NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli tiistaina 22. maaliskuuta maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti oikeudenmukaisuuden kokonaisvaltainen tarkastelu sekä maankäyttösektorin ilmastotoimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tuotiin esiin muun muassa puuntuotannon globaalit vaikutusketjut, ruuantuotannon huoltovarmuus ja kestävyysmurros kasvispainotteisempaan tuotantoon ja kulutukseen.Kokouksessa läpi käydyt maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan alustavat ehdotetut toimet liittyvät esimerkiksi metsittämiseen, turvemaihin, maatalouspolitiikkaan sekä metsäkadon ehkäisyyn. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta alusti maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm ja suunnitelman taloudellisten vaikutusten arvioinnista Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hankintalakiin, erityisalojen hankintalakiin sekä rikosrekisterilakiin tehtäviä muutoksia, joilla toteutetaan pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa julkisille hankinnoille asetettuja tavoitteita.Muutokset kohdistuvat sekä kansallisiin että EU:n kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Esitettävillä muutoksilla edistetään hankintojen laatua ja vastuullisuutta. Julkisia hankintoja tehtäessä korostuvat jatkossa ympäristönäkökulmien huomioiminen sekä laadun merkitys tarjouksen valintaperusteena.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi eräitä ympäristörikoksia tarjoajien pakollisiksi poissulkemisperusteiksi sekä selkeytetään hankintayksiköiden tiedonsaantioikeuksia alihankkijoiden poissulkemisesta silloin, kun näihin voidaan soveltaa pakollisia poissulkemisperusteita.
 
Lakiehdotuksella edistetään myös hankintojen kaksikielisyyttä ja huomioidaan EU:n hankintojen ilmoittamissa tapahtuva uudistustyö.  Ehdotuksessa muutettaisiin myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston hankintavalvontaa koskevaa määräaikaa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.Valmistelun yhteydessä on kuultu keskeisiä sidosryhmiä. Hallituksen esitysluonnokseen voi tutustua sekä siitä voi antaa lausuntoja Lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausuntoja voi antaa 29.4.2022 saakka. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lausuntotiivistelmä luonnoksesta hallituksen esitykseksi Oikeuspalveluvirastosta ja siihen liittyviksi laeiksi on valmistunut. Oikeusministeriö järjesti lausuntokierroksen 20.12.2021 – 4.2.2022. Ministeriö sai luonnoksesta yhteensä 41 lausuntoa.Lausunnonantajat kannattivat laajasti ehdotuksen tavoitteita ja valtakunnallisen oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustamista. Tarkoituksena on perustaa Oikeuspalveluvirasto, jossa kuudesta oikeusapu- ja edunvalvontapiiristä muodostetaan yksi valtakunnallinen virasto. Uudistuksen tavoitteena on turvata oikeusavun, edunvalvonnan ja talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille nykyistä yhtenäisemmät, laadukkaammat ja helpommin saavutettavat palvelut. Tavoitteena on myös selkiyttää hallintoa.Viraston katsottiin tukevan kansalaisten mahdollisuutta saada yhdenmukaisia palveluja. Kansalaisten asiointimahdollisuuksien tuki- ja hallintopalveluissa nähtiin paranevan. Kansalaisten tärkeät palvelukanavat, kuten puhelinpalvelu, sähköinen asiointi ja chat-palvelu jatkaisivat toimintaansa ennallaan.Lausuntopalaute arvioidaan ja otetaan huomioon jatkovalmistelussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2022, mikäli hankkeen edellyttämä kehysrahoitus varmistuu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lausuntotiivistelmä luonnoksesta hallituksen esitykseksi oikeushallinnon erityisviranomaisista ja siihen liittyviksi laeiksi on valmistunut. Lausuntokierros järjestettiin 20.12.2021– 4.2.2022. Oikeusministeriö sai luonnoksesta 27 lausuntoa.Esityksen tavoitteet saivat kannatusta lähes kaikilta lausunnonantajilta. Tavoitteena on siirtää pienet ja pienehköt itsenäiset viranomaiset pois oikeusministeriön yhteydestä ja vahvistaa niiden hallinto- ja tukipalveluja.Suuri osa kannatti ehdotettua organisaatiota eli 11 viranomaisen kokoamista yhteen virastoon ja yhteisen hallintopalveluyksikön perustamista. Ehdotetun virastomallin nähtiin parantavan erityisviranomaisten riippumattomuutta ministeriöstä. Lausunnoissa kuitenkin painotettiin, että hallinnon tukipalveluja ei tule rahoittaa erityisviranomaisten lakisääteisestä toiminnasta.Lausuntopalaute arvioidaan ja otetaan huomioon jatkovalmistelussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2022, mikäli hankkeen edellyttämä kehysrahoitus varmistuu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen kutsui koolle ministeriöiden, viranomaisten ja työelämän osapuolista koostuvan korkean tason ryhmän maanantaina 21.3.2022. Ryhmä asetettiin alun perin maaliskuussa 2020 arvioimaan koronaviruksen vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan. Nyt yhteistyö jatkuu Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.”Venäjän aloittaman sodan vaikutukset tuntuvat työmarkkinoilla ja yrityksissä myös Suomessa. On tärkeää, että pidämme matalalla kynnyksellä yhteyttä keskeisten työelämän toimijoiden kanssa tämänkin kriisin keskellä”, työministeri Tuula Haatainen korostaa. Keskustelussa nousi esiin muun muassa Ukrainasta sotaa pakenevien tuki ja työllistymismahdollisuudet Suomessa. Julkisen sektorin ohella myös järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan roolin todettiin olevan tärkeä Suomeen asettautumisen tukemisessa.  Ryhmä keskusteli myös pakotteiden ja vastapakotteiden yritysvaikutuksista. Lisäksi työryhmä sai katsauksen valtioneuvoston varautumisen ministerityöryhmän työstä.Pyöreän pöydän keskustelussa järjestöt jakoivat kokemuksiaan ajankohtaisesta tilanteesta ja näkemyksiään tarvittavista toimenpiteistä. Korkean tason työryhmä kokoontuu jatkossa säännöllisesti tarkastelemaan sodan aiheuttaman uuden kriisin tilannekuvaa ja keskustelemaan tarvittavista toimenpiteistäKorkean tason ryhmässä ovat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK ry, Akava ry, KT Kuntatyönantajat, Valtion työmarkkinalaitos sekä Kirkon työmarkkinalaitos, Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto ry. Hallinnosta mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ELY-keskus ja työ- ja elinkeinotoimisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kauppapolitiikka-lehden teemana vuoden 2022 ensimmäisessä numerossa on teollisuuden tiekartat kohti ilmastotavoitteita.
Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa teollisuuden eri toimialat ovat laatineet tiekartat siitä, miten ne aikovat siirtyä vähähiilisyyteen. Kestävä kehitys tuo myös kilpailukykyä. Lisäksi pohditaan talouskasvun ja ilmastotoimien suhdetta – kumpi kiihdyttää kumpaa.Tuoreessa lehdessä asiaa myös standardisoinnista, joka on noussut suurvaltojen valtakilpailun kentäksi. Lähikuvassa on miljardiluokan mies, eli Relex Solutions Oy:n Mikko Kärkkäinen.Uudessa lehdessä kerrotaan myös kielitaidon merkityksestä ulkomaankaupassa, myynti kun onnistuu parhaiten paikallisella kielellä. Lisäksi otetaan Amerikan markkinat haltuun pala kerrallaan.Uusi lehti jo verkossa luettavana!Tilaa lehti itsellesi tai vinkkaa kollegalle!Lehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta.Kauppapolitiikan löydät lisäksi myös seuraavista sosiaalisen median kanavista:Twitter @kauppapol

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on muuttanut päätöstä valtionhallinnon yhteishankinnoista. Päätöksestä poistettiin viranomaisten velvoite käyttää bensiinin ja raskasöljyjen yhteishankintaa. Lisäksi ministeriö kiinnittää virastojen ja laitosten huomiota siihen, että ne selvittävät Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutukset nykyisiin ja tuleviin hankintoihinsa.Valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun päätöksen muutos tarkoittaa, että virastot ja laitokset voivat harkita itse, käyttävätkö ne polttoaineita koskevia Hanselin sopimuksia vai kilpailuttavatko ne hankinnat itse, jos kilpailutusrajat ylittyvät. Muutoksen perusteina ovat virastojen erilaiset tarpeet, energian saatavuus- ja hintapaineet sekä Ukrainan sodan vaikutukset turvallisuustilanteeseen.Ennen yhteishankinnoista annetun päätöksen muuttamista viranomaisten oli ostettava polttoaineet ensisijaisesti venäläistaustaiselta Teboililta, joka on Hanselin polttoaineiden yhteishankintojen päätoimittaja. Muutoksella ei ole välitöntä vaikutusta valtion polttoainehankintoihin eli virastot ja laitokset voivat jatkossakin tehdä yhteishankintoja. Jos viranomaiset tekevät hankintansa itse, niillä on päätöksen seurauksena mahdollisuus asettaa hankintoihinsa kriteereitä, jotka koskevat esimerkiksi toimittajien taustojen selvittämistä tai tuotteiden saatavuutta.Myös tulevissa hankinnoissa huomioidaan pakotteetValtiovarainministeriö suosittelee, että virastojen ja laitosten tuleviin tarjouspyyntöihin lisätään toimittajan vakuutus siitä, etteivät pakotteet koske sitä tai sen omistajia. Lisäksi valtiovarainministeriö suosittelee, että tarjouspyynnön yhteydessä käytettäviin sopimusehtoihin lisätään pakotteet huomioivat ehdot.Ministeriö tekee myös muutoksen julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin, jonka mukaan hankintasopimus voidaan jatkossa irtisanoa välittömästi, jos yritykseen kohdistuu pakote.Hansel Oy on selvittänyt valtion yhteishankintojen sopimustoimittajien kuulumista EU:n pakotelistattuihin tahoihin. Hanselin selvityksessä ei ole tällä hetkellä löytynyt yrityksiä, jotka olisivat pakotelistoilla. Valtiovarainministeriö seuraa jatkuvasti Ukrainan sodan vaikutuksia valtion hankintoihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen arjessa muun muassa puhtaana vetenä sekä tulvien ja niiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisynä.Vesitaloudella tarkoitetaan vesivaroja ja veden kiertokulkua sekä vesivarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Vesitalouspalvelut ovat yhteiskuntamme toiminnan, turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä. Ne tuotetaan yhteistyössä valtion, kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Suomessa on esimerkiksi yli tuhat vesihuoltolaitosta ja lähes 500 patoa, joiden toimintaa ja hoitoa vesitalousstrategia ohjaa.  Strategiaa toimeenpanemalla huolehdimme, että puhdasta vettä riittää ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon tarpeisiin. Vesihuoltolaitokset tuottavat talousveden kansalaisille ja elinkeinoille sekä hoitavat jäteveden puhdistuksen ympäristöä kuormittamatta. Vesistöjen säännöstelyllä, padoilla ja tulvasuojeluhankkeilla sekä muilla toimenpiteillä vesistöissä hallitaan tulva- ja kuivuusriskejä, luodaan edellytyksiä elinkeinotoiminnalle kuten maa- ja metsätaloudelle, vesivoimalle, teollisuudelle ja vesiliikenteelle sekä edistetään vesistöjen virkistyskäyttöä. Nämä vesitalouspalvelut mahdollistava pitkäikäinen infrastruktuuri tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa ja uudistamista.  –    Vesitalousstrategian toimeenpano näkyy meidän jokaisen arjessa. Otamme usein itsestäänselvyytenä esimerkiksi sen, että puhdasta vettä on aina saatavilla niin itsellemme kuin elinkeinotoiminnalle, mutta sen eteen tehdään paljon pitkäjänteistä työtä. Tätä työtä vesitalousstrategia ohjaa, kertoo vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta.  Strategialla on myös laajempi tehtävä kuin varmistaa, että saamme hanasta puhdasta vettä. Vesitalous on isossa roolissa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä, sillä suuri osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteiskuntaan välittyy vesivarojen kautta. –    Kestävän vesienhallinnan keinoin voidaan esimerkiksi samanaikaisesti edistää maa- ja metsätalouden tuotantoa ja monimuotoista vesiympäristöä, edesauttaa tulva- ja kuivuusriskien hallintaa sekä edistää maaperän hiilensidontaa. Vesivarojen kestävä käyttö ja hoito ovat siis meidän kaikkien yhteinen tavoite, Verta jatkaa.  Uusi strategia esittelee lyhyesti toimintaympäristön keskeiset muutostekijät sekä vision: puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Visiota toteutetaan neljän päämäärän ja niihin koottujen toimintalinjojen kautta. Strategia on valmisteltu yhteistyössä hallinnonalan kanssa ja valmistelussa on huomioitu sidosryhmien näkemykset. Strategia oli lausuntokierroksella loppusyksystä 2021, ja siihen jätettiin 22 lausuntoa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä julkaisi strategian YK:n kansainvälisenä vesipäivänä 22.3.2022 Vesiyhdistyksen seminaarissa. 
 
Vesitalousstrategia 2030
Kuulemispalaute (pdf) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on sopinut asioista, jotka maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä, ja laki tulisi voimaan 1.1.2024.”Nyt etenevä rakentamista ja digitalisaatiota koskeva lakiuudistus tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Leikkaamme rakentamisen päästöjä sekä vähennämme raaka-aineiden kulutusta rakennusten koko elinkaaren ajalta. Parannamme rakentamisen laatua. Tämä uudistus on hyvä alku ja uskon, että jatkoaskeleet muidenkin osa-alueiden osalta on tästä syystä tulevaisuudessa helpompi ottaa”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Ympäristöministeriön luonnos kaavoitus- ja rakentamislain hallituksen esitykseksi oli loppuvuonna 2021 laajalla 10 viikon lausuntokierroksella, jonka aikana lakiesitys keräsi lähes 550 lausuntoa. Valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta keinoista oltiin erimielisiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä.”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on valmisteltu tiiviisti sidosryhmien kanssa viime vuodet. Kiitän lämpimästi kaikkia tärkeästä panoksestanne. Olemme ottaneet lausuntopalautteen toiveet huomioon, ja valmistelu etenee eduskuntaan tällä vaalikaudella niissä asioissa, joista vallitsee suurin yhteisymmärrys”, ministeri Emma Kari sanoo.Rakentamislaki vauhdittaa rakentamisen vähähiilisyyttä ja digitalisaatiotaNyt eteenpäin vietävä rakentamislaki edistää erityisesti kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota. Lisäksi rakentamista sujuvoitetaan monin tavoin. Myös rakentamisen osuutta on kehitetty lausuntopalautteen perusteella.Rakentamislaissa annettaisiin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulisivat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.Rakentamista sujuvoitetaan. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkittaisiin samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset. Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä.Päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta. Millekään osapuolelle ei säädetä vastuuaikaa. Myös valvojaa koskevasta sääntelystä luovutaan. Rakentamisen laatua parannettaisiin myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaettaisiin viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.Lausuntopalautteen perusteella myös luovutaan lausuntoversiossa ehdotetusta suuren ihmisjoukon käytössä olevien rakennusten katsastusmenettelystä sekä kuntien rakennusvalvontojen jakamisesta tavanomaisen ja vaativan tasoisiksi.Kaavoitus siirtyy digiaikaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksellaNykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa niin, että lakiin lisätään alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteentoimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki on valmistelussa.Muuta alueidenkäyttöä laajemmin muuttavaa lakiesitystä hallitus ei enää tällä vaalikaudella anna eduskunnalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi