NordenBladet — Euroopan komissio hyväksyi helmikuun alussa EU:n uuden standardointistrategian ja antoi samassa yhteydessä ehdotuksen standardointiasetuksen muuttamisesta. Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle tänään 17.3. tietoa sekä strategiasta että standardointiasetuksen muuttamisesta ja Suomen kannoista niihin.Euroopan unionissa on valmisteltu uusi standardointistrategia, jolla pyritään parantamaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän toimivuutta ja edistämään standardien hyödyntämistä erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation tukena. Asetusehdotuksen tavoitteena on muuttaa päätöksentekoa eurooppalaisesta standardoinnista siten, että standardeilla voidaan aiempaa paremmin huomioida esimerkiksi eurooppalaiset arvot.Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle tänään 17.3. tietoa standardointistrategiasta, siihen liittyvästä standardointiasetuksen muutosehdotuksesta sekä Suomen kannoista niihin. Eduskunnalle toimitettiin standardointistrategiaa koskeva E-kirjelmä ja standardointiasetuksen muutosta koskeva U-kirjelmä.Standardit ovat yhteisesti sovittuja vaatimuksia tai suosituksia esimerkiksi tuotteille ja palveluille. Ne lisäväät tuotteiden ja palveluiden laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta. EU:n uuden standardointistrategian tavoitteena on varmistaa, että standardit vastaavat muuttuvan maailman tarpeisiin ja että standardeja hyödynnetään mahdollisimman hyvin EU:n kilpailukyvyn tukena. Uudessa standardointistrategiassa on huomioitu myös standardien merkitys elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle sekä tavoite eurooppalaisen standardoinnin kansainvälisestä johtajuudesta. Hyvin toimivalla standardoinnilla tuetaan EU:n sisämarkkinoiden toimintaaSuomi suhtautuu standardointistrategiaan sekä standardointiasetuksen muutosehdotukseen pääosin myönteisesti. Hyvin toimivalla ja tehokkaalla standardointijärjestelmällä edistetään standardien vaikuttavuutta ja tuetaan sisämarkkinoiden toimintaa sekä siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta. Standardointiasetuksen muutosehdotus tukee strategian tavoitetta kehittää eurooppalaista standardointia.Strategian yhtenä tavoitteena on vahvistaa EU:n roolia kansainvälisen tason standardoinnissa. Johtajuus kansainvälisessä standardoinnissa on erittäin kilpailtua. Uuden standardointistrategian mukaan standardointia on ryhdyttävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin EU:lle keskeisillä aloilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta ajokorttilain muuttamisesta. Lakiluonnoksesta saa hyvän käsityksen asian taustasta ja keskeisistä ehdotuksista. Eri sääntelyvaihtoehtoja on kuvattu monipuolisesti, mikä on myönteistä. Vaikutuksia on käsitelty pääosin perusteellisesti, mutta epävarmuuksia ei ole otettu riittävästi huomioon yksityiskohtaisemmissa arvioinneissa. Liikenneturvallisuuden edistämisen hyödyistä ja esitysluonnoksen riskeistä tulisi antaa suuntaa antavat arviot.Muutoksen jälkeen entistä useampi 17-vuotias voi saada ajo-oikeuden. Lakiehdotuksesta saa käsityksen, että ajo-oikeuden rajoituksen noudattamisen ja alaikäisen kuljettajan tunnuksen käytön toteutuminen sekä näiden valvonnan tehokkuuteen liittyy epävarmuuksia. Lakiehdotuksessa tulisikin tarkentaa, mitä riskejä liikenneturvallisuudelle esitetystä muutoksesta voisi aiheutua. Vaikutuksia nuoriin ja liikenneturvallisuuteen tulisi arvioida laajemmin. Arvioinnissa tulisi ottaa tarkemmin huomioon nuorten käyttäytymiseen liittyvät tekijät ja epävarmuudet.Arviointineuvosto pitää puutteena, että lakiehdotuksessa ei ole käsitelty vaikutuksia julkiseen talouteen. Arviointineuvoston käsityksen mukaan tieliikenneonnettomuuksista aiheutuneet kuolemat ja vakavat ja lievät loukkaantumiset maksavat melko paljon yhteiskunnan eri osapuolille. Lain tavoitteena on edistää nuorten liikenneturvallisuutta. Lakiehdotukseen tulisi lisätä arvio nuorten tieliikenneonnettomuuksien kustannuksista ja suuntaa antava arvio nuorten liikenneturvallisuuden edistymisen hyödyistä. Lakiluonnoksen vaikutukset kohdistuvat nuoriin, mutta nuoria itseään ei ole kuultu tai nuorten mielipidettä ei ole selvitetty esityksen valmistelussa. Epäselväksi jää, olisiko nuorilta itseltä voitu saada arvokasta tietoa nuorten liikennekäyttäytymisestä ja liikenneturvallisuutta heikentävistä ja parantavista tekijöistä.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että lakiehdotuksessa on tunnistettu tarve vaihtoehtoisille sääntelykeinojen hyödyntämiselle ja lisäksi kuvattu laajasti erilasia säätelyvaihtoehtoja.Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu ajokorttilain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero LVM017:00/2021).Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 17.3.2022 asetuksen sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025. Tavoitteena on edistää näiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä tukemalla lataus- ja kaasuntankkausverkon laajentamiseen liittyviä investointeja.Valtion vuoden 2022 talousarviossa tähän tarkoitukseen on varattu 13,2 miljoonaa euroa kolmen vuoden siirtomäärärahana. Vuosina 2022–2023 tukea myönnetään osana Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Sen jälkeen rahoitus perustuu mahdolliseen kansalliseen rahoitukseen, josta päätetään valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa.Asetuksen sisältö vastaa hyvin pitkälti aikaisemman, vuosina 2018-2021 toteutetun tukiohjelman asetusta. Infrastruktuurituki myönnetään jatkossakin tarjouskilpailun perusteella, ja Energiavirasto jatkaa valtionapuviranomaisena. Tuen kohteena ovat sähköajoneuvojen latausverkostoon sekä kaasu- ja vetyajoneuvojen tankkausverkostoihin liittyvät investoinnit. Asetus on annettu valtionavustuslain nojalla.Infrastruktuurituki edistää fossiilittoman liikenteen tiekartan ja Suomen elpymys- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa, ja siten liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan Irtautuminen fossiilisesta bensiinistä ja dieselistä ja siirtyminen muihin käyttövoimiin liikenteessä edellyttää koko maan kattavaa sähköajoneuvojen julkista latausverkkoa sekä kaasuajoneuvojen tankkausinfraa. On arvioitu, että infrastruktuuritukia tarvitaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen sähkö- ja kaasuajoneuvojen lukumäärät voisivat jo mahdollistaa infran rakentamisen kokonaan markkinaehtoisesti.Tarjouskilpailulla etsitään parhaat investointihankkeet viidessä eri kategoriassaEnergiaviraston järjestämällä tarjouskilpailulla etsitään kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat investointihankkeet. Saadut tarjoukset ryhmitellään viiteen eri ryhmään, joissa ne kilpailevat keskenään. Ryhmät ovat: Ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1)Paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2)Paineistetun biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3)Nesteytetyn biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4)Uusiutuvan vedyn tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 5). Tukea myönnetään vertailussa kunkin ryhmän parhaiten menestyneille tarjouksille kyseiselle ryhmälle kohdennetun määrärahan puitteissa.  Tukiohjelmaan sisältyy useita ehtoja ja rajoituksia, joilla varmistetaan tarjouskilpailun onnistuminen ja optimaalinen tulos. Tavoitteena on myös rajoittaa tukiohjelman kilpailua ja markkinoita vääristävä vaikutus mahdollisimman vähäiseksi. Asetus on voimassa 17.3.2022–31.12.2025. Paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden (ryhmä 2) ja biokaasun tankkauspisteiden (ryhmät 3 ja 4) osalta tukiohjelma on notifioitava ennakkoon komissiolle, Siten asetus tulee näiden ryhmien osalta voimaan vasta komission hyväksynnän jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 17.3.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto esitti muutoksia huumausainelakiin ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin. Esityksessä ehdotetaan lupamenettelyjen selkeyttämistä ja keventämistä esimerkiksi humanitaarisissa kriisitilanteissa. Huumaantumistarkoituksessa käytettävät DMT:tä sisältävät kasvijauheet, -rouheet ja -valmisteet halutaan kieltää.Esityksellä selkeytetään ja kevennetään huumausaineiden lupasääntelyä tietyiltä osin. Osa välttämättömistä kipulääkkeistä on myös huumausainevalvonnassa, jolloin niitä koskevat useat lupamenettelyt. Näiden valmisteiden lupamenettelyjä kevennettäisiin ja joudutettaisiin jatkossa erityisissä humanitaarisissa kriisitilanteissa. Tuonti- ja vientilupaa ei jatkossa myöskään vaadittaisi sellaisille lääkevalmisteille, jotka sisältävät vain Suomessa huumausaineeksi luokiteltua ainetta ja joihin voi liittyä aineen laajaan lääkinnälliseen käyttöön nähden vain vähäisenä pidettävä väärinkäytön vaara. Näin voitaisiin paremmin varmistaa, että lääkeaineiden saatavuus sekä niiden valvonta ovat tasapainossa. Valtioneuvoston asetukseen lisättäisiin jatkossa tarkennus siitä, mitä aineita sisältäviä valmisteita tämä voisi koskea. Tähän asti kansainvälisesti huumeeksi luokiteltua DMT:tä eli dimetyylitryptamiinia sisältävät kasvivalmisteet, -jauheet ja -liuokset eivät ole lain mukaan täysin yksiselitteisesti olleet huumeita, vaikka niitä käytetään huumausaineiden tavoin päihdyttävien vaikutusten vuoksi. Lakimuutoksen avulla estettäisiin tällaisten valmisteiden pääsy markkinoille myös tilanteessa, jossa on epäselvää, onko valmiste peräisin kasvista. Suomeen on tuotu esimerkiksi DMT:tä sisältävän Mimosa hostilis -kasvin juurikaarnaa. Esityksessä on myös muutos sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin. Muutoksella parannettaisiin henkilötietojen suojaa huumausainelain mukaisessa valvonnassa. Myös huumausainelakiin tehtäisiin henkilötietojen käsittelyyn liittyviä täsmennyksiä.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Hampun viljelyn ja hamppulajikkeiden kasvinjalostuksen sääntelystä laaditaan erillinen hallituksen esitys, joka annetaan myös mahdollisimman pian. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitystä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.Hallituksen esitys huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksen mukaan työeläkevakuutusyhtiöiden liikekulut kattavan työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosan määrittely voitaisiin jatkossa tehdä yhtiökohtaisesti. Ehdotetuilla lakimuutoksilla mahdollistettaisiin lisäksi vanhuuseläkevastuiden joustaminen alaspäin. Tämä mahdollistaisi hyvien sijoitustuottojen tavoittelun myös heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa.Ehdotetuilla muutoksilla täsmennettäisiin periaatteita, joiden mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voisi vahvistaa työeläkevakuutusyhtiöiden välille eroja työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosaan liittyviin laskuperusteisiin. Hoitokustannusosa olisi laadittava turvaavuusperiaatteen mukaisesti siten, että työntekijöiden työeläketurvan hoidosta ja eläkkeensaajien palveluista syntyvät kustannukset tulevat katettua. Erot työeläkevakuutusyhtiöiden hoitokustannusosassa voisivat lisätä työeläkejärjestelmän hoidon tehokkuutta työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailua edistämällä. Ehdotettu muutos toisi työeläkevakuutusmaksuun ja erityisesti hoitokustannusosaan ja asiakashyvityksiin selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Ehdotetulla muutoksella mahdollistettaisiin lisäksi vanhuuseläkevastuiden joustaminen alaspäin poikkeuksellisen heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Lakimuutos mahdollistaisi hyvien sijoitustuottojen tavoittelun pitkäjänteisellä sijoitustoiminnalla myös heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Tämä tukisi työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksen kestävyyden vahvistamista.Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä lakiteknisiä tarkennuksia työntekijän eläkelakiin sekä eläkesäätiöistä ja kassoissa annettuun lakiin. Esitetyt lakimuutokset eivät vaikuta eläkkeiden määräytymiseen.Lait tulisivat voimaan 1.6.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 17.3.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön viestintäjohtajan virkaan Jussi Salmen 1.5.2022-30.4.2027 väliseksi ajaksi.Viestintäjohtaja johtaa tulosaluetta, joka vastaa ympäristöministeriön viestinnän strategisuudesta ja vaikuttavuudesta yhteistyössä ministeriön osastojen ja tulosalueiden kanssa. Viestinnän tulosalue vastaa myös ministeriön viestintäyhteistyöstä muun ympäristöhallinnon ja valtioneuvoston kanssa.Viestintäjohtajan virkaan nimitetty Jussi Salmi on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2007 alkaen viestintäpäällikkönä, viestintäjohtajana (2011-2016) ja tieto- ja viestintäjohtajana (2016-2021). Aiemmin Salmi on työskennellyt mm. YK:ssa, viestintävirastossa, Helsingin kaupungilla ja Yleisradiossa.Viestintäjohtajan virkaa haki yhteensä 12 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen sote-ministerityöryhmä on kokouksessaan 17.3.2022 päättänyt, että Kaakkois-Suomen lääkärihelikopteritukikohdan rakentamisessa voidaan edetä aiemman hallituksen linjauksen mukaisesti. Kaakkois-Suomen tukikohta rakennetaan Utin lentokentän yhteyteen Kouvolaan.Kaakkois-Suomen tukikohdan valmistelussa ilmeni, että alkuperäinen tonttipaikka ei soveltunut toimintaan ilmailuturvallisuuden riskien takia, erityisesti lääkärihelikopteritoiminnan ja laskuvarjohyppytoiminnan yhteen sovittamiseen liittyen. Utin lentoasemalla toteutetaan aktiivista laskuvarjohyppytoimintaa. Lääkärihelikopterin tukikohdasta tehtiin useita selvityksiä, ja niiden tuloksena voidaan tukikohdan rakentamisessa edetä. Lääkärihelikopteritukikohtien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtion erillisyhtiö FinnHEMS, joka on nyt saanut tehtäväksi aloittaa Utin tukikohdan rakentamisen prosessi tarvittavine valmisteluineen välittömästi. On olennaista, että tukikohta palvelee koko Kaakkois-Suomea ja sen toiminta kytkeytyy alueen eri sairaanhoitopiirien ensihoitojärjestelmään.Eduskunnan oikeusasiamies katsoi aiemmin, että nykyisillä tukikohdilla ei kyetä tarjoamaan yhdenvertaista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikkialle Suomessa. Suurimmat kipupisteet ovat olleet Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Edellisen hallituksen linjaus oli, että lääkärihelikopterien uudet tukikohdat perustettaisiin Seinäjoelle ja Kouvolaan. Pohjanmaan tukikohta Seinäjoella on jo rakenteilla ja lääkärihelikopteritoiminnan on arvioitu alkavan tämän vuoden syksyllä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla toimia pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lisäksi se valmistelee toimenpidekokonaisuuden, jolla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.Hallitukseen 10. maaliskuuta perustettu varautumisen ministerityöryhmä kokoontui ensimmäiseen viralliseen kokoukseensa 17. maaliskuuta. Ministerityöryhmä käsitteli tilannekatsauksen lisäksi muun muassa maatalouden huoltovarmuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kiireellisten hankintojen käynnistämistä.Varautumisen ministerityöryhmä ohjaa varautumista, joka liittyy Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksiin. Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Annika Saarikko. Toimia maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksiHallitus valmistelee kiireisellä aikataululla Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi toimia, jotka lisäävät tukea kotimaiselle ruoantuotannolle akuutissa tilanteessa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Kokonaisuus sisältää nopeavaikutteisia tukimuotoja tilojen maksuvalmiuden tukemiseksi sekä toimia, joilla vauhditetaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiilisista tuotantopanoksista. Toimenpiteet ja niiden budjettivaikutukset yksilöidään ja täsmennetään kevään 2022 lisätalousarvioesitykseen sekä vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmaan.Toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksiHallitus valmistelee energiaomavaraisuuden ja toimitusvarmuuden lisäämiseksi merkittävän kokonaisuuden, jolla vauhditetaan nopealla aikataululla siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Toimilla lisätään kotimaista energiantuotantoa, tuetaan fossiilista energiaa korvaavan uuden teknologian hyödyntämistä, parannetaan kaasun huoltovarmuutta ja lisätään energiatehokkuutta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi