NordenBladet —Valtioneuvosto määräsi uuden apulaisosastopäällikön torstaina 17. maaliskuuta. Juha Savolainen Valtioneuvosto nimitti Juha Savolaisen ulkoasiainneuvoksen virkaan 11.4.2022 lukien ja määräsi hänet ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 11.4.2022–31.8.2026.Savolainen siirtyy apulaisosastopäällikön tehtävään Afrikan ja Lähi-Idän osastolta, jossa hän on työskennellyt eteläisen ja läntisen Afrikan yksikönpäällikkönä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli päällikkönä konsuliasiainyksikössä vuosina 2016–2018. Savolaisella on lisäksi työkokemusta ulkoministeriöstä Aasian ja Amerikan osastolta ja kansainvälisen kaupan osastolta sekä ulkomaanedustustoista Pretoriassa ja Brasíliassa.Ulkoministeriön palvelukseen Savolainen on tullut vuonna 2002. Hänellä on Master of Public Affairs-tutkinto.
NordenBladet —EU:n sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027 on asetettu ohjelmien seurantakomiteat. Seurantakomiteoiden keskeisenä tehtävänä on tarkastella edistymistä rahastojen ohjelmien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa sekä ohjelmien tulosten arvioinnissa. Valtioneuvosto asetti seurantakomiteat istunnossaan 17.3.2022.EU:n sisäasioiden rahastoja ohjelmakaudella 2021-2027 ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF, sisäisen turvallisuuden rahasto ISF sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI. Kullakin rahastolla on oma seurantakomitea.Seurantakomiteat hyväksyvät hankkeiden valinnassa käytettävät perusteet ja menetelmät, ohjelman vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen, arviointisuunnitelman sekä ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset.Seurantakomiteat osallistuvat ohjelmien toimeenpanosuunnitelmien valmisteluun, muuttamiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.Seurantakomiteoiden jäseninä rahastojen toimialojen kannalta keskeisiä kumppaneita Kunkin rahaston seurantakomitean jäsenet edustavat rahaston ohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä tahoja kuten ministeriöitä, virastoja, keskus- ja aluehallinnon virastoja, kansalaisjärjestöjä ja työmarkkinajärjestöjä.Euroopan komissio osallistuu seurantakomiteoiden työhön neuvonantajan ominaisuudessa. Lisäksi asiaankuuluvat EU:n erillisvirastot voivat osallistua seurantakomiteoiden työhön.Seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset järjestetään huhtikuussa 2022.Seurantakomiteoiden toimikausi jatkuu koko ohjelmakauden. Toimikausi päättyy, kun Euroopan komissio on hyväksynyt rahaston ohjelman viimeisen vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen.EU:n sisäasioiden rahastojen hallintoviranomainen sisäministeriö käynnistää uusien rahastojen haut alustavasti toukokuussa.
NordenBladet —Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 17. maaliskuuta 2022 päättänyt olla ottamatta tutkittavakseen ratkaisun, joka koski väitettyä syrjintää valittajan hakiessa työntekijän oleskelulupaa.Valittaja saapui Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakijana. Maahanmuuttovirasto hylkäsi vuonna 2018 valittajan hakemuksen työntekijän oleskeluluvasta, sillä valittaja ei pystynyt todistamaan henkilöllisyyttään. Koska valittajalle ei myönnetty oleskelulupaa, hänelle ei myönnetty myöskään muukalaispassia. Valittaja valitti viraston päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Valittaja kertoi joutuneensa irtisanoutumaan vakituisesta työstään.Valittaja katsoi, että asiassa on loukattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 14 (syrjinnän kielto) luettuna yhdessä artiklan 8 (oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta) kanssa sekä 12. pöytäkirjan artiklaa 1 (kaikkinaisen syrjinnän kielto). Valittaja katsoi häntä syrjityn, koska Somalian kansalaiset eivät voi saada työntekijän oleskelulupaa, sillä Somalian passia ei Suomessa lähtökohtaisesti hyväksytä, ja koska Somalian kansalaiset eivät myöskään voi saada muukalaispassia, sillä heille ei myönnetä työntekijän oleskelulupaa.EIT toteaa, että Suomen lainsäädäntö edellyttää kaikkia työntekijän oleskelulupaa hakevien todistavan henkilöllisyytensä. EIT katsoo, ettei Euroopan ihmisoikeussopimus edellytä mahdollisuutta poiketa tästä vaatimuksesta, sillä sopimus ei takaa oikeutta työhön. EIT katsoo niin ikään, että vaatimus henkilöllisyyden todistamisesta on vaatimuksena sillä tavalla tasapuolinen, että se kohtelee kaikkia samalla tavalla riippumatta heidän kansallisuudestaan.Mitä tulee epäsuoraan syrjintään ja siihen, ettei Somalian passia lähtökohtaisesti hyväksyttäisi henkilöllisyystodistuksiksi, EIT huomauttaa, ettei valittaja ole tukeutunut Somalian passiin hakiessaan oleskelulupaa. EIT toteaa, että käsillä olevan asian ydin on siinä, ettei valittaja ole todistanut henkilöllisyyttään. Tältä osin EIT hyväksyy Suomen perustelut siitä, että vaatimuksella henkilöllisyyden todistamisesta työntekijän oleskelulupaa hakiessa on yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät kohtuulliset perusteet. Päätös on luettavissa EIT:n verkkosivuilla.
NordenBladet —Sisäministeriö on yhteistyössä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa koonnut muistion asioista, jotka liittyvät Ukrainasta paenneiden oleskeluun Suomessa. Muistio on tarkoitettu ohjeeksi erityisesti viranomaisten käyttöön. Sen pohjalta viranomaiset voivat myös laatia tarkempaa ohjeistusta esimerkiksi asiakkaille ja kunnille.Ukrainasta paenneilla on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua, joka otettiin EU:ssa ensimmäistä kertaa käyttöön 4.3. Samalla kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa myönnetään tilapäiseen suojeluun perustuvia oleskelulupia.Viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä avoimien kysymyksien selvittämiseksi. Muistiossa selvennetään tilapäisen suojelun myöntämiseen liittyviä menettelyitä sekä oikeuksia ja etuuksia, joita tilapäistä suojelua saaville kuuluu. Yhteen koottu tieto myös tukee mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistamista ja ratkaisujen löytämistä.Tietoa oikeuksista ja etuuksista on koottu nykyisen lainsäädännön pohjaltaTilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa, mutta he voivat halutessaan järjestää asumisensa myös itse. He saavat vastaanottokeskusten järjestäminä suurimman osan tarvitsemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan vastaanottorahalla, jos he ovat tuen tarpeessa. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä työtä heti oleskeluluvan myöntämisen jälkeen. Tilapäistä suojelua saavat käyttävät myös joitakin julkisen palvelujärjestelmän tuottamia palveluita, kuten esimerkiksi perusopetusta, erikoissairaanhoitoa, kiireellisiä sosiaalihuollon palveluita ja työllisyyspalveluita. Muistiossa käsitellään tilapäistä suojelua saavien oikeuksia erilaisten palveluiden ja etuuksien käyttöön sekä näiden järjestämis- ja kustannusvastuita tämän hetkisen lainsäädännön pohjalta.Ukrainasta paenneilla on edelleen mahdollisuus hakea myös muita oleskelulupia, eivätkä kaikki tulijat välttämättä halua hakeutua suojelun piiriin. Muistio kattaakin myös muihin oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi muistiossa käsitellään oleskelua ilman erillistä oleskelulupaa. Ukrainan kansalaiset voivat saapua Suomeen ja oleskella Suomessa kolmen kuukauden ajan viisumivapaasti, jos heillä on tähän oikeuttava biometrinen passi.Muistiota päivitetään ja kohdennettua ohjeistusta laaditaan tarpeen mukaanMuistion laatimiseen ovat osallistuneet sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maahanmuuttovirasto, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Digi- ja väestötietovirasto ja Kela.Muistiota päivitetään sitä mukaa, kun tarkentavaa ohjeistusta valmistuu viranomaisten välisessä yhteistyössä. Keskustelu ohjeistuksen tarpeista jatkuu sisäministeriön asettamassa koordinaatioryhmässä. Työhön osallistuvat viranomaiset välittävät tiedon päivityksistä ja lisäohjeistuksista sidosryhmilleen. Kulloinkin ajantasainen versio on saatavilla koordinaatioryhmän verkkosivulta.
NordenBladet —Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valtioneuvosto on käynnistänyt ajankohtaisselonteon valmistelun, missä arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen turvallisuus- ja toimintaympäristön muutosta ja sen seurauksia Suomelle.Selonteko käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.Valtioneuvosto on asettanut selonteon valmistelemiseksi koordinaatioryhmän, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerin johtama koordinaatioryhmä sovittaa yhteen selonteon eri osa-alueita, jotka koskevat usean eri ministeriön hallinnonalaa. Koordinaatioryhmässä on kaikkien hallitusryhmien edustus. Ulkoministeri Haavisto johtaa myös ulkoministeriön työryhmää selonteon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten osioiden valmistelemiseksi. Työryhmässä on mukana edustus myös tasavallan presidentin kansliasta, valtioneuvoston kansliasta ja puolustusministeriöstä. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) sekä varautumisen, oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden, digitalisaation ja julkisen kehittämisen ministeriryhmät käsittelevät omien vastuualueidensa asioita. Valtioneuvoston selonteko on määrä antaa eduskunnalle huhtikuun alkupuolella. Eduskunnan odotetaan käyvän selonteon pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan keskustelun.
NordenBladet —Valtioneuvosto hyväksyi 17. maaliskuuta yleisistunnossaan periaatepäätöksen tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi valtionhallinnossa. Periaatepäätös toimeenpanee osaltaan hallitusohjelman tietopoliittisia tavoitteita.Suomi on tiedon hyödyntämisen kärkimaita, mutta kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Periaatepäätöksellä ja sen toimeenpanolla tavoitellaan tilannetta, jossa kaikilla valtionhallinnon organisaatioilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen. Samojen tavoitteiden toivotaan leviävän myös muuhun julkiseen hallintoon.Digitalisaatio nähdään usein puhtaasti teknologian kehityksenä. Teknologia ei kuitenkaan riitä yksin: muutos on mahdollinen, kun teknologiaan yhdistetään tieto. Hyvin hallittu ja tunnettu tieto luo pohjan, jonka päälle rakennetaan teknologian avulla uusia palveluita tai järjestetään toimintaa muuten uudella tavalla. Palveluiden sujuvoittaminen, tehokkuuden lisääminen tai automaatio nojaavat kaikki tietoon. Periaatepäätökseen kerätyt toimet poistavat näiden saavuttamisen esteitä.”Kriiseissä korostuu luotettavan tiedon merkitys ja erityisesti oikea-aikaisen tiedon arvo. Viime aikoina hallituksen päätöksenteossa kattavat, ajantasaiset tiedot ovat olleet avainasemassa. Pohjaa tälle rakennetaan niin sanottuina normaaliaikoina,” toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Tieto on myös strateginen voimavara, mikä asettaa korkeita vaatimuksia tiedon suojaamiselle. Tiedon väärinkäyttöä pitää estää usein keinoin. Tiedon laatu ja monet muut tekijät nostavat sen arvoa ja käytettävyyttä. Periaatepäätöksen linjauksissa haetaan tavoitteiden välistä tasapainoa.”Emme voi valita vain yhtä näkökulmaa, vaan kehittämisessä on huomioitava ja tasapainoiltava erilaisten näkökulmien kanssa. Painopisteet toki vaihtelevat tilanteesta toiseen,” korostaa ministeri Paatero. Strategiset tavoitteet muodostavat periaatepäätöksen rungonPeriaatepäätös sisältää tietopolitiikan strategiset tavoitteet, jotka on jaettu neljään eri teemakokonaisuuteen:ohjaus, koordinaatio ja yhteistyöstrategia ja toimintatiedon hallintamahdollistajat.Kunkin teeman alle on kuvattu sen sisältämät strategiset tavoitteet. Tavoitteet on jaettu päätavoitteeseen ja sitä tukeviin alatavoitteet. Lisäksi on kuvattu tavoitteen toteutumisella tavoitellut pitkän aikavälin vaikutukset.Valtionhallinnolle on laadittu tavoitteiden toimeenpanon tueksi ensimmäinen versio toimenpiteiden tiekartasta. Tavoitteena on laatia aluksi toimet viiden vuoden ajalle. Valtiovarainministeriö käynnistää tiekartan valmistelun, mutta tiekartan tarkemmasta valmistelusta, käsittelystä ja muista menettelyistä sovitaan erikseen periaatepäätöksen pohjalta.
NordenBladet —Euroopan komissio hyväksyi helmikuun alussa EU:n uuden standardointistrategian ja antoi samassa yhteydessä ehdotuksen standardointiasetuksen muuttamisesta. Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle tänään 17.3. tietoa sekä strategiasta että standardointiasetuksen muuttamisesta ja Suomen kannoista niihin.Euroopan unionissa on valmisteltu uusi standardointistrategia, jolla pyritään parantamaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän toimivuutta ja edistämään standardien hyödyntämistä erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation tukena. Asetusehdotuksen tavoitteena on muuttaa päätöksentekoa eurooppalaisesta standardoinnista siten, että standardeilla voidaan aiempaa paremmin huomioida esimerkiksi eurooppalaiset arvot.Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle tänään 17.3. tietoa standardointistrategiasta, siihen liittyvästä standardointiasetuksen muutosehdotuksesta sekä Suomen kannoista niihin. Eduskunnalle toimitettiin standardointistrategiaa koskeva E-kirjelmä ja standardointiasetuksen muutosta koskeva U-kirjelmä.Standardit ovat yhteisesti sovittuja vaatimuksia tai suosituksia esimerkiksi tuotteille ja palveluille. Ne lisäväät tuotteiden ja palveluiden laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta. EU:n uuden standardointistrategian tavoitteena on varmistaa, että standardit vastaavat muuttuvan maailman tarpeisiin ja että standardeja hyödynnetään mahdollisimman hyvin EU:n kilpailukyvyn tukena. Uudessa standardointistrategiassa on huomioitu myös standardien merkitys elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle sekä tavoite eurooppalaisen standardoinnin kansainvälisestä johtajuudesta. Hyvin toimivalla standardoinnilla tuetaan EU:n sisämarkkinoiden toimintaaSuomi suhtautuu standardointistrategiaan sekä standardointiasetuksen muutosehdotukseen pääosin myönteisesti. Hyvin toimivalla ja tehokkaalla standardointijärjestelmällä edistetään standardien vaikuttavuutta ja tuetaan sisämarkkinoiden toimintaa sekä siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta. Standardointiasetuksen muutosehdotus tukee strategian tavoitetta kehittää eurooppalaista standardointia.Strategian yhtenä tavoitteena on vahvistaa EU:n roolia kansainvälisen tason standardoinnissa. Johtajuus kansainvälisessä standardoinnissa on erittäin kilpailtua. Uuden standardointistrategian mukaan standardointia on ryhdyttävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin EU:lle keskeisillä aloilla.
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta ajokorttilain muuttamisesta. Lakiluonnoksesta saa hyvän käsityksen asian taustasta ja keskeisistä ehdotuksista. Eri sääntelyvaihtoehtoja on kuvattu monipuolisesti, mikä on myönteistä. Vaikutuksia on käsitelty pääosin perusteellisesti, mutta epävarmuuksia ei ole otettu riittävästi huomioon yksityiskohtaisemmissa arvioinneissa. Liikenneturvallisuuden edistämisen hyödyistä ja esitysluonnoksen riskeistä tulisi antaa suuntaa antavat arviot.Muutoksen jälkeen entistä useampi 17-vuotias voi saada ajo-oikeuden. Lakiehdotuksesta saa käsityksen, että ajo-oikeuden rajoituksen noudattamisen ja alaikäisen kuljettajan tunnuksen käytön toteutuminen sekä näiden valvonnan tehokkuuteen liittyy epävarmuuksia. Lakiehdotuksessa tulisikin tarkentaa, mitä riskejä liikenneturvallisuudelle esitetystä muutoksesta voisi aiheutua. Vaikutuksia nuoriin ja liikenneturvallisuuteen tulisi arvioida laajemmin. Arvioinnissa tulisi ottaa tarkemmin huomioon nuorten käyttäytymiseen liittyvät tekijät ja epävarmuudet.Arviointineuvosto pitää puutteena, että lakiehdotuksessa ei ole käsitelty vaikutuksia julkiseen talouteen. Arviointineuvoston käsityksen mukaan tieliikenneonnettomuuksista aiheutuneet kuolemat ja vakavat ja lievät loukkaantumiset maksavat melko paljon yhteiskunnan eri osapuolille. Lain tavoitteena on edistää nuorten liikenneturvallisuutta. Lakiehdotukseen tulisi lisätä arvio nuorten tieliikenneonnettomuuksien kustannuksista ja suuntaa antava arvio nuorten liikenneturvallisuuden edistymisen hyödyistä. Lakiluonnoksen vaikutukset kohdistuvat nuoriin, mutta nuoria itseään ei ole kuultu tai nuorten mielipidettä ei ole selvitetty esityksen valmistelussa. Epäselväksi jää, olisiko nuorilta itseltä voitu saada arvokasta tietoa nuorten liikennekäyttäytymisestä ja liikenneturvallisuutta heikentävistä ja parantavista tekijöistä.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että lakiehdotuksessa on tunnistettu tarve vaihtoehtoisille sääntelykeinojen hyödyntämiselle ja lisäksi kuvattu laajasti erilasia säätelyvaihtoehtoja.Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu ajokorttilain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero LVM017:00/2021).Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Valtioneuvosto antoi 17.3.2022 asetuksen sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025. Tavoitteena on edistää näiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä tukemalla lataus- ja kaasuntankkausverkon laajentamiseen liittyviä investointeja.Valtion vuoden 2022 talousarviossa tähän tarkoitukseen on varattu 13,2 miljoonaa euroa kolmen vuoden siirtomäärärahana. Vuosina 2022–2023 tukea myönnetään osana Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Sen jälkeen rahoitus perustuu mahdolliseen kansalliseen rahoitukseen, josta päätetään valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa.Asetuksen sisältö vastaa hyvin pitkälti aikaisemman, vuosina 2018-2021 toteutetun tukiohjelman asetusta. Infrastruktuurituki myönnetään jatkossakin tarjouskilpailun perusteella, ja Energiavirasto jatkaa valtionapuviranomaisena. Tuen kohteena ovat sähköajoneuvojen latausverkostoon sekä kaasu- ja vetyajoneuvojen tankkausverkostoihin liittyvät investoinnit. Asetus on annettu valtionavustuslain nojalla.Infrastruktuurituki edistää fossiilittoman liikenteen tiekartan ja Suomen elpymys- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa, ja siten liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan Irtautuminen fossiilisesta bensiinistä ja dieselistä ja siirtyminen muihin käyttövoimiin liikenteessä edellyttää koko maan kattavaa sähköajoneuvojen julkista latausverkkoa sekä kaasuajoneuvojen tankkausinfraa. On arvioitu, että infrastruktuuritukia tarvitaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen sähkö- ja kaasuajoneuvojen lukumäärät voisivat jo mahdollistaa infran rakentamisen kokonaan markkinaehtoisesti.Tarjouskilpailulla etsitään parhaat investointihankkeet viidessä eri kategoriassaEnergiaviraston järjestämällä tarjouskilpailulla etsitään kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat investointihankkeet. Saadut tarjoukset ryhmitellään viiteen eri ryhmään, joissa ne kilpailevat keskenään. Ryhmät ovat: Ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1)Paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2)Paineistetun biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3)Nesteytetyn biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4)Uusiutuvan vedyn tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 5). Tukea myönnetään vertailussa kunkin ryhmän parhaiten menestyneille tarjouksille kyseiselle ryhmälle kohdennetun määrärahan puitteissa. Tukiohjelmaan sisältyy useita ehtoja ja rajoituksia, joilla varmistetaan tarjouskilpailun onnistuminen ja optimaalinen tulos. Tavoitteena on myös rajoittaa tukiohjelman kilpailua ja markkinoita vääristävä vaikutus mahdollisimman vähäiseksi. Asetus on voimassa 17.3.2022–31.12.2025. Paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden (ryhmä 2) ja biokaasun tankkauspisteiden (ryhmät 3 ja 4) osalta tukiohjelma on notifioitava ennakkoon komissiolle, Siten asetus tulee näiden ryhmien osalta voimaan vasta komission hyväksynnän jälkeen.
Juha Savolainen Valtioneuvosto nimitti Juha Savolaisen ulkoasiainneuvoksen virkaan 11.4.2022 lukien ja määräsi hänet ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 11.4.2022–31.8.2026.Savolainen siirtyy apulaisosastopäällikön tehtävään Afrikan ja Lähi-Idän osastolta, jossa hän on työskennellyt eteläisen ja läntisen Afrikan yksikönpäällikkönä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli päällikkönä konsuliasiainyksikössä vuosina 2016–2018. Savolaisella on lisäksi työkokemusta ulkoministeriöstä Aasian ja Amerikan osastolta ja kansainvälisen kaupan osastolta sekä ulkomaanedustustoista Pretoriassa ja Brasíliassa.Ulkoministeriön palvelukseen Savolainen on tullut vuonna 2002. Hänellä on Master of Public Affairs-tutkinto.