %) oli kokenut jotain väkivaltaa, kun muussa väestössä osuus oli noin 10 prosenttia. Esimerkiksi 20–49-vuotiaat toimintarajoitteiset henkilöt ilmoittivat kokeneensa uhkailua yli kaksi kertaa useammin kuin muu samanikäinen väestö.Avun on oltava helposti saatavillaAvun hakeminen lähisuhdeväkivaltaan voi olla vammaiselle henkilölle työlästä ja hankalaa, jonka vuoksi hakuprosessia pitäisi yksinkertaistaa. Avunhaun onnistuminen voi riippua vammasta, ympärillä olevista ihmisistä ja olosuhteista. Hankkeen kyselyyn vastanneista suurin osa (72 %) ilmoitti kertoneensa väkivallasta jollekin, ja noin puolet (55–63 %) ilmoitti saaneensa apua viralliselta taholta. Alle puolet (37–40 %) apua hakeneista sanoi avun olevan helposti saatavilla.  Vammaisen henkilön ilmoitus kokemastaan väkivallasta on aina otettava vakavasti, ja häntä pitää tarvittaessa auttaa avun hakemisessa. Tilanteeseen on myös puututtava, jos vammaisen ihmisen epäillään joutuneen lähisuhdeväkivallan uhriksi. On tärkeää, että viranomaiset tunnistavat apua tarvitsevan tilanteen ja puuttuvat siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olennaista on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa lähisuhdeväkivallasta on helppo puhua.Tutkimuksessa hyödynnettiin useita eri tietolähteitä. Käytettyjä väestötutkimusaineistoja olivat FinLapset (2018), Kouluterveyskyselyt (2019, 2021), FinSote -tutkimukset (2018, 2020), FinTerveys 2017-seurantatutkimus (2020) sekä vuonna 2021 kerätyt kysely- ja haastatteluaineistot.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisen avaruussektorin kasvaessa esiin on noussut kysymyksiä, joita lainsäädäntömme ei vielä kata. Näitä ovat suomalaisten satelliittien tuottaman kaukokartoitusdatan vastaanotto, käyttö ja jakelu sekä Suomessa sijaitsevien maa-asemien käyttö datan vastaanottoon ja jakeluun. TEM pyytää lausuntoja satelliittikaukokartoitusta ja vastaanottavia maa-asemia koskevasta lakiehdotuksesta 20.4.2022 mennessä.Työ- ja elinkeinoministeriö asetti maaliskuussa 2021 poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan satelliittidatan jakelua ja käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Hallituksen esitysluonnos sisältää esityksen laiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä laiksi avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Laissa maa-asema- ja tutkatoiminnasta säädettäisiin maa-asema- ja tutkatoiminnan harjoittamisen luvanvaraisuudesta. Lupaviranomaisena toimisi Liikenne- ja viestintävirasto. Avaruustoiminnasta annettua lakia muutettaisiin lisäämällä lakiin säännökset, jotka koskevat satelliittikaukokartoituksen harjoittamisen luvanvaraisuutta. Lupaviranomaisena toimisi työ- ja elinkeinoministeriö. Kummassakin tapauksessa luvan edellytyksenä olisi erityisesti toiminnan riskittömyys kansallisen turvallisuuden kannalta ja tiettyjen teknisten turvallisuusvaatimusten täyttyminen.  Sääntelyhankkeessa on pyritty ottamaan huomioon teknologian nopea kehitys ja liiketoiminnan edellytykset. Kaukokartoitukseen ja maa-asemiin liittyy paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joten on löydettävä tasapaino kansallisen turvallisuuden ja liiketoiminnan edistämisen välillä. Myös dataan perustuvan tutkimuksen edellytyksistä pitää huolehtia. Tavoitteena tulisi olla ennustettavan ja oikeudellisesti selkeän toimintaympäristön luominen alan tehokkaan valvonnan sekä kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi