NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt Suomen osallistumisen 700 miljoonan euron pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden InvestEU-takausohjelmaan, jolla edistetään investointeja puhtaan teknologian ratkaisuihin. Suomi sijoittaa 100 miljoonaa euroa Euroopan investointirahaston (EIR) Sustainability Guarantee -tuotteeseen, joka on rahoituslaitosten kautta välitettävä takausohjelma. Vipuvaikutuksen Suomen sijoittamalle rahoitusosuudelle arvioidaan olevan seitsenkertainen.Takausmallilla rahoitusta voidaan kohdentaa esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi rahoituksella voisi uusia rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa. Takausmalli soveltuu myös muun muassa kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen, sähköautohankintoihin sekä muihin taksonomian eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän kanssa linjassa oleviin investointikohteisiin. ”Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat kodeille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pitkällä aikavälillä myös kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen on monelle taloudellisesti mahdotonta. Nyt valmisteltu valtion lainatakausmalli mahdollistaa niin rakennusten energiatehokkuuden parantamisen kuin kestävien lämmitys- ja liikkumisvalintojen tekemisen. Samalla toimet auttavat ilmastotyössä ja fossiilisista energiamuodoista irtautumisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”InvestEU-ohjelma mahdollistaa monelle suomalaiselle yritykselle ja kotitaloudelle panostukset kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja puhtaan teknologian ratkaisuihin. Luotan vahvasti siihen, että me Suomessa osaamme täysimääräisesti hyödyntää ohjelman tarjoamat mahdollisuudet”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Lainatakausohjelmaa hallinnoivat Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.Takausohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön pankeissa vuoden 2023 alkupuolellaLainaohjelman käyttöönotto edellyttää vielä rahoitusosuus- ja takaussopimuksen allekirjoittamista Suomen ja Euroopan komission välillä. Lähipäivinä elinkeinoministeri Mika Lintilä ja valtiovarainministeri Annika Saarikko vahvistavat Suomen puolesta allekirjoituksillaan sopimukset.Rahoitusosuussopimuksen solmimisen jälkeen komissio tekee sopimuksen Euroopan investointipankkiryhmän kanssa, jonka jälkeen EIP-ryhmä puolestaan tekee sopimukset suomalaisten pankkien kanssa. Takausohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön pankeissa vuoden 2023 alkupuolella. Pankit myöntävät takauksia pk-yritysten, asunto-osakeyhtiöiden ja kotitalouksien lainoille ainakin vuoteen 2026 asti ja mahdollisesti pidempään.Suomen kokonaisvastuu lainaohjelmasta on enintään 100 miljoonaa euroaKokonaisvastuu Suomen osalta on 100 miljoonaa euroa ja mikäli se ylitettäisiin, tappiot katetaan Euroopan investointirahaston varoilla. Mikäli ohjelman tappiot jäisivät alle 100 miljoonan euron, palautuvat käyttämättä jääneet varat Suomen valtiolle. Suomen osuus jaetaan valtion budjetissa työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kesken.Lisätiedot: 
erityisasiantuntija Kati Heiska, TEM, p. 0295 064 119
neuvotteleva virkamies Tapani Kojonsaari, TEM, p. 0295 047 070
kehittämisjohtaja Juho Korpi, YM, p.  0295 250 136
elinkeinoministerin erityisavustaja Matias Ollila, p. 0295 047 412
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Heikki Isotalo, p. 040 861 7204

Valtioneuvosto on hyväksynyt Suomen osallistumisen 700 miljoonan euron pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden InvestEU-takausohjelmaan, jolla edistetään investointeja puhtaan teknologian ratkaisuihin. Suomi sijoittaa 100 miljoonaa euroa Euroopan investointirahaston (EIR) Sustainability Guarantee -tuotteeseen, joka on rahoituslaitosten kautta välitettävä takausohjelma. Vipuvaikutuksen Suomen sijoittamalle rahoitusosuudelle arvioidaan olevan seitsenkertainen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.Talousarvioesitys sisältää merkittäviä toimia ihmisten ostovoiman vahvistamiseksi. Hallitus on budjettiriihessä päättänyt muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, loppuvuonna maksettavasta ylimääräisestä lapsilisästä ja määräaikaisista korotuksista useisiin etuuksiin.Hallitus on myös linjannut toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan muun muassa erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki.Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Suomi jatkaa Ukrainan suoraa tukemista ja varautuu edelleen vastaanottamaan ja kotouttamaan sotaa Suomeen pakenevia ukrainalaisia.Talousarvioesitys sisältää myös linjauksia itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Talouskehitykseen vaikuttaa erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä kiihtynyt inflaatio. Työllisyystilanne on tästä huolimatta säilynyt hyvänä. Hallitus pitää tärkeänä edelleen jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä koulutukseen ja osaamiseen.Vuoden 2023 talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Vuodelle 2023 ehdotettu määrärahataso on 15,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee pysyvästi n. 13,9 mrd. eurolla. Vuoden 2023 osalta vaikutus on kuitenkin pienempi, n. 12,1 mrd. euroa, sillä hyvinvointialueiden tammikuun 2023 rahoitus maksetaan jo joulukuussa 2022.Hallitus päätti menoista viime keväänä hyväksytyn valtiontalouden kehyksen puitteissa.Hallitus esittää useita toimia ostovoiman tukemiseksi Hallitus esittää useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kansalaisten ostovoimaa. Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta. Vaikutukset kunnille kompensoitaisiin yhteisöveron jako-osuuden kautta.Työttömyysturvan lapsikorotukseen ehdotetaan 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euron nostoa kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin varataan yhteensä noin 49 miljoonaa euroa. Hallitus esittää myös, että lääkekattoon ei vuonna 2023 tehdä indeksikorotusta.  Lisäksi käynnistetään ulosoton suojaosaa koskeva vuoden kestävä kokeilu. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosaa takuueläkkeen tasolle.Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 52 miljoonalla eurolla.Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan, vähennys on vuonna 2023 kolmekymmentä senttiä kilometriä kohden. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain.Lisäksi syksyn lisätalousarvioesityksessä tullaan esittämään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon. Toimenpiteen kustannusvaikutus on arviolta 112 miljoonaa euroa.Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lievitetäänVenäjän sota Ukrainassa on radikaalisti muuttanut paitsi suomalaista ja eurooppalaista turvallisuusympäristöä, myös talouden tilaa ja näkymää. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Eurooppaa uhkaa perustarpeisiin – lämmitykseen, ruokaan tai kulutushyödykkeisiin – kohdistuva niukkuus, joka johtaa myös hintojen nousuun. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee välillisesti vaikuttamaan ostovoimaan sekä edellyttämään esimerkiksi sähkön säästämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä.Talous- ja lämmityssähkön kulut voidaan huomioida toimeentulotuessa ja Kela on ohjeistanut huomioimaan sähkön hinnan nousun hyväksyttävien kulujen arvioinnissa.Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa sähkön hinnan nousu uhkaa silti vaikeuttaa erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa. Vaikka hallitus ei pysty kaikkea sähkön hinnan nousua kompensoimaan, tekee se kohdennettuja toimia kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Erityisenä painopisteenä ostovoimaan liittyvissä toimissa ovatkin pienituloiset lapsiperheet.Hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Lisäksi hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkötuen joka kohdennetaan ihmisille jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti.Neljän kuukauden määräaikainen sähkövähennys valmistellaan siten, että sen arvioitu vaikutus verotuottoon on 300 miljoonaa euroa. Tarkemmat määräytymisperusteet linjataan jatkovalmistelussa, siten, että tavoitteena on vähennyksen kohdentuminen muille kun suurituloisimmille veronmaksajille.Lisäksi hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön erillisen sähkötuen kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta täysimääräisesti hyödyntää määräaikaista sähkövähennystä. Tähän varataan 300 miljoonan euron arviomääräraha.Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lieventääkseen hallitus esittää, että sähköenergian arvonlisäverokantaa alennettaisiin 10 prosenttiin joulu-huhtikuulta. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 209 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti valmistellaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely. Vero tulee määritellä siten että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Veroa ei kohdisteta ns. mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.Myös yleisen asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin tehdään muutoksia. Eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormia korotetaan 1.1.2023 alkaen nykysääntelyn mukaisesti. Energianhinnan nousun tarpeesta johtuva arvio korotustarpeesta on 57 %. Vastaavalla prosentilla korotetaan yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 1.1.2023 alkaen. Arvio lisäkustannuksista vuodelle 2023 on yhteensä noin 6,3 miljoonaa euroa.Hallitus suosittaa, että energiayhtiöt myöntävät poikkeuksellisissa energiakriisin oloissa tavanomaista pidempiä maksuaikoja suuria laskuja saaneille kuluttaja-asiakkailleen hyvää perintätapaa koskevan ohjeen mukaisesti.Sähkön korkeaan hintaan liittyviä toimia on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä löytyvissä hallituksen budjettiriihen pöytäkirjamerkinnöissä.Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksetVenäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta aiheutuvat määrärahakohdennukset vuodelle 2023 ovat kokonaisuudessaan noin 2,1 miljardia euroa. Hallitus linjasi näistä määrärahoista pääosin jo huhtikuussa 2022 kehysriihen yhteydessä ja teki niiden osalta kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen mukaiset menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina.Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä, ja se edellyttää toimenpiteitä puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin 1,0 miljardia enemmän kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Määrärahasta Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan noin 137 miljoonaa euroa ja materiaalihankintoihin noin 765 miljoonaa euroa enemmän, kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoilla muun muassa vahvistetaan puolustusvoimien henkilöstömäärää, toteutetaan materiaalihankintoja, parannetaan asevelvollisten taloudellista asemaa ja lisätään kertausharjoituksia. Myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten varusrahaa korotetaan.Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 48 miljoonaa euroa kriisinsietokyvyn ja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen sekä 163 miljoonaa euroa uusien valvontalentokoneiden hankintaan.Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä noin 59 miljoonaa euroa. Ehdotukset kohdistuvat usealle hallinnonalalle ja lukuisille eri virastoille.
Ukrainasta paenneet henkilöt ovat 28.8.2022 mennessä jättäneet Suomessa noin 37 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Maahanmuuton menoihin ehdotetaan poikkeuslausekkeen puitteissa 791 miljoonaa euroa. Määrärahatarpeeseen liittyy suurta epävarmuutta, sillä se on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään. Kokonaisuuteen liittyen kunnille ja hyvinvointialueille ehdotetaan maksettavan valtion kotoutumiskorvauksia niiden tilapäistä suojelua saavien osalta, joille on myönnetty kotikunta. Tätä varten vuodelle 2023 ehdotetaan noin 122 miljoonan euron lisäystä kotoutumiskorvauksiin ja vajaan 2 miljoonan euron lisäystä ELY-keskuksille.Ukrainalle annettavaan tukeen päätettiin hallituksen budjettineuvotteluissa ehdottaa 30 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa katettaisiin ulkoministeriön hallinnonalan olemassa olevilla määrärahoilla.   Energiaomavaraisuutta ja kestävää kasvua vahvistavaa vihreää siirtymää jatketaanHuoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan noin 241 miljoonaa euron määrärahoja. Tällaisia toimia ovat mm. maaseutuyritysten energiainvestoinnit (biokaasu), vetyhankkeet, energiatuki, sähköautojen latausinfran tuki taloyhtiöille sekä avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siirtymiseksi. Yksityistieavustuksilla pyritään puolestaan varmistamaan kotimaisen puun saatavuus. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy yhteensä 225 miljoonaa euroa valtuuksia vuodelle 2023 energiatuen, vetyhankkeiden ja akkustrategian osalta. Näistä valtuuksista aiheutuu määrärahavaikutuksia useammalle vuodelle. Keväällä päätetyn maatalouden huoltovarmuuspaketin suorat tuet ovat osa vuoden 2022 talousarviota ja maksetaan pääosin kuluvan syksyn aikana.Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoituspanostukset pysyvät korkealla tasolla edelleen vuonna 2023 ja niihin sisältyy noin 574 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman menoja. Merkittäviä lisäpanostuksia kohdistuu muun muassa uusien energiainvestointien tukemiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen sekä hoitotakuun toteutumiseen ja hoitovelan purkamiseen.Kuntien ilmastosuunnitelmien laatimisen tueksi ehdotetaan 2,8 miljoonaa euroa.Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan toimenpiteillä, jotka pohjautuvat kesäkuun alussa asetetun valtiosihteerityöryhmän esityksiin. Esitykset jakaantuvat viiteen kokonaisuuteen eli saavutettavuuteen, matkailuun, osaamisen kehittämiseen, aluekehitykseen sekä energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään.Valtiosihteerityöryhmä esitti sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin toimia. Vuoden 2023 talousarvioesitykseen ehdotetaan kaikkiaan noin 56 miljoonan euron määrärahalisäyksiä.Karjalan radan ja Savon radan investointiohjelman mukaisia hankkeita edistetään. Karjalan radan parantamishankkeeseen osoitetaan 31,1 miljoonaa euroa osana perusväylänpitoa.Vuonna 2023 toteutetaan myös tähän liittyen 13 miljoonan euron hanke Syrjäsalmen ratasillan uusimiseksi. Lisäksi alueellista kuljetustukea laajennetaan, sekä käynnistetään selvitys uuden, raaka-ainekuljetuksiin keskittyvän alueellisen väliaikaisen kuljetustuen käyttöönottamiseksi.Osaajapulaan vastaamiseksi sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseksi itäisen Suomen korkeakouluihin lisätään opiskelijapaikkoja vetovoima-aloille. Lisäksi tutkimusinfrastruktuuria vahvistetaan muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisättävällä rahoituksella. Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin ehdotetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa. Lisäksi nuorisotoiminnan tukemiseksi osoitetaan 1 miljoona euroa.Osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille helpotetaan laajentamalla tänä vuonna toimintansa aloittaneen Työkanava Oy:n toimintaa itäiseen Suomeen. Tarkoitukseen ehdotetaan 5 miljoonan euron pääomitusta.Osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi budjetissa varaudutaan käynnistämään alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu.Matkailun edistämiseen panostetaan muun muassa luonto- ja retkeilymatkailun edellytyksiä ja palveluita parantamalla. Esimerkiksi retkeilyalueiden ja kalastusmatkailun edistämiseen kohdennetaan 2 miljoonaa euroa sekä luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen 2 miljoonaa euroa. Määrärahoilla tuetaan useita eri hankkeita eri puolilla itäistä Suomea. Visit Finland -hankkeeseen varataan 2 miljoonaa euroa Suomen maakuvan vahvistamiseen ja markkinointiin. Lisäksi Visit Saimaa -hankkeelle kohdennetaan jatkorahoitusta 0,5 miljoonaa euroa EU:n aluekehitysvaroista.Kutilan kanavan hankkeeseen osoitetaan 12,5 miljoonan euron investointivaltuus. Lisäksi erämuseon investointihanketta on tarkoitus vauhdittaa.Yritysten kehittämishankkeiden valtuuteen osoitetaan 3 miljoonan euron korotus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella toimivien pk-yritysten hankkeisiin. Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on tällä hetkellä muita itäisen Suomen alueita selvästi vähäisemmät yritysten kehittämiseen osoitetut määrärahat.Hallitus päätti toimista osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamiseksiSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi hallitus on päättänyt useista eri toimista. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työskentelevän poikkihallinnollisen työryhmän ehdottamiin toimenpiteisiin varataan yhteensä 2 miljoonaa euroa.Hallitus esittää myös, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan noin 10,8 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalla on tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan 7,8 miljoonan euron lisäystä, jonka avulla on tarkoitus kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Lisäksi hoiva-avustajien koulutuksen määrärahatarpeita tullaan tarkastelemaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua.Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan myös 5,5 miljoonaa euron lisäystä ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin.Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin liittyviin harjoittelukorvauksiin ehdotetaan 12 miljoonaa euroa. Jatkossa harjoittelukorvaukset maksettaisiin valtion varoista laskennallisin perustein harjoittelun järjestäjille, kun aiemmin maksajina ovat olleet ammattikorkeakoulut.Ukrainasta sotaa paenneiden työllistymisen edellytyksiä parannetaan siten, että tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa hakeneet voivat siirtyä työllisyyden kuntakokeilujen piiriin ennen kotikuntaoikeuden saamista.Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen jatkuvatHallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.Valtion T&K-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa vuonna 2023. Summa sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt merkittävät panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen akatemian rahoitukseen.Talousarvioesitykseen sisältyy muun muassa 10 miljoonan euron valtuus EuroHPC-vastinrahoitukseen, 60 miljoonan euron valtuus Business Finlandin veturiyritysrahoitukseen, 12 miljoonaa euroa ravinnekierrätykseen liittyviin T&K-hankkeisiin, alueelliseen T&K-toimintaan 10 miljoonan euron valtuus, 5 miljoonan euroa ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen ja 7,5 miljoonaa euroa CSC:n tutkimusinfran rahoitukseen.Lisäksi valtion sektoritutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta vahvistetaan Luonnonvarakeskuksen osalta 1,5 miljoonalla eurolla ja Suomen ympäristökeskuksen osalta 1 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös aiemmin linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta vuodesta 2023 alkaen.Kuten yllä on todettu, itäiseen Suomeen osoitetaan 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.Hallitus jatkaa myös muuhun koulutukseen investoimista. Ammatillisen koulutuksen laatua vahvistetaan aiempien päätösten mukaisesti lisäämällä sen pysyvää rahoitusta 50 miljoonalla eurolla. Koulupoissaolojen ehkäisyyn kehitetty sitouttavan kouluyhteistyön malli vakiinnutetaan ja sille esitetään pysyvää 8 miljoonan euron rahoitusta. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen asteittaista toimeenpanoa jatketaan ja uudistukselle kohdennetaan 102 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Sotaa pakenevien ukrainalaisten koulutuksen tueksi varhaiskasvatukseen kohdistetaan 60 miljoonaa euroa ja perusopetuksen valmistavaan opetukseen 120 miljoonaa euroa.Indeksikorotus mukaan lukien perusopetuksen rahoitus kasvaa vuodesta 2022 vuoteen 2023 yhteensä 37 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen rahoitus 22 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoitus 53,5 miljoonaa euroa.Talousarvioesityksen määrärahat 80,5 miljardia euroaTalousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan n. 80,5 mrd. euroa, mikä on n. 15,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka siirtää menoja kunnilta valtion budjettiin. Sen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 miljardilla eurolla vuodessa. Vuosien 2022 ja 2023 vertailussa on kuitenkin huomioitava se, että noin 1,9 miljardia euroa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan jo joulukuussa 2022. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden noin 1 miljardilla eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Vuoden 2023 menotasoa nostavat myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. Toisaalta budjettitalouden menot vähenevät vuonna 2023 muun muassa, koska koronaviruspandemiaan liittyvät menot pienenevät ja monet hallituksen päättämät määräaikaiset menolisäykset (mm. tulevaisuusinvestoinnit) päättyvät.Venäjän hyökkäyssodan laajat taloudelliset vaikutukset, kuten panostukset maanpuolustukseen sekä huoltovarmuuteen, sekä voimakkaan inflaation vaikutusten lievittämiseen liittyvät väliaikaiset toimenpiteet vaikuttavat valtion tuloihin ja menoihin merkittävällä tavalla vuonna 2023.Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.Veropäätöksillä jatketaan hallitusohjelman toimeenpanoaVuonna 2023 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 637 miljoonaa euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot alenevat uudistuksen seurauksena noin 14,8 miljardia euroa ja valtion verotuloja kasvavat noin 14,5 miljardia euroa (vuoden 2023 tasossa). Jotta yksittäisen kansalaisen ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuutena noin 0,3 miljardia euroa. Invalidivähennykset poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi 60 vuotta täyttäneille kohdennettu portaittainen korotus, mikä vähentää valtion verotuloja arviolta 73 miljoonaa euroa. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös vuonna 2023 ja perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus otetaan käyttöön. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin, jonka vaikutus valtion verotuloihin on ensi vuonna noin 80 miljoonaa euroa. Korkorajoitussäännöksen infrapoikkeusta laajennetaan ja samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta uudistetaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.Hallitus turvaa Suomen veropohjaa ja estää verovälttelyä myös useilla muilla toimilla, jotka tulevat voimaan ensi vuonna. Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävä vero, jolla estetään veronkiertoa ja laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.Veropohjaa laajennetaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin muun muassa tilanteissa, joissa kiinteistön omistus on ketjutettu holding-yhtiörakenteeseen. Lisäksi peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona.Vuonna 2023 otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi. Myös kaivosveroa valmistellaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia on tarkoitus ohjata kaivosten sijaintikunnille.Vuonna 2023 jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista ja tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia. Lisäksi korotetaan jäteveroa ja pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero toimintaympäristön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Lisäksi väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.Hallituksen budjettineuvotteluissa linjattiin myös uusista verotoimista, joilla lievitetään muun muassa korkean sähkön hinnan vaikutuksia kansalaisille (ks. tarkemmin yllä).Valtion tuloiksi vuodelle 2023 arvioidaan 72,5 miljardia euroa, josta 64,5 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu valtiovarainministeriön syyskuussa julkaistavaan ennusteeseen. Tulojen kasvusta suurin osa johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka yhteydessä valtiolle siirtyy merkittävä määrä ansiotulovero- sekä yhteisöverotuottoja. Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta verotulojen kasvu olisi noin 5 %. Kasvua selittävät muun muassa työllisyyskehitys sekä yksityisen kulutuksen arvon kasvu.Hyvinvointialueiden talousVuonna 2023 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 22,5 miljardia euroa vuonna 2023. Edellä mainitusta rahoituksesta maksetaan joulukuussa 2022 noin 1,9 miljardia euroa.Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella, eikä niillä ole verotusoikeutta. Merkittävin osa hyvinvointialueiden rahoituksesta vuonna 2023 muodostuu kuntien verotulojen siirrosta valtiolle. Lisäksi hyvinvointialueille siirretään rahoitusta kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta ja kuntien verotulomenetysten korvauksista.Vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudet ja laajenevat tehtävät kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2022 verrattuna nettona noin 274 miljoonalla eurolla.Yksi keskeisin uudistus on perusterveydenhuollon hoitopääsyn nopeuttaminen. Perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiristetään asteittain siten, että 1.9.2023 alkaen kiireettömään hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa ja 1.11.2024 alkaen viikossa. Suunterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon on päästävä 3 kuukauden kuluttua hoidontarpeen arviosta.KuntatalousKuntatalous supistuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurauksena vuonna 2023. Valtionapujen taso alenee, kun peruspalvelujen valtionosuudesta ja veromenetysten korvauksista siirretään 70 % hyvinvointialueiden rahoitukseen ja kun sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset siirtyvät pääosin kunnilta hyvinvointialueille. Vuonna 2023 valtionavut kuntatalouteen ovat kokonaisuudessaan noin 5,4 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on noin 2,7 miljardia euroa. Vuonna 2023 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,8 % ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 90 miljoonaa euroa.Valtio on päätösperäisesti lisännyt kuntien menoja kaikkiaan noin 0,6 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla vaalikauden alusta laskien. Kuntien tuloja päätökset ovat lisänneet nettomääräisesti noin 0,5 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2023 valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lähellä neutraalia. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on tehty pääosin jo aikaisempina vuosina, ja osa määräaikaisista lisäyksistä valtionavustuksiin puolestaan päättyy vuoden 2022 lopussa.Poimintoja Talousarvioesityksen mukainen vuoden 2023 pakolaiskiintiö on 1050 henkilöä. Kotoutumiskorvauksiin ja kotoutumiskoulutukseen ehdotetaan yhteensä 1,4 miljoonan euron lisäyksiä.Seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen ehdotetaan 1,9 miljoona euroa, lisäksi osoitetaan määrärahoja muun muassa lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn ja lähestymiskiellon tehostamiseen.Poliisin toiminnan tason säilyminen vähintään vuoden 2022 tasolla turvataan. Poliisin määräraha nostetaan vuodelle 2023 854,3 milj. euroon, mikä on 30,9 milj. euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2022 on budjetoitu.Hallitus osoittaa Pelastusopistolle 0,68 miljoonaa euroa pelastajien koulutusmäärien lisäämisen suunnitteluun. Sisäministeriön pelastusosastolle rahoitusta lisätään 0,88 miljoonalla eurolla.Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 0,5 miljoonan euron lisäystä vientivalvonnan ja pakotteiden hoitamiseen.Nato-jäsenyysprosessin aiheuttamat henkilöstö- ym. kulut on tarkoitus arvioida marraskuun talousarvion täydennyksen yhteydessä.Kustannustason nousun välittömien vaikutusten kompensoimiseksi perusväylänpidolle ehdotetaan 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Keväällä julkisen talouden suunnitelmassa sovittu 15 miljoonan euron leikkaus perusväylänpitoon on myös peruttu. Kustannustason nousu vaikuttaa myös käynnissä olevien liikennehankkeiden kokonaiskustannuksiin, minkä vuoksi tarvetta valtuuskorotuksiin arvioidaan syksyn lisätalousarvioesityksen ja täydentävän esityksen yhteydessä.Uusina hankkeina käynnistetään Karjalan radan lisäksi seuraavat hankkeet. Pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen mukaisesti ehdotetaan Vihdintien pikaraitiotien kokonaisuuteen 105 miljoonan euron rakentamisvaltuutta. Stora Enson tehdasinvestointipäätöstä edellyttävä Oulun Poikkimaantien hankkeelle ehdotetaan 30 miljoonaa euroa sekä Kuhmon Hyryntien hankkeelle 2,6 miljoonaa. Seinäjoki-Kaskinen-radan tehostettua kunnossapitoa jatketaan 3,5 miljoonalla eurolla vuonna 2023.Metsien suojelun ja METSO-periaatepäätöksen toimeenpanon edistämiseksi ehdotetaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille yhteensä noin 14 miljoonan euron lisärahoitusta. HELMI-elinympäristöohjelman toimenpiteisiin ehdotetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle yhteensä noin 3 miljoonan euron lisäystä. Yhteensä luonnonsuojeluun arvioidaan kohdennetun vaalikauden aikana keskimäärin noin 107 miljoonan euron vuosittainen lisäys.Itämeren suojelutyölle on varattuna rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 8 miljoonaa euroa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta kohdennetaan rahaa Saaristomeren suojeluun.Talousarvioesityksessä esitetään vesihuollon kyberturvallisuuden tukemiseksi 2,5 miljoonaa euroa.Hallitus päätti varata 20 miljoonaa euroa Lääkekehityskeskus Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. Lääkekehityskeskus edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä. Keskus palvelee koko maan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita sekä alan yrityksiä.Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle kohdennetaan 1,1 miljoonaa euroa valtionavustusta.Kulttuurialan rahoitusta turvataan 4,7 miljoonalla eurolla, liikunnan rahoitusta 3,1 miljoonalla eurolla sekä nuorisotyön rahoitusta 1,1 miljoonalla eurolla. Hallitus on päättänyt lisätä 1 vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan. Vuonna 2023 toteutettavaan opetussuunnitelmatyöhön varataan 1 miljoonaa euroa.Opiskelijoiden ateriatukea korotetaan 25 senttiä ateriaa kohden.Välitä viljelijästä -hankkeen jatkamiseen kohdennetaan 2 miljoonaa euroa.Valtion asuntorahaston erityisryhmien investointiavustusvaltuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla 120 miljoonaan euroon. Väestöltään vähenevillä alueilla jaettavaan avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi lisätään 5 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahaston varoista myönnettävien asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksia lisätään myös 5,4 miljoonalla eurolla.Sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamiseen esitetään 10,1 miljoonaa euroa vuonna 2023, josta lisätalousarviossa luottopääomaa varten 9,5 miljoonaa euroa. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisesta luototuksesta tulisi hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen tehtävä.  Kansallisen lapsistrategia -toiminnon perustamiseen ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti lapsistrategialla vahvistetaan hallinnon ja päätöksenteon lapsenoikeusperusteisuutta. Aluehallintovirastojen resursseja vahvistetaan noin 7,6 miljoonalla eurolla. Näin vahvistetaan muun muassa sote-valvonnan resursseja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä. Lisäksi aluehallintovirastoille varataan rahoitusta lisääntyneisiin tehtäviin, kuten pelastustoimen varautumiseen.Digi- ja väestötietoviraston resursseja vahvistetaan. Asioiden käsittelyn sähköistämistä nopeuttavaan oikeusturvaohjelmaan varataan ensi vuonna 5,75 miljoonan euron rahoitus. Näin kyetään purkamaan joihinkin palveluihin syntyneitä käsittelyjonoja sekä ehkäisemään uusien syntymistä. Virastolle varataan yhteensä noin 4,7 miljoonan euron lisärahoitus digitaalisen henkilöllisyyden ja henkilötunnusuudistuksen toimeenpanoon. Lisäksi Digi- ja väestötietovirastolle varataan lisärahoitusta 1,3 miljoonaa euroa kansalaisten digitukeen sekä yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa muihin lisääntyneisiin tehtäviin, kuten ukrainalaisten maahanmuuttajien rekisteröintiin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyviin tehtäviin.Automaattisen päätöksenteon toteutukseen varmistetaan rahoitus lisäämällä eri hallinnonaloille rahoitusta yhteensä noin 7,1 miljoonaa euroa. Automaattisella päätöksenteolla tarkoitetaan sitä, että päätös syntyy tietojärjestelmässä ennalta määritellyn päättelyketjun tuloksena. Esitys mahdollistaa julkisessa hallinnossa päätöksenteon automatisoimisen.Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen, ohjaus ja palvelujen järjestäminen kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi tarvitsevat riittävät resurssit. Siksi turvaamme kuntien matalan kynnyksen moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden jatkon (3,5 miljoonaa euroa). Yli 55 vuotiaiden työllisyyden edistämiseen ja työurien pidentämiseen varataan 58,5 miljoonaa euroa. Vuodesta 2023 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki.Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen voimassaoloa jatketaan vuodelle 2023.Oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä jakautuen oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille.Vaalien toimittamiseen ehdotetaan 8,5 miljoonan euron lisäystä. Vuonna 2023 toimitetaan eduskunta- ja saamelaiskäräjävaalit. Vaalitietojärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta noin 3,3 miljoonaa euroa.Talouden näkymätVahva talous- ja työllisyyskehitys on pienentänyt julkisen talouden alijäämää, jota koronapandemia väliaikaisesti syvensi. Ensi vuonna alijäämä kääntyy uudelleen kasvuun talouskasvun hidastuessa. Myös tulevina vuosina julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkisen velan suhde BKT:hen alenee vuosina 2021 ja 2022, mutta velkasuhde kääntyy nousevalle uralle valtiovarainministeriön arvion mukaan lähitulevaisuudessa. Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen välisen rakenteellisen epätasapainon vuoksi julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje.Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa lisää epävarmuutta. Myös energiasiirtymä on nopeutumassa, mikä aiheuttaa lyhyellä aikavälillä kustannuksia. Hyvin nopea inflaatio, nousevat korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus hidastavat kasvua vuoden vaihteen molemmin puolin. Vuonna 2023 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jää vaisuksi ja taantuman riski on kohonnut. Työllisyyden nopea kasvu taittuu ja kotitalouksien ostovoiman kehitys riippuu inflaation hidastumisesta ja palkankorotuksista. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen on laskenut mittaushistorian heikoimmalle tasolle, mutta yritysten luottamus on kehittynyt vakaammin. Luottamus tulevaisuuteen palautunee vähitellen.Maailmantalouden tuotanto voi alkaa elpyä, jos kustannusten nousukierre kyetään estämään. Tuotannon elpyminen vientimarkkinoilla imisi myös Suomen talouden kasvuun. Mikäli näkymä kirkastuu, myös kotitaloudet ja yritykset rohkaistuvat valinnoissaan. Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyEdellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 19. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2023 talousarvioksi julkaistaan kokonaisuudessaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 19. syyskuuta.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tiettyjen jätteiden kuljetuksessa vaadittavien siirtoasiakirjojen tiedot tulee viedä 1.9.2022 alkaen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Rekisterin tavoitteena on varmistaa, että jätteet luovutetaan asianmukaiseen käsittelyyn sekä parantaa ja tehostaa jätevirtojen seurantaa ja valvontaa.Siirtoasiakirjaa on käytettävä seuraavien jätteiden kuljetuksessa:
•    vaaralliset jätteet
•    pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätteet
•    saostus- ja umpisäiliölietteet
•    rakennus- ja purkujätteet
•    pilaantuneet maa-aineksetSIIRTO-rekisteri löytyy osoitteesta www.siirtorekisteri.fi.Siirtoasiakirjat laadittava pääasiassa sähköisenäSiirtoasiakirjojen tietojen toimittaminen SIIRTO-rekisteriin tehdään pääasiassa rajapinnan avulla sähköisistä siirtoasiakirjoista. Markkinoilla on saatavissa tätä varten useita palveluja tai sähköistä siirtoasiakirjaa voidaan tarjota jätteen haltijalle osana jätehuoltopalvelua. Poikkeustapauksessa tiedot voi tuoda myös asiointikäyttöliittymän kautta paperisista siirtoasiakirjoista.Jätteen haltijan tai kuljettajan on hyvä sopia palveluntarjoajan kanssa siirtoasiakirjojen tietojen siirtämisestä SIIRTO-rekisteriin siirron päättymisen jälkeen rekisterin rajapinnan kautta. Siirtoasiakirjapalvelujen tarjoajia on tiedotettu rekisterin rajapinnasta. Mikäli tiedonsiirrosta on sovittu palveluntarjoajan kanssa, tietojen toimittaminen ei vaadi jätteen haltijalta tai kuljettajalta muita toimenpiteitä.Rekisteriin kirjautuminen ja tietojen tarkistaminenRekisteriin toimitetut tiedot on mahdollista tarkistaa rekisteristä kirjautumalla sen asiointikäyttöliittymään. Mikäli siirtoasiakirja on tehty poikkeustapauksissa paperisena, tulee jätteen haltijan tai kuljettajan tuoda itse siirtoasiakirjan tiedot rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa siirron päättymisestä rekisterin asiointikäyttöliittymän kautta.Rekisteriin kirjaudutaan Suomi.fi -tunnistautumisella eli esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Lisäksi käyttäjältä tarkistetaan tarvittavat asiointivaltuudet. Organisaatiot voivat antaa valtuudet etukäteen Suomi.fi –valtuuspalvelussa. Ympäristöviranomaiset voivat tarkastella SIIRTO-rekisteriin merkittyjä tietoja valvontatarkoituksessa.Halutessasi voit liittyä ympäristöministeriön jäte- ja tuotetietojärjestälmähankkeen sähköpostilistalle, jossa tiedotetaan mm. SIIRTO-rekisteriin liittyvistä uutisista ja tapahtumista: Jäte- ja tuotetietojärjestelmähankkeen sähköpostilistaRajapintaa käyttäville siirtoasiakirjapalveluntarjoajille perustetaan erillinen sähköpostilista. Postituslistalle voi liittyä lähettämällä viestin osoitteeseen [email protected]SIIRTO-rekisterin käytöstä järjestetään koulutusta syksyn 2022 aikana. Seuraa ympäristöministeriön tapahtumakalenteria: Tapahtumakalenteri
 Usein kysyttyjä kysymyksiä SIIRTO-rekisteristäLisätietoa siirtoasiakirjavelvoitteesta: Sähköinen siirtoasiakirja ja tietojen toimittaminen rekisteriinYmpäristöministeriön muistio siirtoasiakirjojen käytöstä tiettyjen jätteiden kuljetuksessa 1.9.2022LisätietojaSIIRTO-rekisterin tuki
[email protected]Joona Koskinen
suunnittelija, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
[email protected]Laura Paloviita
erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
[email protected]
 

Tiettyjen jätteiden kuljetuksessa vaadittavien siirtoasiakirjojen tiedot tulee viedä 1.9.2022 alkaen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Rekisterin tavoitteena on varmistaa, että jätteet luovutetaan asianmukaiseen käsittelyyn sekä parantaa ja tehostaa jätevirtojen seurantaa ja valvontaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ryhti-hankkeen teettämän selvityksen mukaan viranomainen ei voi omistaa viranomaistoiminnassa tuottamaansa tietoa. EU:n avoimen datan direktiivi ottaa kantaa tietojen avoimuuteen ja kiihdyttää kaavatietojen muuttamista tietomallimuotoon jo ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.Ryhti-hankkeen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvän lain valmistelun yhteydessä on tarkasteltu tiedon avoimuuden, hyödyntämisen ja sen omistamisen välistä suhdetta.  Ryhti-hanke on keväällä teettänyt selvityksen viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta. Selvityksen toteutti oikeustieteen tohtori, varatuomari Juhana Riekkinen Lapin yliopistosta.– Halusimme saada kolmannen osapuolen näkemyksen tiedon omistamisesta ja hallinnasta. Selvitys tukee aikaisempaa lain tulkintaamme, että tietoa ei voi esineoikeudellisesti omistaa, Ryhti-hankkeen lainsäädäntöosiosta vastaava erityisasiantuntija Jaakko Rastas taustoittaa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää on rakennettu tämän tulkinnan mukaan.Vaikka viranomainen ei voi toiminnassaan tuottamaa tietoa omistaa, se on lähtökohtaisesti tuottamansa tiedon haltija. Viranomainen ei voi kuitenkaan hallita sille kuuluvaa tietoa yhtä vapaasti kuin yksityinen tiedonhaltija. – Viranomaisen tietoa koskevia hallintaoikeuksia rajoittaa muun muassa perustuslakiin kirjattu julkisuusperiaate ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kaavoitus- ja rakentamistiedon osana voi olla myös muuta materiaalia, jota viranomainen ei voi vapaasti julkaista tai hyödyntää, kuten tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Tiedon hyödyntämistä ja luovuttamista voivat rajoittaa myös asiakirjoissa olevat henkilötiedot, Rastas kuvailee.Uudistus ei muuta vastuita kaavoituksessa tai rakentamisen lupien myöntämisessä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevalla lailla ei myöskään olla rajoittamassa tiedon hallintaoikeuksia tai mahdollisuuksia hyötyä tiedosta.– Tiedon hallintaoikeus säilyy edelleen kunnalla, vaikka tieto olisi siirretty rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Viranomaisen toiminnassaan tuottama tieto on kuitenkin luovutettava toiselle viranomaiselle tai kansalaiselle lähtökohtaisesti maksutta, Rastas kertoo.Avoimen datan direktiivi kiihdyttää digitalisaatiotaMyös EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen tiedon maksuttomuuteen. Euroopan Unionin avoimen datan direktiivi on tullut Suomessa voimaan vuonna 2021. Siinä rajoitetaan viranomaisten oikeutta hyötyä tuottamastaan tiedosta taloudellisesti. Direktiiviin liittyvä EU:n Komission täytäntöönpanoasetus ollaan antamassa lähiaikoina.– EU:n avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoasetuksen liitteessä kaava-aineistot määritellään avoimeksi dataksi. Eli direktiivin myötä julkinen data muuttuu avoimeksi, laajemmin hyödynnettävissä olevaksi dataksi, Rastas sanoo.Vanhat kaavat on direktiivin täytäntöönpanoasetuksen voimaan tultua muutettava tietomallimuotoon ja jaettava ajantasaisena versiona maksutta avointen rajapintojen tai niin kutsuttujen massalataus-palvelujen kautta. Komission odotetaan antavan täytäntöönpanoasetuksen jo tänä syksynä. Täytäntöönpanoasetuksen aikataulu on nopea, sillä siirtymäaikaa on täytäntöönpanoasetuksessa annettu vain kuusi kuukautta.Rastas muistuttaa lopuksi vielä, että tiedon julkisuus ei tarkoita sitä, että kaikki tieto on avointa tai saatavilla kaikille.– Esimerkiksi osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmää olevassa julkisessa karttapalvelussa tulee olemaan kaikille saatavilla olevaa tietoa. Palvelussa ei kuitenkaan voi laajasti hakea tietoja, eikä karttapalvelun tai muun järjestelmän henkilötietoja saa käyttää minkäänlaiseen markkinointiin.Selvitys viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta on saatavilla Ryhti-hankkeen hankeikkunassa.Kysymyksiä ja vastauksia muun muassa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tiedon avoimuudesta

Ryhti-hankkeen teettämän selvityksen mukaan viranomainen ei voi omistaa viranomaistoiminnassa tuottamaansa tietoa. EU:n avoimen datan direktiivi ottaa kantaa tietojen avoimuuteen ja kiihdyttää kaavatietojen muuttamista tietomallimuotoon jo ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee Tiilikkajärven kansallispuistoon noin 4000 hehtaarin laajennusta. Kansallispuistoa laajennettaisiin ensivaiheessa lailla noin 2472 hehtaarin laajuiselle valtion maiden kokonaisuudelle sekä myöhemmin maahankinnoin noin 1500 hehtaarin Tornator Oyj:n omistamalle Löytynsuon alueelle. Laajennusehdotus perustuu Rautavaaran kunnan esitykseen ja paikallisten esittämiin toiveisiin. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen. Valtion maiden kokonaisuutta koskevasta lakiesityksestä pyydetään lausuntoja 29.9. mennessä.”Kansallispuistoverkoston laajentaminen palvelee suomalaisia ja suomalaista luontoa. Kansallispuistot ovat tärkeitä virkistysalueita, mutta ennen kaikkea luonnon monimuotoisuutta turvaavia keitaita. Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen loisi kansallispuistosta yhtenäisen ja yli 7400 hehtaarin laajuisen metsien ja soiden suojelukokonaisuuden. Tiilikkajärvellä suojellun pinta-alan määrä yli tuplaantuu”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Laajennus toteutetaan vaiheittain, koska kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion maille. Ensimmäisessä vaiheessa Tiilikkajärven kansallispuistoa laajennettaisiin lailla jo valtion omistuksessa olevalle aluekokonaisuudelle. Tornator Oyj:n omistuksessa olevat maat pyrittäisiin hankkimaan valtiolle myöhemmin ja ne liitettäisiin hankintojen myötä osaksi kansallispuistoa. Neuvottelut yhtiön kanssa ovat alkaneet ja ne jatkuvat syksyn aikana.Pohjois-Savon liitto ja Rautavaaran kunta tekivät ympäristöministeriölle aloitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta syksyllä 2020. Rautavaaran kunnan suunnitteluhankkeessa kartoitettiin tämän jälkeen laajennuksen aluerajausta ja arvioitiin sen vaikutuksia luonnolle, aluetaloudelle ja matkailulle. Rautavaaran kunta kuuli hankkeen aikana alueen asukkaita, yrittäjiä, yhdistys- ja seuratoimijoita sekä metsästystahoja. Laajennusta on valmisteltu ympäristöministeriön virkatyönä Rautavaaran kunnan suunnitelman pohjalta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022 ja tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen kevätistuntokaudella 2023.Laajennusesitys sisältää vanhaa metsää, soita ja jälkiä jääkaudestaTiilikkajärven kansallispuistoon esitetyt laajennusalueet sijaitsevat Tiilikkajärven kansallispuiston viereisillä Tiilikan, Löytynsuon-Maamonsuon ja Pumpulikirkon Natura 2000 -alueilla sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella. Laajentamisen myötä kansallispuistoon liitettäisiin edustavia suoalueita Löytynsuon ympäristöstä sekä luonnontilaista, vanhaa kuusivaltaista metsää Pumpulikirkon alueelta. Myös geologisesti merkittävä Pumpulikirkon hiidenkirnu sisältyisi laajennusalueeseen. Laajennus edistäisi myös virkistyskäytöllisen yhteyden vahvistamista nykyisen Tiilikkajärven kansallispuiston, Pumpulikirkon metsien sekä Metsäkartanon välille.Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen toisi suojelun piiriin myös nykyisellään metsätalouskäytössä olevia alueita Pumpulikirkon alueelta sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolelta Nuorisokeskus Metsäkartanon ympäristöstä. Laajennuksen myötä Tiilikkajärven kansallispuiston nykyiset rauhoitussäännökset laajenisivat koskemaan koko laajennusaluetta. Siten metsätalouskäyttö Pumpulikirkon Natura-alueella sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella Metsäkartanon ympäristössä päättyisi. Myös metsästys rajoittuisi vain hirven ajoon kansallispuiston alueella.Anna lausunto LausuntopalvelussaSeuraa hanketta Hankeikkunassa

Ympäristöministeriö valmistelee Tiilikkajärven kansallispuistoon noin 4000 hehtaarin laajennusta. Kansallispuistoa laajennettaisiin ensivaiheessa lailla noin 2472 hehtaarin laajuiselle valtion maiden kokonaisuudelle sekä myöhemmin maahankinnoin noin 1500 hehtaarin Tornator Oyj:n omistamalle Löytynsuon alueelle. Laajennusehdotus perustuu Rautavaaran kunnan esitykseen ja paikallisten esittämiin toiveisiin. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen. Valtion maiden kokonaisuutta koskevasta lakiesityksestä pyydetään lausuntoja 29.9. mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva lakiesitys keräsi 131 lausuntoa, joiden perusteella lakiesitystä on nyt muutettu. Hallituksen esitys viimeistellään siten, että se annettaisiin eduskunnalle syyskuun puolessa välissä.Useampi lausunnonantaja moitti lausuntoajan ajoittumista kesäaikaan. Lakiesityksellä on budjettivaikutuksia, mikä asettaa käsittelylle kireämmän aikataulun. – Ajoitus ei ollut ministeriönkään kannalta toivottava, ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen toteaa. – Pidensimme lausuntoaikaa kahdella viikolla minimistä, mutta tiedämme aikataulun silti aiheuttaneen haasteita erityisesti kunnissa. Hyvän lakiesityksen tekemisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että saimme kuitenkin kiitettävän määrän lausuntoja, Rautiainen kiittää.Lakiesitystä ja uudistuksen tavoitteita kannatettiin, mutta lausunnoissa annettiin myös hyvin monipuolisia huomioita, joiden perusteella lakiesitystä kehitetään. Siitä supistetaan osia, joiden sisällöstä säädetään jo muussa lainsäädännössä, kuten laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään ja tiedonhallintaan liittyviin vastuisiin ei tehty muutoksia. Järjestelmästä vastaa Suomen ympäristökeskus, ja tiedoista niiden alkuperäinen tuottaja.  Lausunnoissa otettiin kantaa uuteen järjestelmään tallennettaviin tietoihin. Osin toivottiin rajauksia, osin taas kaivattiin mukaan laajempia ja pidemmältä ajalta olevia tietoja. Ensivaiheessa vuonna 2024 tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Lausuntopalautteessa esitettiin huolta tietosuojasta ja -turvasta. Valtakunnallinen keskitetty tietojärjestelmä yhtenäistää paitsi tietosuojakäytäntöjä, myös vahvistaa tietoturvaa ja kansallista turvallisuutta.Resurssit ja vaikutukset nousivat esiin lausunnoissaPalautteen perusteella lain hyötyjä ja vaikutuksia on tuotava kirkkaammin esille, mikä nousi esiin myös tietojärjestelmää rakentavan Ryhti-hankkeen väliarvioinnissa. Erityisesti kunnat olivat huolissaan heille koituvasta taakasta. – Uudistusvaiheessa lisätyötä tulee, mutta kunnat eivät jää yksin muutoksessa, Juhana Rautiainen lupaa. Hallitusohjelman mukaisesti kunnille korvataan kertyneet kustannukset. – Hyödyt näkyvät pidemmän ajan kuluessa ja makrotasolla, mutta myös yksittäinen kuntalainen saa jatkossa helpommin tietoa, muun muassa tilanteessa, jossa hoitaa toisella paikkakunnalla asuvien vanhempien asioita, Rautiainen kertoo.  Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on peilattu tietovaranto, mikä tarkoittaa sitä, että kunnat päivittävät tietojaan omiin järjestelmiinsä, jotka työntävät aina ajantasaisen tiedon rakennetun ympäristön tietojärjestelmään teknisen rajapinnan avulla. Muutos tapahtuu kuntien nykyisin käyttämissä ohjelmistoissa, jotka järjestelmätoimittajat päivittävät uusien vaatimusten mukaisiksi.  Kysymyksiä ja vastauksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästäLisätiedotJuhana Rautiainen
ohjelmapäällikkö
[email protected]
p. 0295 250 075Jaakko Rastas
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 217

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva lakiesitys keräsi 131 lausuntoa, joiden perusteella lakiesitystä on nyt muutettu. Hallituksen esitys viimeistellään siten, että se annettaisiin eduskunnalle syyskuun puolessa välissä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 26.8.2022 hyväksynyt Kemira Chemicals Oy:n valituksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suojelupäätöksestä. Päätös koskee Kouvolan Kuusaansaaressa sijaitsevaa entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa, jota koskevan suojelun päätös kumoaa.Kuivaamo sijaitsee tehdasalueella, jonne yleisöllä ei ole pääsyä, ja asemakaava-alueella. Ympäristöministeriö katsoi, ettei entisen pahvikuivaamon suojelu muodosta niin tärkeää yleistä etua, että kohde tulisi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla. Asemakaava-alueella rakennussuojelu toteutetaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavoituksen keinoin ja kunnan päätöksellä.Entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa koskeva päätös on tehty 2.12.2020 (KASELY/530/2019). ELY-keskus on rakennusperintölain mukaisessa suojelussa hallintoviranomainen, joka hyväksyy tai hylkää suojeluesityksen. Ympäristöministeriö puolestaan on vahvistus- ja valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.LisätietojaReko Korhonen
erityisasiantuntija
029 525 0018
[email protected]

Ympäristöministeriö on 26.8.2022 hyväksynyt Kemira Chemicals Oy:n valituksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suojelupäätöksestä. Päätös koskee Kouvolan Kuusaansaaressa sijaitsevaa entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa, jota koskevan suojelun päätös kumoaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijoiksi liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan. Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata. Ilmoita kiinnostuksestasi 12.10.2022 mennessä.IPBES etsii arviointityöhön asiantuntijoita ja ammatinharjoittajia, joilla on asiantuntemusta luonnon monimuotoisuuden ja yritystoiminnan välisistä yhteyksistä. Kyseeseen tulevat kaikki liiketoiminnan ja talouden sektorit, kuten maa- ja metsätalous, ruoantuotanto, kalastus, vesitalous, virkistys ja matkailu, farmasia, energia, infrastruktuuri ja kaivosteollisuus. Asiantuntijoilla voi olla tausta tieteessä, hallinnossa, yritystoiminnassa, teollisuudessa tai kansalaisyhteiskunnassa. Asiantuntijoita etsitään monipuolisesti eri tieteenaloilta kuten laskentatoimi, ekologia, ilmastotiede, talous, rahoitus, hydrologia, oikeustiede, muotoilu, insinööritieteet, kansanterveys, riskinarviointi ja kauppa.Suomen ehdokkaiden nimeämisestä vastaa ympäristöministeriö. Asiantuntijaehdokkaita pyydetään lähettämään julkaisuluettelon sisältävä CV ja lyhyt perustelu ehdokkuudelle Suvi Borgströmille 12.10. kello 23.00 mennessä. IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella. Kiinnostuneita asiantuntijoita pyydetään perehtymään IPBES:in arviointityöhön osallistuvien rooleja ja velvollisuuksia koskevaan dokumenttiin ennen hakemuksen jättämistä.IPBES:in arviointityöhön osallistuvien roolit ja velvollisuudetIntergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 139 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijoiksi liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan. Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata. Ilmoita kiinnostuksestasi 12.10.2022 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.Konkreettisen sopeutumistyön vauhdittamiseksi osaamista olisi vahvistettava eri organisaatioissa ja julkiselle sektorille olisi lisättävä pysyviä resursseja sopeutumistyöhön. Myös eri kohderyhmille räätälöityä ja helposti saavutettavaa tietoa tarvitaan sopeutumistyön vauhdittamiseksi.Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset huomioitava entistä paremminSopeutumistoimia tulee arvioinnin mukaan tarkastella sekä toimialoittain että eri alat poikkileikkaavasti.”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät riskit ja niihin varautuminen tulee myös nivoa kiinteäksi osaksi erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja kehityspolkuja arvioivia laajempia tarkasteluja. Samalla olisi huolehdittava siitä, että sopeutumiskyky vahvistuu.” sanoo arviointihanketta johtanut professori Mikael Hildén SYKEstä.Sopeutumisessa tulisi ottaa entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset eli se, miten muualla tapahtuvat muutokset esimerkiksi lämpötilassa, sateisuudessa tai tuulisuudessa vaikuttavat kansainvälisten ketjujen välityksellä lopulta Suomeen. Heijastevaikutusten hallinnan parantamiseksi on tärkeää vahvistaa sopeutumiskysymysten käsittelyä mm. kauppa-, finanssi-, kehitysyhteistyö- ja turvallisuuspolitiikan alueilla.Ilmastonmuutos muuttaa merkittävästi myös yksityisen sektorin toimintaympäristöä. Muutos voi lisätä riskejä, mutta voi toisaalta tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö sopeutumistoimien kehittämisessä voi tarjota uusia mahdollisuuksia kaikille yhteistyöhön osallistuville.Arviointiraportti antaa myös konkreettisia suosituksia sopeutumistyön vahvistamiseksi:Tehdään nykyistä systemaattisempaa sopeutumissuunnittelua alue- ja kuntatasolla.Selkiytetään aluetason sopeutumistoimien koordinointi.Varmistetaan, että käytettävissä on riittävät korvausmekanismit, jotka kattavat mahdollisten sään ääri-ilmiöiden kohtuuttomat seuraukset.Suunnataan kehitysyhteistyövaroja kehittyvien maiden sopeutumistoimien vahvistamiseen.Tarjotaan tietoa ja työkaluja kuntien ja eri sektorien sopeutumistyön tueksi.Luodaan neuvontapalvelu, joka tukee hillintä- ja sopeutumistoimien muotoilemista ja toteuttamista kunnissa.Osoitetaan sopeutumistyölle korvamerkittyä rahoitusta eri rahoitusohjelmissa.Viedään sopeutumissisältöjä ammatti- ja korkeakoulutuksen koulutusohjelmiin keskeisille aloille sekä täydennyskoulutusohjelmiin.Arvioinnin tuloksia hyödynnetään erityisesti parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) laatimisessa.”Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen haastaa meidät etsimään entistä parempia keinoja varautua ja sopeutua muutoksen moninaisiin seurauksiin. Juuri valmistunut arvio tarjoaa meille hyvät eväät tähän haasteeseen vastaamiseksi lähivuosina”, kertoo KISS2030 valmistelusta vastaava Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta johti Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja siihen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Tyrsky-Konsultointi Oy:sta. Hankkeessa järjestettiin useita työpajoja eri ryhmille ja toteutettiin kysely kunnille yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.

Lähde: ym.fi