NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 18. maaliskuuta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Euroopan turvallisuustilanteesta.TP-UTVA käsitteli vuodelle 2021 asetettujen siviili- ja sotilastiedustelun painopisteiden toteutumista.Kokouksessa keskusteltiin myös ajankohtaisselonteon valmistelusta.Lisäksi TP-UTVA keskusteli EU:n strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä.
NordenBladet —Kansallisen yritysvastuulainsäädännön erilaisia mahdollisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja yrityksiin on arvioitu tänään julkaistussa arviomuistiossa. Arviomuistioon kansallisesta yritysvastuusääntelystä pyydetään lausuntoja 15.4. mennessä.Työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä valmisteltu arviomuistio kansallisesta yritysvastuusääntelystä julkaistiin 18.3.2022. Arviomuistion valmistelussa on kuultu sidosryhmiä työ- ja elinkeinoministeriön nimeämän taustaryhmän kautta.Arviomuistion keskeinen päätelmä on, että kansallinen yritysvastuusääntely olisi mahdollista toteuttaa, mutta laaja lakiesitys vaatisi pitkän valmistelun yritysvastuulakiin liittyvien oikeudellisten kysymysten selvittämiseksi. Kevyempää sääntelyä olisi mahdollista toteuttaa lyhyemmällä valmisteluajalla, mutta sääntelyn vaikutukset jäävät pienemmiksi. Arviomuistiossa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja asianmukaisen velvoitteen sisältöön, soveltamisalaan ja seuraamusjärjestelmään. Sisällön osalta sääntelyn vaihtoehdot liittyvät siihen, kuinka yksityiskohtaisesti yritysten velvoitteista säädetään. Soveltamisalasta voitaisiin säätää yrityskokoa hyödyntäen sekä määritellen asianmukainen ulottuvuus toimitusketjuissa. Seuraamuksista muistiossa tarkastellaan viranomaisvalvontaa, hallinnollisia sanktioita ja vahingonkorvausvastuita.Asianmukaisuuden huolellisuuden velvoite kattaa ihmisoikeudet ja ympäristönYritysvastuulaissa yrityksille asetettaisiin velvoite toimia asianmukaisella huolellisuudella ihmisoikeuksien ja ympäristön suhteen. Asianmukaisella huolellisuudella tarkoitetaan prosessia, jolla yritykset tunnistavat, ehkäisevät ja lieventävät niiden omasta toiminnasta, toimitusketjuista ja muissa liiketoimintasuhteista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Prosessiin sisältyy yrityksen tekemistä toimista raportoiminen sekä korjaustoimenpiteistä huolehtiminen. Laissa säädettäisiin tarkemmin prosessin sisällöstä ja yrityksiltä edellytettävistä toimenpiteistä.Samaan aikaan hallitusohjelmaan perustuvan kansallisen yritysvastuulainsäädännön valmistelun kanssa käynnissä on myös EU:n yritysvastuudirektiivin valmistelu. Euroopan komissio julkaisi 23.2.2022 lainsäädäntöehdotuksen yritysten kestävyydestä ja asianmukaisesta huolellisuudesta eli EU:n yritysvastuulainsäädännöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ehdotuksen valmistelusta Suomessa. Kansallinen arviointi ja EU-tason yritysvastuulainsäädäntöön vaikuttaminen tukevat toisiaan sisällöllisesti. Työministeri Tuula Haatainen järjestää keskiviikkona 23.3. Yritysvastuusääntelyn tilannekuva EU:ssa ja Suomessa -pyöreän pöydän keskustelun. Keskusteluun on kutsuttu mukaan vaaleilla valittujen eduskuntapuolueiden ja taustaryhmässä mukana olleiden sidosryhmien edustajat.Arviomuistio kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä lausuntokierrokselleLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 15.4.2022. Lausunnon voivat antaa kaikki asiasta kiinnostuneet. Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon, osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/27236/2020.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 18. maaliskuuta oli esillä tavoite vähentää energiariippuvuutta Venäjästä, Ukrainasta pakenevien miljoonien ihmisten auttaminen sekä unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle suuntaa näyttävä strateginen kompassi.EU-ministerivaliokunta keskusteli tilannekatsauksen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksista.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission (8.3.) julkaisemaan energiatiedonantoon, joka käsittelee tapoja vähentää energiariippuvuutta Venäjästä ja hillitä energiahintojen nousua Euroopassa. Suomi kannattaa tavoitetta katkaista EU:n energiariippuvuus Venäjästä. Sen johdosta on tärkeää edistää investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja monipuolistaa kaasun hankintakanavia. Energian hinnan nousun johdosta ei tulisi turvautua toimiin, jotka voivat häiritä päästökauppajärjestelmän tai sähkömarkkinoiden toimintaa. Suomi katsoo myös, että valtiotukisäännöistä joustamisen pitäisi olla tarkkaan rajattua, ja tukea tulisi myöntää vain toimialoille, joilla on todellinen riski merkittävälle hiilivuodolle. Energia-asiat ovat esillä myös maaliskuun Eurooppa-neuvostossa (24. – 25.3.2022).EU-ministervaliokunnan kokouksessa oli esillä myös sotaa Ukrainasta pakenevien ihmisten auttaminen. Ukrainan naapurimaihin ja EU:n alueelle on saapunut jo noin kolme miljoonaa ihmistä ja määrä kasvaa nopeasti. EU-maiden on tehtävä yhteistyötä ja tuettava eniten kuormittuneita EU-maita esimerkiksi ottamalla ukrainalaisia enemmän myös muihin EU-maihin. Valtioneuvosto on jo aiemminkin painottanut tarvetta luoda selkeät ja toimivat järjestelyt muuttoliikepaineisiin ja kriisitilanteisiin. Suomen etu unionin ulkorajamaana on, että tällaisissa poikkeustilanteissa ihmisvirtojen kohteeksi tullut jäsenmaa saa muilta tarvitsemaansa tukea ja että yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja muuttoliikkeen hallinta toimivat.Lisäksi ministerivaliokunta käsitteli unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategista kompassia. Strategisella kompassilla tarkoitetaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämistä ja tavoitteiden kirkastamista seuraavan 5-10 vuoden aikana. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa tarvetta vahvistaa EU:n roolia turvallisuuden tuottajana. Ulko- ja puolustusministereiden on määrä hyväksyä asiakirja yhteisistunnossa maanantaina 21. maaliskuuta. Strateginen kompassi vahvistetaan myös Eurooppa-neuvostossa myöhemmin samalla viikolla (24. – 25.3.). Suomen kantoja on linjattu neuvotteluprosessin kuluessa eduskunnalle annetuissa UTP-kirjeissä. Kantojen pohjana toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä puolustuspolitiikkaa koskevat selonteot.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:ulkoasiainneuvosto (21.3.)ulkoasiainneuvosto (puolustus) (21.3.)maatalous- ja kalastusneuvosto (21.3.)yleisten asioiden neuvosto (22.3.)Ulkoasiainneuvoston aiheita ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Sahelin alueen, ja erityisesti Malin, tilanne. Lisäksi ministerit keskustelevat Moldovan ulkoministerin kanssa. Ulko- ja puolustusministerien yhteisessä kokouksessa on tarkoitus hyväksyä unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeva strateginen kompassi. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja strategista kompassia käsitellään myös Eurooppa-neuvostossa (24. – 25.3.2022).Maatalous- ja kalastusneuvoston pääaiheena on maatalousmarkkinoiden tilanne etenkin Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Lisäksi esillä on yhteisen maatalouspolitikan strategiasuunnitelmien hyväksynnän eteneminen, kasviproteiinin tuotannon lisääminen ja suurpedot.Yleisten asioiden neuvosto valmistelee maaliskuun Euroooppa-neuvostoa. Neuvoston on myös tarkoitus hyväksyä osittainen yleisnäkemys EU-puolueasetuksen muuttamisesta. Lisäksi neuvosto keskustelee vuoden 2022 eurooppalaisesta ohjausjaksosta ja saa tilannekatsauksen Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä.
NordenBladet —Hallitus on aloittanut valmistelun kyberturvallisuuden kehittämiseksi ja julkisen hallinnon varautumiseksi. Tavoitteena on muodostaa tilannekuva ja arvioida tarvittavat kehittämistoimet tilanteessa, joka aiheutuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä on kokoontunut tällä viikolla kaksi kertaa. Edellisessä kokouksessaan 14. maaliskuuta ministeriryhmä päätti valmistelun käynnistämisestä kyberturvallisuuden ja julkisen hallinnon varautumiseksi. Työ tulee osaksi hallituksen turvallisuusympäristöä käsittelevää ajankohtaisselontekoa. Selonteko sisältää myös osuudet kyberturvallisuudesta ja julkisen hallinnon varautumisesta.Kyberturvallisuudessa varautumisen taso on hyväSuomessa tieto- ja kyberturvallisuuden varautumisella on pitkät ja toimivat perinteet. Varautumisesta huolehditaan muun muassa lainsäädännön, eri viranomaisten yhteistyön ja harjoitustoiminnan kautta. Vuonna 2021 on myös hyväksytty laaja-alainen kyberturvallisuuden kehittämisohjelma sekä toimenpiteet, joilla parannetaan tietoturvaa ja tietosuojaa kriittisillä toimialoilla. Kehitettävää kuitenkin on esimerkiksi kuntasektorin sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien kyberturvallisuudessa.”Kyberturvallisuustilanne Suomessa ei tällä hetkellä poikkea normaalista. Suomen kybersuojaus toimii aktiivisesti ja torjuu uhkia joka päivä. Normaalitilanteessa kyberturvallisuusjohtaja on vastuussa siitä, että tilannekuva on hallussa. Kun tulee vakava kyberhäiriö, hänen rinnalleen tulee liikenne- ja viestintäministeriö, joka koordinoi tilannetta tarpeen mukaan kaikkien muiden ministeriöiden kanssa, joita asia koskee”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Julkinen hallinto on varautunut häiriötilanteisiinJulkisen hallinnon varautuminen keskittyy valtion viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden toimiin. Käsiteltävät teemat liittyvät esimerkiksi väestönsuojatiloihin ja arjen häiriötilanteisiin, kuten vesihuoltoon ja energiajakeluun.Suomen digitaalisen kompassin valmistelu eteneeSuomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä kuuli kokouksessaan 18. maaliskuuta katsauksen digikompassin valmistelusta.Suomen digitaalinen kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: digitaalinen infrastruktuuri, digitaalisesti osaava väestö ja työvoima, yritysten digitalisaatio sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Digikompassissa kaikille osa-alueille on asetettu tavoitteet, avaintulokset sekä mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida.Suomen kansallinen digikompassi on tarkoitus lähettää lausunnoille keväällä 2022.
NordenBladet —Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) työskentely jatkuu koulutustyöryhmässä ja tutkimustyöryhmässä. Työryhmät vastaavat ohjausryhmän niille laatimiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiskirjeen mukaisiin tehtäviin ja kysymyksiin.Koulutustyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia perustutkintokoulutuksen ja sitä täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämiseksi. Ryhmä nimeää kuntoutuksen osaamistarpeita ja kuvaa osaamisprofiileja. Ryhmässä myös arvioidaan jatkuvan oppimisen jatkumoa sekä kuntoutuksen koulutuksen tutkimusta ja tehdään kehittämissuosituksia. Koulutustyöryhmän puheenjohtajana toimii yliopistolehtori Pirjo Vuoskoski Jyväskylän yliopistosta ja hänen tukihenkilönään toimii yliopettaja Ira Jeglinsky-Kankainen Arcadasta. Koulutustyöryhmässä on kolme alatyöryhmää. Tutkintorakenne ja osaamisprofiilit -työryhmää johtaa yliopettaja Marja-Leena Lähteenmäki Tampereen ammattikorkeakoulusta. Jatkuvan oppimisen työryhmää johtaa erityisasiantuntija Anu Kippola-Pääkkönen Lapin ammattikorkeakoulusta. Koulutuspolut-työryhmää johtaa Pirjo Vuoskoski.Tutkimustyöryhmän tehtävänä on laatia ehdotus kuntoutuksen tutkimusstrategiaksi ja tehdä suosituksia kuntoutusalan tutkimuksen suuntaamisesta kansainväliselle tasolle. Tutkimustyöryhmässä myös arvioidaan kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Ryhmä tekee kehittämisehdotuksia eri koulutusorganisaatioiden roolien ja vastuiden selkeyttämisestä kuntoutuksen koulutuksessa ja TKI-toiminnassa.Tutkimustyöryhmän puheenjohtajana toimii neurologisen kuntoutuksen professori Susanna Melkas HUSista ja hänen tukihenkilönään johtava tutkija Merja Rantakokko Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. TKI-tyhmän puheenjohtajana toimii lääketieteellinen johtaja Mika Pekkonen Hyvinvointiala HALI ry:stä.KunFon työryhmät toimivat verkostomaisesti ja kuulevat foorumin ulkopuolisia asiantuntijoita tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan. Työryhmien työn tuloksia esitellään keväällä 2023 ja työn lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2023.Tammikuussa 2022 julkaistiin KunFon ensimmäisen vaiheen työn tulokset neljänä raporttina: Kuntoutuksen tulevaisuuden osaamis- ja työelämätarpeet, Kuntoutuksen koulutuksen tilannekuva, Kuntoutuksen tutkimuksen tilannekuva sekä Kuntoutuksen koulutuksen tutkimuksen nykytila. Raportit ovat luettavissa KunFon verkkosivulla.Kehittämisfoorumi tuottaa suunnitelman kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024–2030. Foorumi perustuu Kuntoutuskomitean työhön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämistarpeisiin. Foorumi on asetettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä.
NordenBladet —Fortum Power and Heat Oy jätti 18.3.2022 valtioneuvostolle ydinenergialain mukaisen käyttölupahakemuksen Loviisa 1 ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden energiantuotantoon enintään vuoden 2050 loppuun saakka, ja niiden käytöstä poistoon valmistautumisen edellyttämällä tavalla enintään vuoden 2055 loppuun asti. Laitosyksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030.Loviisan nykyisellä voimalaitosalueella sijaitsevalle matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitokselle käyttölupaa haetaan vuoden 2090 loppuun saakka. Loviisan ydinvoimala on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Sen kaksi voimalaitosyksikköä aloittivat tuotantonsa vuosina 1977 ja 1980. Voimalaitosyksiköt ovat VVER-440 tyyppisiä painevesireaktoreita. Kummankin reaktorin sähköteho on tehon noston jälkeen yli 500 MW. Laitoksen vuosituotanto on yli 8 terawattituntia, mikä on noin 10 prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta.Käyttölupahakemusten käsittelyyn sisältyy lain mukainen lausuntomenettely, josta kuulutetaan huhtikuussa. TEM pyytää tuolloin lausuntoja useilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja vaikutusalueen kunnilta sekä varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen. Lausuntoja pyydetään 12.8.2022 mennessä muun muassa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. TEM antoi 14.1.2022 perustellun päätelmän Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkon YVA-selostuksesta. Päätelmä päätti hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin, johon sisältyi myös kansainvälinen arviointi, eli ns. Espoon prosessi.
NordenBladet —Sisäministeriö on 18.3.2022 käynnistänyt selvityksen passirekis¬terin ja henkilökorttirekisterin sormenjälkitietojen käyttämisestä ainakin kaikkein törkeimpien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Eduskunta edellytti selvitystä EU:n ID-asetukseen liittyvien poliisia koskevien lakien muuttamisen yhteydessä.Hallituksen esitys henkilökorttilain, passilain, poliisin henkilötietolain ja ulkomaalaislain muuttamisesta annettiin eduskunnalle marraskuussa 2020. Lakimuutokset liittyivät osin EU:n ID-asetukseen ja osin kansallisiin muutostarpeisiin. EU:n ID-asetus edellyttää sormenjälkien ottamista myös henkilökortin hakijalta, mutta jäsenvaltiot saavat itse päättää tallennetaanko henkilökortin hakijan sormenjäljet rekisteriin.Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä ehdotettiin, että henkilökorttirekisteriin talletetaan kasvokuvan lisäksi biometrisiin tunnisteisiin kuuluvat sormenjäljet vastaavasti kuin passirekisteriin. Esitykseen sisältyi myös poliisin henkilötietolain muutos, jolla mahdollistettiin passirekisterin ja henkilökorttirekisterin sormenjälkitietojen käyttäminen sekä passin että henkilökortin hakijan tunnistamiseksi. Sormenjälkitietoja voi nykyisellään käyttää tämän lisäksi vain tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi.Hallintovaliokunta piti lakimuutosten yhteydessä antamassaan mietinnössä tärkeänä, että passirekisteriin tai henkilökorttirekisteriin talletettujen sormenjälkien käyttäminen olisi mahdollista myös ainakin kaikkein törkeimpien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Käytännössä tämä voisi valiokunnan mukaan tarkoittaa esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön kohdistuneen törkeän seksuaalirikoksen ja siihen liittyvän henkirikoksen selvittämistä.Selvitys kartoittaa sormenjälkitietojen käytön oikeudellisia reunaehtoja ja muita edellytyksiä, ja sen on määrä valmistua hallintovaliokunnan käsiteltäväksi syysistuntokauden 2022 alkuun mennessä.
NordenBladet —Owal Group Oy on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen toteutumista ja kehittämistarpeita varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Selvitys julkistettiin torstaina 17.3. Selvityksestä ilmenee, että S2-opetuksen kehittäminen edelleen edellyttää varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä ja kansallista ohjausta.Keskeisiä kehittämishaasteita S2-opetuksessa ovat resurssien niukkuus ja täydennyskoulutuksen tarve sekä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden ohjaus koulutuspolkujen jatkuvuuden takaamiseksi. Koko koulutusjärjestelmän näkökulmasta on tarve tarkastella myöhään maahan muuttaneiden koulutuspolkuja siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaisi riittävän opetuskielen taidon kehittymisen.Selvityksen mukaan olisi syytä tarkastella kansallisesti myöhään maahan muuttaneiden koulutuspolkuja siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaisi riittävän opetuskielen taidon kehittymisen. Tällä hetkellä paineet opetuskielen tukemiseen kasautuvat toiselle asteelle, etenkin ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen ohjautuu yhä ammatillista koulutusta vähemmän S2-opiskelijoita, ja siten myös valmiudet S2-opetuksen toteutukseen vaihtelevat enemmän. Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson, opetus- ja kulttuuriministeriö puh. 0295 330141Projektipäällikkö Laura Jauhola, Owal Group Oy, puh. 050 443 1841Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointiPerusopetuksessa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opiskelevia oli lukuvuonna 2020-2021 yhteensä lähes 40 000. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärää opiskelevia oli 775. Lukiokoulutuksessa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän suorittaneita vuonna 2021 oli 1 050 ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärän suorittaneita alle viisi (1-4).Ammatillisesta koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei ole tiedossa tarkkoja tilastoja.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää 4.4.2022 klo 9 – 11 kuulemistilaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käyttöoikeuksia koskevasta asetusluonnoksesta. Asetusluonnos oli lausuntokierroksella syksyllä 2021.Kuulemistilaisuudessa esitellään lausuntopalautteen perusteella päivitetty asetusluonnos, ja osallistujilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta kommentteja ja näkemyksiä. Tavoitteena on saada asetus annettua mahdollisimman pian.Kuulemistilaisuus järjestetään Teams-etäyhteydellä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.Kuulemistilaisuuden info ja tilaisuuden osallistumislinkki STM:n tapahtumakalenterissa: Kuulemistilaisuus: asetusluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käyttöoikeuksista
NordenBladet —Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 21.3.2022. Komitea alkaa valmistella välimietintöään varten linjausta kannustin- ja informaatioloukuista. Lisäksi komitea saa katsauksen työkyvyttömyysetuusjärjestelmien uudistuksiin eri maissa. Komitea keskustelee myös ekologisesti kestävän hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan yhteyksistä sekä huhtikuussa 2022 julkaistavasta tietokoosteesta ”Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva”. Tietokooste on osa strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuutta.
