NordenBladet — Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.Organisaatioiden hiilineutraaliudelle ja vapaaehtoisille päästökompensaatioille ei ole ollut täysin vakiintuneita määritelmiä ja kriteerejä. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa luodaan pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjille ja tuottajille.”Tarvitsemme vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisäännöt, jotta kuluttajat saisivat luotettavaa ja vertailtavaa tietoa yritysten ja tuotteiden todellisista ilmastovaikutuksista. On myös yritysten etu, että päästöjen hyvittämisestä viestimiselle on selkeät ja läpinäkyvät käytännöt”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on jo kahden vuoden ajan tutkittu ja kehitetty uusia ilmastokestäviä ratkaisuja.”Rahoittamiemme yli 100 hankkeen joukossa on myös hankkeita, joissa tuotetaan uutta tietoa ja työkaluja kotimaisten vapaaehtoisen päästökompensaation kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus on esimerkiksi hiljattain julkaissut hiilikompensaatioinfo.fi -palvelun. Lisäksi osana maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa kehitetään myös vapaaehtoisia hiilimarkkinoita. Olen tyytyväinen, että nyt käynnistyvä yhteishankkeemme täydentää tätä kokonaisuutta”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Vapaaehtoisella päästökompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys, julkisyhteisö tai kuluttaja kumoaa päästöjensä ilmastohaitan vähentämällä tai sitomalla kompensoitavia kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän toisaalla. Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Kompensaatioita käyttävien yritysten ja kuluttajien saattaa olla haastavaa arvioida tarjottujen kompensaatiopalveluiden laatua ja luotettavuutta.Pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjilleNyt luotavat pelisäännöt auttavat esimerkiksi yrityksiä määrittämään oman ilmastoväittämänsä ja sen, miten esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteeseen päästään hyödyntämällä päästökompensaatiopalveluja.Hankkeessa:
•    luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille, kuten hiilineutraalius ja nettonolla ja ohjeistetaan, mitä niiden saavuttamiseksi vaaditaan
•    määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Ohjeistuksen pääkohderyhmä on ilmastoväittämiä esittävät ja vapaaehtoisia päästökompensaatioita käyttävät organisaatiot. Lisäksi tehdään tiivis ohjeistus kuluttajille siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ostaessa ilmastoväittämällä markkinoituja tuotteita. Hankkeen toteuttaa Gaia Consulting oy yhdessä useamman yrityksen kanssa.Päästökompensaatioiden sääntely kehittyy myös kansainvälisesti. Esimerkiksi EU:ssa valmistellaan sääntelyä kestävien hiilenkiertojen sertifikaateista syksyllä. Ohjeistuksessa on tarkoitus ottaa huomioon kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön kehitys.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Hankkeen aikana järjestetään sidosryhmäkuuleminen. Pelisäännöt päästöjen vapaaehtoiselle kompensoinnille valmistuvat tammikuussa 2023.

Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi vuosina 2022 ja 2023. Avustuksella vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään huoltovarmuutta.Avustuksen myönteiset ympäristövaikutukset näkyvät erityisesti pitkällä aikavälillä. Kaukolämpöverkossa virtaavan veden lämpötilan laskeminen enintään 90 celsiusasteeseen mahdollistaa uusien lämmönlähteiden, kuten hukkalämpöjen, aurinkoenergialla tuotettujen lämpöjen ja geotermisen energian, tehokkaamman hyödyntämisen. Keskipitkällä aikavälillä yhä suurempi osa kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä tuottavaa polttamista, kun kaukolämpöverkon tai sen osan lämpötilaa voitaisiin laskea.Avustuksen hakeminenAvustusta voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta arviolta lokakuusta 2022 alkaen. Avustuksen hakemisesta tiedotetaan tarkemmin erikseen.Avustusta voi saada kaikkiin asuinrakennuksiin, eli sitä voivat hakea myös pientalojen ja vuokratalojen omistajat. Kiinteistön on sijaittava alueella, jossa laitteiston uusiminen edistää kaukolämpöverkon lämpötilan laskemista.Avustusta voi saada kustannuksiin, jotka syntyvät kaukolämpölaitteistojen poistamisesta ja korvaamisesta laitteistoilla, joiden kaukolämmön tuloveden lämpötila on enintään 90 celsiusastetta. Myös samassa yhteydessä lämmitysjärjestelmän tasapainotuksesta ja säädöstä syntyvät kustannukset ovat avustuskelpoisia.Avustuksen hakemisen yhteydessä hakijan täytyy toimittaa selvitys toimenpiteistä sekä kaukolämpöverkon haltijan todennus sijainnista.Avustuksen määräPientaloihin 2 000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden sekä 500 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.Rivitaloyhtiölle 3000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden ja 1 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.Asuinkerrostaloyhtiölle 4 000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden ja 2 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.ARA järjestää uudesta avustuksesta kiinnostuneille webinaarin 20.9.2022 klo 14 Teams Live -alustalla. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 15.9. saakka. Ilmoittautuminen ARAn 20.9. webinaariin.LisätietojaJyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 029 525 0122
[email protected]Tiedustelut avustuksen hakemisesta
Sini Sirén
ylitarkastaja, ARA
p. 029 525 0832
[email protected]Kari Lappalainen
ylitarkastaja, ARA
p. 029 525 0801
[email protected]
 

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi vuosina 2022 ja 2023. Avustuksella vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään huoltovarmuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut uuden luonnonhoitoa tukevan asetuksen. Tuki kohdistuu metsiin, soihin ja muihin puustoisiin elinympäristöihin, ja sitä käytetään Helmi-elinympäristöohjelman kohteille. Vastaava tukiasetus perinnebiotooppien hoitoon hyväksyttiin vuonna 2020. Asetus tulee voimaan 8.9.2022.”Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri. Luontokadon pysäyttäminen vaatii monipuolisia toimia, myös aktiivisia luonnonhoitotöitä, kuten ojien tukkimista ja paahdealuiden avaamista. Uusi tuki kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin elinympäristöihin, joiden ennallistamisella, kunnostuksella tai hoidolla voidaan parantaa niiden tilaa kustannustehokkaasti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Asetuksen mukaan ELY-keskus vastaa ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden järjestämisestä ja toteutuksen valvonnasta yksityisen maanomistajan mailla. Toiminta perustuu aina maanomistajan hakemukseen tai suostumukseen. Suoran rahallisen tuen sijaan ELY-keskus suunnittelee ja toteuttaa kohdekohtaisesti esimerkiksi puuston käsittelyn tai ojien tukkimisen. Viranomaisen rooli toimenpiteiden toteuttajana on tärkeä kannuste tuen hakemiselle, sillä maanomistaja ei hyödy tuesta taloudellisesti.Asetuksen valmistelussa on arvioitu, että tukea myönnettäisiin vuosina 2022–2027 noin 500 metsäkohteen kunnostamiseen ja noin 10 000 suohehtaarin ennallistamiseen. Positiivisten luontovaikutusten lisäksi tehtävät toimenpiteet voivat parantaa kohteiden virkistyskäyttöarvoja.Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelun ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.

Valtioneuvosto on tänään antanut uuden luonnonhoitoa tukevan asetuksen. Tuki kohdistuu metsiin, soihin ja muihin puustoisiin elinympäristöihin, ja sitä käytetään Helmi-elinympäristöohjelman kohteille. Vastaava tukiasetus perinnebiotooppien hoitoon hyväksyttiin vuonna 2020. Asetus tulee voimaan 8.9.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin. Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista lähes kolmasosa (28 %) ei palauta tarpeettomia tai vanhentuneita lääkkeitä apteekkiin. Naiset vievät lääkejätteet apteekkiin selvästi miehiä ahkerammin. Vuodenvaihteessa 2021–2022 HSY:n toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 002 16–65-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Nuorilla eniten petrattavaaNuoresta ikäryhmästä (16–30-vuotiaat) 14 % heittää lääkkeet ensisijaisesti sekajätteeseen ja 4 % viemäriin. Nuoret myös säilyttävät käyttämättä jääneitä lääkkeitä muita enemmän kotona ja palauttavat niitä vähiten tunnollisesti apteekkiin. Taustalla voi vaikuttaa se, että nuorimmalla ikäryhmällä tietoisuus lääkkeiden ja kemikaalien oikeasta hävitystavasta oli muita ikäryhmiä alempi. Lisäksi 16–30-vuotiailla korostuivat hävittämiseen ja kierrättämiseen liittyvät kielteiset kokemukset, kuten kokemus työläydestä ja vaikeudesta.–    Ympäristön kannalta on tärkeää, että käyttämättömien tai vanhentuneiden lääkkeiden vieminen apteekkiin kuuluisi ihan jokaisen rutiineihin. Nuorten tietoisuutta oikeanlaisen hävittämisen helppoudesta ja tärkeydestä olisi hyvä lisätä, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Tanner.Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kehittämispäällikkö Taina Nystén nostaa esille, että viemäreihin ja roskiin heitetyt lääkkeet voivat päätyä maaperään, sisävesistöihin ja Itämereen, joiden lääkeainekuormaa ne kasvattavat. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu lääkejäämien poistamiseen. –    Suomessa kaikki ihmisten tai eläinten terveydenhoidosta ja kotitalouksista peräisin oleva lääkejäte on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Lääkkeet on kehitetty vaikuttamaan pieninä pitoisuuksina ja pienikin päästö voi aiheuttaa haittaa ympäristössä. Lääkejätteiden aiheuttamia haittoja ovat esimerkiksi eliöissä havaittavat hormonaaliset ja käyttäytymishäiriöt. Päästöt voivat myös lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, eli antiobioottiresistenssiä. Siksi vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet tulisi palauttaa apteekkiin, sanoo kehittämispäällikkö Nystén.Lääkkeiden palauttaminen apteekkiin on helppoaSuomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkejätteitä voi helposti palauttaa ilman sen suurempaa asiointitarvetta. Matkaa lähimpään apteekkiin kaupunkialueella asuvalla suomalaisella on keskimäärin kaksi kilometriä. Apteekeissa henkilökunta opastaa tarvittaessa, miten ja mihin lääkkeet voi jättää.Viidettä kertaa järjestettävä Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa jälleen suomalaisia palauttamaan vanhat ja tarpeettomat lääkkeet apteekkiin. Tänä vuonna halutaan innostaa etenkin nuoria hävittämään lääkkeet oikeaoppisesti. Samalla kampanja muistuttaa väärin hävitettyjen lääkkeiden kuormituksesta ympäristölle. –    Huoli vesistöistämme ja Itämerestä on suuri. Tavoitteenamme on, että jatkossa jokainen suomalainen palauttaisi tarpeettomat ja vanhat lääkkeet apteekkiin. Kestävien elämäntapojen avulla voimme suojella ympäristöämme, sukupolvelta toiselle, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.Lääkkeetön Itämeri -kampanja on usean organisaation järjestämä vuosittainen yhteiskampanja. Kampanjan toteuttaa viestintätoimisto Kaiku, ja sen ovat mahdollistaneet tänä vuonna Apteekkariliitto, GSK, HSY, Lääketeollisuus ry, Orion, Oriola, Pihlajalinna, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE (kampanjan asiantuntija), Tamro, Yliopiston Apteekki ja ympäristöministeriö.Muistilista: Näin hävität lääkkeet oikeaoppisesti1. Mitä lääkkeitä apteekkiin tulee palauttaa?Palauta apteekkiin käytetyt lääkelaastarit, kiinteät ja nestemäiset lääkkeet, inhalaattorit, tabletit ja kapselit sekä tuubit, joissa on vielä lääkettä.2. Miten lajittelen lääkkeet?Ota tabletit ja kapselit pois pakkauksistaan ja laita ne irrallaan läpinäkyvään pussiin. Läpipainopakkauksessa olevia tabletteja ja kapseleita ei tarvitse irrottaa folioliuskasta. Laita voiteet, aerosolit ja inhalaattorit ilman ohjelippua pussiin. Taita lääkelaastarin liimapinnat vastakkain ennen pussiin laittoa. Jätä nestemäiset lääkkeet alkuperäiseen pulloonsa, ja laita nämä erilliseen pussiin.Irrota ohjelippu muovi- ja pahvipakkauksista, ja lajittele jätteet. Lajittele nämä aina erikseen:Jodipitoiset lääkkeet alkuperäispakkauksessa erilliseen pussiin.Sytostaatit alkuperäispakkauksessa erilliseen pussiin.Ruiskut ja neulat läpäisemättömään astiaan pakattuna. Astia voi olla esimerkiksi pullo tai purkki. Kysy apteekistasi, kuinka insuliinineulat tulee hävittää asuinalueellasi.Elohopeakuumemittarit erilliseen pussiin.3. Mitä ei tarvitse palauttaa?Esimerkiksi perusvoiteita, ravintolisiä tai luontaistuotteita ei tarvitse palauttaa apteekkiin. Ne kuuluvat sekajätteeseen.LisätietojaLääkkeetön Itämeri -verkkosivut
Facebook: Lääkkeetön Itämeri
Twitter: @Vieapteekkiin
Instagram: laakkeeton_itameri

Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin. Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.”Tämä vuosi on näyttänyt, kuinka tärkeää Suomen energiaitsenäisyyden vahvistaminen ja Venäjän fossiilisesta energiasta irtautuminen on. Vahvistamme hajautettua ja omavaraista energiantuotantoa, jotta voimme turvata suomalaisten energiansaannin. Näin globaalit kriisit eivät heittele energian hintaa ja saatavuutta. Se on yksi tärkeä painopiste myös ympäristöministeriön talousarvioesityksessä. Erityisen huomion kohteena ovat nopeat lupakäsittelyt vihreän siirtymän hankkeille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Vihreän siirtymän hankkeille nopeammat lupakäsittelytVihreän siirtymän investointeja vauhditetaan ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostamalla. Tietyille uusiutuva energiaa, vähähiilistä vetyä, teollisuuden sähköistämistä, hiilidioksidin talteenottoa koskeville hankkeille on tarkoitus antaa väliaikainen etusija vuoden 2025 loppuun asti aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä. Myös vihreän siirtymän kannalta keskeiset valitusasiat käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2027. Tämän vuoksi aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään lisää henkilöstöresursseja.Kotitalouksien energiaremontteihin tukeaAsuinrakennusten, erityisesti kerros- ja rivitalojen energia-avustuksiin esitetään 70 miljoonaa euroa. Summalla tuetaan myös matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä. Öljylämmityksestä luopumisen tuki on ollut suosittu, mutta EU-rahoituksen täsmentymisen myötä sitä myönnetään jatkossa hieman harvemmalle. Määräraha tarkentuu, kun Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman muutos päivitetään talousarviokäsittelyssä. Öljylämmityksestä luopumista tuetaan edelleen korotetulla kotitalousvähennyksellä vuosina 2022­-2027.Kunnille tukea ilmastosuunnitelmien laatimiseenIlmastolakia on määrä muuttaa syksyllä 2022 niin, että kunnille tulisi velvollisuus laatia ilmastosuunnitelmat. Vuoden 2023 ympäristöministeriön budjettiesityksessä varataan 2,8 euroa suunnitelmien laatimisen tueksi.Ravinteiden kierrätystä tehostetaanRavinteiden kierrätysohjelman (RAKI) ja Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman ravinnekierrätyksen investoinnin toimeenpanoa jatketaan. Esitetyllä 31 miljoonan euron määrärahalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään 3,3 miljoonaa euroa.Panostukset metsien ja soiden suojeluun ja ennallistamiseen jatkuvatToimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa parannetaan jatkamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämien kansallisten sitoumusten toimeenpano käynnistetään. Lisäksi toteutetaan Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa.Kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin, asumisneuvonta laajeneeValtion asuntorahastosta tuetaan asuntorahoitusta. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille esitetään myönnettäväksi määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 miljoonaa euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita esitetään myönnettäväksi enintään 25 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon esitetään 1 950 miljoonaa euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia sata miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi 120 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.Asumisneuvonnan laajentamiseen esitetään 4,3 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana, ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa. Kuntia kannustetaan kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.”Kriisiajat koettelevat erityisen pahasti yhteiskunnan huono-osaisten tilannetta. Asunnottomuuden poistaminen on tärkeä toimi, joka osaltaan vahvistaa myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se edellyttää sekä riittävää asuntorakentamista että asunnottomille kohdennettua asumisneuvontaa”, Ohisalo sanoo.Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyHallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 30.8.−1.9. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 19. syyskuuta.Ympäristöministeriön vuoden 2023 talousarvioehdotus (pdf)Valtionvarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi)Lisätiedot:kaikkien sähköpostit muotoa [email protected]Heikki Sairanen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 456 4662Ympäristönsuojelu
Leena Ylä-Mononen
ylijohtaja
p. 0295 250 023Rakennettu ympäristö
Laura Valkonen
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 304Luontoympäristö
Minna Torkkeli
Johtava asiantuntija
p. 0295 250 377Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksen valmistelu
Timo Tähtinen
talouspäällikkö
p. 0295 250 306

Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustajana aloittaa valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalo maanantaina 1.8. alkaen.Heikki Isotalo siirtyy ministeri Maria Ohisalon esikuntaan vihreiden viestintäsuunnittelijan tehtävästä. Isotalo vastaa ympäristö- ja ilmastoministerin viestinnästä ja mediasuhteista sekä vihreän ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta. Tehtävää aiemmin hoitaneen Sameli Sivosen nimitys päättyy 22.7.Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat Jarno Lappalainen, Heikki Sairanen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä, Heikkinen vastaa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista ja Yliluoma ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä toimii Terhi Lehtonen.Lisätietoja
Sameli Sivonen
erityisavustaja 22.7. saakka
050 406 6855
[email protected]Heikki Isotalo
erityisavustaja 1.8. lähtien
040 8617 204
[email protected]Jarno Lappalainen
erityisavustaja (median yhteydenotot välillä 22.7.-1.8.)
040 053 6973
[email protected]Heikki Sairanen
erityisavustaja
050 456 4662
[email protected]Antti Heikkinen
erityisavustaja
0295 250 231
[email protected]Riikka Yliluoma
erityisavustaja
0295 250 091
[email protected]Terhi Lehtonen
valtiosihteeri
0295 161 000
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustajana aloittaa valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalo maanantaina 1.8. alkaen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappaletta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.”On hieno nähdä, että kerrostalojen rakentaminen puusta kiinnostaa monipuolisesti ympäri Suomea. Puu on uusiutuva materiaali ja rakennusmateriaalina se varastoi hiiltä pitkään. Puurakentaminen onkin hyvä tapa vähentää rakentamisen päästöjä ja luoda kaunista arkkitehtuuria”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Keväällä 2022 tehdyn selvityksen mukaan Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 61 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia toimistorakennuksia. Edellisessä selvityksessä marraskuulta 2020 niitä oli 72.Asuntojen määrä ja kerrosala ovat kasvaneet, vaikka hankkeiden määrä on vähentynyt. Puukerrostaloasuntoja on nyt toteutumassa noin 14 340 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 11 720 kappaletta. Varmoina pidettävien asuinkerrostalo- ja toimistotalohankkeiden keskimääräinen koko on kasvanut noin 10 000 kuutioneliömetristä 18 265 kuutioneliömetriin.Hankkeista 26 on toteutumassa varmasti. Toissa vuonna varmoja hankkeita oli 24. Todennäköisiä hankkeita on tänä vuonna 18 ja mahdollisia 17 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.Lukuihin on huomioitu vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet, eli kaksikerroksiset luhtitalot eivät ole mukana, vaikka ne ovat tilastollisesti puukerrostaloja.”Tärkeä muutos on hankkeiden koon kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Puu materiaalina taipuu moneen tarpeeseen, siitä voidaan rakentaa myös miljöitä ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia. Nytkin suunnitteilla on esimerkiksi puinen umpikortteli ja muita laajempia kokonaisuuksia”, Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.13 maakuntaan suunnitteilla puukerrostalojaHankkeista 83 prosenttia keskittyy Uudellemaalle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla tasaisesti ympäri Suomea, yhteensä 13 maakuntaan. Vain Lappiin, Etelä-Savoon, Etelä-Karjalaan, Kanta-Hämeeseen ja Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kaksikerroksisia puukerrostalohankkeita. Huomioitavaa on, että kaikki hankkeet eivät mahdollisesti ole tulleet kartoituksen tekijän tietoon.“Erityisesti kasvukeskukset näyttävät heränneen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti kaksi kolmasosaa hankkeista löytyy Uudeltamaalta, jossa eniten puurakentamista kaavaillaan Helsinkiin. Helsingissä asumisen lisäksi keskitytään myös puiseen toimistorakentamiseen. Esimerkiksi Wood City -puukortteli täydentyy toisella toimistotalolla suunnitellun hotellin sijaan”, Petri Heino kuvaa.Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2022. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Tietojen ajantasaisuus on pyritty varmistamaan kunnilta. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen.Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa. Hankekannassa ei esitetä jo toteutuneita kohteita.Hankeikkuna.fi: Suomalainen puukerrostalokanta. Suunnitteilla ja rakenteilla olevat suomalaiset puukerrostalohankkeet, 6/2022 (pdf)

Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappaletta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.

Lähde: ym.fi